Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Valkopukuisia suomalaissotilaita meren jäällä. Hiihtävät ja kulkevat hevosen vetämällä reellä.

Suomi valtasi Suursaaren Neuvostoliitolta jatkosodassa, mutta vain hetkeksi – sotilaallisesti varustetulla saarella olisi konfliktissa iso rooli

Tasan 80 vuotta sitten suomalaiset aloittivat voitokkaan operaation, jonka päätteeksi Neuvostoliiton valtaama Suursaari kuului jälleen hetken Suomelle. Nykyään Venäjään kuuluva saari on sotilasalue, jolla on tärkeä rooli Pietarin suojaamisessa konfliktitilanteissa.

Historia: Suursodan tunnelinkaivajat, yle tv1

Historia: Suursodan tunnelinkaivajat

Messinesissä tutkitaan 1. maailmansodan taisteluhautoja.

Puolustusvoimien tiedotuskomppania

Asemasotavaihe

Asemasotavaihe

Kaksi lottaa sähköttäjinä jatkosodassa.

Lotta Svärd antoi nimensä Suomen maanpuolustusnaisille

Viime sotien aikana noin 40 000 lottaa oli armeijan apuna.

Miinanraivausta merellä sodan jälkeen

Vuoteen 1946 mennessä Suomen vesistä raivattiin 10000 miinaa

Lappi sodan jälkeen

Sodan jälkeinen Lapin jälleenrakennus oli valtava urakka.

Lentäjä Ilmari Juutilainen

Ilmari Juutilainen lensi Kannaksen ilmataistelussa 1944

Juutilainen kertoo ilmataistelusta radiohaastattelussa.

Asemasotaa 1942-1944

Rintamareportaaseja asemasodan vaiheesta.

Tykistötulen aikaan kuunnellaan radiota Taipaleella joulukuussa 1939.

Tykkien jyskettä talvisodan Taipaleella

Taisteluselostus helmikuulta 1940

Hanko 1960-luvulla.

Hanko tyhjennettiin talvisodan jälkeen

Pekka Tiilikainen selostaa maaliskuussa 1940.

Kenraalieversti Eduard Dietl 50-vuotispäivänään kuvattuna.

Kenraali Dietlin muistosanat sotilasradiossa 1944

Harvinaisella tallenteella kuullaan Lapplandsender-ohjelmaa.

Ruoka-apu oli tarpeen Lapin lapsille.

Lappi nousee

Lapin nousu raunioista kesti kymmenen vuotta.

Sotakorvaus-filmi

Suomen sotakorvaukset Neuvostoliitolle olivat jättimäinen urakka

Suomi maksoi Neuvostoliitolle vuosia sotakorvauksia.

Suursaaren valtaus 1942

Suomalaiset palauttivat Suursaaren itselleen 1942.

Sota-Helsingin kasvot

Pääkaupungin arkea sotatalvena 1942.

Jatkosodan rintama murtuu

Jatkosodan rintama murtuu kesäkuussa 1944

Puna-armeija aloitti suurhyökkäyksen

Suomen armeijan ylintä johtoa Leppäsyrjän rautatieasemalla tarkastusmatkalla Aunukseen ja Syvärille. Asemalla mm ylipäällikkö, marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim, kenraaliluutnantti Karl Rudolf Walden (puolustusministeri), tykistönkenraali Vilho Petter

Adolf Ehrnrooth muistelee Mannerheimia

”Ilman Mannerheimiä ei itsenäistä Suomea olisi.”

Marsalkka Mannerheim pitää puhetta syntymäpäivävastaanotollaan, istumassa mm. Adolf Hitler ja Risto Ryti (1942).

Mannerheimin kiitospuhe syntymäpäivillä 1942

Mannerheimin 75-vuotispäivää vietettiin salonkivaunussa.

Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler vierailulla Suomessa marsalkka Mannerheimin 75-vuotispäivänä. Vas. marsalkka Wilhelm Keitel, Hitler, Mannerheim ja presidentti Risto Ryti (1942).

Hitlerin salaa tallennettu keskustelu Suomessa

Adolf Hitler Mannerheimin yllätysvieraana vuonna 1942.

Rytin lupaus Hitlerille sodan jatkamisesta

Ryti otti Suomen kohtalosta henkilökohtaisen vastuun.

Suomen ehdotukset ärsyttivät Neuvostoliittoa Pariisin rauhankonferenssissa

"Koettakaa siirtää rajaa, niin näette miten käy"

Pääministeri Pekkalan puhe rauhansopimuksesta

Pariisin rauhansopimus allekirjoitettiin 1947.

Kirjailija Yrjö Jylhä esiintyy Aunuksen radion avajaislähetyksessä 1.9.1941.

Aunuksen rintamaradio aloittaa

"Valoa Aunukselle ja vapaan Suomen sana maailmalle."