Aihe: kylät

Virojoki on Kymenlaakson vuoden kylä – valttikorttina maaseutumainen elämänmuoto

Sota Ukrainassa on asettanut haasteita rajakylän taloudelle. Etätyötä tekevät vapaa-ajan asukkaat viettävät yhä pidempiä aikoja kylässä.

Salossa Meri-Halikon koulun pienimmät oppilaat moduulirakennukseen

Salon opetuslautakunta käsitteli tiistaina moduulirakennuksen hankintaa ja koulun siirtämistä Mustamäen koulun alaisuuteen.

Kainuun Nuotan konkurssin myötä vaihtuu Kainuun kylien asianhoitaja, rahaa Kainuun kylät saavat reilut 45 000 euroa

Suomen Kylät ry on joutunut vaihtamaan kylätoiminnan toteuttajaa Kainuussa maakunnallisen kyläyhdistyksen mentyä konkurssiin. Elävä Kainuu Leader ry on sitoutunut palkkaamaan maakunnallisen kyläkoordinaattorin.

Lintumies ja Sauna-Tero ovat Kokkolan kylähulluja, joista toista syrjitään ja toista suositaan: ”Ole kylähullu, jos olet itse onnellinen”

Lintumiestä ja Sauna-Teroa pidetään Kokkolassa kylähulluina. Toinen on yhteisönsä hyväksymä, toinen hyljeksimä. Tutkijan mielestä katoavalle kansankulttuurille on yhteisössä selkeä tarve.

Kyläyhteisö etsii vetovoimaista kulttuuripersoonaa – Kotkassa yli 100-vuotiaaseen koulurakennukseen halutaan jälleen elämää

Tiutisen kyläyhteisö on ideoinut kolme uutta käyttötarkoitusta kylän vanhalle koululle. Tarkoituksena on houkutella koululle uusi tekijä, joka herättäisi rakennuksen taas eloon.

Pikkukylän ukrainalaisyhteisö rikkoutui – osa ukrainalaisista asuu nyt Savonlinnassa keskustan tuntumassa

Savonlinnaan kuuluva Savonrannan kylä heräsi eloon viime keväänä, ja savonrantalaiset auttoivat yhteisvoimin ukrainalaisia kotiutumaan. Nyt kylän raitti on hiljentynyt.

Seinäjoen kaupunki tuplasi kylien ja kaupunginosien kehittämisavustuksen

Avustuksilla halutaan tukea yhteisöllisyyttä ja luoda asuinalueille paikkoja, joissa tutustua naapureihin ja ympäristöön.

Suomen ainoan hopeakaivoksen tarina on ollut 40 vuoden vuoristorata – sijoittajat antoivat jatkoaikaa, ja nyt on pakko onnistua

Sotkamo Silverin hopeakaivoksen taloushuolia on seurattu läheisellä Tipasojan kylällä tiiviisti. Kaivos on ollut kyläläisille ja sijoittajille pettymys, ja nyt sillä on näytön paikka.

Naapurit polttivat ennen juhannuskokkoa uhanalaisten lintujen pesimäpaikalla – kunnanhallitus haluaa kuulla asukkaita vielä ennen lintuluodon suojelua

Loppijärven Sajaniemen kylän edustalla sijiatsevan lintuluodon suojelussa otetaan aikalisä. Kunta haluaa kuulla vielä lintubongareita ja lähialueen asukkaita.

Koko kylä tuntee ikiliikkuja Lauri Nurmisen, joka rakastaa kättelemistä

Jyväskylän Korpilahdella liikkuvan Lauri Nurmisen tietävät kaikki. Hänen tavaramerkkinsä ovat väsymätön kättelykäsi ja kuuluvat kysymykset.

Rovaniemi ei valita hallinto-oikeuden päätöksestä liittyen sijoitusselvityksen salaamiseen – kaupunginjohtaja jätti eriävän mielipiteen

Rovaniemen kaupunginhallitus äänesti asiasta. Kaupunginjohtajan pohjaesitys hävisi. Kaupunginjohtaja jätti asiasta eriävän mielipiteen.

Kainuulainen kyläyhdistys teki harvinaisen konkurssin, jonka seuraukset huomataan vasta myöhemmin

Koronan aiheuttama ravintolakriisi osui myös maakunnallisen kyläyhdistyksen toimintaan kipeästi. Asiantuntija miettii, osataanko tarpeellista kolmatta sektoria tukea riittävästi.

”Ilman muuta”, vastasi ukrainalaiskuvernööri kysymykseen siitä, laajensiko Venäjä nyt hyökkäystään – pienestä kylästä evakuoitiin kissatkin

Itä-Ukrainan kuvernöörit varoittavat, että Venäjän hyökkäys Donetskin alueella on jo alkanut.

Kalajokinen Raution kylä menestyi eurooppalaisessa kyläkilpailussa

Rautio on ensimmäinen suomalainen ja pohjoismaalainen kilpailuun osallistunut ja samalla siinä palkittu kylä.

Vuoden lappilaisen kylän haku on käynnistynyt

Kilpailun voittaja osallistuu Suomen Kylät ry:n järjestämään valtakunnalliseen Vuoden kylä -kilpailuun 2024.

Äänekoskella vuosittainen määräraha innostaa kyliä kohentamaan uimarantoja ja rakentamaan laavuja – ”Iso merkitys”, sanoo kyläyhdistysaktiivi

Äänekoskella kylät ovat onnistuneet kohentamaan elinvoimaisuutta osallistuvan budjetoinnin avulla. Käytännössä kylät voivat itse päättää tiettyjen investointeihin suunnattujen määrärahojen käytöstä.

Jäälyhdyistään tunnettu kylä kylpee jälleen 1 500 kynttilän valossa, mutta työtä se vaatii

Sotkamon Paakin kylä kunnioittaa tänä vuonna lyhdyillä 30-vuotisen tapahtuman perustajajäseniä.

Paakin perinteiset jäälyhdyt syttyvät loppiaisena – kyläläiset ovat jäädyttäneet lyhtyjä tien varteen jo 30 vuotta

Perinne alkoi muutamasta pihatielle laitetusta jäälyhdystä ja levisi tapahtumaksi, joka saa aikaan jopa liikenneruuhkia. Lyhdyt ovat jääneet sytyttämättä vain kolmena vuonna.

Pertti Rislakeus ajoi myymäläautoa 36 vuotta – toiminnan loppuessa viimeinen kierros kylillä oli tunteikas: ”Sydäntäni revittiin auki”

Yksi Suomen viimeisistä myymäläautoista ajoi viimeisen reittinsä perjantaina Etelä-Pohjanmaalla. Kauppiaalle asiakkaista on tullut ystäviä, joiden jääkaapitkin on yhdessä täytetty.

Pellinki on Uudenmaan Vuoden Kylä 2023 – kunniamaininta Espoon Laajalahdelle

Uudenmaan Vuoden Kylä 2023 -kilpailun voittajaksi valikoitui Porvoon saaristossa sijaitseva Pellinki. Kylää kiiteltiin etenkin aktiivisesta toiminnasta.

Haapajärvellä osoitettiin mieltä kyläkoulujen puolesta – kaksi liipasimella lähivuosien aikana

Haapajärvi on sulkemassa kaksi kyläkoulua neljästä. Huoli kyläkoulujen puolustajilla on se, että todennäköisesti myös loput kaksi kyläkoulua ovat tulilinjalla tulevaisuudessa.

Neljä kylää kieltäytyi tuulivoimayhtiön tukirahoista, yksi paransi niillä frisbeepuistoa – selvitimme, mitä kritisoiduista rahoista ajatellaan nyt

Tuulipuistojen lähellä oleviin maaseutukyliin tarjotaan kehitysrahaa hakemuksia vastaan. Asia ei ole uusi, mutta se jakaa yhä kyläläisten mielipiteitä voimakkaasti.

Savonrannalla toivotaan ukrainalaisista apua VPK:lle – Tetjana Vinitska: ”Minulle on tärkeää pystyä huolehtimaan lasteni turvallisuudesta”

Savonrannalla asuu kuusi ukrainalaisperhettä, jotka jäävät kylälle myös talveksi. Paikalliset asukkaat ovat panostaneet arjen apuun ja arkiturvallisuuden luomiseen viime keväästä lähtien.

Kyläläiset tempaisivat koulun lakkauttamista vastaan Äänekoskella, ja hyvinhän siinä kävi: Koivistolla seisoo nyt uusi hirsikoulu

Suomesta on lakkautettu pelkästään 2000-luvulla satoja kyläkouluja.

Hattula panostaa tonttitarjontaansa ja haluaa pitää kylät elinvoimaisina

Kaavoitus on käynnissä muun muassa Lepaa-Rahkoila-Tyrväntö -alueelle.

Kallis sähkö vaarantaa kylätalojen ylläpitämisen – Kittilässä valmistellaan avustamista sähkölaskuissa

Keskustan valtuustoryhmä on tehnyt valtuustoaloitteen avustusmäärärahasta kylätalojen sähkökulujen kattamiseksi. Kunnanhallitus on laittanut aloitteen valmisteluun.

Kainuun kylille on koulutettu jo yhdeksän turvallisuusryhmää – kuuntele: yksi suurimmista huolenaiheista ovat pitkät etäisyydet

Kylien ja asuinalueiden tarpeet vaihtelevat. Esimerkiksi sähkökatkon aikana yksittäisellä kylällä apua voi tarvita 200 ihmistä, kun esimerkiksi Kajaanin Lehtikankaalla asukkaita on 11 000.

Siikajoen Luohua sai kiitosta vieraanvaraisuudesta ja aktiivisuudesta

Luohuan Maaseutuyhdistys Siikajoelta on palkittu tämän vuoden maakunnallisella järjestötekopalkinnolla.

Syrjäiseen kylään Torniossa avataan uusi kotieläinpiha - yrittäjä: ”Tarvetta tuntuu olevan”

Tornion Mustajärven kylässä sijaitseva kotieläinpiha on auki talvellakin.

Rovaniemen kylien kehittämissäätiössä on viime aikoina kuohunut – nyt haussa poliittisesti ja maantieteellisesti sopiva hallitusjäsen

Säätiön hallitusta valvova hallintoneuvoston puheenjohtaja Eemeli Kajula kummastelee hallituksen omavaltaista toimintaa toimitusjohtaja Heli Välikankaan irtisanomisasiassa.

Suomen vuoden kylä Kalajoen Rautio on nyt mukana myös eurooppalaisessa kyläkilpailussa

Tuomaristo vierailee Rautiossa tulevana lauantaina. Kylästään ylpeät rautiolaiset puhuvat ”ehkäpä Euroopan parhaasta kylästä”.

Kolin kylän vesihuolto Lieksan kaupungin käsiin

Kolin vesiosuuskunta on liittymässä osaksi Lieksan vesilaitosta vuoden 2024 alussa. Kaupunki katsoo, että muutos takaa kylän kehittämisen.

Taiteen edistämiskeskus myönsi yli 360 000 euroa avustuksia Pohjois-Karjalaan

Suurimman avustuspotin, 151 000 euroa, sai Lieksan Somali perheyhdistys. Rahoilla viedään melodraamaa ja taidetoimintaa kylille.

Kyläläiset kyllästyivät odottamaan ja täyttivät itse surkean kylätiensä montut – noottiakin tuli, mutta tie on nyt kunnossa

Kätkänjoen kylätien korjausrahat Alavudella olivat kovan työn takana, mutta työ kannatti, sanovat kyläläiset. Suomen kylät ry kerää kuva-albumia surkeista kyläteistä luovutettavaksi liikenneministerille.

Kainuun harvaan asuttujen alueiden kulttuuritoimintaa vahvistetaan – kuuntele, miten Sotkamo aikoo aktivoida sivukylien asukkaat tekemään ympäristötaidetta

Taiteen edistämiskeskus on jakanut Kainuussa kuudelle hakijalle yhteensä 230 000 euroa harvaan asuttujen alueiden kulttuuritoiminnan tukemiseen. Tavoitteena on vahvistaa alueiden elinvoimaa.

Vuoreslahti-Koutaniemen kylätaloa uhannut konkurssi on väistetty – akuutti rahapula on saatu korjattua kaupunkilaisten avulla

Sähkötuottaja Karhun konsurssi herätti hetkellisesti huolta myös Vuoreslahti-Koutaniemen kylätalon jatkosta. Kylätalon sähkölasku uhkaa nousta moninkertaisesti, mutta siihen on nyt varauduttu kannattajajäsenyyksiä keräämällä.

Kyläkoulujen lakkauttamisaikeet puhuttivat Oulussa – "lakkautusesitykset ovat hatarasti perusteltuja"

Oulussa järjestettin keskiviikkona keskustelutilaisuus tulevista kouluverkkoratkaisuista ja niiden vaikutuksista kyläkouluihin.

Pohjavaaran kylälle Sotkamoon halutaan uusia asukkaita, pullonkaulana asunnot

Kyläläiset kertovat, että Pohjavaaran kylälle olisi tulijoita, mutta asuntoja puuttuu. Kylältä löytyisi heti myytäväksi 10–15 tonttia. Sotkamon kunta olisi valmis auttamaan tonttikaupassa.

Kestävän kehityksen viikko alkaa: Kainuusta esimerkkejä maaseudulta

Mukana ovat kyläyhdistykset Kajaanista Nakertaja-Hettenmäestä, Paltamosta Vaarankylältä, Kuhmosta Iivantiirasta, Suomussalmelta Ruhtinansalmesta sekä Sotkamosta Heinämäen kyläseurasta.

Lähes miljoona suomalaista haaveilee maallemuutosta – Vastaa näihin kysymyksiin ennen kuin jätät kaupunkielämän

Kaupungistumiselle ei näy loppua, mutta tulevaisuutta työkseen luotaava Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra näkee sille myös vastavoiman – maaseudun merkitys kasvaa.

Energiakriisi uhkaa kylmettää kylien sydämet – 11-vuotiaalle Amanda Lintulalle kylätalo on ainoa paikka, jossa on jotain toimintaa

Suomessa on arviolta noin 2000 kylätaloa. Ne ovat usein olennainen osa kylien toimintaa ja ne toimivat usein kylien ainoina palvelutaloina ja harrastetiloina.

Ruskan pamaus Hillilän kukkuloilla – lehmälotto on kylämarkkinoiden hitti

Lehmälotto ja piirakkakilpailu vetävät väkeä kauempaakin Kurhila-Hillilän perinteiselle kylätorille. Kurhila ja Hillilä ovat pieniä kyliä Asikkalassa Päijät-Hämeessä.

Mäntyharjulainen Anniina Jalkanen on nimetty valtakunnalliseksi vuoden maaseutukasvoksi – someaktiivi iloitsee tunnustuksesta

Jalkasen Youtube- ja Instagram-kanavien keskeisiä aiheita ovat muun muassa maalla asuminen, remontit ja kotieläimet.

Muumi-kuvioinen minikirjasto on Amerikan-tuliainen, jonka tekijä haluaa innostaa lähiasukkaita lukemaan

USA:sta alkunsa saaneiden minikirjastojen ideana on luoda yhteisöllisyyttä. Muhoksen pikkukirjaston pystyttäjä Mirette Piekkari haluaa koota naapuruston yhteen lukemisen äärelle.

Lapin pienin kunta panostaa elinvoimaan – tavoitteena nostaa Pelkosenniemen väkiluku yli tuhanteen

Pelkosenniemelle on esimerkiksi perustettu uusi elinvoimajohtajan virka, johon valittiin viime viikolla LAB-ammattikorkeakoulun kehittämispäällikkö Sari Niemi.

Rovaniemen kaupungin ja kylien säätiön välisestä maksusitoumuksesta kysytään Kuntaliiton näkemystä: Onko maksusitoumus juridisesti pätevä?

Kaupunki on maksanut Rovaniemen kylien kehittämissäätiölle yhteensä kahdeksan miljoonaa euroa vuosittaisilla siirroilla.

Selvitys toi esille: Rovaniemen kaupunki on rahoittanut kylien kehittämissäätiötä vuosittain puolella miljoonalla 16 vuoden ajan

Rovaniemen maalaiskunta ei koskaan lahjoittanut päättämäänsä kahdeksaa miljoonaa säätiölle, vaan maksusitoumus siirtyi uuden yhdistyneen Rovaniemen kaupungin maksettavaksi.

Kangasniemen Koittila valittiin Etelä-Savon vuoden kyläksi

Järvi-Suomen kylät -yhdistys esittää Koittilaa edelleen ehdokkaaksi valtakunnalliseen vuoden kylä -valintaan.

Savolaisten pikkukuntien on pakko alkaa miettiä palvelujaan ikäihmisten kannalta – 20 vuoden kuluttua joka kolmas asukas on yli 75-vuotias

Kuuden pienen kunnan yhteisessä hankkeessa ikääntyneet kuntalaiset tekivät itse toimenpide-ehdotuksia päättäjille.

Askainen on Varsinais-Suomen Vuoden kylä – vahvuutena yhdessä tekeminen ja isot tapahtumat

Vajaan tuhannen asukkaan kylä panostaa myös vahvasti matkailuun.