Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Eläinhahmo kirjan kantena.

Kansalliseepoksen eläimistä syntyi kuvakirja – Kalevalan eläinten tarinat auttavat löytämään kadonnutta luontosuhdetta

Kalevalan eläimet ja niiden kohtaamisiin liittyvät tarinat on koottu kirjaksi. Veenkoirasta vaakalintuun -teoksessa luontoasiantuntijat kertovat Kalevalan eläimiin liittyvistä nimityksistä ja kohtaamisista historiasta tähän päivään.

Graafinen kuva, jossa teltta hautausmaalla.

Suomalainen matkailukauhu koottiin yksiin kansiin: matkailu ja kauhu kohtaavat kulahtaneissa kylpylöissä ja motelleissa, joissa maistuu myös ihmisliha

Aiemmin matkailukauhuun liittyivät mystisesti kadonneet liftarit, nyt painajaismaisia tunnelmia tarjoavat pukinpajat ja teemapuistot. Uusi Epätie-novellikokoelma kartoittaa kotimaista matkailukauhua.

Kotka Mikko Kamulan Tuonela-kirjan kannesta.

Metsän kansa -sarja kertoo ajasta, jolloin maailma oli jumalien ja haltijoiden temmellyskenttä – kirjailijalle suomalainen muinaisusko on aarrearkku

Mikko Kamulan Metsän kansa -sarja on edennyt neljänteen osaan. Kirjasarja yhdistelee toisiinsa historiallista proosaa ja suomalaiseen mytologiaan pohjautuvaa fantasiaa.

Erkki Ala-Könnin äänentallentamiseen käyttämiä välineitä.

Kansanmusiikin kerääjä Erkki Ala-Könnin tallenteissa korostuvat miesten musiikki ja ajalle korrektit valinnat – uusi tutkimus selvitti, mitä kokoelmista puuttuu

Outi Valon väitöskirja Ala-Könnin keruumatkoista vuosilta 1941-1974 tarkastetaan tänään Tampereen yliopistossa. Valo on analysoinut noin 100 000 tallenteen kokoelmaa Ala-Könnin tallenteita.

Kokkolalainen Armas Jansson istuu pilkkijakkarallaan jäällä ja pilkkii madetta.

Kun aurinko laskee, Armas Jansson lähtee madetta narraamaan – erikoista kalaa pyydetään pimeällä, ja kalastukseen riittävät yksinkertaiset välineet

Viileissä ja puhtaissa vesissä elävän mateen paras pyyntiaika on nyt. Pohjoisessa Suomessa näiden pohjakalojen kutuaika kestää aina maaliskuulle saakka. Tänä talvena hyvä jäätilanne on auttanut mateen narraamisessa.

Säveltäjä Juha Leinonen istuu tuolissa.

Säveltäjä Juha Leinosen mielestä suomalainen sävellystyö tunnetaan maailmalla useista syistä, joista yksi on Sibelius: "Sibeliuksen siivet kannattelevat meitä"

Juha Leinonen ei ollut nuorena säveltäjänä kovin kiinnostunut Sibeliuksen musiikista. Nykyisin kansallissäveltäjämme tuotanto on Leinoselle tuttua ja läheistä.

Teologi Anna Saurama hymyilee kameralle hautakynttilä käsissään.

Pyhäinpäivänä hiljennytään totutusti kynttilöiden ääreen, mutta muinainen kekriperinne nostaa päätään

Teologi Anna Saurama uskoo, että kekriin liittyvät ajankohtaiset teemat kestävästä elämäntavasta satokausiajatteluun ja ylisukupolviseen yhteisöllisyyteen resonoivat tässä ajassa.

Kekripukki ja valaistu Kajaanin rauniolinna

Kekripukki syttyy 20. kerran lauantaina Kajaaninjoella – tänä vuonna kekripukki sai hahmonsa apilaheinästä

Kekrijuhlan yhteydessä on myös puoliltapäivin alkavat Kekrimarkkinat Kajaanin rantapuistossa. Ennen pukinpolttoa nähdään varjotaide-esitys.

Portaan kappelin kaivaus.

Arkeologit eivät luovuta Tammelassa – ikivanhan hautausmaan etsinnät jatkuvat ensi kesänä

Arkeologiset kaivaukset Tammelan Portaassa jatkuvat ensi kesänä. Ikivanhan hautausmaan paikka on suunnilleen tiedossa. Vanhoja karttoja, joihin kappelikirkko on merkitty, on löytynyt lisää.

Kekripukki palaa Kajaaninjoella

Kekristä alkoi kissaviikko – Suomessakin oli riehakas, kepposteleva ja viinanhuuruinen "halloween", kunnes kansakoulu painoi sen unohduksiin

Juhlapyhien viettotavat ovat sekoittuneet kautta vuosisatojen, eikä siinä ole mitään erikoista, korostaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko.

Perinteisen kekripukin rakentaja aikoo eläköityä Kajaanin kekrijuhlilta

Sotkamolaismies kokoaa kekripukkia heinästä, jotta se voidaan polttaa perinteiden mukaisesti – katso, miltä jättiläismäinen rakennusurakka näyttää

Sadonkorjuujuhlaa eli kekriä juhlistetaan jälleen Kajaanijoen varressa marraskuussa. Lähes 20 vuoden ajan perinteenä on ollut polttaa kekripukki kelluvalla lautalla. Lokakuun lopussa pukkia rakennetaan Sotkamossa.

Ruskaa rannalla.

Ruska karkottaa kalat ja vihreiden lehtien päälle satava lumi viittaa kuolemaan – syksyyn liittyy saamelaisessa perinnetiedossa synkkiä sävyjä

Perimätiedon mukaan vasta ruskan jälkeen kala taas liikkuu. Utsjokelainen sääharrastaja Sverre Porsanger kehottaa panemaan merkille, millä tavalla lehti putoaa, sillä siitä voi ennustaa syksyn säätä.

Kalevalatalon perspektiivipiirros ja valokuva nykyisestä Munkkiniemenrannasta.

Kalastajatorpan vehreälle rannalle kaavailtiin uuden Suomen uljasta kansallispyhäkköä, Kalevalataloa

Sata vuotta sitten Helsingin Munkkiniemen kallioille hahmoteltiin jättimäistä kulttuurilaitosta. Päärautatieaseman kokoinen talo olisi pyhitetty Kalevalalle. Siitä kaavailtiin myös suurmiesten mausoleumia.

Italialainen Giulia Santelli järjestelee kirjoja työpaikallaan Juminkeon kulttuurikeskuksessa Kuhmossa.

Paratiisi, ajattelee moni italialainen Suomesta – Giulia Santelli, 27, muutti Kuhmoon ja kertoo nyt, miksi kuva on väärä

27-vuotias Santelli tutustui Suomeen ensi kerran teininä metallimusiikin kautta.

Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvitusta. "Sammon puolustus".

Kuhmo sai oman runon – kaupunki haluaa profiloitua entistä enemmän Kalevalaan

Lisäksi Kuhmo palkitsi nuoria Kalevalan päivänä.

Detalj från Kullervo

Kuhmossa julkaistaan Kalevala-räp – kappale sai innoituksen Kullervon tarinasta

Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin informaatiokeskus Juminkeko julkistaa Kalevala-räpin sunnuntaina.

Mikko Toiviainen, Pimeä peili

Nuoret kierrättävät verkossa kauhutarinoita, ja nyt niistä on koottu kirja – tekijän mukaan olisi syytä perehtyä lasten pelkoihin netissä

Pimeä peili ja muita urbaaneja kauhutarinoita -kirjassa urbaanilegendat päivitetään nykyaikaan.

Vaasan Lucia-neito Åsa Österlund keräsi uinnillaan rahaa Vaasan nuorille uimareille (1972).

Valontuojan matka pimeään Pohjolaan

Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta.

Kekripukki palaa Kajaaninjoella

Valtava kekripukki poltettiin Kajaanissa jo 18. kerran – katso video

Kajaanissa kekriä juhlittiin kaksipäiväiseksi venytetyssä tapahtumassa, jossa mukana oli myös valotaidetta.

Kauhujen saari -tapahtuma järjestetään Savonlinnassa.

Kauhujen saari avautuu hetkeksi Savonlinnassa – luvassa on esimerkiksi tulishow

Kauhujen saari -tapahtumaa vietetään Savonlinnassa perjantaina ja lauantaina.

Kajaanin kekripukkia nostetaan siirtokuljetuksen kyytiin.

Kajaanin Kekripukki pääsee jokeen keskiviikkona

Tämänvuotinen pukki poltetaan valotaiteen keskellä.

Vuoden 2020 kekripukki Kajaanissa

Kekripukki saapui Kajaaniin – valmis pukki ei meinannut mahtua ulos ladosta

Kekripukki poltetaan Kajaanissa jo 18. kertaa.

Runonlaulaja Miihkali Arhippaisen patsas muistuttaa runonlaulajien merkityksestä Joensuun Ilosaaressa.

Miihkali saa kukat runon ja suven päivänä Joensuussa

Merkittävä runonlaulaja kukitetaan Ilosaaressa myös koronakesänä.

Kivistä tehty muistomerkki järven rannalla. Rakennelma on useamman metrin korkuinen ja tornimainen, sitä koristaa monta myllykiveä.

Romu-Heikin perintö ja Hytermän saaret, Kerimäki

Koe Hytermän vangitseva tunnelma.

Siirtolaisia lähdössä kumiveneellä Turkista Kreikkaan.

Perjantai 28.2.2020 (radio)

Pakolaiset toivovat, että raja Turkista Eurooppaan aukeaa. Koronavirus on levinnyt uusiin maihin. On monta tapaa yrittää välttää koronavirus. Perjantaina on vietetty Kalevalan päivää.

Kuvakollaasi, talvinen metsämaisema, taustalla iso karhun hahmo

Suomalaisessa kansanuskossa vilisee jumalia ja haltijoita, pyhyys löytyy metsästä

Tutustu jumalien, haltijoiden ja myyttisen metsän maailmaan.

Karnevalistine kulkue kuljettaa unikeon vuodetta Hangossa

Nimesi on juhlan arvoinen

Nimipäivien juhliminen on katoavaa kansanperinnettä.

Pirun kuvia

Rietas piru solmi sopimuksia ja vaati vastineeksi syntymättömän lapsen – kansanperinteen pirutarinat kertovat, millainen oli entisajan Suomi

Uusi tutkimus paljastaa naisten ja miesten erilaisen aseman. Pirutarinoissa nainen on joko emäntä, piika tai huora.

Tonttu lyhdyn kanssa metsässä

Joulutontut ovat tonttuperinteen nuorisolaisia – vanhemmat tontut olivat auttajia ja suojelijoita, mutta myös räyhähenkiä ja yksisilmäisiä pelottelijoita

Ihmisen ja tontun suhde oli vastavuoroinen. Kun ihminen kunnioitti tonttua, tonttu auttoi ihmistä, kertoo tonttuperinteestä kertova tietokirja.

Juha Hurme etualalla, taustalla puupiirros Kalevalasta

Juha Hurme: "Kalevala oli lopullinen kuolinisku runolaulun ilmiölle"

Elias Lönnrot muokkasi ja runoili viisi erilaista Kalevalaa

Marcello Ganassini lukee italiaksi kääntämäänsä Kalevalaa.

Kun Marcello Ganassini tuli Suomeen, hän kutsui äitiä emoksi ja taivasta kirjokanneksi – Italiassa kuplii erikoinen rakkaus Kalevalaan

Kalevala on kiehtonut italialaisia jo pitkään. Kääntäjä Marcello Ganassinista teos teki fennomaanin.

Nainen rakentaa olkipukkia.

Kekripukki ilmestyi savolaiselle pellolle ja odottaa nyt polttamista

Kekripukki on osa vanhaa perinteistä sadonkorjuujuhlaa.

"Molskahtaa lohen pyrstö sydämen päälle" – Näin tehdään Vantaa-tervehdys

Kalevauva.fi ammentaa kansanperinnettä internetistä: "Joistain kappaleista on tullut ihmisille voimabiisejä"

Vuoden vantaalaiseksi pari vuotta sitten valittu yhtye opetti Puoli seitsemän -ohjelmassa, miten tehdään Vantaa-tervehdys.

Jaakonpäivän kivenheitto Kauppatorilla 25.7.2019.

Jaakonpäivän kylmä kivi ei ilmeisesti liity uimavesiin mitenkään – sadonkorjuuvälineet upotettiin taikauskon takia kylmään veteen

Vanhan uskomuksen mukaan heinäkuun 25. päivänä Jaakko heittää kylmän kiven veteen. Kivi liittynee maanviljelykseen, eikä lainkaan uimavesiin.

Kaskenpolttoa Kaavin Telkkämäessä

Näin rankkaa raatamista kaskenpoltto on perinteisin keinoin – kuvaajamme pääsi mukaan keskelle tulimerta

Millaista kaskenpoltto on ollut 1400-luvulla? Tämän voi kokea Kaavilla, jossa perinnettä edelleen vaalitaan – pääsimme mukaan aikamatkalle

Kuva Juha Hurmeesta

Juha Hurmeen kolumni: Kalevalan takaa löytyy pyramideja merkittävämpi ilmiö

Harvalukuisen ja köyhän kansan ainoa rikkaus oli rikas kieli

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle