arktinen alue - uusimmat sisällöt

Rajavyöhyke -kyltti ja natolankaa. Taustalla luminen metsä.

Vartiuksen rajalla rauhallista, viimeiset rajanylittäjät tulivat viime viikon torstaina

Arktiset olosuhteet tekevät luvattomille liikkujille maastossa kulkemisen erittäin vaikeaksi.

Ivalon kylä ja Raja-Joosepin raja-aseman opaste

Rájijovsseha dilli boktá gažaldagaid Anára guovllu olbmuin: Reahkkágo borramuš ja mo birgehallat boahttiiguin?

Rájijovsseha rádjestášuvnna lagamuš gilli lea Avvil. Nuppástuvvan rádjedilli ságastahttá Avvila márkanis ja boktá fuola.

Venäjä näyttää häiritsevän Ilmatieteen laitoksen sääpalloja – suojelupoliisin mukaan tässä piilee iso uhka

Ilmatieteen laitoksen säähavaintopallojen sijaintitiedot ovat muutamia kertoja kadonneet ja syyksi epäillään GPS-häirintää.

Suomen saamelaisnuoret Niila-Juhán Valkeapää, Helmi Ljetoff ja Lotta Hagelin Nuorten ilmastohuippukokouksessa 18.11.2023.

Presideantaevttohas uhcášii Suoma kolonialisttalaš historjjá: Sámenuorat vázziledje eret válgapanelas

Presideantaevttohas Olli Rehn oaivvilda, ahte Suomas ii leat seammalágan kolonialisma historjá dego Frankriikkas ja Stuorra-Britannias.

Kuvituskuva maapalloa kiertävistä satelliiteista

Yle selvitti: Venäjä on kehittänyt hätkähdyttävän tavan vakoilla Suomea ylhäältä päin

Ylen hankkimien tietojen mukaan Venäjä todennäköisesti vakoilee suomalaisten ja useiden muiden maiden tietoliikennettä avaruudesta käsin Luch-nimisillä sotilassatelliiteilla.

Suomi nojaa puolustuksessaan yhä vahvemmin Yhdysvaltoihin – tutkija kehottaa katsomaan lähemmäs

Tutkijan mielestä Yhdysvaltoihin nojaaminen on ymmärrettävää, mutta turvaa löytyisi lähempääkin.

Arktikumin jääkarhupuoli menee remonttiin – näin näyttely uudistuu

Tiedekeskuksen perusnäyttely uusiutuu Rovaniemellä. Nyt on viimeinen talvi aikaa nähdä vanha näyttely ennen keväällä alkavaa remonttia.

Ukrainska soldater i kamouflageuniformer ligger på marken och skjuter med gevär under en skjutövning i Donetskregionen.

Sibirjá eamiálbmogat vuostálastet Ruošša ja Putina ja danin servet dál Ukraina soahtejoavkkuide

Eamiálbmot soalddáhat sávvet, ahte jus Ruošša dáhpehallá, de dat ovddida eamiálbmogiid figgamušaid beassat eret Ruošša válddi vuolde.

Supo: Iskut kriittiseen infrastruktuuriin ovat epätodennäköisiä lähiaikoina – suojelupoliisi pitää silmällä myös pohjoista aluetta

Pohjois-Suomessa suojelupoliisilla on kaksi aluetoimistoa. ”Arktinen alue on muutoksessa”, suojelupoliisin aluepäällikkö Teemu Liikkanen toteaa.

Minna Näkkäläjärvi kaivosvastaisessa mielenosoituksessa Levillä 1.11.2023.

Levis čájehedje miela ruvkedoaimmaid vuostá: ”Ruvket eai leat buresboahtin davás”

Ruvkesuorggi olbmot miehtá máilmmi leat dál čoahkis Levis. Miellačájeheaddjit háliidedje čalmmustahttit dan, mo ruvket áitet sámekultuvrra.

KRP varautui Newnew Polar Bearin puhuttamiseen ja tarkastamiseen – miksi alusta ei lopulta pysäytetty sen lähdettyä Pietarista?

Keskusrikospoliisi on kertonut, että Hongkongin lipun alla liikennöivän kiinalaisen varustamon aluksen Newnew Polar Bearin liikkeet sopivat yhteen putkivaurion syntyajan ja -paikan kanssa.

Saamelaisnuoret pitämässä keltaisia kylttejä, joissa lukee ”Let the mountains live” ja ”Stop green colonialism” Helsingissä Amnesty Sápmin järjestämässä tukimielenosoituksessa.

Helssegis čoahkkanedje miellačájáhusssii Fovse -ášši bealis – ”Mii leat dáppe doarjumin min sámi oappáid ja vieljaid”

Amnesty Suoma Sápmi -aktivistajoavku háliidii čalmmustahttit dan, mo Norgga stáhta rihkku sámiid olmmošvuoigatvuođaid, go diktá bieggamilluid ain jorrat Fovsenjárggas.

Ruoššat johtet dál Supmii gávppašit bussesáhtuin – rájárasttildangildosat eai bisset oastiid

Yle dieđuid mielde mearkkašahtti oassi Suomas ostojuvvon gálvvuin ja diŋggain mannet ruoššasoalddáhiidda Ukrainai.

Stáhta ii mávsse boazovahágiid ovddas – muhtin bálgosiid boazodoallit báhcet goavvejagi buhtadusaid haga juo nuppes

Stáhtaráđi mielde ovddit dálvve dálkkiin dáhpáhuvvan nuppástusat eai dagahan dakkár viiddis boazovahágiid, mat geatnegahtáše máksit buhtadusaid boazovahátlága vuođul.

Heidi Eriksen seisoo Inarijärven rannalla.

Guolástanárbevieru boahtteáigi ságastahttá: ”Dearvvas buresveadji olmmoš eallá ovttas dearvvas buresveadji guliin, luosain ja bohccuin”

Guolástanárbevieruid rievdan váikkuha njuolga maid sápmelaččaid buresveadjimii, oaivvilda Sámi psykososiálalaš doarjjaguovddáža Uvjja hoavda Heidi Eriksen.

Kanadan suurlähettiläs Jeanette Stovel katsoo kameraan Inarissa vierailullaan Pohjois-Suomessa.

Kanáda ambassadevra hálidivčče nannet ovttasbarggu sámiid ja Kanáda eamiálbmogiid gaskkas: ”Mii rahčat seamma hástalusaiguin”

Sámediggi bovdii Kanáda ambassadevra Jeanette Stovel galledit Sámi. Son lea dán vahkus beassan oahpásmuvvat sámeáššiide ja oaidná ovttasbarggu eamiálbmogiid gaskkas šattolažžan.

Venäjän päästömittausten puuttuminen erittäin vakava ongelma ilmastotutkimukselle, sanoo amerikkalaistutkija

Venäjän hyökkäyssota jäädytti myös Arktisen neuvoston toiminnan. Neuvoston perustamiseen osallistunut tutkija Evan Bloom ei ole varma, herääkö Arktinen neuvosto enää koskaan kunnolla henkiin.

Valkoposkihanhien etujoukot saapuneet jo Pohjois-Karjalaan

Arktisten lintujen muutto talvehtimispaikoille on alkanut. Valkoposkihanhia on jo lentänyt Suomeen, eniten Pohjois-Karjalaan. Lähiajan säät voivat kuitenkin tulpata hanhimuuttoa joksikin aikaa.

Ensilumi Enontekiön Nunnasessa 20.9.2023.

Eanan vilggoddii davimus Sámis mannan ija – Gihttelis mihtiduvvui 24 sentte muohta

Gaskavahko iđđes leatge mihtidan dán čavčča virggálaš vuosttasmuohttaga.

Sámiid rievttit vuoittáhalle EU-parlameanttas – ”Luonddusuodjalanguovlluide boahtá dál deaddu ráhpat ruvkkiid”

Ruvkelobiid gieđahallan jođálmahttojuvvo vai Eurohpá birgegoađášii Kiinná minerálaid haga. Europarlamentarihkkárat jáhkket, ahte sámit govssahallet.

Ruskaturisteja Kiilopään matkailukeskuksessa.

Säämi tiävá ruškemađhâšeijein, veikkâ ruške lii eskân älgimin – Ilpo Kokkila lii jottáám Suáluičiälgán čohčuv jo 90-lovo rääjist

Iänááš uási ruškemađhâšeijein láá puárásub ulmuuh, mutâ meid nuorâb kerdi lii perustum Säämi luándust.

Lähtöselvitysnäyttöjä ja muutama matkustaja lähtöselvitysalueella.

Supmii eai hálit turistavearu – Norggas leat válmmaštallamin dakkára boahtte jahkái

Mátkeealáhussuorgi ja gielddat ballet, ahte turisttat ballájit eaige šat boađe, jus gártet vel eará goluid lassin máksit turistavearu.

Jääkarhu pää ja kaula nousevat ylös vedestä. Katsoo suoraan kameraan.

Jääkarhut saavat olla rauhassa – Trumpin Alaskan suojelualueelle myöntämät öljynporausluvat perutaan

Alaskan luonnonsuojelualue on yksi Yhdysvaltain viimeisistä todellisista erämaista.

Kuollut kyttyrälohi kelluu Näätämöjoessa.

Njávdanjoga gáttis eai vel háisso guohcagan ruoššaluosat – dulvi dolvon eanaš jápmán guliid merrii

Njávdánjogas dili árvalit vel muhttašuvvat ja gáttiide rivdet sihkkarit olu jápmán ruoššaluosat. Deanus dat jo dihttošgohtet.

Inarissa kuvataan tällä hetkellä kansainvälisten suosikkinäyttelijöiden tähdittämää Constellation-televisiosarjaa.

Riikkaidgaskasaš govvemiid maŋis bázii miljonvealgi – suopmelaš buvttadanfitnodat heađis

Dálvit Anára guovllus govvejuvvon stuorra tv-ráiddu mávssekeahtes rehkegiin lea šaddan dievas moivi ja miljonvealgi. Olgoriikalaš buvttadanfitnodagas leat diđolaččat áššis ja vigget čoavdit dili.

Lapin Yliopiston rehtori Antti Syväjärvi Saamelaismuseo Siidan edessä, 25.8.2023 Inarissa.

Anára girkosiidii vuođđuduvvo dutkiresideansa – ”Dutkan dáhpáhuvvá autenttalaš birrasis”, illuda Lappi universitehta rektor

Sámemusea Siida ja Lappi universitehta áigot álggahit lagaš ovttasbarggu. Lágádusat vurdet ovttasbarggus olu, vaikko dat lea ain plánenmuttus.

Saamenpukuinen nainen hymyilee leveäski ja pitää käsissään kukkakimppua. Saamenpukuinen mies on sivuttain ja katsoo käsissään olevaa Chaîne des Rôtisseurs -kilpeä.

Guldal jiena: Sámi fitnodat bálkkašuvvui árvvus adnon Chaine des rotisseurs -galbbain

Fitnodatdoallit Maritta ja Asko Autio leaba bargan moaddelot jagi iežaska Lapin Gourmetkokit -fitnodagas, mii hutká ođđa vugiid fállat biebmoávdnasiid ovdamearkan bohccobierggus.

Lapin Ammattikorkeakoulun tienviitta jonka taustalla näkyy AMK:n päärakennus aurinkoisena kesäpäivänä.

Valtakunnalliset artesaaniruoan SM-kilpailut ensi kertaa Rovaniemellä

Kilpailu on tänä vuonna avoin myös Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan ruokayrittäjille.

Reetta Tornensis käytti gáktissaan myös vanhoja verhoja.

"Maid áhkku dagalii?” Ná smiehttá Reetta Tornensis, go háliida duddjot ekologalaččat

Sámis leat maid álgán jurddašit gáktegoarruma ekologalašvuođa. Dávjá lea goit váttis diehtit gos gávtti materiálat bohtet.

Kyttyrälohipato Tenojoessa, Norjan Tana brussa.

Norgga birasdirektoráhta lea mearridan njeaidit buođu Sieiddásullos Deanus

Buođu burget eret, go maŋemuš beivviid leat áican dahje goddán buođu buohta dušše moadde ruoššaluosa.

Ilmatieteen laitoksen Arktinen avaruuskeskus (FMI-ARC) Sodankylässä vastaanottaa dataa napa-alueet ylittävistä satelliiteista.

Ruotsalaisprofessori on huolestunut arktisesta alueesta: Suomessa ei tiedetä, mitä Siperiassa tapahtuu

Professori Niklas Eklund Uumajan yliopistosta kritisoi Suomea ja Ruotsia liian lyhytjänteisestä, esimerkiksi yhteen hallituskauteen sidotusta ajattelusta.

Ruohikolla, jolla kasvaa kissankelloja, makaa kuollut nuori pikkukajava.

Anáris ja Giemajávrris gávdnon londdeinfluensii jápmán skierrut – leanašibitdoaktára mielde dilli ii leat fuolastuhtti

Dát lea vuosttas geardi, go Lappis leat gávdnan loddeinfluensii jápmán lottiid.

Ruoššaluosa ballet leavvat maid Nuortamerrii – áššedovdi: ruoššaluossa njáhkala muhtin gaskkas Nuortamerrii Dánmárkku čoalmmi bokte

Dán muttus geasi ruoššaluosat mieskagohtet ja guohcadit johgáttiide. Dát heajuda unna jogaid čáhcekvalitehta ja dagaha maid váivves hájaid.

Kaivosyhtiöt etsivät kilpaa kobolttia Pohjois-Suomesta – nopeimmillaan akkuteollisuuden tarvitsemaa metallia voitaisiin louhia viiden vuoden päästä

Vihreä siirtymä huutaa lisää akkumineraaleja, kuten kobolttia. Kongon sijaan sitä halutaan louhia nyt mieluummin Kolarissa.

Fearánasti ja somepersovdna Joni Maununen: Mu mielas galgá dahkat dan mas niegada

Avvillaš gielkkástálli Joni Maununen fearánastá iešguđetlágan mohtorfievrruiguin. Jođii son dál skohteriin, njealjejuvllagiin dahje čáhcevuojániin, nu bággu lea beassat nu guhkás go vejolaš.

Njávdánjogas lađaidit ruoššaluosat gitta giksin, muhto jus áiggoš bivdit, de lobis galgá máksit

Njávdánjogas leat goddán maŋimus vahkuid áigge measta 10 000 ruoššaluosa.

Saamelaismuseo Siidan parkkipaikka, joka on täynnä autoja.

Siämmááh turisteh puátih iiveest nubán feeriđ Tave luándu

Mađhâšeijeeh halijdeh feeriđ tavveen luándu já navdâšiđ ráávhust. Mađhâšemirâtteijee lii huámmášâm, ete motomeh ulmuuh mäccih jyehi ive tavas.

Pokan tie Inarin ja Kittilän välillä keväällä 2022.

Suoma áidna doarrás geainnus Nuorta-Sámis oarjjás vudjet ain čievraluotta: ”Hirpmástuhttá jurddašit ahte olbmot fertejit dakkár geainnu vuodjit dálá áiggis”

Anára ja Gihttel gaskasaš geainnu divodeapmái eai leat gávdnan čovdosa. Čievraluotta alde johtet measta logi geardde eanet biillat go maid čievraluottain dábálaččat.

Čuovjistiäbu láá aiccâm taan keesi Iijäävrist Aanaar kieldâst – čuovjistiäbbu puáhtá leđe varâlâš ulmui lasseen meid poccuid

Meid tavveen äiccih čuovjistiäbuid jyehi keesi, mutâ kihheen ij tieđe tárkká mon ennuv čuovjistiäbuh tuođânálásávt šaddeh Säämist.

Ylen kolumnisti Johannes Roviomaa studiokuvassa.

Johannes Roviomaan kolumni: Mitäs se Kiina oikein arktisella alueella puuhailee?

Ukrainan sota vaikuttaa myös arktisen alueen tulevaisuuteen. Jos Venäjä heikkenee sodan seurauksena, lisääkö se Kiinan roolia arktisella alueella, pohtii Roviomaa.

Pohjois-Norjan vuonolla laivassa lohen kutuverkkoja.

Signaali NATO:lle? – Venäjällä jo toinen tykistöammuntaharjoitus lähellä Norjan rajaa, kertoo Barents Observer

Pohjoisen laivaston lehdistöpalvelu ei ole raportoinut alueella suunnitelluista laivaston ammunnoista tai siitä, mitkä alukset harjoittelevat parhaillaan Barentsinmerellä.

Henkilö kaltereiden takana, kaltereissa juliste.

Venäjä pidätti Sini Saarelan ja muut aktivistit mielivaltaisesti, päätti Euroopan ihmisoikeustuomioistuin – tapaus kohautti 10 vuotta sitten

Venäjä pidätti aktivistit vuonna 2013, kun he protestoivat arktista öljynporausta vastaan. Tapaus herätti valtavaa kansainvälistä huomiota.

Miljoonat linnut vetävät tuhansia ihmisiä Venäjän rajalle – edes viluinen yö ja aamukankeus eivät saa heitä pysymään poissa

Suomenlahden rannoilla tuhannet ihmiset seuraavat miljoonien muuttolintujen matkaa kohti Siperiaa. Virolahdella voi nähdä valtavissa lintuparvissa matkaavia hanhia, vesilintuja ja kahlaajia.

Aihe: arktinen alue

Uusimmat artikkelit