inarinsaamelaiset - uusimmat sisällöt

Porokuski Marko Tervaniemi Inarista ajaa suunnilleen 20 härkää kilpailussa.

Kuldâl jienâ: Marko Tervaniemi vuájá majemuu ergikištoos kunâgâskištoin Anarist – máátkán láá kuullâm pyereh fiäráneh, mutâ meid pettâšumeh

Kyevti ive puudâ maŋa eergih já vyeijeeh láá peessâm maassâd kištoroođijd. Marko Tervaniemi vuájá majemuu keerdi oholoopâ kunâgâskištoin Anarist já osko, ete vyeittim-uv lii máhđulâš Kollečuárvi-ergijn.

Anarâškielâ seervi kokous Marja-Liisa Olthuis já Saammal Morottaja.

Kuldâl jienâ: Anarâškielâ servi lii monâttâm nyevt 14 000 eurod mävsihánnáá jeessânmáávsui tiet

Anarâškielâ servi meridij ihečuákkimstis, et jis tääl ij kyevti ihán máávsi jeessânmáávsu, te ij lah innig jeessân. Servi pyevtit tääl kiirjijd ja loostâid, ko kielâpiervâleh láá vuálgám, ige tot innig juurât pelimiljovn euro budjet.

Inarinsaamen kielen yhdistyksen media työntekijä Fabrizio Brecciaroli istuu Ella-kirjat kädessä tuolilla.

Anarâškielâ seervist liijkás ennuv puáris kirjeh – tanen servi uárnee kirjemarkkânijd ihečuákkim ohtâvuođâst

Anarâškielâ servi vuábdá taan oho tuorâstuv puáris kiirjijd kirjemarkkânijn peelijn hoddijn. Puáris kirjeh láá čoggum tom ääigist, ko teddilškuottii ennuv kiirjijd, vâi šodâččii hälbibân.

Kuldâl jienâ: Anarâškielâ- já kulttuurlinje taarbâš lase occeid: taan räi tuše käävcis láá uuccâm

Anarâškielâ- já kulttuurlinjeest láá algâttemsajeh ohtsis 12. Jis uáppeeh iä lah tuárvi, te láá kyehti muulsâiävtu: jo-uv juátkiđ uuccâmääigi, teikkâ kevttiđ máttááttâsâst nuuvt kočodum hybridimaali. Virgálâš uuccâmäigi nohá onne.

Lappiin muuttaneen tanssijan Auri Aholan mielestä taiteen kentällä on äänessä elitistinen joukko

Tanssitaiteilija, kulttuurivieras Auri Ahola ihmettelee, mihin olemme kadottaneet kyvyn olla rakentavasti eri mieltä.

Njellim Jovnâ Aikio ij halidiččii innig varriđ Čurnâvuonân, suu pärnivuođâ pááikán

Njellimlii Jovnâ Aikio paasij ohtuu párnáidiskijn, ko kálgu

Njellimlâs Sáárá Valle pijgui ennuv elimis äigin, oopâi ennuv tuoijuumist já määlistmist

Valle Sáárá pijgui ennuv elimis äigin.

Kuobžâjäävri riddoost pajasšoddâm Uula Paadar, muštá maht suu ákku já äijih rahtijn kievđâid

Ucc Paadaráá Uulá muštâl tovláin aaigijn.

Siiri Auvinen kuálástij ovdil evakko já talle moonâi Ruošân paargon

Siiri Auvinen kuálástij, tom maŋa moonâi Ruošân paargon.

Puhelin ko poođij Valle Aila pááikán, te oroi tego ličij almeväldikoodán peessâm

Aili Valle muštâl ko tekniik poođij Jormokuoškân.

Juhán Antt Máárjá vuolgij tom maŋa pijguđ, ko peesâi rippâškoovlâst

Máárjá Mattus tuoijui ennuv säämituoijijd.

I. K. Inhan valokuvassa veneenrakentaja Haavuksessa Sortavalassa

Aarninjaargâ Matti Aikio ráhtá kulmâ kárbá keesist, tälviv pivdá riävskáid já riämnjáid

Aarninjaargâ Matti Aikio iälá luándust.

Eero Pekka Aikio lii lamaš áimutotken 1990-lovo aalgâst Čevetjäävrist

Eero Piäkká Aikio lii áimutotken Čevetjäävri kuávlust.

Elsa já Tuomas Valle muštâlává tovláid siämmást ko opâttává anarâškielâ

Elsa já Tuomas Valle muštâlává tovláid.

Nävt šaddeh sovskammuuh já kamâspidoh

Kaisa Musta rävvee tuoijuđ kammuid já kamâspiddoid.

Thomas Smillien kuva kädestä, jossa kynä.

Tovle poođij škovlâ párnái pááikán, ige pištám kuhháá

Kierdoškovlâ poođij ulmui pááikán.

Meccivaavtâ stuárráámus pargon lâi muorâi vyebdim ulmuid 1900-lovo pelimuddoost

Sammeli Valle kiergânij leđe 36 ihheed meccivahtân.

Saijets Uulá varrij 8-ihásâžžân Angelist Pärtihân, oroi tego ličij varrim olgoenâmân

Päärtihlii Olli Saijets eellimpäälgis 1900-lovo aalgâst.

Riekko keväthangella toukokuussa Kilpisjärvellä.

Máánu jienâ aalgij kullui Anarâš saavâin 90-lovo aalgâst

Anarâš saavâin 1991 algii kullui máánu luándujienâ.

Tovle sierâdii páccáigijn, keđgijgijn já tavdijgijn, tääl láá sierah jo liijkás ennuv mast valjiđ

Morottaja perruu tovlá já táálááh sierah.

Máárjá Kitti ij ostâm ige lijkkum leđe kansaškoovlâst

Máárjá Kitti ij lijkkum škoovlâst.

Kokkárii Iŋgá lâi Päärtih škoovlâ vuosmuš čorgejeijee

Kokkárii Iŋgá lâi Päärtih škoovlâst pargoost ivveest 1954.

vanha hirsirakennus saamelaismuseossa kesällä

Inga Maarit Sietiö lâi Sämimuseo Siidast pargoost 20 ihheed

Inka Maarit Sietiö ooinij immâš Kuhmost.

Solojäävrist ässee Matti Valle muštâl kumâttâsâin

Matti Valle ooinij keessiv tažâligijd moh iä lam olmâ elleeh

Spánskadávda dagahii gillámuša ja mearihis morraša - oppa bearrašat jápme, vánhemat masse mánáid dahje mánát báhce oarbbisin

Muitalusat das makkár lei spánskadávda jagiin 1918-1920.

Riitta Valpu Sarrest lijjii ennuv poccuuh, mut viljâ Marttin ko jaamij, te vuobdij puoh meddâl

Riitta Valpu Sarre varrij jo nuorrân Taažân.

Unto Aikio áásá Aanaarjäävri riddoost Jolnivuonâst já tiävdá luudijd

Unto Aikio tiävdá luudijd já hirmástâl puásuipargoid.

Mari Aikio muštâl suu vuosmuu markkânmááđhist já maggaar lâi eellim suu nuorâvuođâst, 1900-lovo aalgâst

Mari Aikio päikki, eellim já vuosmuš markkân mätki.

Päärtihlâš Hans Paltto ráhtá muorâst nuuvt čiiŋâid, ko kevttimkáálvuid-uv

Hans Paltto lii muorâčeppi.

Auni Kaarret lii jieš-uv ráhtám nyettikievđâ já koccoon jáhálijd

Kaarret Auni muštá maht tovle rahtii kievđâ.

Aino Siiri lii kuárrum päärnis suormâid oohtân já váldám naharist ryevdiruuđâid

Aino Siiri kaartâi leđe motomijn meid tuáhtárin.

Aila Holmberg lii šoddâm keeđgi oolâ Ševzjäävri riddoost.

Kielâ muttui anarâškielâst tavekielân ko varrij Ucjuuhân.

Bilden är proppfull av post med bidrag till Strumphittarna 2018

Jolnivuonâ postâalmai Unto Aikio joođeet moddii ohhoost poostâ viiđâ pááikán keessiv kárbáin já tälviv moottorkiälháin

Postâalmai Unto Aikio.

Stellanjaargâ oovdiš ässee, Aili Karisaari muštoost lii tovláš äigi

Kuáđist assii vistig.

Valpu Aikio sorolâš äigi elimist – Espanja-tavdâ, nelgi-ihe já suátiäigi

Valpu Aikio muštâl lusis aaigijn.

Anna-Mari Sarre lii aassâm ubâ ellim avvees Paavisjäävri kuávlust

Anna- Maija päikki lii Aanaar já Avveel kooskâst.

Lusme-Issá maainâst: Suáđi majemuuh ääigih

Iisakki Paadar muštâl suáđi ääigist.

Elli Paltto juuđij rippâškoovlâ kulmâ oho já kierdoškoovlâ nelji oho

Elli Paltto škovlâmuštoh.

Aurinko laskee talvella järvenrannan taakse.

Ánná Márjá Sarre vuolgij raseš jieŋâi oolâ varriistâldijnis

Anna Mari Sarre maainâst jieijâs elimist.

Jouni Veskoniemi keesij puhelinlinjáid Anarân

Jouni Veskoniemi muštâl jieijâs pargoost.

Antero Sarre čaittâlij ergijdiskuin Lönnrot-elleekooveest

Antero Sarre muštâl Elias Lönnrot -elleekooveest.

Sáárá Márjá Sarre muuštâš Cálkku Aanti

Sáárá Márjá Sarre muštâl Cálkku-Aantist.

Kielâmiinut: Hyelkkisäänih, uási 3

Kuobžâ-Saammâl Matti čielgee hyelkkisaanijd, uási 3.

Kielâmiinut: Hyelkkisäänih, uási 2

Kuobžâ-Saammâl Matti muštâl hyelkkisaanijn, nubbe uási.

“Kufittâreh čiččâm kirho rähten”

Lahja Paltto maainâst kufittârijn.

"Aanaar kieldâ styeredemlaasâ vyeln" – kieldâ ässeid uárnejii škovliittâsâid ivveest 1984

Aanaar kieldâ ääših ivveest 1984.

Kielâmiinut: Juuvâ oosij noomah

Kuobžâ-Saammâl Matti muštâl juuvâ oosij noomâin.

Kielâmiinut: Jaavrij oosij noomah

Kuobžâ-Saammâl Matti muštâl jaavrij oosij noomâin.

Kielâmiinut: Šoŋŋâsäänih

Kuobžâ-Saammâl Matti maainâst šoŋŋâsaanijn.

Kielâmiinut: Sijvosäänih

Kuobžâ-Saammâl Matti maainâst sijvosaanijn.

Aihe: inarinsaamelaiset

Uusimmat artikkelit