Uusimmat artikkelit
Vartiuksen rajalla rauhallista, viimeiset rajanylittäjät tulivat viime viikon torstaina
Arktiset olosuhteet tekevät luvattomille liikkujille maastossa kulkemisen erittäin vaikeaksi.
Rájijovsseha dilli boktá gažaldagaid Anára guovllu olbmuin: Reahkkágo borramuš ja mo birgehallat boahttiiguin?
Rájijovsseha rádjestášuvnna lagamuš gilli lea Avvil. Nuppástuvvan rádjedilli ságastahttá Avvila márkanis ja boktá fuola.
Venäjä näyttää häiritsevän Ilmatieteen laitoksen sääpalloja – suojelupoliisin mukaan tässä piilee iso uhka
Ilmatieteen laitoksen säähavaintopallojen sijaintitiedot ovat muutamia kertoja kadonneet ja syyksi epäillään GPS-häirintää.
Presideantaevttohas uhcášii Suoma kolonialisttalaš historjjá: Sámenuorat vázziledje eret válgapanelas
Presideantaevttohas Olli Rehn oaivvilda, ahte Suomas ii leat seammalágan kolonialisma historjá dego Frankriikkas ja Stuorra-Britannias.
Yle selvitti: Venäjä on kehittänyt hätkähdyttävän tavan vakoilla Suomea ylhäältä päin
Ylen hankkimien tietojen mukaan Venäjä todennäköisesti vakoilee suomalaisten ja useiden muiden maiden tietoliikennettä avaruudesta käsin Luch-nimisillä sotilassatelliiteilla.
Suomi nojaa puolustuksessaan yhä vahvemmin Yhdysvaltoihin – tutkija kehottaa katsomaan lähemmäs
Tutkijan mielestä Yhdysvaltoihin nojaaminen on ymmärrettävää, mutta turvaa löytyisi lähempääkin.
Arktikumin jääkarhupuoli menee remonttiin – näin näyttely uudistuu
Tiedekeskuksen perusnäyttely uusiutuu Rovaniemellä. Nyt on viimeinen talvi aikaa nähdä vanha näyttely ennen keväällä alkavaa remonttia.
Sibirjá eamiálbmogat vuostálastet Ruošša ja Putina ja danin servet dál Ukraina soahtejoavkkuide
Eamiálbmot soalddáhat sávvet, ahte jus Ruošša dáhpehallá, de dat ovddida eamiálbmogiid figgamušaid beassat eret Ruošša válddi vuolde.
Supo: Iskut kriittiseen infrastruktuuriin ovat epätodennäköisiä lähiaikoina – suojelupoliisi pitää silmällä myös pohjoista aluetta
Pohjois-Suomessa suojelupoliisilla on kaksi aluetoimistoa. ”Arktinen alue on muutoksessa”, suojelupoliisin aluepäällikkö Teemu Liikkanen toteaa.
Levis čájehedje miela ruvkedoaimmaid vuostá: ”Ruvket eai leat buresboahtin davás”
Ruvkesuorggi olbmot miehtá máilmmi leat dál čoahkis Levis. Miellačájeheaddjit háliidedje čalmmustahttit dan, mo ruvket áitet sámekultuvrra.
KRP varautui Newnew Polar Bearin puhuttamiseen ja tarkastamiseen – miksi alusta ei lopulta pysäytetty sen lähdettyä Pietarista?
Keskusrikospoliisi on kertonut, että Hongkongin lipun alla liikennöivän kiinalaisen varustamon aluksen Newnew Polar Bearin liikkeet sopivat yhteen putkivaurion syntyajan ja -paikan kanssa.
Helssegis čoahkkanedje miellačájáhusssii Fovse -ášši bealis – ”Mii leat dáppe doarjumin min sámi oappáid ja vieljaid”
Amnesty Suoma Sápmi -aktivistajoavku háliidii čalmmustahttit dan, mo Norgga stáhta rihkku sámiid olmmošvuoigatvuođaid, go diktá bieggamilluid ain jorrat Fovsenjárggas.
Ruoššat johtet dál Supmii gávppašit bussesáhtuin – rájárasttildangildosat eai bisset oastiid
Yle dieđuid mielde mearkkašahtti oassi Suomas ostojuvvon gálvvuin ja diŋggain mannet ruoššasoalddáhiidda Ukrainai.
Stáhta ii mávsse boazovahágiid ovddas – muhtin bálgosiid boazodoallit báhcet goavvejagi buhtadusaid haga juo nuppes
Stáhtaráđi mielde ovddit dálvve dálkkiin dáhpáhuvvan nuppástusat eai dagahan dakkár viiddis boazovahágiid, mat geatnegahtáše máksit buhtadusaid boazovahátlága vuođul.
Guolástanárbevieru boahtteáigi ságastahttá: ”Dearvvas buresveadji olmmoš eallá ovttas dearvvas buresveadji guliin, luosain ja bohccuin”
Guolástanárbevieruid rievdan váikkuha njuolga maid sápmelaččaid buresveadjimii, oaivvilda Sámi psykososiálalaš doarjjaguovddáža Uvjja hoavda Heidi Eriksen.
Kanáda ambassadevra hálidivčče nannet ovttasbarggu sámiid ja Kanáda eamiálbmogiid gaskkas: ”Mii rahčat seamma hástalusaiguin”
Sámediggi bovdii Kanáda ambassadevra Jeanette Stovel galledit Sámi. Son lea dán vahkus beassan oahpásmuvvat sámeáššiide ja oaidná ovttasbarggu eamiálbmogiid gaskkas šattolažžan.
Venäjän päästömittausten puuttuminen erittäin vakava ongelma ilmastotutkimukselle, sanoo amerikkalaistutkija
Venäjän hyökkäyssota jäädytti myös Arktisen neuvoston toiminnan. Neuvoston perustamiseen osallistunut tutkija Evan Bloom ei ole varma, herääkö Arktinen neuvosto enää koskaan kunnolla henkiin.
Valkoposkihanhien etujoukot saapuneet jo Pohjois-Karjalaan
Arktisten lintujen muutto talvehtimispaikoille on alkanut. Valkoposkihanhia on jo lentänyt Suomeen, eniten Pohjois-Karjalaan. Lähiajan säät voivat kuitenkin tulpata hanhimuuttoa joksikin aikaa.
Eanan vilggoddii davimus Sámis mannan ija – Gihttelis mihtiduvvui 24 sentte muohta
Gaskavahko iđđes leatge mihtidan dán čavčča virggálaš vuosttasmuohttaga.
Sámiid rievttit vuoittáhalle EU-parlameanttas – ”Luonddusuodjalanguovlluide boahtá dál deaddu ráhpat ruvkkiid”
Ruvkelobiid gieđahallan jođálmahttojuvvo vai Eurohpá birgegoađášii Kiinná minerálaid haga. Europarlamentarihkkárat jáhkket, ahte sámit govssahallet.
Säämi tiävá ruškemađhâšeijein, veikkâ ruške lii eskân älgimin – Ilpo Kokkila lii jottáám Suáluičiälgán čohčuv jo 90-lovo rääjist
Iänááš uási ruškemađhâšeijein láá puárásub ulmuuh, mutâ meid nuorâb kerdi lii perustum Säämi luándust.
Supmii eai hálit turistavearu – Norggas leat válmmaštallamin dakkára boahtte jahkái
Mátkeealáhussuorgi ja gielddat ballet, ahte turisttat ballájit eaige šat boađe, jus gártet vel eará goluid lassin máksit turistavearu.
Jääkarhut saavat olla rauhassa – Trumpin Alaskan suojelualueelle myöntämät öljynporausluvat perutaan
Alaskan luonnonsuojelualue on yksi Yhdysvaltain viimeisistä todellisista erämaista.
Njávdanjoga gáttis eai vel háisso guohcagan ruoššaluosat – dulvi dolvon eanaš jápmán guliid merrii
Njávdánjogas dili árvalit vel muhttašuvvat ja gáttiide rivdet sihkkarit olu jápmán ruoššaluosat. Deanus dat jo dihttošgohtet.
Riikkaidgaskasaš govvemiid maŋis bázii miljonvealgi – suopmelaš buvttadanfitnodat heađis
Dálvit Anára guovllus govvejuvvon stuorra tv-ráiddu mávssekeahtes rehkegiin lea šaddan dievas moivi ja miljonvealgi. Olgoriikalaš buvttadanfitnodagas leat diđolaččat áššis ja vigget čoavdit dili.
Anára girkosiidii vuođđuduvvo dutkiresideansa – ”Dutkan dáhpáhuvvá autenttalaš birrasis”, illuda Lappi universitehta rektor
Sámemusea Siida ja Lappi universitehta áigot álggahit lagaš ovttasbarggu. Lágádusat vurdet ovttasbarggus olu, vaikko dat lea ain plánenmuttus.
Guldal jiena: Sámi fitnodat bálkkašuvvui árvvus adnon Chaine des rotisseurs -galbbain
Fitnodatdoallit Maritta ja Asko Autio leaba bargan moaddelot jagi iežaska Lapin Gourmetkokit -fitnodagas, mii hutká ođđa vugiid fállat biebmoávdnasiid ovdamearkan bohccobierggus.
Valtakunnalliset artesaaniruoan SM-kilpailut ensi kertaa Rovaniemellä
Kilpailu on tänä vuonna avoin myös Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan ruokayrittäjille.
"Maid áhkku dagalii?” Ná smiehttá Reetta Tornensis, go háliida duddjot ekologalaččat
Sámis leat maid álgán jurddašit gáktegoarruma ekologalašvuođa. Dávjá lea goit váttis diehtit gos gávtti materiálat bohtet.
Norgga birasdirektoráhta lea mearridan njeaidit buođu Sieiddásullos Deanus
Buođu burget eret, go maŋemuš beivviid leat áican dahje goddán buođu buohta dušše moadde ruoššaluosa.
Ruotsalaisprofessori on huolestunut arktisesta alueesta: Suomessa ei tiedetä, mitä Siperiassa tapahtuu
Professori Niklas Eklund Uumajan yliopistosta kritisoi Suomea ja Ruotsia liian lyhytjänteisestä, esimerkiksi yhteen hallituskauteen sidotusta ajattelusta.
Anáris ja Giemajávrris gávdnon londdeinfluensii jápmán skierrut – leanašibitdoaktára mielde dilli ii leat fuolastuhtti
Dát lea vuosttas geardi, go Lappis leat gávdnan loddeinfluensii jápmán lottiid.
Ruoššaluosa ballet leavvat maid Nuortamerrii – áššedovdi: ruoššaluossa njáhkala muhtin gaskkas Nuortamerrii Dánmárkku čoalmmi bokte
Dán muttus geasi ruoššaluosat mieskagohtet ja guohcadit johgáttiide. Dát heajuda unna jogaid čáhcekvalitehta ja dagaha maid váivves hájaid.
Kaivosyhtiöt etsivät kilpaa kobolttia Pohjois-Suomesta – nopeimmillaan akkuteollisuuden tarvitsemaa metallia voitaisiin louhia viiden vuoden päästä
Vihreä siirtymä huutaa lisää akkumineraaleja, kuten kobolttia. Kongon sijaan sitä halutaan louhia nyt mieluummin Kolarissa.
Fearánasti ja somepersovdna Joni Maununen: Mu mielas galgá dahkat dan mas niegada
Avvillaš gielkkástálli Joni Maununen fearánastá iešguđetlágan mohtorfievrruiguin. Jođii son dál skohteriin, njealjejuvllagiin dahje čáhcevuojániin, nu bággu lea beassat nu guhkás go vejolaš.
Njávdánjogas lađaidit ruoššaluosat gitta giksin, muhto jus áiggoš bivdit, de lobis galgá máksit
Njávdánjogas leat goddán maŋimus vahkuid áigge measta 10 000 ruoššaluosa.
Siämmááh turisteh puátih iiveest nubán feeriđ Tave luándu
Mađhâšeijeeh halijdeh feeriđ tavveen luándu já navdâšiđ ráávhust. Mađhâšemirâtteijee lii huámmášâm, ete motomeh ulmuuh mäccih jyehi ive tavas.
Suoma áidna doarrás geainnus Nuorta-Sámis oarjjás vudjet ain čievraluotta: ”Hirpmástuhttá jurddašit ahte olbmot fertejit dakkár geainnu vuodjit dálá áiggis”
Anára ja Gihttel gaskasaš geainnu divodeapmái eai leat gávdnan čovdosa. Čievraluotta alde johtet measta logi geardde eanet biillat go maid čievraluottain dábálaččat.
Čuovjistiäbu láá aiccâm taan keesi Iijäävrist Aanaar kieldâst – čuovjistiäbbu puáhtá leđe varâlâš ulmui lasseen meid poccuid
Meid tavveen äiccih čuovjistiäbuid jyehi keesi, mutâ kihheen ij tieđe tárkká mon ennuv čuovjistiäbuh tuođânálásávt šaddeh Säämist.
Johannes Roviomaan kolumni: Mitäs se Kiina oikein arktisella alueella puuhailee?
Ukrainan sota vaikuttaa myös arktisen alueen tulevaisuuteen. Jos Venäjä heikkenee sodan seurauksena, lisääkö se Kiinan roolia arktisella alueella, pohtii Roviomaa.
Signaali NATO:lle? – Venäjällä jo toinen tykistöammuntaharjoitus lähellä Norjan rajaa, kertoo Barents Observer
Pohjoisen laivaston lehdistöpalvelu ei ole raportoinut alueella suunnitelluista laivaston ammunnoista tai siitä, mitkä alukset harjoittelevat parhaillaan Barentsinmerellä.
Venäjä pidätti Sini Saarelan ja muut aktivistit mielivaltaisesti, päätti Euroopan ihmisoikeustuomioistuin – tapaus kohautti 10 vuotta sitten
Venäjä pidätti aktivistit vuonna 2013, kun he protestoivat arktista öljynporausta vastaan. Tapaus herätti valtavaa kansainvälistä huomiota.
Sámi Bálgosat -searvi huksegoahtá iežas hálddahusa sámeboazodollui – dat gáibida nuppástusa boazodoalloláhkii
Sámi Bálgosat searvi huksegoahtá iežas hálddahusa
Johannes Roviomaan kolumni: Venäjä on aina tarvinnut öljyorgioihin ystäviä myös rajojensa ulkopuolelta
Olemme olleet myös öljyn kautta yhteydessä sukulaiskansaamme nenetseihin, joiden ääntä emme tällä hetkellä pääse kuulemaan, kirjoittaa Roviomaa.
Barents Observer: Yhdysvallat avaa edustuston Tromssaan
Yhdysvallat aikoo perustaa diplomaattisen edustuston Tromssaan. Norjan ulkoministeri Anniken Huitfeldt on ilmoitukseen tyytyväinen.
”Tämä ei ollut mikään tavallinen puhe” – Näin asiantuntijat kommentoivat Blinkenin Helsingissä pitämää puhetta
Asiantuntijan mukaan Blinkenin Helsingissä pitämään linjapuheeseen viitataan todennäköisesti vielä pitkään.
Vaietut arktiset sodat -diginäyttely on avautunut Suomussalmen Jaloniemitalossa
Vaietut arktiset sodat -diginäyttely perustuu samannimiseen Ylellä esitettyyn dokumenttisarjaan. Näyttely käsittelee toisen maailmansodan vähemmän tunnettuja tapahtumia arktisella alueella.
Anárjávrri gáttiide áiggoše hukset luksushoteallaid – ášši juohká olbmuid oaiviliid
Anárjávrri gáddái leat plánemin hukset luksushoteallagiliid. Yle Sápmi finadii Avvila márkanis gulaskuddamin, ahte maid olbmot jurddašit dáid plánaid birra.
Tunturipöllö on Suomen hurmaavin lintu
Ihmisiä viehättävät tutkimuksen mukaan eniten petolinnut tai pienikokoiset ja värikkäät lajit.
Miljoonat linnut vetävät tuhansia ihmisiä Venäjän rajalle – edes viluinen yö ja aamukankeus eivät saa heitä pysymään poissa
Suomenlahden rannoilla tuhannet ihmiset seuraavat miljoonien muuttolintujen matkaa kohti Siperiaa. Virolahdella voi nähdä valtavissa lintuparvissa matkaavia hanhia, vesilintuja ja kahlaajia.