Uusimmat artikkelit
' /%3E%3C/svg%3E)
Antti Ruuskanen keihästi EM-kullan ylivoimaisella sarjalla
Ruuskanen kiskaisi komean voittotuloksen 88,01.
' /%3E%3C/svg%3E)
Suomellekin ropisi kultaa vammaisten EM-Espoossa 2005
Vammaisyleisurheilun toiset EM-kisat olivat menestys niin huomioarvoltaan kuin tuloksiltaan. Suomen mainio saalis Espoosta oli viisi kultaa ja yksi pronssi.
Irvistävä Iso-Eemeli voitti Bernissä 1954 viimeisen kultansa
Helsingin olympialaisten juoksukuningas Emil Zatopek uusii uutisfilmillä Euroopan mestaruutensa hilpeän sähköurkumusiikin säestyksellä.
Euroopan mestariksi loimitettu Houston Laukko etsi tammaseuraa tositarkoituksella
Houston Laukko voitti vuonna 1995 ensimmäisenä suomalaissyntyisenä ravihevosena arvostetun Grand Circuit -kilpailusarjan, eli Euroopan mestaruuden. Ylen Ajankohtainen kakkonen otti mestariravurin lähikuvaan vuonna 1996. Toimittaja Salla Paajanen paikallisti orin tarhastaan Pariisin liepeiltä. Takana oli Euroopan mestaruuden lisäksi ravurin uran paras kilpakausi.
Sähköautoradalla kisa on totista mutta vauhti vaaratonta
Pienoissähköautoilu alkoi levitä ympäri Suomea 1960-luvun alussa. Miniradoilla surisevista vauhtihirmuista tuli lasten lahjasuosikkeja ja vähän isommille vakavaa urheilua.
' /%3E%3C/svg%3E)
Dartsia Suomessa 1990-luvulla
Lajin tärkeimpiä kisoja televisioitiin ahkerasti.
"Nummelan delfiini" Jani Sievinen lopetti uransa komein luvuin
Jani Sievinen päätti 16 vuotta kestäneen poikkeuksellisen monipuolisen ja menestyksekkään uintiuransa Helsingin EM-kisoissa 2006.
Nyrkkeileviä naisia
Naisten nyrkkeileminen oli pitkään kiellettyä. Se sallittin virallisesti vasta vuonna 1988. Suomessa järjestettiin maailman ensimmäiset naisnyrkkeilyn mestaruuskilpailut.
Risto Luukkosen EM-voitto 1959
Risto Luukkonen iski itsensä kärpässarjan Euroopan mestariksi Helsingissä 1959. Tapahtumassa nähtiin myös ruotsalainen maailmanmestari Ingemar Johansson.
' /%3E%3C/svg%3E)
Siperian karhu Aleksandr Karelin
Henkilökuvassa maailman paras painija vuonna 1995.
' /%3E%3C/svg%3E)
Hanna-Mariasta Euroopan mestari
Voittoaika uusi Suomen ennätys.
Suomelle kolme EM-kultaa Sheffieldissä
Vesihiisi sihisi Sheffieldissä, intoutuu selostaja hehkuttamaan suomalaisten uimarien suurmenestystä Sheffieldin pitkän radan EM-kisoissa vuonna 1993.
Jani Sievinen kahmi sylikaupalla EM-kultaa 1995
Jani Sievinen teki hattutempun kauhomalla kaikkiaan kolme kultamitalia pitkän radan EM-uinneissa Wienissä vuonna 1995.
' /%3E%3C/svg%3E)
Yleisurheilun EM-kisat Helsingissä 1994
Venäjä kiri Helsingin toisten EM-kisojen mitalikärkeen.
Yleisurheilun EM-kisat Budapestissa 1998
Budapestin EM-kisojen mitalitilaston kärjessä olivat tällä kertaa Iso-Britannia, Saksa ja Venäjä. Ranska voitti ensi kertaa kultaa naisten sadalla metrillä.
' /%3E%3C/svg%3E)
Yleisurheilun EM-kisat Ateenassa 1982
Suomi sai neljä yleisurheilumitalia Ateenasta 1982.
' /%3E%3C/svg%3E)
Yleisurheilun EM-kisat Roomassa 1974
Suomi ylsi parhaaseen mitalisaaliseensa sitten 1940-luvun.
Yleisurheilun EM-kisat Prahassa 1978
Prahassa Itä-Euroopan maiden urheilun ylivalta korostui entisestään. Suomelle kultaa juoksi Martti Vainio miesten kymppitonnilla.
Yleisurheilun EM-kisat Stuttgartissa 1986
Euroopan yleisurheilun ykkösiä olivat Neuvostoliitto ja DDR.
Yleisurheilun EM-kisat Splitissä 1990
Splitin EM-kisojen kaksoisvoittajia olivat Portugalin Salvatore Antibo ja DDR:n Katrin Krabbe. Itä-Saksa hallitsi mitalitilastoa viimeistä kertaa.
' /%3E%3C/svg%3E)
Yleisurheilun EM-kisat Helsingissä 1971
Julma-Juha juoksi tuplakultaa.
Yleisurheilun EM-kisat Ateenassa 1969
Ateenan ensimmäisiä EM-kisoja hallitsivat DDR, Neuvostoliitto ja Iso-Britannia. Suomi pääsi mitaleille ensi kerran seitsemään vuoteen, vaikka kulta jäikin saamatta.
Kahmalle EM-kiekkokultaa
Pentti Kahma otti Suomen kiekonheiton historian ensimmäisen EM-voiton Roomassa vuonna 1974. Edellisestä EM-mitalista oli vierähtänyt yli kaksi vuosikymmentä.
Siitosesta Euroopan keihäsmestari
Hannu Siitonen jatkoi suomalaisia keihäsperinteitä ottamalla EM-kultaa Roomassa 1974. Neuvostoliiton Janis Lusis kukistui ensi kertaa vuoden 1962 jälkeen.
Salonen kävelee Euroopan ykköseksi
27-vuotias palomies Reima Salonen teki historiaa ottamalla Suomen ensimmäisen arvokisavoiton kilpakävelyssä Ateenan EM-kilpailuissa vuonna 1982.
Nina Holmén juoksee Euroopan mestariksi
Suomen naisten ensimmäinen arvokisavoitto kestävyysjuoksussa tuli Rooman EM-kisojen 3000 metrillä vuonna 1974. Nina Holmén otti kultaa SE-ajalla 8.55,10.
Janne Holmén ottaa maratonkultaa
Voitto Münchenin EM-maratonilla 2002 oli riemastuneiden ensikommenttien mukaan "sellainen paukku, jota Delfoin oraakkelikaan ei olisi osannut ennustaa".
' /%3E%3C/svg%3E)
EM-Salinin ME
Riitta Salin ME-ajalla Euroopan mestariksi.
' /%3E%3C/svg%3E)
EM-keihäskultaa Päivi Alafrantille 1990
Euroopan mestari palkittiin myös Vuoden urheilijana.
' /%3E%3C/svg%3E)
Jukka Keskisalo toi Suomeen ensimmäisen estekullan
Keskisalo voitti EM-kultaa Göteborgissa 2006.
Jani Sievinen, 16-vuotias Euroopan mestari
Kaikkien aikojen suomalaisuimari otti ensimmäisen aikuisten arvokisavoittonsa vuonna 1991. Suomen mestaruuksia hänellä oli tuolloin jo enemmän kuin muisti.
' /%3E%3C/svg%3E)
Eva Wahlström lähikuvassa 2005
Äärirajat kiehtoivat 25-vuotiasta nyrkkeilijää
Painin maailmanmestari Pertti Ukkola
Pertti Ukkola voitti Montrealin olympialaisissa kultaa kreikkalais-roomalaisen painin 57 kilon sarjassa. Ukkola harrasti lyriikkaa, ja painikin oli taidetta - ei kuitenkaan runoutta.