asemasota - uusimmat sisällöt

Valkopukuisia suomalaissotilaita meren jäällä. Hiihtävät ja kulkevat hevosen vetämällä reellä.

Suomi valtasi Suursaaren Neuvostoliitolta jatkosodassa, mutta vain hetkeksi – sotilaallisesti varustetulla saarella olisi konfliktissa iso rooli

Tasan 80 vuotta sitten suomalaiset aloittivat voitokkaan operaation, jonka päätteeksi Neuvostoliiton valtaama Suursaari kuului jälleen hetken Suomelle. Nykyään Venäjään kuuluva saari on sotilasalue, jolla on tärkeä rooli Pietarin suojaamisessa konfliktitilanteissa.

Historia: Suursodan tunnelinkaivajat

Messinesissä tutkitaan 1. maailmansodan taisteluhautoja.

Asemasotavaihe

Jatkosodan sotilaille syntyi satoja aviottomia lapsia

Jatkosodan aikana suomalaisille sotilaille syntyi Karjalassa satoja avioliiton ulkopuolisia lapsia. Moni heistä kaipaa yhteyksiä isäänsä ja sukuunsa Suomessa.

Kun Suomi hyökkäsi itärajan yli

Ensimmäiset joukot hyökkäsivät jatkosodan alussa itärajan yli Rukajärven suunnalla. Suomalaiset joukot ylittivät Neuvostoliiton rajan seitsemästä eri kohdasta heinäkuun alussa 1941. Monelle parikymppiselle pojalle hyökkäys Neuvostoliittoon oli ”ensimmäinen ulkomaanmatka”.

Tuntematon nainen, Ernst von Born ja maisteri Schildt Sarvilahden kartanon portailla. Maisteri Schildt haastattelee Ernst von Bornia.

Oikeusministeri Ernst von Bornin puhe Moskovan välirauhansopimuksesta 1944

Ernst von Bornin puhe välirauhansopimuksesta.

Lotta Svärd -järjestön valonheitinkoulutusta lotille jatkosodassa 1944.

Rintamalotan tarina – Sipi Tilus kertoo työntäyteisistä vuosista, joissa oli huolen ja surun lisäksi myös iloa

Sipi Tilus liittyi Lotta Svärd -järjestöön jo 16-vuotiaana.

Lotta Svärd antoi nimensä Suomen maanpuolustusnaisille

Viime sotien aikana noin 40 000 lottaa oli armeijan apuna.

Jäähyväiset aseveljille

Syyskesällä 1944 Suomi aloitti irrottautumisen toisesta maailmansodasta. Kehityksen taitekohdaksi muodostui pääministeri Antti Hackzellin radiopuhe 2. päivä syyskuuta 1944.

Miinanraivausta Suomenlahdella

Välirauhansopimuksessa vuonna 1944 Suomi velvoitettiin raivaamaan kiireellisesti miinat Suomenlahdesta. Jo tuolloin tiedossa oli, että urakasta tulee haastava.

Miinanraivausta merellä sodan jälkeen

Vuoteen 1946 mennessä Suomen vesistä raivattiin 10000 miinaa

Lappi sodan jälkeen

Sodan jälkeinen Lapin jälleenrakennus oli valtava urakka.

Heikki Ylikangas: Romahtaako rintama?

Uusi luku teloitettujen määrästä kohahdutti vuonna 2007.

Ilmari Juutilainen lensi Kannaksen ilmataistelussa 1944

Juutilainen kertoo ilmataistelusta radiohaastattelussa.

Asemasotaa 1942-1944

Rintamareportaaseja asemasodan vaiheesta.

Tykistötulen aikaan kuunnellaan radiota Taipaleella joulukuussa 1939.

Tykkien jyskettä talvisodan Taipaleella

Taisteluselostus helmikuulta 1940

Hanko tyhjennettiin talvisodan jälkeen

Pekka Tiilikainen selostaa maaliskuussa 1940.

Kenraalieversti Eduard Dietl 50-vuotispäivänään kuvattuna.

Kenraali Dietlin muistosanat sotilasradiossa 1944

Harvinaisella tallenteella kuullaan Lapplandsender-ohjelmaa.

Huhtiniemen mysteeri

Lappeenrannassa on vuosikymmeniä elänyt huhu, jonka mukaan salainen kenttäoikeus teloitutti kesällä 1944 satoja rintamakarkureita Huhtiniemen kaupunginosassa.

Lappi nousee

Lapin nousu raunioista kesti kymmenen vuotta.

Suomen sotakorvaukset Neuvostoliitolle olivat jättimäinen urakka

Suomi maksoi Neuvostoliitolle vuosia sotakorvauksia.

Suursaaren valtaus 1942

Suomalaiset palauttivat Suursaaren itselleen 1942.

Rovaniemen jälleenrakennus sodan jälkeen

Rovaniemen ja muun tuhotun Lapin jälleenrakennus aloitettiin välittömästi Lapin sodan päätyttyä. Lapin asukkaat joutuivat kuitenkin vuosikausia asumaan tuhottujen talojen raunioissa, parakeissa ja kiireellä kyhätyissä majoissa - jopa maakuopissa.

Sota-Helsingin kasvot

Pääkaupungin arkea sotatalvena 1942.

Harmony Sistersin Raukea-Raija

Marlene Dietrichiä ihaillut Raija Valtonen aloitti laulamisensa kotikvartetissa. Jatkosodan aikaisella rintamakiertueella suosittu laulaja säästyi täpärästi pommilta.

Jatkosodan rintama murtuu kesäkuussa 1944

Puna-armeija aloitti suurhyökkäyksen

Kenraali Paavo Talvela istuu tuolilla Kulosaaren kodissaan.

Paavo Talvelan sotamuistelmat

Paavo Talvelan muistelmista odotettiin sensaatiota

Suomen armeijan ylintä johtoa Leppäsyrjän rautatieasemalla tarkastusmatkalla Aunukseen ja Syvärille. Asemalla mm ylipäällikkö, marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim, kenraaliluutnantti Karl Rudolf Walden (puolustusministeri), tykistönkenraali Vilho Petter

Adolf Ehrnrooth muistelee Mannerheimia

”Ilman Mannerheimiä ei itsenäistä Suomea olisi.”

Marsalkka Mannerheim pitää puhetta syntymäpäivävastaanotollaan, istumassa mm. Adolf Hitler ja Risto Ryti (1942).

Mannerheimin kiitospuhe syntymäpäivillä 1942

Mannerheimin 75-vuotispäivää vietettiin salonkivaunussa.

Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler vierailulla Suomessa marsalkka Mannerheimin 75-vuotispäivänä. Vas. marsalkka Wilhelm Keitel, Hitler, Mannerheim ja presidentti Risto Ryti (1942).

Hitlerin salaa tallennettu keskustelu Suomessa

Adolf Hitler Mannerheimin yllätysvieraana vuonna 1942.

Sotavuosien Paasikivi

J. K. Paasikivi tuli laajalti tunnetuksi vasta vuonna 1939 Suomen ja Neuvostoliiton alueneuvotteluissa, joissa hän edusti selkeästi myöntyväisempää linjaa kuin esimerkiksi ulkoministeri Eljas Erkko. Mutta miten Paasikivi sotavuosina toimi ja mitä hän ajatteli?

Aihe: asemasota

Uusimmat artikkelit