Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Raisa Omaheimon kolumni: Punkstoo-keskustelu muistutti, että häirintään puuttuminen on myös sivustakatsojien asia 

Vallankäytön, häirinnän ja ahdistelun tilanteet tapahtuvat usein muiden ihmisten ympäröimänä. Haluan kääntää katseen uhrista ja tekijästä meihin muihin. Meillä sivustakatsojilla on valtaa puuttua tilanteisiin. Se on harvoin mukavaa tai helppoa, mutta se on mahdollista, kirjoittaa Omaheimo.

Joonas Konstigin kolumni: Milloin saamme ihmiset takaisin älypuhelimilta?

Puhelimen kaivelu saisi olla yhtä yksityistä kuin nenän kaivelu, kirjoittaa Konstig.

Laura Hallamaan kolumni: Koirille vihelletään, ei ihmisille

Ajattelin nuorempana, ettei aikuisille naisille enää huudeta kadulla törkeyksiä. Luulin väärin, kirjoittaa Hallamaa.

Kati Kelolan kolumni: Haluaako kukaan enää tulevaisuudessa kesälomalla ”etelän lämpöön”?

​​Ennen pandemiaa totuimme siihen, että voimme matkustaa kaikkialle. Ilmastokriisi pakottaa ajattelemaan uusiksi, millaisia matkakohteita pidämme näkemisen ja kokemisen arvoisina, kirjoittaa Kelola.

Alexander Puution kolumni: Miksi maahanmuutosta on niin vaikea puhua järkevästi?

Moralisointi, vastapuolten lyttääminen sekä arvovetoinen keskustelutapamme pitää huolen siitä, ettei maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä tulla lähivuosina ratkaisemaan, kirjoittaa Puutio.

Katri Saarikiven kolumni: Tiedemaailma on tehnyt minusta taikauskoisen

Toivo pistää ihmisen tavoittelemaan välillä täysin epätodennäköisiä asioita. Tieteen tekijät jaksavat toivoa hankkeilleen rahoitusta, vaikka hallitus on leikannut tutkimusrahoja. Ilman toivoa ei kuitenkaan hakemuksia synny, kirjoittaa Saarikivi.

Kelet Alin kolumni: Minun ei tarvitse enää pelätä

Jouduin nuorena elämään pitkään salassa, mikä aiheutti suurta ahdistusta. Löysin Suomesta itselleni uuden perheen ja tulevaisuuden, kirjoittaa Kelet.

Matti Mörttisen kolumni: EU, perikato ja seuraavan sukupolven sota

Suomessa unionin ilmasto- ja metsälinjaukset tuomittiin jo etukäteen meille epäreiluiksi. Mutta ne ovat ihan kelvolliset, ja niistä sekä helteistä ja tulvista voi aueta uusi perustarkoitus koko EU:lle, arvioi Mörttinen.

Sisko Savonlahden kolumni: Some on duunii, se on ihan normaalii – mutta millä hinnalla?

Mitä tapahtuu kun kauneusfilttereihin ja kuvanmuokkausohjelmiin tottuneet nuoret ja nuoret aikuiset tulevat ikään, jossa vanhuus alkaa näkyä, kysyy Savonlahti.

Pekka Juntin kolumni: Vapaudenjälkeinen aika

Pitkiä autojonoja rajalla ja ruotsalaisten pelkoa: Suomi rikkoo kansainvälisiä sopimuksia rajoillaan ja vaarantaa samalla sekä Tornionlaakson että Euroopan idean, kirjoittaa Juntti.

Pekka Seppäsen kolumni: Kulttuurittomuuden kustannukset 10 miljardia vuodessa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on enemmän huolissaan liikunnasta kuin opetuksesta ja kulttuurista. Miksi ministeriö ei laadi lapsille ja nuorille kulttuurisuosituksia, kysyy Seppänen.

Julia Thurénin kolumni: Minua ei huvita tahkota rahaa vain muiden taskuihin 

Myös palkansaajan pitäisi hyötyä siitä, kun firmalla menee hyvin. On aika keskustella siitä, miten yritysten omistajuus ja voitot jakautuvat, kirjoittaa Thurén. 

Roope Lipastin kolumni: Ensiroskat kaatislavalla

Facebookin roskalavaryhmät ovat kiehtovia seurata ja kertovat ihmisten kierrätysmyönteisyydestä, mutta yhtä jännittävää on, kuinka melkein mikä tahansa kelpaa, kunhan sen saa ilmaiseksi, kirjoittaa Lipasti 

Jani Halmeen kolumni: On ihmisoikeus elää elämä, jossa tehdään virheitä ja vääriä valintoja

Nuorisotyössä onnistumista ei saa mitata sillä, saavatko aikuiset istua bussissa tai pihakeinussa ilman että joku mölyää. Järjestyksenvalvonnan sijaan kyse on erittäin arvokkaan elämänvaiheen puolustamista,  kirjoittaa Halme.

Kelluessaan

Mielihavaintoja veden piirissä ollessa

Kari Enqvistin kolumni: Yleissivistykseen tarvitaan myös matematiikkaa

On ihan perusteltua painottaa korkeakouluvalinnoissa matematiikkaa. Yhtälöitä ei kenenkään tarvitse muistaa, mutta jokaisen tulisi ymmärtää luonnolakien merkitys historian virrassa, kirjoittaa Enqvist.

Heikki Hiilamon kolumni: Maailmanparannuksen ja samalla tutkitun tiedon riemuvoitto on nyt nähty

Koronapandemia on viimeistään osoittanut, kuinka tärkeää tieteellinen tutkimus maailmalle on. Olisi syytä tunnustaa kaiken tutkimustyön arvo. Tiede tuottaa uutta tietoa ja parantaa myös lopulta maailmaa, kirjoittaa Hiilamo.

Leena Vilkan kolumni: Maapallon pelastamiseen tarvitaan ajattelun muutos ja järeitä toimia heti

Toimet ympäristön hyväksi ovat melkoista näpertelyä. Olemme kaukana kestävästä kehityksestä. Jos maapallo ja ihmiselämä halutaan pelastaa, tarvitaan järeitä toimenpiteitä kulutuksen, talouskasvun ja päästöjen pysäyttämiseksi, kirjoittaa Vilkka.

Uwa Iduozeen kolumni: Mustien ihmisten kärsimystä esittäviä videoita ja kuvia ei voi välttää, vaikka haluaisi

Mustalle kärsimykselle on aina ollu kysyntää, ja sen esittämiselle matala kynnys. Emme saa sulkea silmiä sorrolta, mutta tarvitsemme vastapainoksi tavallisia, arkisia tarinoita mustuudesta, joita ei rytmitä pelkästään rasismi, kirjoittaa Iduozee.

Emmi Nuorgamin kolumni: Heteroiden on vaikea pariutua deittisovelluksissa, koska miehet ja naiset elävät eri todellisuudessa

Naisen on lähes mahdotonta olla Tinderissä niin kiinnostava, että hän pystyisi peittoamaan uuden, jännittävän pyyhkäisyn ja mahdollisuuden vieläkin paremmalle matchille, kirjoittaa Nuorgam.

Asta Lepän kolumni: Kieliikö omistusasunnosta unelmointi epäluottamuksesta maailmaan?

Vuokra-asujien määrä kasvaa, mutta suomalaisten haave omasta tuvasta elää yhä sitkeästi. Historioitsijan mielestä omistusasumisen ihanne kielii jossakin määrin myös yhteiskunnallisesta epäluottamuksesta, kirjoittaa Leppä.

Janne “Rysky” Riiheläisen kolumni: Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen ovat vakavissaan yhdessä sotaharjoituksissakin

Suomi on vähin äänin siirretty turvallisuuspoliittisesti uusiin asemiin. Suomi halutaan kykyjensä ja sijaintinsa takia osaksi länttä nyt myös sotilaallisesti. Pitkästä rajasta Venäjän kanssa on tullut rasitteen sijasta etu, kirjoittaa Riiheläinen.

Raisa Omaheimon kolumni: Kesävaatteet kuuluvat kaikille ja jokainen voi pukeutua kesällä juuri niinkuin itse haluaa

Kesävaatteet tuottavat ihmisille monenlaista päänvaivaa. Auringossa olisi ihanaa pukeutua viileästi, mutta sosiaalinen paine tekee tämän monille vaikeaksi, kirjoittaa Omaheimo.

Ulla Järven kolumni: Milloin masennuksesta tuli salonkikelpoinen sairaus?

Jokainen aika antaa masennukselle omat selitykset. Reilut parikymmentä vuotta sitten tapahtui erityisen suuri mullistus. Masennuksesta tuli sairaus ja kahvipöytien puheenaihe. Nyt sairauspuhe halutaan kyseenalaistaa, kirjoittaa Järvi.

Joonas Konstigin kolumni: Suomalainen kesäasu on tasa-arvoinen, paitsi mitä miehiin tulee

Suomalaisen kesäpukeutumisen erikoisuuksiin kuuluu sekin, että normaalisti unisex-vaatteisiin pukeutuva kansa jakautuu kesällä kahtia: naisiksi ja pojiksi, kirjoittaa Konstig.

Auli Viitalan kolumni: Tavallisuus on harha

“Me ollaan ihan tavallisia ihmisiä”, sanovat Suomen kaikkein rikkaimmat. “Tavallinen” on tavallinen sana mutta vaikea määritellä. Se ei tarkoita samaa kuin “enemmistön” tai välttämättä edes “yleinen”., kirjoittaa Viitala.

Susi Nousiaisen kolumni: Toin tietämättäni sukupuoleni kauppakorkeakouluun

Johtamista käsittelevissä tutkimusteksteissä esiinnyn osana säälittävää vähemmistöporukkaa, joka anoo polvillaan sisäänpääsyä, kirjoittaa Nousiainen. 

Sisko Savonlahden kolumni: Tinder-limbo sai minut vihaamaan itseäni – ja muita

Miltä tuntuu olla tahtomattaan yksin? Auttaako, jos laskee rimaa? Kannattaako mennä Tinderiin? Onko vika minussa? Niin paljon kysymyksiä, niin vähän kolumnisteja. Mutta katsotaan, mitä voin tehdä, kirjoittaa Savonlahti.

Kari Enqvistin kolumni: Poliitikot eivät ymmärrä, mitä tieteen tekeminen tarkoittaa

Hallitus on tehnyt suuren virheen, kun se on päättänyt leikata tieteen rahoitusta. Sadat nuoret tutkijat tulevat jäämään ilman työtä ja menettävät mahdollisuutensa tutkijanuraan. Hallitus tarvitsisi tieteellisen neuvonantajan, kirjoittaa Enqvist.

Laura Hallamaan kolumni: Ei omaa tupaa, ei omaa lupaa – Kolmekymppisten asuntohaaveet karkaavat horisonttiin

Monet kolmekymppiset ovat nyt huolissaan siitä, voivatko he koskaan ostaa ensiasuntoa. Ja ihan syystä, sillä paitsi jääminen on tämän sukupolven elämää leimaava kirous, kirjoittaa Hallamaa.

Matti Mörttisen kolumni: Urheilu pois politiikasta

On ehkä naiivia sanoa politiikan olevan yhteisten asioiden yhteistä hoitamista. Se on myös kovaa kilpailua. Mutta ei sen aina tarvitsisi olla jatkuvaa pudotuspeliä, jona se näyttäytyy somen ja identiteettien aikana, kirjoittaa Mörttinen.

Ulla Järven kolumni: Metsäläisestä kosmopoliitiksi

”Sääli tulee ilmaiseksi, mutta kateus pitää ansaita”, sanoo moderni sananlasku. Kateus herää helposti, ja Suomessa ulkomaanmatkailua on perinteisesti pidetty enemmän hupina kuin velvollisuutena. Metsäläisen tie kosmopoliitiksi on kateuden kiveämä, kirjoittaa Järvi.

Auli Viitalan kolumni: Rakkaus käy kukkarolle

Vaatii pokkaa ilmoittaa, että meidän perhe nukkuu sitten autossa hääpaikan pihalla. Moni sanoo mieluummin, että ei ikävä kyllä pääse tulemaan, kirjoittaa Viitala.

Rajkumar Sabanadesanin kolumni: Kukaan ei äänestä, jos äänestäminen ei herätä tunteita

Äänestämättä jättämisessä on kyse samasta asiasta kuin vaikkapa auton ostamisesta. Silloin puhutaan myös tunteista. Jos vaalit eivät herätä mitään tunteita, ei äänestäjä vaivaudu uurnille, kirjoittaa Sabanadesan.

Heikki Hiilamon kolumni: Pikavippibisneksen salaisuus 

Pikavippien ongelmat ovat olleet tiedossa jo vuosia. Julkisella vallalla on suuri intressi puuttua pikavippien ehtoihin. Olisi syytä harkita, että vippien korkokatto ja kulutusluottojen markkinointikielto säädetään pysyviksi, kirjoittaa Hiilamo.

Hiljaisten miesten sauna, taakankantajanainen ja litteiden suoruuden mittaus

Kaunis kertomus B-luokan kansalaisten ystävyydestä.

Anna-Sofia Niemisen kolumni: Tiesitkö, että enemmistö yrittäjistä pystyy pitämään yhtäjaksoisia lomia?

Toisin kuin usein kuulee sanottavan, yrittäjä ei ole aina töissä. Ylipäätään on vähän outoa puhua yrittäjistä yhtenä ryhmänä – K-kauppiaan, karjatilallisen ja freelance-toimittajan työt kun ovat hyvin erilaisia, kirjoittaa Nieminen.

Reetta Rädyn kolumni: Kaikilla meillä on valtava piha – mutta kuka siellä määrää?

Koronavuotena meidät komennettiin kotiin, mutta nyt elämä on siirtymässä ulos. Suomessa on opittu juhlimaan, jumppaamaan ja juomaan ulkosalla. Samalla paljastuu, kenen säännöillä elämä toimii, kirjoittaa Räty.

Jari Ehrnroothin kolumni: Liittovaltio tai kuolema

Taloudellisesti vahva Eurooppa tarvitsee poliittisesti vahvan liittovaltion, jota ei voi syntyä ilman kansalaisten sydämistä kumpuavaa Eurooppa-tunnetta, väittää Ehrnrooth.

Asta Lepän kolumni: Ei kai korona-aikana uupuneita opiskelijoita unohdeta oman onnensa nojaan?

Korona-aikana koululaisilta ja opiskelijoilta on vaadittu aivan valtavasti itseohjautuvuutta. Mutta ymmärretäänkö, miten haastavaa se on useimmille ihmisille, etenkin nuorille? Onko itseohjautuvuuden ihanne synnyttänyt jo uusia jakolinjoja, miettii Asta Leppä.

Aiju Salmisen sarjakuvakolumni: Löysin kuntoilulajin, jota en vihaa

Osa ihmisistä saa nautintoa liikkumisesta ja urheilusuoritukseen keskittymisestä. Toisille on toimivinta kuitenkin olla kiinnittämättä huomiota siihen mitä on tekemässä, ja antaa huomionsa harhautua mahdollisimman kauas, arvelee Salminen.

Tuija Siltamäen kolumni: Miksi subutexin käyttäjä häiritsee naapurustoa enemmän kuin terassiääliö?

Nuorilla, maahanmuuttajilla ja päihdeongelmaisilla on tapana häiritä naapurustoja. Henkilökohtaisten ominaisuuksien sijaan kannattaa ärsyyntyä ihmisten teoista ja lopettaa kyläyhteisömäinen kyttääminen, kirjoittaa Siltamäki.

Miriam Attiaksen kolumni: Naapuruusriitojen sovittelijana opin, että kuuntelu on radikaali teko

Hyvin hoidettu ja siisti rappukäytävä voi kertoa myös siitä, että asiat lakaistaan systemaattisesti maton alle, kirjoittaa Attias.

Roope Lipastin kolumni: Hyväuskoisuuden oppitunteja

Jos poliitikko väittää että asia on näin, se luultavasti ei ole, näin vaaliviikolla kysyykin usein itseltään voiko poliitikkohin luottaa ollenkaan. Äänestäjän hyväuskoisuus karisee 32 vuodessa, kirjoittaa Lipasti.

Joonas Konstigin kolumni: All you need is love ja muita syitä olla uskomatta lauluihin

Etenkin nuorena ihmiset ottavat laulujen sanoista elämänohjeensa, mutta aikuistumisen tärkeä oppi on olla skeptinen kaikkea coolia kohtaan, kirjoittaa Konstig. Cool onkin punainen varoitusmerkki.

Emilia Kujalan kolumni: Kysymys “mitä aiot tehdä lomalla?” paljastaa jotain olennaista arvoistamme

Moni noudattaa toiminnassaan uuvuttavaa ansaintalogiikkaa, jonka mukaan levätä saa sitten kun kaikki on valmista, kirjoittaa Kujala.

Asta Lepän kolumni: Iso joukko suomalaisia tekee työtä, jolla ei yksinkertaisesti tule toimeen

Eikö hyvinvointivaltiossa pitäisi maksaa palkkaa, jolla ihminen tulee toimeen, kysyy Leppä.

Julia Thurénin kolumni: Aikuista lasta ei saa kontrolloida rahalla

Hyvää tarkoittava vanhempi voi aiheuttaa lapselleen raha-ahdistusta. Näennäisen pyyteettömästi annettu lahja voi muuttua taakaksi, kun vanhempi alkaakin vaatia aikuiselta lapselta kaikenlaista vastineeksi, kirjoittaa Thurén. Kolumnin voi myös kuunnella.

Aleksis Salusjärven kolumni: Koulu manipuloi lapsia, ja se on tärkeää

Koulun tärkeä tehtävä on kasvattaa nuoria, mutta opetuksen tulisi olla puolueetonta. Tavoite on mahdoton, kirjoittaa Salusjärvi.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle