mehiläiset - uusimmat sisällöt

Oululainen mehiläistarhaaja Pertti Harmaala seisoo mehiläispesien vieressä mehiläishoitajan suojavarusteet yllään.

Mehiläisten rankka kesä näkyy heikossa hunajasadossa – nyt ne kuluttavat talven ruokavarastoa lentämällä

Paikoin sato on vain murto-osa parhaiden vuosien määrästä. Talviruokinta jouduttiin aloittamaan paikoin jo heinäkuussa, kun pesiin ei kertynyt enää hunajaa.

Kuvassa on oranssinkeltaista, tuoretta ja kuivattua, siitepölyä kulhoissa, osa on sekoitettu veteen ja jugurttiin.

Siitepölyä tuotetaan syötäväksi myös Suomessa – katso, miten raepalleroita voi käyttää ruuassa ja juomassa

Siitepölyä voi käyttää myös siedätyshoitona. Allergia-asiantuntija ei tyrmää käyttöä, mutta kehottaa allergikkoa varovaisuuteen.

”Tämä pallo pyörii ötökkävoimalla”, muistuttaa biologi – kesän korvalla on hyvä muistaa tukea pölyttäjien puuhia

Kimmo Saarisen neuvo kotipuutarhureille on monimuotoisuus. Ampiaiskuningattaren tappaminen voi pelastaa suuremmalta yhdyskunnalta.

Tampereen Eteläpuistossa keväällä 2022 alkaneessa kokeilussa tarhamehiläisten pesä on sijoitettu puistonpenkkiin.

Tampereen Eteläpuiston tarhamehiläiset ovat taas työn touhussa – pölyttävät miljoona kukkaa päivässä

Pölyttäjäpenkin tarhamehiläiset huolehtivat Tampereen kaupunkiluonnosta. Siitepölyn ja meden keruumatkat ulottuvat Pyynikin rinteiden marjamättäille ja Hatanpään Arboretumin hedelmäpuihin.

Kuvassa on mehiläispesä, josta on avattu katto. Mehiläisosaston päälle on asetettu pinkki silikoonirengas, joka nappaa tietoa pesään kantautuneesta mikromuovista. Pesä on mukana kaikki eu-maat käsittävässä Insignia bee-tutkimuksessa, joka selvittää ympäristön tilaa.

Ahkerasti ympäristöä penkovat mehiläiset paljastavat pian, kuinka saastunut EU-maiden luonto on

Juupajoella surraavat mehiläiset voivat paljastaa, onko mikromuovi levinnyt jo luonnontilaiseen ympäristöön asti. Tarhamehiläisten hyörintä tuottaa kesällä ainutlaatuisen tutkimusaineiston.

Tutkijat huomasivat tarhamehiläisten eliniän puolittuneen 50 vuodessa – toukkia uhkaavaa tautia vastaan isketään odotetulla rokotteella

Tutkijat huomasivat, että mehiläisten elinikä laboratorio-olosuhteissa on puolittunut 1970-luvulta. Syy saattaa löytyä jalostuksen aiheuttamista perinnöllisistä ongelmista.

Kärpänen ja kimalainen voikukkien seassa.

Toimittajalta: Onko pölyttäjäkatoa liioiteltu? Kohuotsikot ja ylitulkinnat peittävät alleen todellisen ongelman

Tutkittua tietoa pölyttäjien määrästä on yllättävän vähän.

Hunajasadosta on Varsinais-Suomessa tulossa hyvälaatuinen – pesissä hunajaa noin 40 kiloa

Pitkät hellejaksot ovat omiaan vähentämään meden nousua kukkaan. Mehiläishoitajan mukaan alle 25 asteen lämpötila on hunajantuotannolle paras.

Yhden miehen idea kaupunkimehiläisistä teki Akaasta Suomen hunajapääkaupungin – nyt Risto Niilimäki kerää hunajaa jopa kaupan katolta

Kaupunkimehiläisiä tarhataan kaikissa kolmessa Akaan taajamassa. Noin 40:ssä tarhassa asuu yhteensä 20 miljoonaa mehiläistä. Missään muualla Euroopassa ei tiettävästi ole yhtä laajaa kaupunkitarhausta.

Hunajasta on saatu keskimääräinen sato Pohjois-Pohjanmaalla tänä kesänä

Kuluneen kesän hunajasadosta tuli Pohjois-Pohjanmaalla keskinkertainen, mutta alueelliset erot voivat olla suuria.

Mehiläinen on imemässä mettä valkoapilan kukasta. Tausta on vihreä.

Hunajasta odotetaan tavanomaista parempaa keskikesän satoa – viileä kevät viivästytti hunajamäärän kehitystä, mutta nyt näyttää hyvältä

Suomen Mehiläishoitajain liitosta arvioidaan, että tänä kesänä päästään vähintään keskinkertaiseen pääsatoon. Tähän tulokseen on tultu punnitsemalla pesien painon kehitystä. Myöhäinen kevät vei mahdollisuudet varhaiseen alkukesän satoon.

Leena Vilkan kolumni: Saako hyttysen tappaa?

Hyönteiset ylläpitävät kaikkea elämää maapallolla. Ilman niitä vilja ei kasva, linnut eivät laula, kirjoittaa Vilkka.

Perhonen ja kimalaisia pölyttämässä pihlaja-angervoa rivitalon pihalla.

Suomessa elää pölyttäjiä, joista emme tiedä juuri mitään – uudella seurannalla kerätään nyt tietoja lajien esiintymisestä ja runsaudesta

Keväällä julkaistun pölyttäjästrategian tavoitteena on pysäyttää vuoteen 2030 mennessä pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden väheneminen. Strategian osana käynnistetään koko maan kattava pölyttäjäseuranta.

Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Maaret Väänänen istuu oranssilla tuolilla keskellä vehreää peltomaisemaa.

Ruoantuotantoa uhkaava pölyttäjäkato vaikeutuu jatkuvasti – Suomen uusi tavoite on estää pörriäisten joukkokuolemat 2030 mennessä

Maailman ruokakasveista yli kolme neljäsosaa on riippuvaisia pölyttäjistä. Kasvit eivät pysty tuottamaan siemeniä tai hedelmiä, jos mehiläinen tai muu pölyttäjä ei pölytä niitä.

Pölyttäjien määristä kerätään tietoa – Hämeessä pörriäisiä tarkkaillaan pelloilla ja metsissä

Pölyttävien hyönteisten esiintyvyyttä kartoitetaan maastossa kulkemalla ja pyydystämällä niitä maljoihin.

Hunajasadosta voi tulla hyvä, jos lähiviikkoina sataa öisin – mehiläiskasvattaja: "Nyt tarvitaan lomailijan säätä"

Mehiläispesät ovat nyt vahvoja. Mikäli seuraavat viikot ovat lämpimiä ja sade ropisee öisin, hunajasadosta voi tulla oikein hyvä tänä vuonna.

Mehiläisjalostuksella kehitetään talvea ja tauteja paremmin kestävää kantaa – keinosiementäjä Timo Rahkola hurahti mehiläisiin jo mukulana

Jalostuksella on jo saatu aikaan esimerkiksi varroapunkille vastustuskykyistä kantaa.

Pihanhoidosta ei tarvitse ottaa stressiä – anna nurmikon kasvaa ja voikukkien rehottaa, niin mehiläiset saavat ravintoa

Pölyttäjien määrä on vähentynyt huolestuttavasti. Kotipuutarhuri voi auttaa niitä istuttamalla hyötykasveja, jotka sopivat ravinnoksi sekä mehiläisille että ihmisille.

Harmaarakenteinen pölyttäjäpenkki, jonka istuinosan alla asuu mehiläisiä. Penkki on avattu, ja sisällä näkyy mehiläispesiä.

Tampereella 50 000 mehiläisellä on uusi koti puiston penkin alla

Penkillä voi lepuuttaa jalkojaan turvallisin mielin, sillä mehiläiset lentävät pesäänsä korkean putken kautta. Kertyneestä hunajasta valmistetaan insinööreille liikelahjoja.

Mehiläistarhaaja Mikko Holmi suojavarusteet yllään Hämeenlinnan Rengossa 24. toukokuuta 2022.

Kiinnostus omavaraisuuteen on lisännyt mehiläispesien määrää – yhä useammat haluavat tuottaa omaa hunajaa

Mikko Holmin mehiläistarhalla on kiihkein munimiskausi. Juuri näinä päivinä mehiläiskuningatar saattaa munia jopa kaksituhatta munaa päivässä.

E18-tien yhden tunnelin päällä pörisee kymmeniä tuhansia mehiläisiä – kamera seuraa mehiläispesän elämää livenä koko kesän ajan

Moottoritien varrelle laitetun mehiläispesän tärkeää pölyttämistyötä voi seurata kameran välityksellä. Rakennusyhtiö YIT:n Mehiläislive-kokeilu tähtää harvinaisten hyönteisten elinolojen parantamiseen.

Pölyttäjiä tutkitaan Turussa – kaupungin alueelle tuodaan mehiläispesiä

Mehiläispesiä tuodaan Turussa neljään eri paikkaan ja pesistä kerätään kesän aikana siitepölynäytteitä. Tutkimuksessa tutkitaan pölyttäjien kuten mehiläisten esiintymistä.

Virkade gosedjur och leksaker på en soffa.

Eläimet kaikissa sateenkaaren väreissä ilahduttavat virkkaussuunnittelija Veronica Lönnqvistiä – tästä saat hänen yksinkertaisen mallinsa virkattuun mehiläiseen

Ohjeet ovat helpot ja aloittelijalle sopivat.

Essee: “Hyvät ajat loppuvat sinun sukupolveesi” – ilmastokriisin lasten elämä on kuolemisen opettelua

Maapallo kuumenee, ja ihminen pelkää tulevaa.

Uusi tutkimus: kärpäset luultua merkittävämpiä pölyttäjiä kuminapelloilla

Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan kukkakärpäset ovat merkittäviä kuminan pölyttäjiä Suomessa. Kukkakärpäset tekivät vähän yli kolmanneksen havaituista kukkakäynneistä.

Syksy on hyvää aikaa niityn perustamiselle – näin varmistat niittysi kukkaloiston ensi kesäksi!

Niitty kaipaa syyshuoltoa.

Hunajaa valuu ilmastointikanavan luukusta

Uunin lämmittäjälle kävi jättiyllätys – keittiön seinästä alkoi valua litrakaupalla hunajaa: "Sitä on tullut jo monta litraa"

Laura Kanerva luuli aluksi, että keittiön hormiin on asettunut ampiaisyhdyskunta. Hän yritti häätää niitä savulla, mutta ilmastointihormista alkoikin valua hunajaa pitkin keittiön seinää.

Tekemisen puute saa tarhamehiläiset parveilemaan – kiinniottajille on riittänyt töitä, hunajan lyhyt satokausi voi pitää parvet liikkeellä syksylläkin

Tänä kesänä on ollut liikkeellä runsaasti pesältään eksyneitä mehiläisparvia. Kansankielellä puhutaan karanneista parvista, mutta ammattikielessä ilmiölle on nimikin: parveilukesä.

Peruna pitää pintansa lautasella – omat perunamaat ovat Kainuussa vähentyneet

Yhtensä syynä pidetään sitä, että varsinkin nuoret haluavat syödä usein esimerkiksi pastaa. Perunalla on kuitenkin yhä tilausta.

Hunajasato jää paikoin tavallista pienemmäksi Pohjois-Pohjanmaalla – syynä kuivuus ja se, että moni kasvi kukki nopeasti

Paikalliset erot voivat kuitenkin olla suuria, joten joissain päin maakuntaa hunajaa voi tulla paljonkin. Lämpimät yöt saattavat vielä lisätä satoa, jota näillä näkymin päästään keräämään jo elokuun alkupäivinä.

Mehiläisiä tappava punkki voi hyötyä ilmastonmuutoksesta – taistelua varroapunkkia vastaan käydään jalostuksen ja jopa avaruusteknologian keinoin

Varroapunkkia pidetään niin Suomessa kuin maailmalla yhtenä mehiläisten suurimmista uhista. Punkkien tarkkaa määrää Suomessa ei tiedetä. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat lämpimät talvet voivat kuitenkin lisätä punkkimääriä.

Helle verottaa myös hunajasatoa

Pitkään jatkunut kuivuus ja helle vaikuttaa myös hunajasatoon. Tärkeimät kasvit kukkivat kaikki samaan aikaan, eivätkä mehiläiset ehtineet kerätä kaikkea mettä talteen. Lopullinen sadon määrä selviää vasta myöhemmin syksyllä.

Mehiläinen lentää pesälleen jalkojensa vasut täynnä siitepölyä

Kuumuus aiheuttaa epävarmuutta hunajasadon suhteen, satovaihtelu voi olla jopa miljoona kiloa – "Hunajaa ei ole tullut paljon mitään"

Yle seurasi suorassa lähetyksessä aamulla, miten ilomantsilainen Paula Puolakanaho hoitaa satojatuhansia mehiläisiä Huhuksessa tsasounan pihapiirissä Pohjois-Karjalassa.

Niittykukkia kasvatuslaatikossa. Nainen ja mies katsovat kameraan laatikon vieraan kyykistyneinä.

Osa kaupunkien puistoista jalostetaan niityiksi pörriäisille – niittykasveja voi vaalia vaikkapa kasvatuslaatikossa, katso vinkit videolta

Pelasta pörriäinen -kampanja on herättänyt huomaamaan niittykasvien merkityksen luonnolle. On useita keinoja saada pölyttäjähyönteisille suotuisat kasvit kukoistamaan. Niittykukkien kasvatusta kannattaa kokeilla myös kasvatuslavalla tai -laatikossa.

Kuollut uroskarhu makaa mättäällä Lieksassa elokuussa 2020.

Poronhoitoalueelle viime vuotta vähemmän karhulupia - valtakunnallisesti lupamäärä kasvoi

Poronhoitoalueella saa tulevana metsästyskautena kaataa viisi karhua viime vuotista vähemmän. Itäiselle poronhoitoalueella myönnettiin 70 kaatolupaa ja läntiselle 20.

Tiesitkö, että pörriäisillekin maistuu punaviini? – Katso vinkit oman pihan pörriäisystävällisiin tekoihin ja seuraa niityn perustamista

Pörriäisystävällinen piha ei vaadi taikoja.

Onko Thermacellin hyttyskarkoitin ympäristölle ja ihmisille haitallinen? Tässä vastaukset neljään aiheen ympärillä esitettyyn väitteeseen

Tukesin mukaan Thermacellin hyttystorjuntalaite kannattaa sijoittaa niin, ettei se ole lähellä kukkivia kasveja tai mehiläispesiä. Laitetta saa käyttää vain rakennusten ulkopuolella, terasseilla ja pihalla.

Mehiläinen näkee omenankukan eri lailla kuin ihminen – yhden lajin kukkameri on sen mieleen

Terissaaren luomenomenatarhan yrittäjä Johannes Vuorinen katsoo neljäntuhannen omenapuun kukintaa ja näkee silmissään omenoita matkalla mehustamoon. Mehiläinen puolestaan näkee kukassa mesilähteelle johtavia viittoja, joita ihminen ei näe. Kesäkuun alun sää oli kukkabaarille otollinen.

Hilkka Hämähäkin verkkosanomat: Pörriäisten pelastajat

Paras piha on pörisevä piha.

Koronan pelko sai suomalaiset ahmimaan hunajaa ja ravintolisiä – myynti kasvoi 10 prosenttia ja vitamiinien vielä enemmän

Suomalainen syö keskimäärin hieman alle kilon hunajaa vuodessa.

Mehiläinen laskeutuu hakemaan sokerivettä symbolikortin äärellä

Mehiläiset osaavat ratkoa matemaattisia pulmia, mutta ne osaavat tehdä sen ilman numeroita – katso, miten tuore tutkimus tehtiin

Tutkijan mukaan mehiläiset osaavat ikään kuin huijata matematiikan kokeessa.

Hunajahuijarit vedättävät kuluttajien lisäksi myös testejä – Suomen mehiläishoitajain liitto: “Osa EU:hun tuotavasta hunajasta ei täytä hunaja-asetuksen kriteerejä"

Yksi ruokaväärennysten kohteeksi joutuvista elintarvikkeista on hunaja, jota saatetaan laimentaa esimerkiksi siirapeilla.

Luonnosta löydettyjen mehiläislajien määrä on kutistunut neljäsosalla 30 vuodessa

Monien lajien edustajia ei enää löydy, vaikka tutkimus on tehostunut.

Lassi Rajamaan musiikkiaiheinen pilapiirros.

Torvensoittajan vapaapäivä – Lassi Rajamaan musiikkikronikka

Piirtäjä Lassi Rajamaan musiikkimuistoja.

Maailman suurimman herhiläislajin pesä jäljitettiin USA:ssa ensimmäistä kertaa– kiinanherhiläinen on vakava uhka tarhamehiläisille

Washingtonin osavaltion maatalousministeriön tutkijat yrittävät tuhota vieraslajin ennen sen leviämistä.

Jos haluat monta kappaletta luomaasi kuvaa, linoleikkaus on sopiva tekniikka kokeiltavaksi

Luo oma graafinen mehiläisparvesi!

Saksan luonnonsuojeluliiton tutkimus: Hyönteisten massakato voi johtua osittain sähkölaitteiden säteilystä

Hyönteisten määrän on todettu romahtaneen Saksassa muutamassa vuosikymmenessä.

Mehiläinen keltaisessa kukassa ruohikkoisessa maisemassa.

Rintasyöpähoitoihin uutta toivoa mehiläisestä – Hunajamehiläisten myrkky tuhosi laboratoriossa tehokkaasti vaikeatkin syövän alatyypit

Myrkky tappoi laboratorio-oloissa rintasyöpäsoluja jopa 60 minuutissa.

Suuri pörriäisvisa – testaa tietosi pölyttäjistä!

30 haastavaa kysymystä kukista ja mehiläisistä.

Tuuletusta, tanssimista ja siitepölyseikkailuja – mehiläispesässä tapahtuu enemmän kuin arvaatkaan!

Tutustu mehiläispesän elämään.

Aihe: mehiläiset

Uusimmat artikkelit