Aihe: lammastalous

Lemin särä nostettiin Museoviraston elävän perinnön kansalliseen luetteloon

Lemin kotiseutuyhdistys esitti perinteistä lammasruoka särää Museoviraston elävän perinnön kansalliseen luetteloon.

60 lammasta hoiti vuosien ajan maisemaa Lapissa – yllättäen ne saivat ”potkut” ja kaikki teurastettiin

Esimerkiksi kaksi saarikohdetta Perämeren pohjukassa on ollut laidunnuksessa 1980-luvulta lähtien, mutta nyt ne eivät enää maisemanhoitokohteiksi kelvanneet.

Sudet hyökkäsivät taas Salossa – 13 lammasta löytyi raadeltuna

Petoyhdyshenkilö arvelee, että laitumella kävi susi poikasineen harjoittelemassa saalistusta.

Emmin, 30, ja Tommin, 31, maatilan eläimillä on tärkeä tehtävä – ne pelastavat uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja syömällä sileäksi pusikoituneita maisemia

Perinnemaisemat ovat katoamassa, ja se on uhka monille eläin- ja kasvilajeille. Bovikin tila on erikoistunut maisemanhoitoon, ja yhteistyötä tehdään yksityisten maanomistajien sekä esimerkiksi Metsähallituksen kanssa.

Viiden suden kaatoon haetaan poikkeuslupaa Jurvan lammastilahyökkäyksen takia

Yhteensä 32 pässiä sai surmansa susien hyökättyä niiden kimppuun Etelä-Pohjanmaalla runsas viikko sitten. Jurvalainen tila menetti lähes kaikki suomenlampaan isälinjat.

Sutta ei saatu kaadettua poikkeusluvalla Lohtajalla

Vahinkoperustainen lupa oli voimassa kolme viikkoa, mutta sutta ei saatu kaadettua.

Lammasyhdistys ei näe kunnon keinoja lampaiden suojeluun: ”Susihyökkäykset ajaneet lammastiloja lopettamaan”

Viime aikoina Suomessa on sattunut useita susien tekemiä hyökkäyksiä lammasaitauksiin. Jälki on ollut myös sen mukaista: useita raadeltuja eläimiä. Viimeisin tapaus sattui Kurikan Jurvassa.

Sudet tappoivat 25 lammasta Salossa – tilan omistaja: ”Joka päivä joutuu miettimään, miten eläimet selviävät ja miten itse selviän”

Salon Halikossa sudet hyökkäsivät lammaslaitumelle. 45 lampaasta yli puolet kuoli.

Viime sunnuntain susi-isku ei aiheuta vielä jatkotoimia Tohmajärvellä – susilauman liikkeitä seurataan

Viranomaiset seuraavat, aiheuttaako Tohmajärvellä liikkuva susilauma lisää tuhoja. Lauman liikkeistä ei ole havaintoja tältä viikolta.

MTK vaatii suden kannanhoidollista metsästystä vauhtiin ensi talvena – lampurit eivät voi luottaa petoaitojen suojaukseen

MTK edellyttää muutosta Suomen susipolitiikkaan. Sudet ovat tappaneet useita lampaita tänä kesänä.

Susi on kova saalistaja ja tappaa vahvalla vietillä – Tohmajärven tapauksessa alfapari opetti pentujaan saalistamaan

Sudet tappoivat Tohmajärvellä sunnuntaiyönä lähes 30 lammasta. Ne pääsivät aitaukseen susiaidoista huolimatta.

Sudet tappoivat lähes 30 lammasta Tohmajärvellä Pohjois-Karjalassa

Uuhet olivat seitsemänlankaisessa huolletussa ja iskevässä susiaidassa, josta lähimmän talon pihapiiriin on noin 100 metriä.

Huononkin villan voi hyödyntää: jätevillasta puristetut pelletit ravitsevat kasveja ja vähentävät kastelun tarvetta

Outokummussa tehdään pioneerityötä jätevillan hyödyntämiseksi. Annika Kontkanen on kehittänyt lampaanvillapellettejä, jotka toimivat kasvualustana.

Vuosaaren Uutelassa niityt ovat olleet laiduntamatta Miina Äkkijyrkän lähdettyä – tänä kesänä 24 lammasta pitää kulttuurimaiseman kunnossa

Niittyjä laidunsivat vuoteen 2010 saakka taiteilija Miina Äkkijyrkän lehmät. Uusi kokeilu lähti liikkeelle osallistuvan budjetoinnin kautta.

Suomalainen lampuri uskoo pärjäävänsä, vaikka tuontikaritsa on puolet halvempaa – ”Asiakkaat arvostavat, kun näkevät miten eläimet voivat”

Lihakeskusliitto arvioi lampaanlihan menekin viisinkertaistuvan pääsiäisenä. Suomessa lampaanlihaa kulutetaan vuodessa noin 2,6 miljoonaa kiloa, josta kotimaista on puolet.

Lappilainen lampaanvilla muuttui kulusta saatavaksi muutamassa vuodessa – "Saamme jo palkan tästä työstä”, sanoo lampuri Petri Leinonen

Lappilaiset lampurit ovat hyötyneet merkittävästi Tervolan Louelle perustetusta raakavillan vastaanottopisteestä, joka lyhensi villan kuljetusmatkaa satoja kilometrejä.

Suomalainen lampaanvilla päätyy useimmiten roskiin, mutta tämä pieni kutomo päätti tehdä toisin

Koronan entisestään kasvattama käsityöbuumi on nostanut suomenlampaan villan kysyntää ja hintaa, mutta liharotuisten lampaiden villasta suurin osa menee edelleen hukkaan.

Kotkan kesälampaat tekivät selvää jälkeä jättipalsamista – kaupunki ja lampuri ovat tyytyväisiä laiduntakokeiluun

Lampaiden kesätyö jättipalsamin ahmijoina on päättynyt. Tehokkaat vieraslajien torjujat palaavat Kotkan Ruonalaan ensi kesänä.

Ukrainan sota iski myös harrastuksiin – lankakauppias Tiina Simpura: "Se vaikutti heti myyntiin"

Kotimaisen lampaanvillan arvostus näkyy uusina lankatuotteina, mutta kuluttajien kukkaronnyörit ovat kiristymässä.

Lapinlehmiä siirtyi vankilasta Tervolaan – Jaana Husu-Kallio: alkuperäisrodut pelastivat meidät, niillä voi olla myös rooli tulevaisuudessa

Vankila pelasti lapinlehmän sukupuutolta. Lapinlehmiä oli jäljellä vähimmillään noin 30, nyt niitä on noin 850. Edelleen uhanalaisen rodun lehmiä on siirretty Pelson vankilasta Louelle Tervolaan.

Heinola pestaa lampaat Koskensaareen myös ensi kesäksi

Kuluneen kesän kokeilu virkistysalueella onnistui hyvin. Maisemanhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi laiduntamista on jatkettava usean vuoden ajan.

Laamat ovat tehokkaita susivahteja ja suojelevat lampaita – nyt niiden työtä seurataan WWF:n luontolivessä

Salolaisella Mikkolan tilalla on saatu hyviä kokemuksia laamojen työskentelystä. Nyt nähdään, mitä laitumella oikeasti tapahtuu, ja yrittävätkö sudet visiitille.

Björköbyssä lampaita raadellut susi saadaan kaataa poikkeusluvalla – raadeltuja lampaita on löytynyt lisää

Suden kaataminen tulee olemaan vaikeaa, sillä alue jossa susi liikkuu on laaja, ja koostuu viidestätoista saaresta. Kokonaisala on 1500 hehtaaria.

Kontiolahdella pääsee kokeilemaan lammaspaimenen työtä – Lammaslomat alkavat kesäkuussa

Kontiolahden Kiviniemessä järjestettävillä Lammaslomilla paimenet pääsevät hoitamaan lampaita ja kunnostamaan perinnebiotooppeja. 

Yli 2 000 lampaan rituaaliteurastus oikeuteen syksyllä – Pohjanmaalla tutkinnassa myös 550 eläimen kotiteurastus

Uudessa tutkinnassa kyse ei ole halal-teurastuksesta, vaan runsaan 500 lampaan kotiteurastuksesta. Kotiteurastus on sallittu omiin tarpeisiin, mutta eläinten määrää viittaa muuhun.

Tuomas Mattilalla on noin 700 lammasta, ja ne ovat kiireistä porukkaa – lankavillatkin viedään käsistä: "Kehräämöihin on vuoden jonot"

Lammasta syödään nyt enemmän kuin ennen. Lihan lisäksi villan kysyntä on kasvanut huimasti korona-aikana. Kotkalaisella lammastilalla lampurilla on kädet täynnä töitä.

Lammastaloudella voi pärjätä Itä-Suomessa, mutta se vaatii lampurilta ammattitaitoa

Savo-Karjalassa on yhteensä noin 150 lammastilaa, mutta pääelinkeino lampaat ovat harvoille tiloille. Itä-Suomessa on vähän peltoa ja laidunnettavia perinnemaisemia. Lisäksi suurpedot ovat iso uhka.

Hakamaan lammastila Petäjävedeltä palkittiin vuoden 2022 Lähiruokateosta

Vuoden lähiruokateko -palkinnon on voittanut Hakamaan Lammastila Petäjävedeltä. Tilan yrittäjät Maija Suutarinen ja Samppa Suutarinen tekevät palkintoperusteiden mukaan näkyväksi lähiruoan merkitystä sekä puhtaiden, eettisesti kestävällä tavalla tuotettujen raaka-aineiden käyttöä. Palkinto luovutettiin tänään avautuneilla Lähiruoka & luomu -messuilla Helsingissä.

Sirolan Lammastila on vuoden Karelia à la carte -yritys

Tohmajärveläisellä luomulammastilalla jalostetaan Oxford down –rotua ja tuotetaan karitsanlihaa.

Ärjänsaaren Saunalaan haetaan taas lammaspaimenia: viime vuonna hakijoita oli 800, seitsemän sai pestin

Paimenet arvotaan ilmoittautuneiden joukosta helmikuun aikana. Paimenviikot toteutetaan perinneympäristöissä, jotka ovat uhanalaisia luontotyyppejä.

Kotieläimiä suojelevien koirien yleistyminen Suomessa vähentäisi painetta ampua susia – hollolalaisia laumanvartijoita on Kaliforniassa asti

WWF:n hankkeessa pohditaan, voitaisiinko laiduntavien lampaiden suojelussa käyttää nykyistä laajemmin laumanvartijaeläimiä. Kokemuksia laumanvartijakoirien käytöstä selvitettiin myös kyselytutkimuksella.

Jätteeksi päätyvä villa halutaan nyt langaksi – neulontabuumin vuoksi Suomeen perustetaan nyt hurjalla tahdilla kehräämöitä

Kotimaista villaa käsittelevien kehräämöiden määrä on lähes kaksinkertaistumassa. Kehräämöyrittäjyyteen rohkaisee langan kova kysyntä. Lampureille villasta maksetaan nyt ennätyspaljon.

Tänä kesänä lampaat välttyivät joutumasta suden kitaan – Mustasaaressa lampaat tuotiin saaresta viikonloppuna kotiin

Yhteensä 650 lammasta palasi ehjin nahoin kotiin kesälaitumelta viikonlopun aikana Mustasaaren Björkössä. Osalla lampaista oli tänä vuonna GPS-paikannin. Myös kameravalvontaa saarilla oli lisätty.

Satakuntalainen lammastilallinen tuomittiin viiden vuoden eläintenpitokieltoon

Tuomittu mies piti tilallaan lampaita huonoissa olosuhteissa. Tapahtumat ajoittuvat parin vuoden takaiseen aikaan.

Tornion neulefestivaalit olivat menestys – veti paikalle 2000 kutomisen ystävää

Neulefestivaalien yksi vetonauloista oli islantilainen Steinunn Guðmundsdóttir, joka luennoi valtavaan suosioon Suomessa nousseista kotimaansa perinnevillapaidoista.

Torniossa järjestetään viikonloppuna neulefestarit

Luvassa on edellisten sukupolvien taidoista ammentavat nykypolven neuleharrastajille suunnatut festarit monipuolisella ohjelmalla.

Susi hyökkäsi lampaiden kimppuun Pöytyällä

Kaksi kuollutta eläintä oli raahattu kauemmas maastoon.

Lammastilalliselle vaaditaan eläintenpitokieltoa – lampaita kohdeltu kaltoin ja teurastettu ilman tainnutusta

Syyttäjä vaati Satakunnan käräjäoikeudessa, että epäiltyyn eläinsuojelurikokseen syyllistynyt satakuntalainen lammastilallinen tuomitaan ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja vähintään seitsemän vuoden eläintenpitokieltoon.

Kun susikannat siirtyivät länteen, siirtyi myös suojaamisen painopiste – 12 pohjalaiskuntaa on saanut Riistakeskukselta suurpetoaitaa tänä vuonna

Suurpetoaitoja pystytetään vuosittain yli sata kilometriä. Ennen petoaidat menivät pääosin Itä-Suomeen, mutta susireviirien lisääntyminen Länsi-Suomessa on johtanut siihen, että länteen menee enemmän aitaa kuin itään.

Susien lampaille aiheuttamat vahingot lisääntyivät roimasti – Riistakeskus yrittää nyt suojella lampaita gps-seurannan avulla

Suomen riistakeskus on pannoittanut Länsi-Suomen alueella tällä laidunkaudella lampaita seitsemässä isossa maisemanhoitokohteessa. Pantojen avulla halutaan selvittää, voidaanko petovahinkoja ennaltaehkäistä.

Susi iski lammastilalle Keuruulla – kyseessä luultavasti sama yksilö, joka on nähty alueella aiemminkin

Torstain ja perjantain välisenä yönä iskenyt susi teki laajoja tuhoja lammastilalla. Osa lampaista löytyi maastosta kuolleena ja haavoittuneet lampaat jouduttiin lopettamaan. Keuruulla on tehty lähiaikoina useita susihavaintoja.

Yksi sadasta hakemuksesta tärppää – Mikä saa ihmiset hakeutumaan maksua vastaan lammaspaimeniksi askeettisiin oloihin?

Metsähallituksen paimenviikot ovat taas täydessä käynnissä. Punkaharjulle peruutuspaikan saanut paimen kertoo lampurin töiden olevan vastapainoa kaupunkilaisarjelle.

Paimenloma on uusi tapa tutustua Lapin maaseutuun – Simossa lomalaiset viettivät rantalomaa 35 lampaan kanssa: "Todella terapeuttista"

Lapissa kokeillaan tänä kesänä uudenlaista paimenlomamuotoa: majoitus maaseudulla yhdistettynä mahdollisuuteen osallistua lampaiden tai lehmien hoitoon.

Bäätelö on käsityönä lampaanmaidosta tehtyä jäätelöä – harvinaista herkkua tekee enää vain yksi tila Suomessa

Hauholla tehdään artesaanijäätelöä lampaanmaidosta. Pekkolan tilalla lypsetään kesällä itäfriisiläisiä maitolampaita ja tuoreesta maidosta syntyy Bäätelöä. Muita lampaanmaidosta jäätelöä tekeviä tiloja ei Suomessa enää ole.

Teenage llama on the lam in western Finland

Nemorosa was supposed to guard a herd of sheep from wolves, but the 17-year-old llama escaped her duties and is now being pursued instead.

Törkeän eläinsuojelurikoksen esitutkinta valmistui: Pohjalaismiehen epäillään rituaaliteurastaneen 2 500 lammasta tainnuttamatta niitä ensin

Eläimet on esitutkinnan mukaan teurastettu tainnuttamatta niitä ensin. Lihat on myyty elintarvikkeiksi ilman asianmukaista valvontaa tai tarkastuksia, ja teurasjätteet hävitetty jäljettömiin. Lampaita on ostettu ja teurastettu laittomasti pääasiassa Pohjanmaalla, mutta myös muualla Suomessa.

Viikko ilman nykyajan mukavuuksia, näin elää lammaspaimen Ärjänsaaressa

Lammaspaimeneksi Kajaaniin, Oulujärven Ärjänsaareen haki tänä vuonna Metsähallituksen mukaan noin 800 hakijaa. Heistä arvottiin seitsemän onnekasta, jotka pääsevät viettämään viikon lammaspaimenena.

Geenipankkikarjaa varten rakennetaan uusi lampola ja peruskorjataan navetta Tervolan Louella

Ammattiopisto Lappian Louen toimipisteeseen siirretään Pelson vankilatilan geenipankkikarja ensi vuoden aikana.

Jättisuosioon noussut villapaita alkoi tyhjentää lankakauppoja, ja nyt se sai kilpailijan - samaan aikaan suuri määrä lampaiden villaa päätyy jätteeksi

Saimaa-aiheisen neulemalliston suunnittelijat huomasivat vuosi sitten, että neulojat kaipasivat haasteita.