Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Uiton aallonpohja on ohitettu – tukkilauttoja kiskotaan ahkerasti tehtaille hiljaisten vuosien jälkeen

Uitto säästää energiaa rekka- ja junakuljetuksiin verrattuna.

Uusia pärekattoja Lieksan Pielisen museon savottarakennuksille

Savottarakennusten pärekattojen kunnostaminen takaa metsätyöperinteen esittelyn säilymisen hyväkuntoisena.

Kemijoen uppopuu-urakka alkaa olla loppusuoralla

Uiton jäljiltä Kemijoen pohjaan jäi tuhansia kuutioita puuta, jota on nostettu ylös jo useana kesänä.

Puun uitto lisääntyy Saimaalla – ötökät eivät pääse tuhoamaan järvessä uivia puita

Uitto on osoittautunut oivalliseksi keinoksi estää tuhohyönteisiä pääsemästä alkuvuodesta ja talvella kaadettuihin havupuihin.

Tukkeja irtosi uittolautasta

Joensuun kanava oli jonkin aikaa kiinni irtotukkien keräämisen vuoksi.

Puutavaran uittomäärät lisääntyvät jälleen Pielisellä ja Saimaalla

Järvi-Suomen Uittoyhdistys uittaa tänä kesänä Itä-Suomen vesistöissä neljänneksen enemmän puutavaraa kuin viime kesänä.

"Onneksi luoja armahti ja tuli huonoja talvia" – uittomiehille riittää tänä kesänä töitä Saimaalla

Saimaalla kuljetetaan tänä kesänä puuta uittamalla enemmän kuin vuosiin, kun metsäteollisuus täyttää puuvarastoja huonojen talvien varalle.

Evijärven kiistelty kämppä sai nimen – kohun toivotaan nyt rauhoittuvan

Evijärven uittoperinteen kunniaksi valmistunut rakennus on saanut nimekseen Pohjanmaan Järviseudun uittomieskämppä. Osa evijärveläisistä toivoi siitä Vonkamieskämppää.

Evijärvellä roihahti erikoinen nimikiista uittomiesten kunniaksi rakennetusta kämpästä

Paikkakunnan uittoperinteen kunniaksi rakennetun kämpän nimi on aiheuttanut ison riidan. Kämppä aiotaan nimetä vonkamieskämpäksi, ja tuohon nimeen kiista kulminoituu - onko kyseessä naisten metsästäjä vai tukkien ruuhkanpurkaja uitossa?

Tervaa, tukkeja ja jopa vainajia – Joet ovat olleet yhdistävä tekijä sisämaan ja rannikon välillä

Uittomiesten rooli on ollut merkittävässä asemassa vuosisatoja, kun jokia pitkin on uitettu valtavia puumääriä sisämaasta rannikolle. Hyvät tukkipaikkakunnat ovat edesauttaneet myös rannikkokaupunkien kasvua.

Pielisjoen veneturman uittotolppa poistettu Joensuussa – lisää varoitusmerkkejä muihin tolppiin

Liikennevirasto on poistanut Pielisjoesta Joensuun keskustan kohdalta kaksi uittotolppaa. Toiseen osui viime kesänä vene, ja kaksi miestä sai surmansa.

Elämän värit viehättävät jäämään Lappiin

Lappi kiehtoo aina hulluuteen asti

Hyvä, ikuisuuteen asti tuoreena toistuva päivä

Vain hyvistä hetkistä koostuva, ikuisesti tuore päivä

Naiset tukkinippuja kiskomassa Varistaipaleen kanavalla

Varistaipaleen nipunvetäjät olivat Suomen ainoat tukkinaiset

Tukkilaiset toivat kylille meininkiä, uiton historiateos kertoo teollisuudesta ja tuhansien ihmisten työstä

Puutavaran uitto on saanut oman historiateoksensa. Uittoa on Suomessa ja Saimaalla harjoitettu vuosisatoja ja teolliseen mittaan se kehittyi 1800-luvun jälkipuoliskolla. Enimmillään puuta on uitettu 15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, josta Saimaalla noin 6 miljoonaa kuutiometriä. Nyt Saimaalla uitetaan vuosittain alle miljoona kuutiomteriä puuta.

Turun oudon asuntoproomun kohtalo selvisi – Susanna oli menossa telakalle

Turun Katariinanlaakson edustalta löydetyllä hylätynoloisella laivalla on kiehtova historia. Sitä on käytetty elokuvissa ja tukkijätkien majatalona.

Maalaishuumori pitää Ponssen pinnalla

Hyvä huumori uppoaa samanhenkisiin ihmisiin samaan tapaan ympäri maailman. Siksi metsäkoneyhtiö Ponssella huumori kulkee metsäkoneen mukana vientituotteen tapaan.

Jenni Haukio: Emil Wikström oli muutakin kuin "Kivimiesten" veistäjä – video

Tasavallan presidentin puoliso toimii kuvanveistäjä Emil Wikströmin juhlavuoden suojelijana. Haukio paljasti Kotkassa Wikströmin Tukinuittaja-veistoksen, joka siirrettiin uuteen paikkaan. Tukinuittaja ilmaisee suomalaisen työn eetoksen arvostusta, kuvailee Haukio.

Pyhäjoen puupadosta tehtiin kulttuuriperintökohde

Pyhäjoen alatammi Savukoskella - suuri puinen pato - on nimetty Suomen metsätalouden kulttuuriperintökohteeksi. Yhdeksi monista valtion mailla olevista. Tällainen kulttuuriperintökohde tulee säilyttää ja ottaa huomioon kaikessa metsätaloussuunnittelussa.

Kemijoen lohet saivat piispatkin tukkanuottasille

Kemijoki oli aikoinaan parhaita lohijokia

Evolla voi kohta harjoitella vaikka tukkimiehen taitoja

Lammin Evon retkeilyalueella Hämeenlinnassa toimivat yrittäjät ovat käynnistäneet nopeasti toimet uusien palvelutuotteiden luomiseksi. Yrittäjät kokoontuivat alkuviikosta kehittämistyöpajaan ja loivat saman tien 12 uutta matkailutuotetta.

Talven metsätöitä Haapajärvellä 1949

Seuraamme puunrunkojen matkaa metsästä maailmalle.

Miltä näytti Oulu vuonna 1946?

Toppilansalmessakin näkyi vielä komeita höyrylaivoja.

Tukkijätkät toivat moternin maaseudulle

Pekka Kaarnisen väitöstutkimus tarkastelee, miten suomalaisissa näytelmäelokuvissa on kuvattu tukkilaisia, metsätyötä ja metsäteollisuutta.

Tukkijätkät taiteilivat Tammerkoskessa - katso video

Tampereella Koskikeskuksen rannassa nähtiin torstaiaamuna, miten koskessa taiteilu luonnistuu tänä päivänä. Metsäalan tapahtuman laskunäytöksessä taitojaan esitteli kaksi tukkijätkää.

Lapin rakennettujen vesistöjen kunto on jo hyvä

Rakennettujen vesistöjen veden laatu alkaa olla Lapissa jo melko hyvällä tasolla. Esimerkiksi Kemijoki kärsii vedensaasteista huomattavasti vähemmän kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Tutkijan mukaan Kemijoen vettä voitaisiin parantaa enää lähinnä siten, että puututtaisiin viime vuosisadalla tehtyihin virheisiin.

Imatralla taituroidaan tukeilla

Viikonloppuna ratkotaan tämänvuotinen Suomen mestaruus tukkilaistaidoissa. Pitkät perinteet omaava kilpailu järjestetään ensimmäistä kertaa Imatralla. Mukana on parikymmentä osallistujaa, jotka ovat iältään 18-75 -vuotiaita.

Tuhannet ihmiset Päätalojen perässä Kallioniemessä

Yksi kiinnostava käymäpaikka löytyy eteläisen Lapin naapurista, Taivalkoskelta Jokijärven kylästä. Siellä Kallioniemessä on kirjailija Kalle Päätalon lapsuuskoti, jossa kesäisin vierailee tuhansittain ihmisiä. Kallioniemi on monien lappilaistenkin suosima retki- ja lomakohde.

Tukkimiehen elämä kiteytyy savottakämppään

Saarijärven savottakämppä on aloittanut uuden elämän Kouvolan Repovedellä. Matkailijat pääsevät aistimaan tukkimiesten elämää 1950-luvulla.

Kansilastiproomu takaa kuuselle kuivan kyydin

Keski-Suomessa on saatu hyviä kokemuksia puun kuljettamisesta Päijänteen saarista kuivana mantereelle. Jämsässä kehitetyllä kansilastiproomulla ja sujuvalla kuljetusketjulla saarista kaadetut puut päätyvät käyttäjälle parhaimmillaan saman vuorokauden sisällä.

Keksi ei mene aina suuhun eikä älykapula korvalle

Tukkilais- ja savottasanoista löytyy monta sanaa, joilla on kaksi merkitystä. Toinen sestoo tukilla, toinen kaupan kassajonossa. Yksi syö keksin, toinen käyttää sitä apuna sestomisessa.

Perinnelaiva kunnioittaa historiaa

Korpilahtelainen m/s Saari seilasi perinnelaivarekisteriin kesäkuussa. Perinnelaivoiksi nimetään merenkulun kannalta arvokkaaita aluksia, jotka ovat myös arvonsa mukaisessa käytössä ja kunnossa. Saari -laivan tarina alkoi yli sata vuotta sitten.

Koskien kunnostus ei auta lohta

Jokien kunnostustöissä on parantamisen varaa. Nykyiset työt eivät juurikaan ole auttaneet lohikaloja lisääntymään. Jokien kunnostuksessa valuma-alueiden vesiensuojelutoimiin on kiinnitettävä huomiota.

Uittoväki nauttii työteliäästä kesästä

Uittopuu liikkuu heinäkuussa vilkkaasti. Vuoksen vesistön alueella koko kauden puumäärä jää silti viime vuotista pienemmäksi, sillä tehtaat tarvitsivat paljon puuta jo keväällä. Valtaosa uittopuusta menee Etelä-Saimaan sellutehtaille. Lautta kulkee järvillä keskimäärin yli 300 kilometriä. Esimerkiksi Iisalmen Peltosalmelta lauttaa hinataan noin 400 kilometriä ja aikaa kuluu ainakin kolme viikkoa.

Lappi saa koskipujotteluradan

Lappi saa kansainvälisen koskenlaskukisan ja koskipujotteluradan, joka rakennetaan Rovaniemen Vikakönkäälle. Euroopan unioni ja Rovaniemen kaupunki ovat myöntäneet rahoitusta 220 000 euroa.

Kotimaan matkailua 1959

VR:n matkailufilmi vuodelta 1959

Ruunaan metsätyömieskodin tulevaisuus vaakalaudalla

Ruunaan metsätyömieskodin toiminnan jatkuminen tulevaisuudessa on epävarmaa. Metsätyömieskotia tukenut Raha-automaattiyhdistys lopettaa vuosittaisen avustuksensa, mikä tekee 30 000 euron loven metsätyömieskodin kannatusyhdistyksen budjettiin.

Pispalan uittounnelilla jätkä tienasi

Monilla on karvaitakin muistoja ensimmäisistä työpaikoistaan. Joskus asiat voivat kuitenkin luistaa ja tilipussikin tuntua kohtuulliselta. Pauli Pauhu, 70 tuli Pispalan uittotunnelille hommiin vapun jälkeen vuonna 1959. Työ sujui, ruokaa riitti ja vapaa-aikanakin oli hauskaa.

Muinaisjäännökset uhkaavat uittotunnelin käyttöä

Tampereen Pispalan uittotunnelin käyttöä veneiden kuljetusreittinä rajoittavat muinaisjäännökset ja kulttuuriympäristö. Pirkanmaan Maakuntamuseo huomauttaa, että tunnelin suulla ja päällä on lailla rauhoitettuja muinaisjäännöksiä.

Auttikönkään uudelle kahvilalle lupa

Museovirasto on myöntänyt luvan uudelle kahvilarakennukselle Rovaniemen Auttikönkään suojelualueella. Museovirastolta oli lausuntoa pyytänyt Metsähallitus.

Kemin "veritorstaista" 60 vuotta

Tiistaina 18.8. tuli kuluneeksi 60 vuotta Kemin niin sanotusta veritorstaista. Työläisten palkanalennuksista alkanut kiista johti mielenosoitukseen, jossa kuoli kaksi henkilöä. Katso kuvagalleria täältä.

Tukkilauttoja Kuusaanlammessa vaikka uitto on loppunut

Kymijokikin on hyvä säilytyspaikka tukkipuulle, vaikka varsinainen tukinuitto on joesta loppunutkin vuonna 2002. Koskitukki Oy pitää koivutukkejaan kesän Kuusaanlammessa odottamassa vaneritehtaalle kuljetusta.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle