perimä - uusimmat sisällöt

Onko liikkuminen sinulle helppoa? Geeniperimäsi voi suojata sinua sydänkohtaukselta

Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan perimältään liikunnallisia ihmisillä on vähemmän sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Elämäntapojen vaikutus on silti geenejä suurempi.

Varhaisen ihmislajin pääkallo ja sen perusteella tehty pää parrakkaasta pitkätukkaisesta miehestä.

Läheltä piti, ettei ihmiskuntaa olisi: yli 98 prosentin romahdus väestömäärässä vei esivanhempamme sukupuuton partaalle

Evoluution ahtaasta ja pitkästä pullonkaulasta selviäminen oli tuoreen tutkimuksen mukaan alle 1 300 ihmisen varassa. Nyt tutkijoita kiinnostaa, mikä piti kourallisen varhaisia ihmisiä hengissä.

Ilomantsilaisen metsäjäniksen perimä pääsee kansainväliseksi mittapuuksi eurooppalaisessa jättiurakassa: ”Tämä on matka Kuuhun tai Marsiin”

Yhteiseurooppalaisen hankkeen tavoitteena on luoda verrokkiperimät 200 000 eliölajista. Suomesta mukana ovat alkuvaiheessa metsäjäniksen, rusakon ja lapinkimalaisen genomit.

Sokkeloinen Saimaa on norpalle sekä kirous että siunaus – eristäytyminen pitää lajin perimän monipuolisena, mutta voi haitata yksittäistä eläintä

Tutkimusryhmät määrittivät yli sadan uhanalaisen saimaannorpan koko perimän. Selvisi, että norppien geeneissä on merkittäviä paikallisia eroja.

Geenisäiliöt Biomedicumin geenipankissa.

Puolen miljoonan näytteen geenitutkimus paljasti suomalaisilta riski- ja suojatekijöitä kymmenille sairauksille

Puolen miljoonan suomalaisen geenitiedoista on puolet analysoitu ja niistä raportoitiin arvostetussa Nature-tiedelehdessä. FinnGenin tulokset haastavat jopa 1800-luvulta peräisin olevat perinnöllisyysopit.

Geenitutkimuksen oheen tehty mobiilisovellus, joka kertoo käyttäjälleen että hänellä on geneettisesti hyvä laktoosin sietokyky.

TAMK aloittaa genomitiedon opetuksen – perintötekijöiden selvittämisestä toivotaan apua sairauksien ennaltaehkäisyyn

Yksilön sairastumistaipumusten tunteminen voisi mahdollistaa nykyistä räätälöidymmän terveydenhuollon. Alan mahdollisuuksia vasta kartoitetaan.

Museolehtori Jenni Siltainsuu istuu Tom Björklundin maalauksen edessä.

Taiteilija antoi kivi- ja rautakauden suomalaisille kasvot muinais-DNA:n perusteella – näyttely esittelee suomalaisten esihistoriaa uudella tavalla

Espoon kaupunginmuseon näyttely kertoo muuttoliikkeistä muinaiseen Suomeen. Keskiössä ovat taiteilija Tom Björklundin suuret kuvat ihmisistä ja heidän elämästään esihistorian vuosituhansien aikana.

SARS-CoV-2-viruksen kolmiulotteinen malli. Taustalla viruksen muuttumisesta kertova varianttikartta.

"Nyt jos koskaan se tuntuu mahdolliselta" – SARS-CoV-2:sta saatu valtava datamäärä antaa toivonkipinän uusien pandemiauhkien tunnistamisesta

Omikronin roihutessa virologit tutkivat, missä odottamaton variantti piileskeli ja onko sieltä tulossa muitakin. Samalla katse on kuitenkin tulevaisuudessa, kertoo apulaisprofessori Tarja Sironen.

Professori Kirsi Pietiläinen Puoli seitsemän -ohjelman studiossa.

Lihavuustutkija ja lääkäri kumoaa painonpudotukseen usein liitettyjä väittämiä: "Potilaillani on usein parempi itsekuri kuin minulla"

Lihavuustutkija, lääkäri ja professori Kirsi Pietiläinen haluaisi vähentää lihavuuteen liitettyä häpeää ja syyllistämistä ja toivoisi, että lihavuuden hoitoon panostettaisiin nykyistä enemmän.

Luonnonvarakeskus otti harppauksen geenitutkimuksessa – ensimmäisen tutkimuskohteena kotimainen kaura

Luke pitää suomalaisen kauralajikkeen perimän selvittämistä merkittävänä. Lajikkeiden ominaisuuksia voidaan räätälöidä soveltumaan erilaisiin kauratuotteisiin.

Kasvattajaomistaj Kauko Tuominen istuu vierellään suomenhevostamma Tähde Pirros.

Sysmäläinen Tähden Piirros lahjoitti geeninsä tieteelle – suomenhevosen geeniperimä kartoitettiin tarkasti toisena hevosena maailmassa

Suomenhevonen on yksi harvinaisimmista hevosroduista. Suomenhevosilta on tutkittu aiemmin yksittäisiä geenejä, mutta nyt ensimmäistä kertaa koko geeniperimä on aukaistu yksittäisen hevosen osalta.

Ihmisiä katukäytävällä rinta rinnan. Kaikilla on maskit. Osa kantaa sateenvarjoa.

COVID-19:n sukulaistauti jylläsi ihmisissä tuhansia vuosia sitten – epidemian arpi näkyy perimässä edelleen

Ehkä muinaisten epidemioiden aiheuttamista ihmisgenomin muutoksista voidaan luoda hälytysjärjestelmä, joka varoittaa tulevista uhkista hyvissä ajoin, sanoo tutkimusta johtanut apulaisprofessori David Enard.

Sekvensoitu genomi muoviliuskalla tutkijan kumihansikoiduissa käsissä.

Finnish study links specific genes to susceptibility of Covid complications

The study showed that blood type is not a factor in the severity of Covid-19 but a person’s genetic makeup contributes to susceptibility and response to infection.

Ihmiset nauttivat aurinkoisesta säästä Roihuvuoren kirsikkapuistossa.. Helsinki. 13.05.2021.

Tutkimus löysi geenialueet tarttumisalttiuden ja vakavan COVID-19-taudin taustalla

Useita eri tutkimuksia yhteen koonnut tutkimus osoitti, että veriryhmät eivät eroa siinä, kuka sairastuu tautiin vakavammin. Sen sijaan veriryhmän määräämä ABO-geeni saattaa vaikuttaa siihen, kuinka herkästi ihminen saa koronaviruksen.

DNA:n sekvensointi ei ole enää pullonkaula, nyt ratkaisee perimän tulkinta – Suomella on poikkeuksellinen tietovaranto taistelussa perinnöllisiä tauteja vastaan

Geenitutkijat ovat isossa roolissa myös koronapandemian vastaisessa taistelussa. Professori Aarno Palotie arvioi, että COVID-19:n mentyä ohi jäljelle jää hyvin paljon uutta tietoa patogeenien ja niiden isäntäeliöiden välisestä suhteesta.

David Klenermann ja Shankar Balasubramanian Esplanadin puistossa.

Miljoonan euron suomalainen Millennium-palkinto kahdelle brittiprofessorille – DNA:n sekvensoinnin mullistanut teknologia antoi myös koronarokotteille lentävän lähdön

Shankar Balasubramanianin ja David Klenermanin kehittämä nopea tapa lukea geeniperimää auttaa niin syöpien kuin kasvitautien nujertamisessa. COVID-19:n vastaisessa taistelussa innovaatio on saanut erityisen lisäarvon.

Kemijärven koronatartunnoissa yllätyslöytö: näytteistä löytyi tunnistamaton virusmuunnos

Näytteet tutkittiin brittiläisen, brasilialaisen ja eteläafrikkalaisen variantin varalta, mutta mistään näistä ei ole kysymys.

Laboratoriomestari Maija Lepistö käyttää Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) sekvensointilaitetta, joka lukee ihmisen koko perimän eli genomin.

FIN-796H-variantti ei olekaan uniikki suomalainen – virusmuunnosta tavattu myös Nigeriassa ja Isossa-Britanniassa

Turusta löydetty seuraava ehdokas suomalaiseksi uniikiksi virusmuunnokseksi on jo tarkan analysoinnin kohteena.

Deep Nostalgia-animaation luomisessa käyttäjän tarvitsee vain ladata haluttu valokuva. Sen jälkeen MyHeritagen tekniikka terävöittää valokuvaa, antaa sille värit ja animoi kuvan henkilön “henkiin”.

Edesmenneet sukulaiset voivat nyt vinkata silmää valokuvissa – tieteen lisäksi sukututkimusta vie eteenpäin tositelevisio

Kehittynyt tekoäly voi jo tunnistaa vanhan asiakirjan kirjoittajan käsialan perusteella.

Jalankulkijoita ylittämässä Aleksanterinkatua Helsingissä 3. maaliskuuta 2021.

Karjalaisten evakuointi ja kaupungistuminen muuttivat suomalaista geeniperimää – väestön sekoittuminen eri puolilla maata vauhdittui

Tuore tutkimus arvioi tarkasti yli 18 000 suomalaisen sukutaustat.

Koronavirusten tutkimista Vita Laboratoriossa

Suomalainen koronamuunnos löydetty toiselta potilaalta – koko genomi on nyt selvitetty, mutta tietoa ominaisuuksista ei ole vielä paljoa

Tartuntaketjuun liittyy yhteensä kuusi potilasta, joista kahden tartunta on varmistettu uuden muunnoksen aiheuttamaksi.

Suomesta löytyi uusi koronavariantti – tartuttamiskyvystä ja rokotteen tehosta haetaan vasta tietoa

Variantti saattaa näkyä aiempia huonommin PCR-testeissä, kertoo sen löytänyt laboratorio. Professori pitää löydöstä merkittävänä.

Moni on tietämättään säilyttänyt dna-tutkijan aarretta piironginlaatikossa – suomenhevosen alkuperää selvitetään vanhojen näytteiden avulla

Hevosella oli maatiloilla erityinen asema työkumppanina. Siitä kertovat lukuisat haudat, joista on nyt saatu perimää talteen.

Yhä useampi positiivinen koronanäyte tutkitaan muunnosten löytämiseksi – virusten analysointi tuplaantuu Suomessa lähiviikkoina

Suomesta on löytynyt THL:n mukaan jo 59 ärhäkkäästi tarttuvaa brittivarianttia.

Robotti tutkii koronanäytteitä Fimlabin laboratoriossa Tampereella.

Onko uusi koronavariantti nuorten virus, miten tutkittavat näytteet valitaan ja tuleeko muunnoksia vielä lisää? Virologian apulaisprofessori vastaa 12 kysymykseen

Koronaviruksen uusi muoto rantautui Suomeen joulun alla. Tartuntoja ja variantteja odotetaan ilmenevän vielä lisää.

Koronarokotukset ovat päässeet vauhtiin Kanta-Hämeessä

Rokotteiden saapuminen myöhästyi ensimmäisestä saapumisarviosta.

EU grants €5.3m to protect rare Saimaa seals

The funds will go to measures such as building artificial dens to allow the seals to breed during snowless winters.

Saimaannorpan suojelulle yli 5 miljoonaa euroa EU-rahaa

Suojeluhankkeen tarkoituksena on kehittää muun muassa norpille keinopesiä vähälumisten talvien varalle.

Luke: Suomen susikannassa ei ole merkkejä risteytymisistä koirien kanssa

Susipopulaatioissa Suomen ja Venäjän Karjalan sudet muodostivat oman ja Skandinavian sudet oman ryhmänsä.

Katso video lohen lypsämisestä – Puulalla kasvaneista Saimaan järvilohista saatiin talteen 9 000 mätimunaa

Saalis auttaa vahvistamaan äärimmäisen uhanalaisen kalan romahtanutta geeniperimää. Laji ei ole lisääntynyt luontaisesti 50 vuoteen.

Susien DNA-seuranta laajenee uusille alueille – ulostenäytteiden keräämiseen kaivataan vapaaehtoisten apua

Seurantaa tehdään myös maakuntarajojen yli kuten Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen rajalla.

Kolme miestä, joilla on vaaleat peruukit ja tekoparrat sekä muovikypärät, joissa on sarvet.

Tukka tummeni ja kotikonnut laajenivat – iso DNA-tutkimus mullistaa kuvaa viikingeistä blondeina skandinaaveina

Geenit osoittivat muun muassa, että Virossa haudattiin vuoden 750 paikkeilla neljä samaan perheen poikaa, jotka olivat purjehtineet Saarenmaalle nykyisen Tukholman liepeiltä.

kivikautiseen asuun pukeutunut opas turvemajan edessä

Arkeologia, kielitiede ja geenitutkimus selvittävät suomalaisten alkuperää

Monitieteellinen tutkimus avaa suomalaisuuden myyttejä.

Maailma ei ole vielä valmis CRISPR-vauvoille, kertoo aihetta tutkinut komissio – Venäläisbiologi aikoo silti korjata periytyvän kuurouden

Tuore tiekartta suosittelee odottamaan ja tutkimaan lisää ennen kuin ihmisille tehdään periytyvää geenimuuntelua.

Pieni musta lapsi selin isänsä harteilla, paidan selässä lukee "my life matters".

Tutkimus: Afrikkalaisten orjakauppa ja sen julmuudet näkyvät monilla tavoilla Amerikkojen geeniperimässä

Toinen tuore tutkimus kertoo kolmen Afrikasta siepatun miehen tarinan aivan orjakaupan alkuvaiheista 1500-luvulta. Heidän luurankonsa löytyivät unohtuneesta joukkohaudasta metrotyömaalta.

Kirurgi Richard Babor selvittää, miten ehkäistä syöpäsairauksia.

Prisma: Miten välttää syöpä?

Kirurgi Richard Babor perehtyy syöpäsairauksien ehkäisyyn.

CRISPR-geenisaksien teho todistettiin viimein käytännössä – veritaudeista kärsineet pääsivät eroon kuukausittaisista verensiirroista

Nyt on varmaa, että geenieditoinnin mullistanut työkalu toimii kuten sen kuuluukin. Työtä on kuitenkin yhä tehtävänä.

Kokkolan kaupungin metsätalousinsinööri Ahti Räinä tarkastaa mutanttikuusen tainta.

Mutaatiokuusen taimet tulivat kotikonnuilleen Kokkolaan, ja lähivuodet odotetaan, millaisia niistä kasvaa – "Harvinaisen perimän säilyttämisellä on iso arvo"

Vielä taimista ei näy, kasvaako niistä emopuunsa näköisiä tikkunekkumaisia kuusia, kuten on arvioitu.

Metsähallituksen suunnittelija Miina Auttila on märkäpuku päällä ja räpylät jalassa snorklaamassa havaintoja norpan pesinnästä.

Sukeltajat keräävät saimaannorppien pesäpaikoilta talteen karvatukkoja ja istukoita, jotka kertovat kuuttien määrästä ja perimästä

Tänä vuonna sukelluksia tehdään paljon makuupesillä eli paikoissa, jotka eivät lähtökohtaisesti ole poikasten syntymäpaikkoja.

Mitä uudesta koronaviruksesta tiedetään nyt? Asiantuntija vastaa

Uhkaavien infektiotautien tutkija, apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta vastaa, mitä uudesta koronaviruksesta tähän mennessä on selvillä.

Lähikuva syväjäädytetyistä geeniputkiloista.

Uusi laki keräisi suomalaisten geenitiedot Kelan rekisteriin – asiantuntijat huolissaan: “Kuin koko kansalle tehty isyystesti”

Valtakunnalliseen rekisteriin säilöttäisiin hyvin henkilökohtaisia tietoja kansalaisista. Asiantuntijat näkevät uudistuksen hyödyttömänä.

Musta koira etualalla, taustalla nainen.

Isovanhempiemme huonot kokemukset voivat näkyä geenitasolla epigeneettisinä vaikutuksina jopa kolmanteen sukupolveen saakka

Perimän epigenomi muuttuu ympäristön vaikutuksesta.

Nainen tunnustelee toista rintaansa. Kuvassa näkyy vain kädet ja rintakehä, kaikki muu on rajattu pois. Naisella on yllään sininen toppi.

Joka kahdeksas nainen sairastuu rintasyöpään – Miten oman riskinsä voi selvittää? Ja pitäisikö kaikkien niin tehdä?

Perinnöllinen geenivirhe moninkertaistaa riskin.

Biomeducumin syväjäädytyssäiliöstä otetaan näytetorni ulos.

Tietosuojavaltuutettu kritisoi Suomen suurinta geenitutkimusta kovin sanoin – "mittava selvitystyö käynnissä hankkeen läpinäkyvyyden osalta"

Tietosuojavaltuutetun mukaan FinnGen-hanke ei ole kertonut tarpeeksi selvästi esimerkiksi sitä, ketkä kaikki pääsevät analysoimaan suomalaisten tietoja.

Monen suomalaisen geeniperimä on voinut päätyä lääkeyhtiöiden analysoitavaksi heidän tietämättään – näin geenitiedoista tehtiin kauppatavaraa

Biopankkeihin on säilötty miljoonia näytteitä suomalaisilta.

Aihe: perimä

Uusimmat artikkelit