Uusimmat artikkelit
' /%3E%3C/svg%3E)
Lappeenrannan kunnia-aukion nimeksi tuli Meijän tähet – päätös syntyi yksimielisesti seitsemän nimiehdokkaan joukosta
Lappeenrannan kaupunginhallituksen päätös merkkihenkilöiden kunnia-aukion nimeämisestä oli yksimielinen.
' /%3E%3C/svg%3E)
Lappeenrannan Walk of famen nimeksi tulee joko Lesot tai Mei porukat
Kaupungin eri toimijoista koostuva työryhmä kävi läpi yli 200 nimiehdotusta. Kaupunginhallitus päättää nimestä maanantaina 6. kesäkuuta.
' /%3E%3C/svg%3E)
Riku Siivosen kolumni: Polttopulloja, lihankorvikkeita ja jodia – A. I. Virtanen olisi täydellinen Nato-Suomen sankari
Valtiollisen komitean on syytä palauttaa A. I. Virtanen suomalaisten mieliin vaikka väkisin, kirjoittaa Siivonen.
Lappeenrannan Walk of famelle voi nyt ehdottaa nimeä – kaupunki kerää ehdotuksia 2. toukokuuta asti
Verkossa toteutettavassa kyselyssä voi myös ehdottaa kunnia-aukiolle laatan ansaitsevia merkkihenkilöitä sekä Elämän nälkä -palkinnon saajaa.
' /%3E%3C/svg%3E)
Koko kansan henkilöt ovat edelleen miehiä – Ketä suomalaista suurnaista fanitat eniten?
Kaikkia tarvitaan nostamaan esille merkittäviä naisia.
' /%3E%3C/svg%3E)
Mikä oli Operaatio Mannerheim?
Vuonna 2012 iltapäivälehdet kohisivat Ylen tuottamasta Mannerheim -elokuvasta Suomen Marsalkka, jonka pääosaa esitti kenialainen Telley Savalas Otieno. Musta Mannerheim herätti vahvoja tunteita puolesta ja vastaan.Julkisuudessa puitiin niin elokuvan työryhmän ihonväriä, Ylen tehtävää kuin muita Mannerheim-elokuvatuotantojakin. Mutta mistä koko kohussa oli oikeasti kyse?
' /%3E%3C/svg%3E)
Katu-uskottavat tieteentekijät
Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille
' /%3E%3C/svg%3E)
1.9. Teeman Elävä arkisto: Gallen-Kallela ja Halonen 150 vuotta
Dokumentit taiteilija Gallen-Kallelasta ja Halosesta.
' /%3E%3C/svg%3E)
Ismo Alanko: Kun Suomi putos puusta
Ismo Alangon vuonna 1990 ilmestynyt biisiklassikko tiivisti muutamaan minuuttiin kansakunnan suuren murroksen - maaltamuuton, kaupungistumisen ja globalisaation.
' /%3E%3C/svg%3E)
Jean Sibeliuksen hautajaiset
Sibeliuksen hautajaisisista tuli kansallinen suurtapahtuma.
' /%3E%3C/svg%3E)
Helsingin patsaat ovat osa kansallismaisemaa
Patsaat ovat osa maisemaa.
' /%3E%3C/svg%3E)
Jean Sibeliuksen haastattelu 1948
"Älkää koskaan kirjoittako tarpeetonta nuottia."
Hiljaiseloa Ainolassa
Harvinainen filmi kuvaa vaikenevaa säveltäjää kotioloissaan ja ympäröivän luonnon helmassa. Filmin alussa nähdään ote Sibeliuksen pantomiimista "Scaramouche".
Sibeliuksen 85-vuotisjuhlat
Presidentti Paasikivi kunnioitti kansallisen monumentin merkkipäivää. Säveltäjäkuuluisuuden juhlavastaanotto pidettiin Järvenpään Ainolassa.