Aihe: arktinen alue

Tasavallan presidentti Niinistö vierailee Rovaniemellä helmikuussa

Presidentti Sauli Niinistö matkaa Rovaniemelle yhdessä Suomen vierailulla olevan Kanadan kenraalikuvernöörin Mary Simonin kanssa.

Lapin yliopisto saa Suomen Akatemialta 2,7 miljoonaa euroa profiloitumiseen

Rahoitusta saaneet tutkimusalueet edistävät Lapin yliopiston strategisia vahvuusalueita eli globaalia arktista vastuuta, kestävää matkailua sekä tulevaisuuden palveluita ja etäisyyksien hallintaa.

Uuden ilmastonmuutostutkimuksen kohteena inarilaiset poronhoitajat ja toimistotyöntekijät

Eläinten ja luonnon sopeutumista ilmastonmuutokseen on tutkittu paljon. Nyt Lapin yliopiston uusi tutkimus selvittää, miten arktisen alueen ihminen sopeutuu nopeasti muuttuvaan ilmastoon.

Anáris dutkagohtet boazodoalliid ja doaimmahatbargiid vugiid birget galbma ja rievddadeaddji dálkkádagas

Guorahallamii ohcet dál dearvvaš 18–65-jahkásaš olbmuid, geat barget beaivválaččat boazodoalus dahje barget doaimmahatbarggu.

Venäjä on ottanut käyttöön kymmenittäin neuvostoaikaisia sotilastukikohtia arktisella alueella – tästä on kyse

Toimittaja Antti Kurra käy videolla läpi, miten ja miksi Venäjä on vahvistanut asemiaan arktisella alueella.

Pohjoiset valtiot kiistelevät kenelle pohjoisnapa kuuluu – arktisella alueella ilmapiiri on kiristynyt, mutta konflikti on epätodennäköinen

Tutkimusprofessori ei usko mannerjalustavaatimusten lisäävän konfliktiherkkyyttä Jäämerellä: ”Todennäköisempi vaaraskenaario on väärinkäsitysten takia käynnistynyt sotilaallinen yhteenotto”

Venäjän sulkeutuminen ja sulkeminen on katastrofi arktiselle tutkimukselle

Siperian metaanivuodoista ja ikiroudan sulamisesta ei saada enää tietoa. Suomalaistutkijoiden mukaan venäläiset tutkijat pelkäävät oman hallintonsa vainoa, jos länteen pidetään yhteyttä.

Dál lea dálvejorggáldat, muhto leago maid jagi seavdnjadamos beaivi?

Skábmavuođu áigge davviguovllut bissot ollesáiggi suoivana bealde, muhto juogalágan beaivvečuovga lea goit davvinge diibmu 10.30–13.30 gaskkas.

Ammattisotilas toppuuttelee intoa perustaa Naton arktisen toiminnan keskus Suomeen

Kokoomuksen lisäksi myös keskusta ehdottaa Suomeen Naton arktista osaamis- ja koulutuskeskusta. Lappilainen ammattisotilas toppuuttelee ja kehottaa viemään Nato-jäsenyyden ensin kunnolla maaliin.

USA Suoma ambassadevra lea fuolas dálkkádatrievdama ekonomalaš váikkuhusain sámiide – "Eat sáhte dušše čohkkát ja vuordit"

USA Suoma ambassáda doarju máŋggaid sámiide dehálaš ja áigeguovdilis prošeavttaid ruđalaččat.

Ilmastonmuutos on kasvattanut peurakantaa Huippuvuorilla – tulevaisuudessa myös Lapin porokanta voi vahvistua

Tutkijoiden mukaan huippuvuortenpeuran siirtyminen sammaleen syömisestä heinään tukee kannan kasvua pohjoisarktisen kesä- ja talvi-ilmaston muuttuessa radikaalisti.

Venäjä lisää arktista asevarustelua ja säästää luonnonsuojelusta – Jäämeren uusi kylmä sota pelottaa asiantuntijoita

Venäjä on ratkaisevassa asemassa Jäämeren alueen tulevaisuuden kannalta, mutta sen toimista pohjoisessa ei ole enää täyttä selvyyttä.

Selvitys: Suomen on pysyttävä arktisen alueen toiminnassa mukana lähes keinolla millä hyvänsä

Suomi on jäämässä syrjään arktisen alueen vaikuttajana, mikäli yhteistyö ja Arktinen neuvosto hiipuvat. Venäjän hyökkäyssodan välilliset vaikutukset arktiselle alueelle ja Suomen rooliin ovat tuntuvat.

Britannia lea beroštuvvan árktalaš guovllu áššiin – golmma davviriikka ambassadevrra gallededje Gilbbesjávrris

Galledeami temán ledje árktalašvuohta, dálkkádat ja dorvvolašvuohta. Ambassadevrrat deaivvadedje Eanodaga gieldda ja Sámedikki ovddasteaddjiid.

Barents Observer: Kuolan niemimaan kaivosmiehiä värvätään aseisiin Venäjällä

Energiaministeriö vaatii energia- ja kaivosalan työntekijöitä ilmoittautumaan rekrytointitoimistoihin lähipäivinä. Kaivosala on vahva Kuolan niemimaalla, josta tavoitellaan aseisiin tuhatta miestä.

Guldal jiena: Sunna Nousuniemi oanehisfilbma lea bálkkašuvvon Nuuk filbmafestiválas – "In lean máhttán dákkára vuordit"

Filbma muitala bagadalli Sunna Nousuniemi iežas vásihan seksuála veahkaválddis. Son lea lihkolaš ja giitevaš, ahte su oanehisfilbma lea beakkehan maid eará guovlluin máilmmis go dušše Sámis.

Ruoššaluosat šávihit fas dievva Deanu boahtte gease – Bearralvágis leat iskan ođđa teknologiija, mii máhttá bissehit vierrošlája gorgŋema johkii

Detnui árvalit boahtte gease goargŋut badjel miljonbeale ruoššaluosa, logi geardde eanet go dán rádjái. Davvi-Norggas lea anus eastinteknihkka, mii beroštahttá maid Suoma bealde.

Syrjäinen Värriön tutkimusasema on keskeinen paikka ilmakehätutkimuksessa – tutkija huomaa ilmastonmuutoksen havainnoissa ja ympäristössä

Värriön tutkimusasemalla näkyy selkeästi pohjoisen ilmastonmuutoksen merkit. Sallassa sijaitsevan tutkimusaseman ilmasto on nykyisin samanlainen kuin 300 kilometriä etelämpänä runsaat 40 vuotta sitten.

Suomas lea lassánan beroštupmi eará liggenvugiide go el-rávdnji lea divron – anárlaš albmás lea iežas smávvabieggamillu

El-rávnnji haddi lea johtilis áiggis divron ja dál olbmot smiehtadit eará molssaeavttuid ligget stobuid. Anárlaš Hannu Mäkinen lea birgen jo guhká iežas el-rávdnjebuvttademiin.

Máilmmi dilli čuohcá luondduealáhusaide – boazo- ja guollebeivviin ságastallet das, mo ráhkkanit riskkaide ja ođđa diliide

Boazo- ja guollebeaivvit lágiduvvojit Anára Sajosis 24.–25.8.

Njálaid bessen lihkostuvai viimmat Suomas – čivggaid leat vuordán badjel 25 jagi

Meahciráđđehus gávnnai dán geasi dárkistemiin Eanodaga duottarguovllus njállabára beasi, mas ledje golbma čivgga.

Tutkimus: Arktisen alueen lämpenemisvauhti onkin nelinkertainen maapallon keskiarvoon verrattuna, ei kaksinkertainen

Suomalaistutkijan mukaan tutkimus voi ilmaista, että arktinen alue on herkempi globaalille lämpenemiselle kuin aiemmin on ymmärretty.

Venäjällä poltetaan nyt maakaasua ilmaan niin isosti, että liekki näkyy Suomeen asti – yli kuukauden kestänyt soihdutus voi viitata ongelmiin

Itärajan takana roihuva soihtu voi olla merkki siitä, että venäläisellä maakaasulaitoksella ei mene hyvin.

Barents Observer: Ruošša eiseválddit leat eastán eamiálbmogiid neahttasiiddu geavaheami

Ruošša stáhta sensurereneiseválddit giddejedje neahttasiiddu, mas muitaluvvo earret eará eamiálbmogiid vuoigatvuođaid rihkkumiin.

Kansanedustaja Jukka Kopra: Nato-tukikohta ei ole realismia Etelä-Karjalassa, tuskin Suomessakaan

Eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Jukka Kopra ei usko, että Nato perustaa Suomen kovinkaan helposti tukikohtia. Sen sijaan Suomella on erityisosaamista, jota Nato voi hyödyntää.

Kozzsäpligeh puávtáččii leđe puáttee ive ennuv, jis säplignääli lii styeres já täälvi muotâtile lii pyeri

Tääl kozzsäpligeh iä lah oinum ennuv täälvi hyenes muotâtile tied. Majemuš kozzsäpligij juávkkuvandârdem tábáhtui ive 2011.

Vaietut arktiset sodat -dokumenttisarja sai historiadokumenttien pääpalkinnon Hampurissa

Dokumenttisarjassa seurataan suurvaltojen taistelua siitä, kuka saa arktisen alueen ja sen luonnonvarat haltuunsa. Sarjaa aletaan esittää pian myös Lähi-idässä.

Jääkarhut saattavat sittenkin selvitä – eteläisen Grönlannin populaatio sopeutui metsästämään jäälautoilta

Jääkarhut tarvitsevat yleensä metsästykseensä kiinteää merijäätä, joka vähenee vauhdilla. Grönlannista on nyt löytynyt aiemmin tuntematon yhdyskunta, joka metsästää jäätikoistä lohjenneilta lautoilta.

Venäjä kunnostaa sotilaslentokenttiä Murmanskin alueella – asiantuntijoiden mukaan kyse ei ole Suomesta, vaan energiavaroista ja ydinaseista

Venäjä haluaa pohjoisrannikon ja Jäämeren saarten sotilaslentokentistään sopivia pommikoneiden käyttöön. Murmanskin lähellä avataan lentosatama amfibiokoneille, jotka ovat Venäjän asevoimien erikoisuus.

Golbma bálgosa doibmet ovdavázzin pilohtafidnus, mas plánejit guohtumiid bistevaš geavaheami

Dán boazodoallojagi áigge pilohtabálgosat besset ieža meroštallat, makkár doaibmabijuid váldet atnui bálgosa siste seastin dihte guohtuneatnamiid.

Mikromuovia löytyi tuoreesta Etelämantereen lumesta

Yleisin tutkimuksessa löydetty mikromuovi oli PET-muovi, jota käytetään muun muassa juomapulloissa ja vaatteissa. PET-muovia oli lähes 80 prosentissa näytteistä.

Suomeen eksyneet lunnit vapautettiin luontoon Oulujärvellä – Kaino ja Vieno treenasivat lihaskuntoa lintuhoitolan altaissa

Parvistaan eksyneiden lunnien uskotaan löytävän takaisin kotiseudulleen Jäämerelle arktisen muuton mukana.

Tuhannet lintuharrastajat seurasivat lintujen muuttoa Virolahdella – kaikki linnut eivät ehtineet muuttaa Arktika-päivien aikana

Virolahden Arktika-päivillä kävi 3500 ihmistä.

Kun puheenjohtaja lähti sotimaan, Arktinen neuvosto pysähtyi – Venäjän mukaan Naton laajeneminen johtaisi toimiin arktisessa yhteistyössä

Arktisen neuvoston lähes 130 projektia on jäissä, kun yhteistyötä Venäjän kanssa ei haluta nyt jatkaa. Uhkakuvissa arktinen alue jakaantuisi kahtia, mutta sitä pidetään vielä epätodennäköisenä.

Geahča video: Deanu njálmmis dutket dál ruoššaluosa veajehiid – jagi geažes dat deddet juo 1–3 kilográmma

Diimmá gođu veajehat ellet čuovvovaš jagi mearas ja boahtte jagi dat galggašedje fas goargŋut muhtin johkii gođđat.

Lappi kulturfoanda juolluda sámekultuvrii badjel 50 000 euro – veahkkeruđain šaddet dánsunfilbma ja ođđa musihkka

Musihkkár Aimo Aikio, dánsu Laura Feodoroff, musihkkár Nicholas Francett ja dáiddár Tuuli Manninen ožžot veahkkeruđa sámekultuvrii laktáseaddji dáiddalaš bargguide.

Venäjälle on matkannut satojatuhansia muuttolintuja vähemmän kuin normaalisti – itärajan bongarit ihmeissään: "Hävinneet kuin mustaan aukkoon"

Tähän aikaan vuodesta on tavallisesti allien ja mustalintujen kevätmuuton huippuaika. Nyt kumpaakaan lajia ei ole näkynyt kuin joitain tuhansia päivässä. Syynä voi olla tuuli.

Juos guovlu várrejuvvo málbmaohcama várás, boazodoallit ja guovllu olbmot sáhttet dušše vuordit mii dáhpáhuvvá

Ođđa guovlovárren áitá fas Giehtaruohttasa boazodoalliid miellaráfi. Dálá ruvkelága mielde boazodoalliid ja guovllu ássiid ii dárbbaš gullat, dallego guovlovárren málbmaohcamii dahkkojuvvo.

Maailmanpolitiikka heijastuu valtatie 21:n parannustöihin – eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta vierailulla Lapissa

Länsirajaa myötäilevä valtatie 21 on tärkeä yhteys pohjoiseen Jäämerelle. Jäämeren yhteyden merkitys korostuu, mikäli laivojen liikennöinti Itämerellä vaikeutuu.

Ilmastonmuutosta ja sen etenemistä arktisella alueella on vaikeampi arvioida ilman Venäjää – monet oleelliset tiedot jäävät nyt saamatta

Siperian ikirouta-alueiden sulaminen ja metaanipäästöt vaikuttavat koko maailmaan. Mittaustietoja Venäjältä ei enää saada, mutta onneksi satelliitit tarjoavat lähivuosina uudenlaista täsmätietoa.

Barents Observer: Venäjän syrjäisimmissäkin arktisissa kylissä kampanjoidaan maan sotatoimien puolesta

Venäjällä niin poliittiset johtajat kuin alueviranomaisetkin kehottavat ihmisiä ilmaisemaan tukensa maan sotatoimille Ukrainassa.

BO: Ruošša unnimus meahccegilážiinge olbmot čájehit doarjaga soahtedoaimmaide Ukrainas

Ruošša politihkalaš njunnošat ja guovloeiseválddit ávžžuhit olbmuid oassálastit doaimmaide, mat dorjot spesiálaoperašuvnna Ukrainas.

Lapin itärajalla voidaan taas nähdä pakolaisten käyttöä painostuskeinona – “Kaikkiin skenaarioihin täytyy varautua”, sanoo suurlähettiläs Jari Vilén

Lapin rajavartiostolla on huolehdittavana lähes 400 kilometriä itärajaa. Vuosina 2015-2016 rajan yli tuli pakolaisia Venäjän ohjailemana. Ennen Ukrainan sotaa siirtolaisia syötettiin Valko-Venäjältä Puolan rajalle.

Kolmen kuukauden Grönlannin vaellusta seurasi henkinen krapula – naparetkeilijä Pete Mäkelä harkitsi jopa erakoitumista

Pete Mäkelä etsi naparetkiltä euforiaa

SR Sámeradio: Badjeolbmot leat behtton go eai beasa viežžat bohccuid ruoktot Ruošša bealde

Gulahallanváttisvuođat riikkaid gaskka ja dálá máilmmipolitihkalaš dilli váttásmahttet boazobargguid rádjeguovlluin. Dálá dilis lea goasii veadjemeahttun beassat viežžat bohccuid ruovttoluotta Ruošša bealde.

Ukrainasta ei ole löytynyt pernaruttoa, toisin kuin Venäjältä – pelätty bakteeri muhii maassa ja sen syyt sekä seuraukset huolestuttavat tutkijoita

Pernarutto on yksi yllättävistä ilmiöistä, kun arktinen alue muuttuu vauhdilla ilmaston lämmetessä.

Guldal jiena: Riddu Riđđu -festivála joatká ovttasbarggu Ruošša beale eamiálbmogiiguin

Festiválajođiheaddji Sandra Márjá West mielas lea dehálaš, ahte eamiálbmogat maiddái Ruošša beale besset deaivvadit earáiguin. Riddu Riđđu -festivála lágiduvvo Gáivuonas 13.–17. 7.2022.

Etelämantereella mitattu ennätyslämmintä – jäätutkija: "Tämä on pelottava asia"

Kun eteläisen pallonpuoliskon talven lähestyessä Etelämantereen sään pitäisi viiletä, siellä on ollut jopa 40 astetta tavallista lämpimämpää.

Saamelaisista elokuvan tekijöistä on pulaa – EU-hankkeessa hankkeessa kartoitetaan arktisten alkuperäiskansojen elokuva- ja media-alaa

Koko arktisella alueella tarvitaan media- ja elokuva-alan osaajia, minkä vuoksi Saamelaisalueen koulutuskeskus ja International Sámi Film Institute vahvistavat ja kehittävät yhteistyötään.