muistelu - uusimmat sisällöt

Portsari ravintolan ovella Porthaninkadulla Kolmannen linjan kulmassa.

Kerro muistosi alkoholin myynnin kummallisuuksista ravintoloissa tai Alkossa – soita vastaajaamme

Muistatko kun ravintolassa piti pyytää lupa pöydästä toiseen siirtymiseen? Tai miten juomaa saadakseen piti tilata voileipä, joka kiersi sitten koko ravintolalla? Tai kun portsarit kyttäsivät housun saumoja? Tai kun Alkon tiskillä tiukattiin viinakorttia?

Mustavalkoinen luokkakuva, jossa eturivi istuu ja takarivi seisoo.

Psykoterapeutti Marja Saarenheimolle muisti on veijari, joka alinomaa tekee kepposia

Se, mitä muistamme on valikoitua, ja se mikä mieleen painuu, myös muuttuu ajan mukana.

Markus Kajo estradilla edessään mikrofoni.

Markus Kajo: Energiamuistoja

Pikku Kakkosen ohjelmasarjojen kuvia eri vuosikymmeniltä

Tule mukaan muistelemaan lapsuutesi Pikku Kakkosta kanssamme!

Keräämme katsojilta lapsuuden muistoja Pikku Kakkosesta.

Punatukkainen objektiseksuaali Anne kahden WTC-tornin pienoismallin kanssa. Kuva ohjelmasta Rakkaani WTC.

WTC-tornien kanssa seurusteleva Anne ei halua viettää terrori-iskun muistopäivää

Anne rakkastui torneihin vasta vuosi iskujen jälkeen.

Oiva Toikka aiemmin julkaisemattomassa haastattelussaan: "En ole pihkassa Oiva Toikkaan"

Taiteilija Oiva Toikan aiemmin julkaisematon haastattelu.

Mika Vainio – A Quiet Life

Mika Vainio lähiomaisten, ystävien ja työtovereiden silmin.

Neuvostoliittoon voi palata vain muistoissaan – sukkahousunsa myynyt suomalainen tunsi olevansa rikas

Suomalaiset muistelevat lämmöllä Neuvostoliittoa

Tuhkimotarinoiden Timo: "Ohjaaja Mape Morottajan edessä uskalsin itkeä ja näyttää syvimmät tuntoni!"

En voinut arvata, miten hienoja kokemuksia oli tulossa.

Paavo Noponen selostaa Tekijöiden kertomaa -ohjelmassa 2006.

Paavo Noponen tunsi urheilun ja taisi kielen

Tekijöiden kertomaa -ohjelma vuodelta 2006.

Jaakko Kolmonen Arto Nybergin haastattelussa vuonna 2007.

Jaakko Kolmonen oli Suomen ensimmäinen koko kansan tv-kokki

Kokki Kolmonen Arto Nybergin haastattelussa ja valokuvissa.

Pikkutyttö (Kirsti Nikulainen) kuuntelee radiota (1930-luku).

Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

Juhani Aho kalastaa Huopanankoskella vuonna 1912. Kuvan on ottanut hänen hyvä kalakaverinsa, asemapäällikkö Rudolf Ahonius.

Juhani Ahon haavipojan matkassa Huopanankoskella

Juhani Ahon haavipoika muistelee yhteisiä kalaretkiä.

Naiset nipunvedossa -perinnenäytös Heinävedellä Varistaipaleen kanavalla 2004

Naiset tukkinippuja kiskomassa Varistaipaleen kanavalla

Varistaipaleen nipunvetäjät olivat Suomen ainoat tukkinaiset

Krista Mikkola (oik) ja italialaisia ystäviä Nucleo-designryhmästä. (Vas) Muotoilija ja Nucleo-ryhmän vetäjä Piergiorgio Robino, Fondazione Triulzan taiteellinen johtaja Alessandro Stillo ja arkkitehti Marcella Roseo. Kokkaaminen ystäville on kivaa, se t

Kuusi kuvaa Krista Mikkolan elämästä

Krista Mikkola korostaa suoria kohtaamisia.

Humalaisen Nikita Hruštševin perse

Jari Tervo puhuu Tamminiemen saunassa 1970-luvun Suomesta.

Kuusi kuvaa Saara Cantellin elämästä

Saara Cantell halusi taikuriksi. Näin kävikin, tavallaan.

Jees poks pallinaama ja mitä näitä nyt oli

Aikamatkailua 80 -luvulle - kuka kestää kyydissä?

Hannu Leidenin Havana Black yritti murtautua Yhduysvaltain markkinoille

Suomirock ylitti maiden ja median rajoja 1980-luvulla

Hannu Leidén, Puka Oinonen, Rami Kuusinen ja Ilkka Mattila

Gugi Kokljuschkinin tie vei teinitahdestä levypomoksi

Suomalaisen rockin 1980- ja 90-lukujen vallankäyttäjät

Suomirockin todellinen valta oli levy-ytiöillä ja mediassa

Aulikki Oksanen muistelee 1970-luvun laululiikettä

1960- ja 70-lukujen erilaiset äänet: Aulikki Oksanen, Harri Saksala, Eero Koivistoinen ja Sakari Kukko

1960- ja 70-luvulla suomalaisen musiikin rajat venyivät

Maarit Hurmerinta oli ensimmäisiä suomalaisia naisrockareita, joka levytti muutakin kuin käännöskappaleita.

Suomalaisen kevyen musiikin vahvoja naisia

Suomalaisen kevyen musiikin vahvoja naisia 1970-90 -luvuilta

Puoli seitsemän, Ruokamuisto- kuvituskuva, Päivikki Palosaari, Regina Rask

Ruokamuistoja eri vuosikymmeniltä

Ruoka on kaikille tuttua sosiaalihistoriaa.

Hyvämuistiset ja -puheiset Nummelan sisarukset asuivat yhdeksänkymppisiksi metsäpirtissä

Maija, Akusti ja Vihtori Nummela syntyivät 1800-luvun lopulla ja elivät vanhuuden päiviin saakka Hattulassa metsätorpassa. Sisarukset olivat iäkkäinäkin hyvämuistisia tarinankertojia, joten toimittaja Niilo Ihamäki kollegoineen kävi heitä haastattelemassa vanhoista ajoista useampaankin otteeseen 1970-luvulla.

Lepakko — vaikeiden vuosien läpi katkeraan loppuun

Helsingin Lepakko oli Elävän musiikin yhdistys Elmun kotitalo ja kaupungin tärkein rockkulttuurikeskus vuosikaudet. Siellä toimi myös paikallisradioasema Radio City. Lepakko purettiin konttorirakennuksen alta vuonna 2000.

Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi juhlivat parisprintin voittoa (2014).

"Ja Sami puikkaa sisäkautta! On päästä ja pääsee ensimmäiseksi! Saksa kaatuu! Oi-oi-oi!" — Niskasen ja Jauhojärven sprintti kultasi Sotšin talviolympialaiset

Mukana Reijo Jylhän ja Jarmo Lehtisen hurmiollinen selostus.

Pirjo Hassinen ja banaanilimsa

Marraskuun jännitykseä...(!).......!!!

Kun marrassato alkoi olla korjattavissa, alkoi jännitys lasten keskuudessa tihentyä. Pienimmät eivät edes ymmärtäneet mitä odottaa, mutta se ei riemua haitannut. (Vähän niin kuin jotkin tehtaiden johtajat maailmalla odottavat napajäätiköiden sulamista ihan rentoina että jee. Hyvin sujuu vielä!)

Lepakko – Helsingin rockpäämaja

Christian Moustgaard oli Lepakon vahva mies.

Peter von Baghin muistotilaisuus elokuvateatteri Orionissa

Muistoja Petteristä

Elokuvatetatteri Orionin sali täyttyi 30.9.2014.

Muistat sen, minkä haluat

Mistä johtuu, että et muista jotain tapahtumaa? Miksi vaalit joitain muistoja ja sivuutat toiset? Maailmankuulu kirjailija Siri Hustvedt sekä psykoanalyytikko Elina Reenkola puhuvat muistista, identiteetistä ja häpeästä.

Suomirock venyi iskelmästä kansanmusiikkiin kunnes rap muutti kaiken

1980-luvulla punkin jälkeen itseään etsinyt suomirock venyi nopeasti aivan uusiin suuntiin. Se laajeni iskelmän, teinipopin tai discon suuntaan, samalla kun kitarabändien soundit muuttuivat modernimmiksi. Kehitys jatkui jopa kansanmusiikkiin päin, mutta seuraavalla vuosikymmenellä pakan kokonaan uusiksi pisti rap.

1990-luvulla suomirock laajeni moneen suuntaan – jopa iskelmään

1990-luvun lopulla viimeistään tuli selväksi, että suomalainen rockista ponnistanut kevyt musiikki oli paljon muutakin kuin sähkökitaran räimimistä haara-asennossa Hurriganesin tai Popedan hengessä. Suomirock imi vaikutteita tanssittavammista musiikinlajeista eikä enää hävennyt edes iskelmällisyyttä.

Toimittaja Maria Schulgin haastattelussa.

Lepakon historiaa Liekkihotellista Höyry-klubille

Maalivaraston tie alkoholistien yömajasta Elmun päämajaksi.

Kevyen musiikin uranuurtajia: Kaj Chydenius, Jyrki Hämäläinen, Holle Holopainen, Pekka Rechardt ja Kim Brown

Tämä erä sensuroimatonta suomirokkia esittelee hyvin sekalaisen joukon, jota yhdistää se, että kaikki ovat olleet ensimmäisten joukossa rakentamassa suomalaisen kevyen musiikin historiaa.

Huumorimusiikin jättiläiset: Jukka Virtanen, Ilkka Vainio, Olli Tola, Hara Laukkanen ja Aarne Tenkanen

Huumorimusiikki on aina ollut suomalaisille erityisen rakasta, jo rekilauluja hoilattiin kieli poskessa. Huumorilevyt ovat menestyneet myös äänilevymarkkinoilla ja ne ovat juhlineet myyntilistoilla läpi vuosien.

Kuusikymmentäluvun kuninkaat: Pepe Willberg, Hasse Walli, Henkka Granö ja Mattijuhani Koponen

Suomirockin sensuroimatonta historiaa.

Teiniäidit – toinen kausi

Saritan ja Sannan sekä uusien nuorien äitien elämää 2013.

Lepakon alku ja loppu

Legendaarinen talo palveli eri tarkoituksia lähes 60 vuotta.

Viihteen erikoismiehet: Timo TA, Jorma Pulkkinen, Eki-setä, Janos Valmunen ja Sepi Kumpulainen

Suomalaista iskelmää viistosta näkökulmasta 1998

UPplus: Näkemiin, Juuso!

Juuso Pekkinen siirtyi YleX:ltä Yle Puheelle, ja samalla hän myös jättää roolinsa Aleksi Ruuskasena.

Sensuroimattomia 1980-luvulta: Kaija Koo, Tuula Amberla, Tero Vaara ja Espe Haverinen sekä Jimi Sumén

Elävän arkiston Suomirockin sensuroimaton historia -sarjan julkaisut pyörähtävät jo toiselle kymmenelle. Yhdestoista artikkelimme painottuu vahvasti 1980-luvulle. Mukana vahvoja naisia, yksi pohjalainen, yksi porilainen ja kitarasankari-tuottaja. Kaikki haastattelut on tehty 1980-lukua käsitelleeseen Kunnian kentät -sarjaan vuonna 1996.

Lastenohjelmien tekijöiden muistoja Niksulasta Galaxiin

Tv:n lastenohjelmat 50 vuotta vuonna 2014

Sensuroimattomien kymppikerho: Norres, Maijanen, Merimaa, Esa Saarinen ja Floyd

Haastateltavina mm. Pave Maijanen ja Juhani Merimaa.

Dingo – suosion hinta on nimensä veroinen

Dingon soittajien sensuroimattomat haastattelut.

Kahdeksannet suomirockit: Jii Karjalainen kahdesti, Hanhiniemi, Heikki Salo, Veltto ja Juho Juntunen

Rockin läpimurto ja nousukauden vaikutukset.

Seitsemännet sensuroimattomat: Mato ja Sakke, Olli Lindholm, AW Yrjänä ja TT Oksala

Jo seitsemänteen jaksoon ehtinyt Suomirockin sensuroimaton historia -julkaisusarjamme liukuu sujuvasti Sleepy Sleepersistä Leningrad Cowboysiin, se kertaa Yö-yhtyeen nousun, uhon ja tuhon. Ja uuden nousun, 1980-luvun uudet studiosoundit sekä pienen torniolaisen hc-punk -yhtyeen nousun rock-festivaalien päälavoille.

Mike Monroe Axa Sorjasen haastattelussa.

Kuudes satsi suomirockia: Michael Monroe vs. Seppo Vesterinen, Tokela, Twist Twist ja Epe Helenius

Axa Sorjasen haastattelusarjan kuudes kooste.

Viides erä, suomirockin kovaa ydintä: Hector, Peitsamo, Yari, Esa Pullianen ja Otto Donner

Suomirockin sensuroimattoman historian viidennen julkaisuerän haastateltavia yhdistää legendaarinen Love Records. Haastateltavistamme Otto Donner oli yksi kolmesta yhtilön perustajasta, Hector siirtyi sinne neljännellä levyllään, Yari ja Kari Peitsamo aloittivat uransa Loven suojissa ja kitatavirtuoosi Esa Pulliainenkin ehti levyttämään sille yhden singlen verran.

Neljännet sensuroimattomat: Tolonen, Pohjola ja Silvennoinen sekä Sirkesalo ja Claude

Suomirockin sensuroimattoman historian neljänteen julkaisuun nousee legendoja: mestarikitaristi Jukka Tolonen ja Heikki Silvennoinen, bassovirtuoosi Pekka Pohjola sekä nuoremman polven laulajat Aki Sirkesalo ja Smack-yhtyeen solisti Claude. Heistä peräti kolme – Pohjola, Sirkesalo ja Claude – eivät ikävä kyllä ole enää joukossamme.

Aihe: muistelu

Uusimmat artikkelit