Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Oululainen mehiläistarhaaja Pertti Harmaala seisoo mehiläispesien vieressä mehiläishoitajan suojavarusteet yllään.

Mehiläisten rankka kesä näkyy heikossa hunajasadossa – nyt ne kuluttavat talven ruokavarastoa lentämällä

Paikoin sato on vain murto-osa parhaiden vuosien määrästä. Talviruokinta jouduttiin aloittamaan paikoin jo heinäkuussa, kun pesiin ei kertynyt enää hunajaa.

Kuvassa on oranssinkeltaista, tuoretta ja kuivattua, siitepölyä kulhoissa, osa on sekoitettu veteen ja jugurttiin.

Siitepölyä tuotetaan syötäväksi myös Suomessa – katso, miten raepalleroita voi käyttää ruuassa ja juomassa

Siitepölyä voi käyttää myös siedätyshoitona. Allergia-asiantuntija ei tyrmää käyttöä, mutta kehottaa allergikkoa varovaisuuteen.

Kimalainen Isotähtiputkessa.

”Tämä pallo pyörii ötökkävoimalla”, muistuttaa biologi – kesän korvalla on hyvä muistaa tukea pölyttäjien puuhia

Kimmo Saarisen neuvo kotipuutarhureille on monimuotoisuus. Ampiaiskuningattaren tappaminen voi pelastaa suuremmalta yhdyskunnalta.

Tampereen Eteläpuistossa keväällä 2022 alkaneessa kokeilussa tarhamehiläisten pesä on sijoitettu puistonpenkkiin.

Tampereen Eteläpuiston tarhamehiläiset ovat taas työn touhussa – pölyttävät miljoona kukkaa päivässä

Pölyttäjäpenkin tarhamehiläiset huolehtivat Tampereen kaupunkiluonnosta. Siitepölyn ja meden keruumatkat ulottuvat Pyynikin rinteiden marjamättäille ja Hatanpään Arboretumin hedelmäpuihin.

Kuvassa on mehiläispesä, josta on avattu katto. Mehiläisosaston päälle on asetettu pinkki silikoonirengas, joka nappaa tietoa pesään kantautuneesta mikromuovista. Pesä on mukana kaikki eu-maat käsittävässä Insignia bee-tutkimuksessa, joka selvittää ympäristön tilaa.

Ahkerasti ympäristöä penkovat mehiläiset paljastavat pian, kuinka saastunut EU-maiden luonto on

Juupajoella surraavat mehiläiset voivat paljastaa, onko mikromuovi levinnyt jo luonnontilaiseen ympäristöön asti. Tarhamehiläisten hyörintä tuottaa kesällä ainutlaatuisen tutkimusaineiston.

Mehiläinen lentää.

Tutkijat huomasivat tarhamehiläisten eliniän puolittuneen 50 vuodessa – toukkia uhkaavaa tautia vastaan isketään odotetulla rokotteella

Tutkijat huomasivat, että mehiläisten elinikä laboratorio-olosuhteissa on puolittunut 1970-luvulta. Syy saattaa löytyä jalostuksen aiheuttamista perinnöllisistä ongelmista.

Mehiläispesä.

Hunajasadosta on Varsinais-Suomessa tulossa hyvälaatuinen – pesissä hunajaa noin 40 kiloa

Pitkät hellejaksot ovat omiaan vähentämään meden nousua kukkaan. Mehiläishoitajan mukaan alle 25 asteen lämpötila on hunajantuotannolle paras.

mehiläistarhaaja Risto Niilimäki, Akaa.

Yhden miehen idea kaupunkimehiläisistä teki Akaasta Suomen hunajapääkaupungin – nyt Risto Niilimäki kerää hunajaa jopa kaupan katolta

Kaupunkimehiläisiä tarhataan kaikissa kolmessa Akaan taajamassa. Noin 40:ssä tarhassa asuu yhteensä 20 miljoonaa mehiläistä. Missään muualla Euroopassa ei tiettävästi ole yhtä laajaa kaupunkitarhausta.

Mehiläispesän hunajakenno.

Hunajasta on saatu keskimääräinen sato Pohjois-Pohjanmaalla tänä kesänä

Kuluneen kesän hunajasadosta tuli Pohjois-Pohjanmaalla keskinkertainen, mutta alueelliset erot voivat olla suuria.

Mehiläinen on imemässä mettä valkoapilan kukasta. Tausta on vihreä.

Hunajasta odotetaan tavanomaista parempaa keskikesän satoa – viileä kevät viivästytti hunajamäärän kehitystä, mutta nyt näyttää hyvältä

Suomen Mehiläishoitajain liitosta arvioidaan, että tänä kesänä päästään vähintään keskinkertaiseen pääsatoon. Tähän tulokseen on tultu punnitsemalla pesien painon kehitystä. Myöhäinen kevät vei mahdollisuudet varhaiseen alkukesän satoon.

Leena Vilkka, Helsinki, 10.9.2018

Leena Vilkan kolumni: Saako hyttysen tappaa? 

Hyönteiset ylläpitävät kaikkea elämää maapallolla. Ilman niitä vilja ei kasva, linnut eivät laula, kirjoittaa Vilkka. 

Perhonen ja kimalaisia pölyttämässä pihlaja-angervoa rivitalon pihalla.

Suomessa elää pölyttäjiä, joista emme tiedä juuri mitään – uudella seurannalla kerätään nyt tietoja lajien esiintymisestä ja runsaudesta

Keväällä julkaistun pölyttäjästrategian tavoitteena on pysäyttää vuoteen 2030 mennessä pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden väheneminen. Strategian osana käynnistetään koko maan kattava pölyttäjäseuranta.

Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Maaret Väänänen istuu oranssilla tuolilla keskellä vehreää peltomaisemaa.

Ruoantuotantoa uhkaava pölyttäjäkato vaikeutuu jatkuvasti – Suomen uusi tavoite on estää pörriäisten joukkokuolemat 2030 mennessä

Maailman ruokakasveista yli kolme neljäsosaa on riippuvaisia pölyttäjistä. Kasvit eivät pysty tuottamaan siemeniä tai hedelmiä, jos mehiläinen tai muu pölyttäjä ei pölytä niitä.

Kartanokimalainen ohdakkeen kukassa.

Pölyttäjien määristä kerätään tietoa – Hämeessä pörriäisiä tarkkaillaan pelloilla ja metsissä

Pölyttävien hyönteisten esiintyvyyttä kartoitetaan maastossa kulkemalla ja pyydystämällä niitä maljoihin.

Mehiläisiä pesän suuaukolla.

Hunajasadosta voi tulla hyvä, jos lähiviikkoina sataa öisin – mehiläiskasvattaja: "Nyt tarvitaan lomailijan säätä"

Mehiläispesät ovat nyt vahvoja. Mikäli seuraavat viikot ovat lämpimiä ja sade ropisee öisin, hunajasadosta voi tulla oikein hyvä tänä vuonna.

Tanja Oreto makaa voikukkapihamaalla.

Pihanhoidosta ei tarvitse ottaa stressiä – anna nurmikon kasvaa ja voikukkien rehottaa, niin mehiläiset saavat ravintoa

Pölyttäjien määrä on vähentynyt huolestuttavasti. Kotipuutarhuri voi auttaa niitä istuttamalla hyötykasveja, jotka sopivat ravinnoksi sekä mehiläisille että ihmisille.

Harmaarakenteinen pölyttäjäpenkki, jonka istuinosan alla asuu mehiläisiä. Penkki on avattu, ja sisällä näkyy mehiläispesiä.

Tampereella 50 000 mehiläisellä on uusi koti puiston penkin alla

Penkillä voi lepuuttaa jalkojaan turvallisin mielin, sillä mehiläiset lentävät pesäänsä korkean putken kautta. Kertyneestä hunajasta valmistetaan insinööreille liikelahjoja.

Mehiläistarhaaja Mikko Holmi suojavarusteet yllään Hämeenlinnan Rengossa 24. toukokuuta 2022.

Kiinnostus omavaraisuuteen on lisännyt mehiläispesien määrää – yhä useammat haluavat tuottaa omaa hunajaa

Mikko Holmin mehiläistarhalla on kiihkein munimiskausi. Juuri näinä päivinä mehiläiskuningatar saattaa munia jopa kaksituhatta munaa päivässä.

Lähikuva mehiläispesästä.

E18-tien yhden tunnelin päällä pörisee kymmeniä tuhansia mehiläisiä – kamera seuraa mehiläispesän elämää livenä koko kesän ajan

Moottoritien varrelle laitetun mehiläispesän tärkeää pölyttämistyötä voi seurata kameran välityksellä. Rakennusyhtiö YIT:n Mehiläislive-kokeilu tähtää harvinaisten hyönteisten elinolojen parantamiseen.

Mehiläinen omenapuun kukassa

Pölyttäjiä tutkitaan Turussa – kaupungin alueelle tuodaan mehiläispesiä

Mehiläispesiä tuodaan Turussa neljään eri paikkaan ja pesistä kerätään kesän aikana siitepölynäytteitä. Tutkimuksessa tutkitaan pölyttäjien kuten mehiläisten esiintymistä.

Kumina

Uusi tutkimus: kärpäset luultua merkittävämpiä pölyttäjiä kuminapelloilla

Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan kukkakärpäset ovat merkittäviä kuminan pölyttäjiä Suomessa. Kukkakärpäset tekivät vähän yli kolmanneksen havaituista kukkakäynneistä.

Hunajaa valuu ilmastointikanavan luukusta

Uunin lämmittäjälle kävi jättiyllätys – keittiön seinästä alkoi valua litrakaupalla hunajaa: "Sitä on tullut jo monta litraa"

Laura Kanerva luuli aluksi, että keittiön hormiin on asettunut ampiaisyhdyskunta. Hän yritti häätää niitä savulla, mutta ilmastointihormista alkoikin valua hunajaa pitkin keittiön seinää.

Hoitaja mehiläispesäällä

Tekemisen puute saa tarhamehiläiset parveilemaan – kiinniottajille on riittänyt töitä, hunajan lyhyt satokausi voi pitää parvet liikkeellä syksylläkin

Tänä kesänä on ollut liikkeellä runsaasti pesältään eksyneitä mehiläisparvia. Kansankielellä puhutaan karanneista parvista, mutta ammattikielessä ilmiölle on nimikin: parveilukesä.

kuvassa perunapelto Kajaanissa.

Peruna pitää pintansa lautasella – omat perunamaat ovat Kainuussa vähentyneet

Yhtensä syynä pidetään sitä, että varsinkin nuoret haluavat syödä usein esimerkiksi pastaa. Perunalla on kuitenkin yhä tilausta.

kuningatar mehiläinen pesässä

Hunajasato jää paikoin tavallista pienemmäksi Pohjois-Pohjanmaalla – syynä kuivuus ja se, että moni kasvi kukki nopeasti

Paikalliset erot voivat kuitenkin olla suuria, joten joissain päin maakuntaa hunajaa voi tulla paljonkin. Lämpimät yöt saattavat vielä lisätä satoa, jota näillä näkymin päästään keräämään jo elokuun alkupäivinä.

Mehiläistenhoitaja Hannu Torkkel.

Mehiläisiä tappava punkki voi hyötyä ilmastonmuutoksesta – taistelua varroapunkkia vastaan käydään jalostuksen ja jopa avaruusteknologian keinoin

Varroapunkkia pidetään niin Suomessa kuin maailmalla yhtenä mehiläisten suurimmista uhista. Punkkien tarkkaa määrää Suomessa ei tiedetä. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat lämpimät talvet voivat kuitenkin lisätä punkkimääriä.

kuningatar mehiläinen pesässä

Helle verottaa myös hunajasatoa

Pitkään jatkunut kuivuus ja helle vaikuttaa myös hunajasatoon. Tärkeimät kasvit kukkivat kaikki samaan aikaan, eivätkä mehiläiset ehtineet kerätä kaikkea mettä talteen. Lopullinen sadon määrä selviää vasta myöhemmin syksyllä.

Mehiläinen lentää pesälleen jalkojensa vasut täynnä siitepölyä

Kuumuus aiheuttaa epävarmuutta hunajasadon suhteen, satovaihtelu voi olla jopa miljoona kiloa – "Hunajaa ei ole tullut paljon mitään"

Yle seurasi suorassa lähetyksessä aamulla, miten ilomantsilainen Paula Puolakanaho hoitaa satojatuhansia mehiläisiä Huhuksessa tsasounan pihapiirissä Pohjois-Karjalassa.

Niittykukkia kasvatuslaatikossa. Nainen ja mies katsovat kameraan laatikon vieraan  kyykistyneinä.

Osa kaupunkien puistoista jalostetaan niityiksi pörriäisille – niittykasveja voi vaalia vaikkapa kasvatuslaatikossa, katso vinkit videolta

Pelasta pörriäinen -kampanja on herättänyt huomaamaan niittykasvien merkityksen luonnolle. On useita keinoja saada pölyttäjähyönteisille suotuisat kasvit kukoistamaan. Niittykukkien kasvatusta kannattaa kokeilla myös kasvatuslavalla tai -laatikossa.

Kuollut uroskarhu makaa mättäällä Lieksassa elokuussa 2020.

Poronhoitoalueelle viime vuotta vähemmän karhulupia - valtakunnallisesti lupamäärä kasvoi

Poronhoitoalueella saa tulevana metsästyskautena kaataa viisi karhua viime vuotista vähemmän. Itäiselle poronhoitoalueella myönnettiin 70 kaatolupaa ja läntiselle 20.

Thermacell -hyttystorjuntalaite

Onko Thermacellin hyttyskarkoitin ympäristölle ja ihmisille haitallinen? Tässä vastaukset neljään aiheen ympärillä esitettyyn väitteeseen

Tukesin mukaan Thermacellin hyttystorjuntalaite kannattaa sijoittaa niin, ettei se ole lähellä kukkivia kasveja tai mehiläispesiä. Laitetta saa käyttää vain rakennusten ulkopuolella, terasseilla ja pihalla.

Omenan kukinto ja mehiläinen

Mehiläinen näkee omenankukan eri lailla kuin ihminen – yhden lajin kukkameri on sen mieleen

Terissaaren luomenomenatarhan yrittäjä Johannes Vuorinen katsoo neljäntuhannen omenapuun kukintaa ja näkee silmissään omenoita matkalla mehustamoon. Mehiläinen puolestaan näkee kukassa mesilähteelle johtavia viittoja, joita ihminen ei näe. Kesäkuun alun sää oli kukkabaarille otollinen.

Hunajapurkki pöydällä.

Hunajahuijarit vedättävät kuluttajien lisäksi myös testejä – Suomen mehiläishoitajain liitto: “Osa EU:hun tuotavasta hunajasta ei täytä hunaja-asetuksen kriteerejä"

Yksi ruokaväärennysten kohteeksi joutuvista elintarvikkeista on hunaja, jota saatetaan laimentaa esimerkiksi siirapeilla.

Tarhamehiläinen

Luonnosta löydettyjen mehiläislajien määrä on kutistunut neljäsosalla 30 vuodessa

Monien lajien edustajia ei enää löydy, vaikka tutkimus on tehostunut.

Lassi Rajamaan musiikkiaiheinen pilapiirros.

Torvensoittajan vapaapäivä – Lassi Rajamaan musiikkikronikka

Piirtäjä Lassi Rajamaan musiikkimuistoja.

Aasian jättiherhiläinen.

Maailman suurimman herhiläislajin pesä jäljitettiin USA:ssa ensimmäistä kertaa– kiinanherhiläinen on vakava uhka tarhamehiläisille

Washingtonin osavaltion maatalousministeriön tutkijat yrittävät tuhota vieraslajin ennen sen leviämistä.

Ampiainen kukassa.

Saksan luonnonsuojeluliiton tutkimus: Hyönteisten massakato voi johtua osittain sähkölaitteiden säteilystä

Hyönteisten määrän on todettu romahtaneen Saksassa muutamassa vuosikymmenessä.

Pelasta pörriäinen nostokuva

Suuri pörriäisvisa – testaa tietosi pölyttäjistä!

30 haastavaa kysymystä kukista ja mehiläisistä.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle