kansanperinne - uusimmat sisällöt

Maalauksessa neito pakenee vanhaa miestä.

Väärinymmärretty Louhi ja Me too -liikkeen esitaistelija Aino – Kalevalan naiskuvaa ravistellaan nyt tutkimuksen ja kirjallisuuden keinoin

Kalevalasta tehdään uusia tulkintoja jatkuvasti. Viime vuosina ovat puhuttaneet seksuaalinen häirintä sekä karjalaisten häivytetty osallisuus eepoksen yhteiskunnallisessa käytössä.

Entisaikaa koteihin kätkettiin asioita, kun uskottiin niiden suojaavan taloa. Kuvassa vanhoja papereita, hintalista ja tonttuesine.

Kun Anni Juurola remontoi kotiaan, hän löysi pysäyttävän viestin menneisyydestä – “Ajattelimme, että talo oli tarkoitettu meille”

Koteihin on tehty kätköjä halki vuosisatojen. Ennen kätköt tehtiin talon suojelemiseksi, nyt ajatellaan, että viesti herättää menneet ikään kuin uudelleen henkiin.

Tampereen museoiden erityisasiantuntija Marjo-Riitta Saloniemi.

Museoliiton mitali tamperelaiselle erityisasiantuntija Marjo-Riitta Saloniemelle

Perusteluna on ansiokas ura Tampereen museoissa kehittäjänä, tutkijana ja johtajana.

Joutsenia ja pieniä ihmisiä Lintukodon sinisessä luolassa.

Lintujen on luultu muuttavan talveksi Kuuhun tai Afrikkaan sotimaan – tässä oudoimmat uskomukset

Muuttomatka kuuhun, Afrikkaan sotimaan vai lintukodon paratiisiin?

Kuvakollaasi, jossa kokko, viljaa, kesäinen järvimaisema, salamoiva taivas sekä talvinen metsä ja karhu.

Tervetuloa pakanajuhliin – tanssi helavalkeilla, juo malja ukonvakoissa, saunota sielut kekrinä

Entisajan suomalaisen elämää rytmitti vuodenkierto ja monet juhlat liittyivät vuodenaikojen muutoksiin ja satokauteen. Tutustu viiteen vuotuisjuhlaan, joiden perinteet elävät edelleen.

Sanna Keltaniemi kotonaan Ilmajoella katsoo ulos ikkunasta.

Loitsuja, yrttejä ja luita ullakolle – Sanna Keltaniemi kertoo, millaista apua ihmiset hakevat noidalta 2020-luvulla

Noitayhdistyksen puheenjohtaja Sanna Keltaniemi kertoo, että vanhoille kansanperinteille ja muinaisuskomuksille on taas kysyntää. Moni ostaa noidalta luita kotia suojellakseen.

Martti Haavio tutki suomalaista muinaisuskoa ja loitsuja runoilijan intohimolla: Nyt möröt, pirut ja kalmalaiset ovat saaneet uusia lukijoita

Martti Haavio (1899–1973) tunnetaan suomalaista muinaisrunoutta ja mytologiaa laaja-alaisesti käsittelevistä teoksistaan. Hän uudisti alan tutkimusta rohkeilla näkemyksillään.

Eri kielille käännettyjä Kalevala-kirjoja.

Nuorilla Kalevalasta on vain kaukaisia muistikuvia, kansalliseepoksen kotikulmilla toivotaan jokaiselle suomalaiselle kirjan tuntemusta

Suomi hakee parhaillaan Kalevalalle Euroopan kulttuuriperintötunnusta.

Kalevala alkulauseet sivulla vanhassa kirjassa.

Suomi hakee Kalevalalle Euroopan kulttuuriperintötunnusta

Suomalaisen kirjallisuuden seuran mukaan Kalevala on osa eurooppalaista eeposperinnettä ja sillä on ollut alusta lähtien vahva yhteiskunnallinen ulottuvuus.

Matti ja Teppo, viinapullo ja heippalappu kalsarikankaan päällä.

Suojellaan heippalaput: Aineettoman kulttuuriperinnön listalle etsitään uusia ehdokkaita – kerro oma suosikkisi

Museovirasto ottaa uusia ehdotuksia vastaan maaliskuun puoliväliin saakka. Nykyään listasta löytyy juhlaperinteitä, kalakukko ja Laihian nuukuus.

vaalean, lyhytttukaisen naisen eli ääneellä itkijä Marjo Akkasen kasvot kuvattuna yläviistosta. Nainen painaa poskelleen vaaleaa, kirjailtua itkuliinaa.

Marjo Akkanen näki televisiosta jotain niin koskettavaa, ettei kyennyt katsomaan – nyt hän itkee ääneen yleisön edessä

Itkuvirret eivät ole katoavaa kansanperinnettä, mutta ne uudistuvat ja muuttavat muotoaan. Perhe- ja kyläyhteisöjen sijaan itkuvirsiä esitetään erilaisissa tapahtumissa, tilaisuuksissa ja konserteissa.

Sohvalla istuu neljä henkilöä, joista kahden keskimmäisen kasvot ovat mustan kankaan takana.

Musta Norppa -minifestivaali luo uusia kekriperinteitä Savonlinnaan

Tapahtumassa kokeellinen kansanmusiikki ja konemusiikki yhdistyvät kekrimenoihin.

Poika ja peikko, Frederik Hendriksenin satukuvitus vuodelta 1884.

Myrkkykaasuja hönkiviä jättiläiskäärmeitä ja metsässä kirkuvia vainajaolentoja: tällaisia ovat suomalaisen kansanuskon kammotukset

Pasi Klemettisen Kansanuskon yöpuoli -kirja esittelee pimentoon jääneitä olentoja, joilla on ollut merkittävä rooli suomalaisessa mytologiassa ja jotka ovat vaikuttaneet myös suomalaisten arkielämään.

Paholaismuseo on liettualaiskaupungin suosituimpia nähtävyyksiä – näin piru on puhutellut kansoja ja kulttuureja ympäri maailmaa

Euroopan kulttuuripääkaupunkivuottaan viettävän Kaunasin Paholaismuseo esittelee laajan kokoelman paholaisiin liittyvää esineistöä kaikkialta maailmasta. Tuhansia paholaishahmoja käsittävä museo on lajissaan maailman suurin.

Etualalla rantaheinikkoa, taaempana kapena kannaksen päässä pieni saareke, jossa lintutorni. Horisontissa metsäinen Aegna-saari.

Viron luonto eroaa Suomesta enemmän kuin arvaisi, sanoo opas – näitä viittä asiaa et ehkä tiennyt naapurimaastamme

Viron matkailu elpyy koronakurimuksesta, ja suomalaiset ovat palanneet suosikkikohteeseensa. Monelle Viro on yhtä kuin vanhankaupungin matkailijatungos, mutta esimerkiksi Viron luonto voi yllättää suomalaisen.

Kansallispuvun mallipiirros ja kangassakset. Kenkä ja kangasta.

Ruotsissa esiteltiin “unisex-kansallispuku” – Suomessa sellainen tuskin saisi virallista asemaa, mutta jo nyt pukuja saa käyttää yllättävän vapaasti

Moni maallikko saattaa pitää kansallispukuja konservatiivisena asuina. Suomen kansallispukuyhdistyksestä muistutetaan, että nytkään puvut eivät ole tiukasti sukupuoleen sidottuja.

Kansalliseepoksen eläimistä syntyi kuvakirja – Kalevalan eläinten tarinat auttavat löytämään kadonnutta luontosuhdetta

Kalevalan eläimet ja niiden kohtaamisiin liittyvät tarinat on koottu kirjaksi. Veenkoirasta vaakalintuun -teoksessa luontoasiantuntijat kertovat Kalevalan eläimiin liittyvistä nimityksistä ja kohtaamisista historiasta tähän päivään.

Graafinen kuva, jossa teltta hautausmaalla.

Suomalainen matkailukauhu koottiin yksiin kansiin: matkailu ja kauhu kohtaavat kulahtaneissa kylpylöissä ja motelleissa, joissa maistuu myös ihmisliha

Aiemmin matkailukauhuun liittyivät mystisesti kadonneet liftarit, nyt painajaismaisia tunnelmia tarjoavat pukinpajat ja teemapuistot. Uusi Epätie-novellikokoelma kartoittaa kotimaista matkailukauhua.

Kotka Mikko Kamulan Tuonela-kirjan kannesta.

Metsän kansa -sarja kertoo ajasta, jolloin maailma oli jumalien ja haltijoiden temmellyskenttä – kirjailijalle suomalainen muinaisusko on aarrearkku

Mikko Kamulan Metsän kansa -sarja on edennyt neljänteen osaan. Kirjasarja yhdistelee toisiinsa historiallista proosaa ja suomalaiseen mytologiaan pohjautuvaa fantasiaa.

Erkki Ala-Könnin äänentallentamiseen käyttämiä välineitä.

Kansanmusiikin kerääjä Erkki Ala-Könnin tallenteissa korostuvat miesten musiikki ja ajalle korrektit valinnat – uusi tutkimus selvitti, mitä kokoelmista puuttuu

Outi Valon väitöskirja Ala-Könnin keruumatkoista vuosilta 1941-1974 tarkastetaan tänään Tampereen yliopistossa. Valo on analysoinut noin 100 000 tallenteen kokoelmaa Ala-Könnin tallenteita.

Kokkolalainen Armas Jansson istuu pilkkijakkarallaan jäällä ja pilkkii madetta.

Kun aurinko laskee, Armas Jansson lähtee madetta narraamaan – erikoista kalaa pyydetään pimeällä, ja kalastukseen riittävät yksinkertaiset välineet

Viileissä ja puhtaissa vesissä elävän mateen paras pyyntiaika on nyt. Pohjoisessa Suomessa näiden pohjakalojen kutuaika kestää aina maaliskuulle saakka. Tänä talvena hyvä jäätilanne on auttanut mateen narraamisessa.

Hymyilevä tyttö pitää sormillaan kahta mansikkaa silmiensä edessä.

Perinteisestä vitsistä on tulossa vanha vitsi – meemit syrjäyttävät suullisesti kerrotut vitsit

Vitsien vähenemiseen on monta syytä.

Säveltäjä Juha Leinosen mielestä suomalainen sävellystyö tunnetaan maailmalla useista syistä, joista yksi on Sibelius: "Sibeliuksen siivet kannattelevat meitä"

Juha Leinonen ei ollut nuorena säveltäjänä kovin kiinnostunut Sibeliuksen musiikista. Nykyisin kansallissäveltäjämme tuotanto on Leinoselle tuttua ja läheistä.

Lotta ja Jorma Saahko katsovat hymyillen kohti kameraan.

Vuoden positiivisimmat suomalaiset ovat Lotta ja pappa – parivaljakon myönteisyys on kantanut vaikeinakin aikoina

Yle tapasi yleisöäänestyksen voittajat Valkeakoskella.

Teologi Anna Saurama hymyilee kameralle hautakynttilä käsissään.

Pyhäinpäivänä hiljennytään totutusti kynttilöiden ääreen, mutta muinainen kekriperinne nostaa päätään

Teologi Anna Saurama uskoo, että kekriin liittyvät ajankohtaiset teemat kestävästä elämäntavasta satokausiajatteluun ja ylisukupolviseen yhteisöllisyyteen resonoivat tässä ajassa.

Kekripukki ja valaistu Kajaanin rauniolinna

Kekripukki syttyy 20. kerran lauantaina Kajaaninjoella – tänä vuonna kekripukki sai hahmonsa apilaheinästä

Kekrijuhlan yhteydessä on myös puoliltapäivin alkavat Kekrimarkkinat Kajaanin rantapuistossa. Ennen pukinpolttoa nähdään varjotaide-esitys.

Arkeologit eivät luovuta Tammelassa – ikivanhan hautausmaan etsinnät jatkuvat ensi kesänä

Arkeologiset kaivaukset Tammelan Portaassa jatkuvat ensi kesänä. Ikivanhan hautausmaan paikka on suunnilleen tiedossa. Vanhoja karttoja, joihin kappelikirkko on merkitty, on löytynyt lisää.

Kekristä alkoi kissaviikko – Suomessakin oli riehakas, kepposteleva ja viinanhuuruinen "halloween", kunnes kansakoulu painoi sen unohduksiin

Juhlapyhien viettotavat ovat sekoittuneet kautta vuosisatojen, eikä siinä ole mitään erikoista, korostaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko.

Perinteisen kekripukin rakentaja aikoo eläköityä Kajaanin kekrijuhlilta

Sotkamolaismies kokoaa kekripukkia heinästä, jotta se voidaan polttaa perinteiden mukaisesti – katso, miltä jättiläismäinen rakennusurakka näyttää

Sadonkorjuujuhlaa eli kekriä juhlistetaan jälleen Kajaanijoen varressa marraskuussa. Lähes 20 vuoden ajan perinteenä on ollut polttaa kekripukki kelluvalla lautalla. Lokakuun lopussa pukkia rakennetaan Sotkamossa.

Ruska karkottaa kalat ja vihreiden lehtien päälle satava lumi viittaa kuolemaan – syksyyn liittyy saamelaisessa perinnetiedossa synkkiä sävyjä

Perimätiedon mukaan vasta ruskan jälkeen kala taas liikkuu. Utsjokelainen sääharrastaja Sverre Porsanger kehottaa panemaan merkille, millä tavalla lehti putoaa, sillä siitä voi ennustaa syksyn säätä.

Antiikin nainen ripottelee karvoja kuppiin, taustalla patsas ja karvahöylä

Nuoret kierrättävät verkossa kauhutarinoita, ja nyt niistä on koottu kirja – tekijän mukaan olisi syytä perehtyä lasten pelkoihin netissä

Pimeä peili ja muita urbaaneja kauhutarinoita -kirjassa urbaanilegendat päivitetään nykyaikaan.

Vaasan Lucia-neito Åsa Österlund keräsi uinnillaan rahaa Vaasan nuorille uimareille (1972).

Kansanperinnettä kauheimmillaan – Syyllistävä kanalintu ja muut kotimaiset hirviöt, jotka olisivat ankeinta karanteeniseuraa

Tiesitkö kertomuksen kodan näkymättömästä kähmijästä?

“Älä huoli rakkaani, vielä koittaa ilon päivä, jolloin olen luonasi jälleen” - Sota-ajalta tallessa noin 50 000 kirjettä

Teemun ja Esterin kirjeenvaihtoa sota-ajalta.

Aihe: kansanperinne

Uusimmat artikkelit

Väärinymmärretty Louhi ja Me too -liikkeen esitaistelija Aino – Kalevalan naiskuvaa ravistellaan nyt tutkimuksen ja kirjallisuuden keinoin

Kun Anni Juurola remontoi kotiaan, hän löysi pysäyttävän viestin menneisyydestä – “Ajattelimme, että talo oli tarkoitettu meille”

Museoliiton mitali tamperelaiselle erityisasiantuntija Marjo-Riitta Saloniemelle

Lintujen on luultu muuttavan talveksi Kuuhun tai Afrikkaan sotimaan – tässä oudoimmat uskomukset

Tervetuloa pakanajuhliin – tanssi helavalkeilla, juo malja ukonvakoissa, saunota sielut kekrinä

Loitsuja, yrttejä ja luita ullakolle – Sanna Keltaniemi kertoo, millaista apua ihmiset hakevat noidalta 2020-luvulla

Martti Haavio tutki suomalaista muinaisuskoa ja loitsuja runoilijan intohimolla: Nyt möröt, pirut ja kalmalaiset ovat saaneet uusia lukijoita

Nuorilla Kalevalasta on vain kaukaisia muistikuvia, kansalliseepoksen kotikulmilla toivotaan jokaiselle suomalaiselle kirjan tuntemusta

Suomi hakee Kalevalalle Euroopan kulttuuriperintötunnusta

Suojellaan heippalaput: Aineettoman kulttuuriperinnön listalle etsitään uusia ehdokkaita – kerro oma suosikkisi

Marjo Akkanen näki televisiosta jotain niin koskettavaa, ettei kyennyt katsomaan – nyt hän itkee ääneen yleisön edessä

Musta Norppa -minifestivaali luo uusia kekriperinteitä Savonlinnaan

Myrkkykaasuja hönkiviä jättiläiskäärmeitä ja metsässä kirkuvia vainajaolentoja: tällaisia ovat suomalaisen kansanuskon kammotukset

Paholaismuseo on liettualaiskaupungin suosituimpia nähtävyyksiä – näin piru on puhutellut kansoja ja kulttuureja ympäri maailmaa

Viron luonto eroaa Suomesta enemmän kuin arvaisi, sanoo opas – näitä viittä asiaa et ehkä tiennyt naapurimaastamme

Ruotsissa esiteltiin “unisex-kansallispuku” – Suomessa sellainen tuskin saisi virallista asemaa, mutta jo nyt pukuja saa käyttää yllättävän vapaasti

Kansalliseepoksen eläimistä syntyi kuvakirja – Kalevalan eläinten tarinat auttavat löytämään kadonnutta luontosuhdetta

Suomalainen matkailukauhu koottiin yksiin kansiin: matkailu ja kauhu kohtaavat kulahtaneissa kylpylöissä ja motelleissa, joissa maistuu myös ihmisliha

Metsän kansa -sarja kertoo ajasta, jolloin maailma oli jumalien ja haltijoiden temmellyskenttä – kirjailijalle suomalainen muinaisusko on aarrearkku

Kansanmusiikin kerääjä Erkki Ala-Könnin tallenteissa korostuvat miesten musiikki ja ajalle korrektit valinnat – uusi tutkimus selvitti, mitä kokoelmista puuttuu

Kun aurinko laskee, Armas Jansson lähtee madetta narraamaan – erikoista kalaa pyydetään pimeällä, ja kalastukseen riittävät yksinkertaiset välineet

Perinteisestä vitsistä on tulossa vanha vitsi – meemit syrjäyttävät suullisesti kerrotut vitsit

Säveltäjä Juha Leinosen mielestä suomalainen sävellystyö tunnetaan maailmalla useista syistä, joista yksi on Sibelius: "Sibeliuksen siivet kannattelevat meitä"

Vuoden positiivisimmat suomalaiset ovat Lotta ja pappa – parivaljakon myönteisyys on kantanut vaikeinakin aikoina

Pyhäinpäivänä hiljennytään totutusti kynttilöiden ääreen, mutta muinainen kekriperinne nostaa päätään

Kekripukki syttyy 20. kerran lauantaina Kajaaninjoella – tänä vuonna kekripukki sai hahmonsa apilaheinästä

Arkeologit eivät luovuta Tammelassa – ikivanhan hautausmaan etsinnät jatkuvat ensi kesänä

Kekristä alkoi kissaviikko – Suomessakin oli riehakas, kepposteleva ja viinanhuuruinen "halloween", kunnes kansakoulu painoi sen unohduksiin

Sotkamolaismies kokoaa kekripukkia heinästä, jotta se voidaan polttaa perinteiden mukaisesti – katso, miltä jättiläismäinen rakennusurakka näyttää

Ruska karkottaa kalat ja vihreiden lehtien päälle satava lumi viittaa kuolemaan – syksyyn liittyy saamelaisessa perinnetiedossa synkkiä sävyjä

Kaipaatko kesäheilaa? Käytä ihokarvasi lemmentaikoihin, neuvoo suomalainen kansanperinne!

Kalastajatorpan vehreälle rannalle kaavailtiin uuden Suomen uljasta kansallispyhäkköä, Kalevalataloa

Paratiisi, ajattelee moni italialainen Suomesta – Giulia Santelli, 27, muutti Kuhmoon ja kertoo nyt, miksi kuva on väärä

Kuhmo sai oman runon – kaupunki haluaa profiloitua entistä enemmän Kalevalaan

Kuhmossa julkaistaan Kalevala-räp – kappale sai innoituksen Kullervon tarinasta

Nuoret kierrättävät verkossa kauhutarinoita, ja nyt niistä on koottu kirja – tekijän mukaan olisi syytä perehtyä lasten pelkoihin netissä

Valontuojan matka pimeään Pohjolaan

Kwaidan ja silmä taivaalla – japanilainen kauhuklassikko opetti, että tarinan muotin voi särkeä

Valtava kekripukki poltettiin Kajaanissa jo 18. kerran – katso video

Tervossa tuotiin valoa pimeyteen – katso videolta, miten viisimetrinen olkipukki palaa pellolle

Tervossa poltetaan illalla kekripukki – perinnettä voi seurata suorana Ylen verkkosivuilta

Kajaanin Kekrijuhlassa erikoisjärjestelyjä – katuvalot sammuvat ja silta suljetaan autoilta

Kauhujen saari avautuu hetkeksi Savonlinnassa – luvassa on esimerkiksi tulishow

Kajaanin Kekripukki pääsee jokeen keskiviikkona

Kekripukki saapui Kajaaniin – valmis pukki ei meinannut mahtua ulos ladosta

Sanontoja

Miihkali saa kukat runon ja suven päivänä Joensuussa

Romu-Heikin perintö ja Hytermän saaret, Kerimäki

Kansanperinnettä kauheimmillaan – Syyllistävä kanalintu ja muut kotimaiset hirviöt, jotka olisivat ankeinta karanteeniseuraa

“Älä huoli rakkaani, vielä koittaa ilon päivä, jolloin olen luonasi jälleen” - Sota-ajalta tallessa noin 50 000 kirjettä

Muualla Yle.fi:ssä