Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Risukasa,Ruissalon huvilan edustalla.

Vieraslajeihin suhtautumista tutkitaan Ruissalossa – kenen ääni ratkaisee luonnonsuojelussa?

Vieraslajit voivat vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen. Kuinka näihin lajeihin tulisi suhtautua luonnonsuojelualueilla? Tätä kysymystä selvitetään tutkimuksessa, joka keskittyy Turun Ruissaloon.

Näsisaaren aluetta Tampereen Näsijärvellä.

EU-lakipaketti: metsien ja puistojen määrää pitää lisätä – Tampereen ympäristöpäällikkö tiivistää kaupunkien ongelman: "Ei voida kasvaa vain ylöspäin"

Tampereella komission kaavailemaa lakipakettia ajatellaan hyvänä asiana, vaikka samalla se tuo ongelmia kasvavan kaupungin rakentamiseen.

Syysvärit alkavat näkymään Puijolla

Kuopion kaupunki luokitteli metsät niiden käyttötarkoituksen mukaan – luonnonystävät pelkäävät vanhojen arvokkaiden metsien puolesta

Kaupungin metsäsuunnitelma on tehty vuoteen 2070 saakka, mutta se ei sido päättäjien käsiä. Metsien tilannetta seurataan valtuustokausittain. Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys moittii suojelusuunnitelmia liian ympäripyöreiksi.

Kolme miestä.

Von Hertzen Brothers lähti tukemaan Linkolan säätiötä: Suomen metsät tarvitsevat puolestapuhujia

Luonnonperintösäätiö ja Von Hertzen Brothers ovat käynnistäneet yhteisen kampanjan Etelä-Suomen metsien suojelemiseksi. Kampanja yhdistää musiikkia, taidetta ja luonnonsuojelua.

Pitkä hiekkaranta auringon ollessa matalalla, etualalla mänty kallion päällä.

Uusi luonnosuojelulaki suojelisi tiukemmin uhanalaista suomalaista luontoa, mutta lain vaikutuksia joutuu arvailemaan

Uusi laki pyrkii tiukentamaan erilaisten luontotyyppien suojelua. Metsän- ja maanomistajat vastustavat tiukennuksia.

Taivalkosken voimalaitos Keminmaassa kuvattuna tammikuussa 2022

Vaelluskala-aktiivit kritisoivat Kemijoen kalatiesuunnitelmaa – myös tutkijat pitäisivät luonnonmukaista uomaa parempana ratkaisuna

Taivalkosken voimalaitokseen suunnitellaan 700 metrin kalauomaa. Hanketta arvostelevien mielestä vesivoimayhtiön pitäisi rakentaa uoma, jossa hyödynnettäisiin ympäristövirtaamia ja joka mahdollistaisi myös jokiluonnon elpymisen.

Pellikan perhe, isä, tytär ja äiti, suojelemallaan metsäpalstalla Jalasjärvellä kaatuneiden puiden luona.

Pellikan perhe taistelee luontokatoa vastaan ja haluaa toimia niin kuin opettaa – talousmetsä sai rinnalleen suojelupalstan

Kristiina Tanila-Pellikka ja Petri Pellikka odottivat suojelupäätöstä vuosikausia. He halusivat osan metsästään luonnonsuojelualueeksi, jotta tulevilla sukupolvillakin olisi mahdollisuus nauttia monimuotoisesta luonnosta.

Emma Kari puhuu.

Ympäristöministeri Kari pitää hakkuita suojelun arvoisissa metsissä äärimmäisen huolestuttavina – ministeri Leppä: "Monimuotoisuus muuttaa muotoaan"

Suomen monimuotoisimmat metsät katoavat parhaillaan noin prosentin vuosivauhtia, käy ilmi Ylen laajasta data-analyysista. Ympäristöministeri kertoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona, että muun muassa vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelua varten perustetaan työryhmä.

Avohakattua metsää.

Data-analyysi paljastaa: Kaikkein monimuotoisin metsämme on jatkuvasti avohakkuiden kohteena, ja se johtaa luontokatoon

Tietyissä maakunnissa yli 40 prosenttia avohakkuista kohdistuu suojeluarvoiltaan potentiaalisesti merkittäville luontokohteille. Yle selvitti kartta-analyysilla, että kaikkein monimuotoisimmista metsistämme katoaa noin prosentti joka vuosi.

Ministeri Emma Kari: EU:n suojelutavoite luonnolle asettaa Suomelle minimitason

Vihreiden ympäristöministeri Kari ottaisi Suomen suojelutavoitteet suoraan EU:lta: “Luonnollaan ylpeilevä maa ei voi alisuoriutua”

EU yrittää pysäyttää luontokadon nostamalla suojeltavien alueiden pinta-alan 30 prosenttiin koko unionin maa- ja merialueista. Ympäristöministeri Emma Karin mielestä tämä on vähimmäistavoite Suomelle.

Lahden ympäristöjohtaja Elina Ojala katsoo kameraan. Metsässä ulkoiluvaatteet päällä ja pipo päässään.

Rantametsän suojelu paikkaa uuden asuinalueen aiheuttamaa luontokatoa – Lahden kaupunki kokeilee ensimmäisenä ekologista kompensaatiota

Lahti korvaa uuden pientaloalueen aiheuttamaa luonnon heikentymistä säilyttämällä vanhaa rantametsää toisaalla. Ympäristöprofessorin mielestä "pilaaja maksaa" -periaatetta tarvitaan uudeksi keinoksi arkisen luonnon suojeluun.

Sademetsästä hakattuaja tukkeja pinossa Amazonin alueella Brasiliassa.

EU aikoo panna huonekaluja, kahvia ja naudanlihaa tuontikieltoon – haluaa eroon metsää tuhoavista tuotteista sisämarkkinoilla

Yrityksille on tulossa pakko kertoa tuotteidensa maantieteellinen alkuperä tarkalleen. "Jos edellytämme toimia muulta maailmalta, meidän pitää itse lopettaa metsäkadon tukeminen", komissaarit perustelivat Brysselissä.

Metsän keskellä on lahopuita kaatuneena.

Puolangan Tupurin luonnonsuojelualue laajenee – vanhan metsän lahopuut turvaavat luonnon monimuotoisuutta

Kainuun ELY-keskuksen mukaan alueella olevat vanhat metsät ovat kuusivaltaisia, iäkkäitä ja lähes luonnontilaisia, ja ne tarjoavat eriasteista lahopuuta turvaamaan monimuotoisuutta.

Verssonpohjan hiekkaranta on kasvanut umpeen.

Itämeren aallot huuhtoivat vuosikymmeniä sitten hienoa hiekkarantaa – kohta ranta raivataan esiin harvinaisille kasveille je perhosille

Harvinaislaatuinen kunnostusurakka parantaa luonnon monimuotoisuutta ja tuo tietoa biomassan hyödyntämisestä Pyhtäällä.

Dugongi möyhimässä merenpohjaa.

Analyysi: Ihminen hävitti maailman runsaslukuisimman linnun, eikä suojellut harvinaista merilehmää – millaisen perinnön jätämme, jos luontokatoa ei pysäytetä?

Sukupuuttoja on aina tapahtunut, mutta ihmisen myötävaikutuksella niiden tahti on kiihtynyt valtavasti. Aiemmat sukupuutot kertovat varoittavan esimerkin välinpitämättömyydestä.

Elefanter på en åker.

Maailman maat julistivat: tavoitteena ihmisen ja luonnon harmonia – luontoneuvottelut Kiinassa sujuivat ilman suurempaa kitkaa

Suomen pääneuvottelija korostaa, että julistus on pakettiratkaisu, jonka kaikki kohdat ovat tärkeitä. Ensimmäinen osa YK:n konferenssista sujui Marina von Weissenbergin mukaan jopa hämmentävän jouhevasti ja kitkattomasti.

Kaksi kokonaista ja kaksi osittaista pääkalloa hampaineen.

Hampaat sen todistavat: Lajien joukkosukupuutto oli tehdä ihmisestä selvää jo ennen kuin esivanhempiamme olikaan

llmastonmuutos ja muut mullistukset tappoivat 33 miljoonaa vuotta sitten ison osan Euroopan ja Aasian eläinlajeista. Afrikan kädellisten, myös meidän esivanhempiemme, on luultu olleen turvassa. Uusi tutkimus osoittaa toista.

Kyyhkynen kamera kaulassa

Kirjekyyhkyt olivat ilmakuvauksen pioneereja – Valokuvataiteen museo avasi remontin jälkeen näyttelyn ihmisen ja linnun suhteesta

Poliittisen valokuvan festivaali järjestetään Valokuvataiteen museossa nyt viidettä kertaa. Tänä vuonna tapahtuman teemana on linnun katse. Näyttelyssä voi tuijottaa silmiin niin broilerikanaa kuin lintuperspektiivistä kuvattua suttakin.

Kunmingin kaupunki maisemakuvassa

Ensi viikolla alkavissa neuvotteluissa laaditaan sopimusta luontokadon pysäyttämiseen – tavoite on venynyt jo vuosikymmenillä alkuperäisestä

Viime vuoden lopussa YK:n biodiversiteettisopimuksen luonnos herätti kitkaa ja neuvotteluja uhkasi umpikuja. Tulevalla viikolla selviää, mitkä maailman maiden asenteet ovat nyt.

Ilmakuvassa on Hanasaaren voimalaitos toukokuussa 2021.

Ekonomistit Ylelle: Ilmastonmuutoksesta on tulossa sokki taloudelle, ja se voi vaikuttaa kaikkeen hinnoista veroihin – katso 11:n ison muutoksen lista

Poliittisten päättäjien kannattaisi ekonomistien mielestä arvioida ilmastonmuutoksesta aiheutuvat muutostarpeet kiireen vilkkaa. Sään ääri-ilmiöt tekevät talouden ennustamisesta entistä vaikeampaa. Edessä on iso rakennemuutos, ennakoi 14 talouden asiantuntijaa Ylen kyselyssä.

Pelkonen istuu nojatuolissa kotinsa olohuoneessa.

Arkkiatri Risto Pelkonen sanoo, että luonnon monimuotoisuutta on syytä kunnioittaa: "Itsestämme riippuu millainen on seuraava pandemia"

Ensi viikolla 90 vuotta täyttävä Risto Pelkonen on seurannut aktiivisesti koronakeskustelua ja -tilannetta sekä kannustanut julkisesti kansalaisia ottamaan rokotuksen virusta vastaan. Pelkosen mielestä yhä jylläävästä pandemiasta on saatu arvokasta oppia seuraavan pandemian varalle.

Myrkyttäjät, supersiementäjät, armottomat aluevaltaajat

Myrkyttäjät, supersiementäjät, armottomat aluevaltaajat – Tällaisia ovat yleisimmät haitalliset vieraslajit ja näin niistä pääsee eroon

Havainnot haitallisista vieraslajeista ovat lisääntyneet runsaasti viime vuosina. Lajit voivat aiheuttaa valtavaa tuhoa. Siksi jokaisesta havainnosta on syytä ilmoittaa.

Kirjava lammas märehtii.

Onko tässä Suomen ahkerin kesätyöntekijä?

Suositut kesälampaat hoitavat maisemaa ja ihastuttavat.

Metsälaidun Ähtärissä

Suomalaiset perinnemaisemat uhkaavat kasvaa umpeen – lehmät pitävät metsälaitumen siistinä Ähtärissä

Perinnebiotooppeja eli perinnemaisemia kartoitetaan tämän vuoden loppuun asti. Metsässä laiduntavat hiehot hoitavat luontoa ja tuovat jännitystä maatalousyrittäjän elämään.

Koivun kuorta rullalla kannon päällä.

Koivun kuoresta jalostetaan muovin korvaajaa kosmetiikkaan – kokkolalaisyritys sai Metsä Groupin tukemaan kehitystään

Innomost on saanut kasaan rahoituksen, jonka turvin Kokkolaan nousee pilottilaitos jatkotyötä varten. Tavoitteena on kehittää eteenpäin ympäristöystävällisiä raaka-aineita, jotka sopivat kosmetiikan lisäksi esimerkiksi lääke- ja kemianteollisuuteen.

metsäasiantuntija Kari Laiho, Lounametsä Oy

Metsäpalot luovat tuhoa ja monimuotoisuutta luontoon – tuhkasta nousee uutta elämää

Metsäpalon jäljiltä uhanalaisille lajeille syntyy uusia alueita, mutta samaan aikaan myös uusia uhkia metsänomistajille. Paloalueelle jätetyt rungot korjataan usein pois, jotta vahingoista saadaan jonkin verran korvausta. Luonnon uudistumisen kannalta toimenpiteen vaikutukset ovat kaksijakoisia.

Aalto murtuu.

Vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta kartoitetaan pohjoisen Perämeren alueella

Vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden inventoinnit ovat osa VELMU2 -ohjelmaa.

Ajoksen ranta Kemissä.

Kemissä ennallistetaan uhanalaisia ranta- ja vesialueita: Ajos on saamassa takaisin luontaisen hiekkarantansa ja Kivilonkaan palautuu vesipeili

Ajoksen rannasta ei tule virallista uimarantaa, mutta ennallistaminen luontaiseksi hiekkarannaksi lisännee alueen suosiota uima- ja virkistyspaikkana.

Drone-ilmakuva metsästä Evolla.

Konesilmä auttaa tutkijoita kartoittamaan luonnon monimuotoisuutta avaruudesta käsin

Hyperspektrikameralla voi seurata luonnon tilaa tehokkaasti.

taitelija Markku Hernetkoski siivet selässä

Kajaanin Rantapuistossa voi ottaa selfiekuvia mallaten kimalaisen siivet selkäänsä

Kajaanin Rantapuistoon on ilmestynyt lisää pölyttäjäaiheista taidetta. Heinäkuun alussa jokeen lipui kierrätystaideteos Hokkuspompus, eli kuplavolkkarista tehty kartanokimalainen. Nyt rantapuistoon on noussut pari siivekästä toteemipaalua.

Liito-oravalle asennetaan radiopantaa.

Biologit tiiviimmin mukaan kaavoitukseen, toivoo ympäristöneuvos – “Maankäyttö on suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle”

Luonnon monimuotoisuus aiotaan huomioida uudistuvassa, maankäyttöä säätelevässä laissa nykyistä paremmin. Kuntaliiton toimitusjohtajan mielestä kaavoitus on Suomessa jo nyt korkeatasoista luonnonkin kannalta.

Niittykukkia kasvatuslaatikossa. Nainen ja mies katsovat kameraan laatikon vieraan  kyykistyneinä.

Osa kaupunkien puistoista jalostetaan niityiksi pörriäisille – niittykasveja voi vaalia vaikkapa kasvatuslaatikossa, katso vinkit videolta

Pelasta pörriäinen -kampanja on herättänyt huomaamaan niittykasvien merkityksen luonnolle. On useita keinoja saada pölyttäjähyönteisille suotuisat kasvit kukoistamaan. Niittykukkien kasvatusta kannattaa kokeilla myös kasvatuslavalla tai -laatikossa.

Männynrunkoja sateisessa metsässä.

Historiallista Hovioikeudenmetsää kunnostetaan Vaasassa

Hovioikeudenmetsän alueella on valtakunnallisesti arvokas historia niin kulttuurillisesti, ympäristöllisesti kuin myös esteettisesti. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta.

Lampaat syövät kaatuneen koivun lehtiä

Haitallinen jättipalsami tukahdutti koivikon muut kasvit, sitten tulivat lampaat – kuvapari näyttää laiduntamisesta syntyneen ison muutoksen

Parasta aikaa ihmiset ympäri maan yrittävät saada haitallisia vieraslajeja kuriin. Lupiini ja jättipalsami olisi parasta torjua ennen kuin ne ehtivät siementää. Jyväskylässä keksittiin ottaa lampaat aseeksi taistelussa jättipalsamia vastaan. Laidunkokeilun puolivälissä tulokset ovat lupaavia, mutta kasvi on järjestänyt myös yllätyksiä.

Taiteilija Urho Kähkösen tekemä kuplavolkkarin raadon ja mehiläisteeman yhdistävä Bombus mehiläistaideteos.

Kuplavolkkarista tehty taideteos kelluu nyt keskellä kaupunkia – muistuttaa, miksi katoavia kimalaisia tarvitaan

Teos on osa ensimmäistä kertaa Suomessa järjestettävää Luonnon konserttisali -tapahtumaa, jolla halutaan pureutua luonnon monimuotoisuuskriisiin. Kartanokimalaisen ja muiden hyönteisten toivotaan vetoavan ihmisten tunteisiin.

Pentti Linkola kiikarit kädessään kotipihassa.

Pentti Linkola on saamassa muistometsän lisäksi myös muistolehdon

Luonnonperintösäätiö on todennäköisesti löytänyt sopivan kohteen Pentti Linkolan muistometsäksi.

Näkymä Aaalistunturilta etelään päin.

Aalistunturille ehdotetaan uutta kansallispuistoa – Metsähallitus suunnittelee hakkuita alueella

Joukko kansalaisia teki aloitteen uuden kansallispuiston perustamiseksi Pellon ja Kolarin alueille. Aloitteen jälkeen Metsähallitus ilmoitti, että alueen biodiversiteetin kannalta keskeinen alue otetaan hakkuiden piiriin. Ministeriön mukaan toiminta on tyypillistä.

Pieniä risukasoja palaa harvassa mäntymetsässä.

Metsähallitus polttaa metsää Liesjärven kansallispuistossa torstaina – tavoitteena lisätä luonnon monimuotoisuutta

Luonnonkuloa jäljittelevän polton tavoitteena on tuottaa alueelle palanutta ja hiiltynyttä puuta, joka on välttämätöntä lahopuusta ja palaneesta puuaineksesta riippuvaisille lajeille.

Lupiineja pellon laidalla.

Kangasalla järjestetään koko kaupungin vieraslajitalkoot tänään ja ensi viikolla

Vieraslajit muodostavat ison uhan luonnon monimuotoisuudelle kilpailemalla tilasta paikallisten lajien kanssa. 

Kajaanin avantouimareiden Annakarin Välimäki nousemassa avannosta. Leila Vähärautio ui vielä avannossa.

YK:n tuore vertailu: Suomi on kestävässä kehityksessä maailman paras maa

Suomi on ensimmäistä kertaa ykkössijalla vuosittain tehtävässä kestävän kehityksen maavertailussa. Aiemminkin sijoitus on ollut kärkikolmikossa. Laajassa selvityksessä arvioidaan, miten valtiot edistävät kestävän kehityksen tavoitteita.

Aittosaari sijaitsee Keski-Suomessa Viitasaarella.

Astu Aittosaareen, jossa luonto saa nyt kukoistaa rauhassa – kukaan ei tiedä, paljonko metsiä pitäisi suojella, mutta kaikki lajit eivät siedä hakkuita

Kirkasvetisessä Keiteleessä lepää pieni saari, jonka Luonnonperintösäätiö osti suojeluun toukokuussa.

Kestävään energiaan keskittyvä yritys Reunionin saarella.

Raportti: Luontokatoa ja ilmastonmuutosta ei voi ratkaista erikseen – uusi raportti nivoo keinot yhteen

Kansainvälinen luontopaneeli IPBES ja hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC liittävät ensimmäistä kertaa kahden ihmiskunnan kriisin ratkaisuja yhteen. Metsät ja maatalous ovat tärkeimpien listalla biodiversiteetin suojelussa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Fällda träd som ligger på marken.

EU-parlamentti vaatii tiukkaa lakia, joka turvaisi luonnon monimuotoisuuden – suomalaismepit täysin erimielisiä, mitä tapahtuu metsätaloudelle

Kolmasosa Euroopan pinta-alasta tulisi palauttaa luonnontilaiseksi, parlamentti vaatii. "EU nähdään lohikäärmeenä, jota vastaan ritarit käyvät puolustamaan Suomi-neitoa", sanoo Sirpa Pietikäinen (kok).

Pystymetsän polttoa

Urho Kekkosen kansallispuistossa poltetaan metsää – savu näkyy kauas

Laaja luonnonhoidollinen metsänpoltto tehdään puiston eteläosassa, Luiro- ja Repojoen risteämiskohdan pohjoispuolella Kaita-aavan lähellä. Kohde pyritään polttamaan keskiviikon ja torstain aikana.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle