Aihe: kolttasaamelaiset

Haall tuejjeed tuâj sääʹmkulttuur ouʹdde čõõni naʹzvaanžid õʹhtte – Tiina Sanila-Aikio da Pauliina Feodoroff tuärjjee kuõiʹmeez vaiʹǧǧes aaiʹji

Naʹzvaanâž reʹttlõʹstte nuõrrân jiânnai sääʹmǩiõllpieʹzzi da kulttuur jeälltemtååimai ouʹdde. Tät tuâjj lij viikkâm suännaid ânnʼjõž sõõʹjid kulttuurtuâjjliʹžžen.

Sääʹmǩiõlâst lie jiânnai ǩiõllkontaakt, kook lie vaaiktam sannõʹsse di ǩiõllmattu — Markus Juutinen näggtââll vuõssvuâra sääʹmǩiõlâst Lääʹddjânnmest

Naggtõstuʹtǩǩummuž mieʹldd sääʹmǩiõʹlle lie vaaiktam jiânnai jeeʹres ǩiõl da kulttuur, ko saaʹmi ärbbvuõđla jälstemsââʹj lie leämmaž ââlda nuʹtt taaʹjid ko še kaʹrjjlaid.

Je'vida tuo pakkosuomalaistamisen traumat valkokankaalle – Eeva Nykänen: ”Se itketti eniten, miten lapsia silloin käsiteltiin”

Koltansaamenkielinen Je'vida on nähtävissä elokuvateattereissa perjantaista lähtien. Asuntolalapselle elokuva nosti mieleen karut muistot lapsuudesta.

Ǩiõčči lađđu saaʹmi traumain mušttleei Jeʹvida-fiilm diõtt – ”Puk moošt pueʹtte vuâstta”, mušttal vuäʹmm aazzjipõrttpäärnaž

Säämas tuejjuum filmm miârkkšõõvi jiânnai sääʹm-meeru da kaaggi pââjas jõnn tobddmõõžžid.

Sääʹm vueʹrdde Jeʹvida-fiilm jõnn kuärǥain — ”Haaʹlääm, što Gauriloff oʹnnast”

Håʹt-i määŋg sääʹm jeäʹla veâl Jeʹvida-fiilm vuäinnam, haaʹlee sij, što aainâs läʹddla vuäiʹnne tõn.

Eräänä päivänä lintujen äänet vain katosivat – Sirkka Hakkola eli 13 vuotta kuurona ilman mitään apua

Maailma avautui eri tavoin lapsuudessa kuuroutuneelle Sirkka Hakkolalle, kun hän sai ensimmäisen sisäkorvaistutteen aikuisena.

Podd pooddi looʹddi jiõn jie teänab koll'jam — Sirkka Hakkola jieʹli 23-ekksiʹžžen peeʹlljteʹmmen

Päʹrnnpooddstes peeʹlljtõõvvâm Sirkka Hakkola mättji kuvddled maaiʹlm aivv ođđ naaʹlin vuõrâsooumžen.

Kolttasaamelaiset valitsevat jälleen päämiehen – kielivähemmistön luottamushenkilöllä tärkeä rooli kielen ja kulttuurin säilyttämisessä

Kolttien tämänvuotisten luottamusmiesvaalien pääteemoja ovat kieli, kulttuuri ja maankäyttöasiat.

Kolttien luottamusmiesvaaleissa on mukana kaksi ehdokasta

Kolttasaamelaiset valitsevat vaaleilla lokakuussa uuden luottamusmiehen johtamaan kyläkokousta.

Naapurin lapsen härnäyksellä oli yllättävät seuraukset – Eveliina Feodoroff-Rantalalle selvisi, että adoptioisä olikin oikeasti hänen enonsa

Eveliina Feodoroff-Rantala sai adoption jälkeen pitää siteet biologiseen sukuunsa ja kolttasaamelaiseen kulttuuriin.

Koltansaamen yliopisto-opinnot avautuvat kaikille: ensi syksystä lähtien opinnot lähtevät alkeista eikä pohjaosaamista enää vaadita

Oulun yliopiston koltansaamen pääaineopintojen opintosuunnitelma on uudistumassa. Tavoitteena on vastata koltansaamen opinnoista kiinnostuneiden tarpeisiin paremmin.

Antti Pentikäinen aloitti syntymäpäiväkeräyksen kolttasaamelaisten hyväksi, koska "matka totuudesta sovintoon kulkee hyvityksen kautta"

Tutkimusprofessori Antti Pentikäinen haluaa tuoda Suomeen ajatuksen henkilökohtaisen korvauksen merkityksestä totuus- ja sovintoprosessissa.

Inarin entisellä ortodoksipapilla on ainutlaatuisia muistoja kolttayhteisöstä 40 vuoden takaa: kaitafilmit näyttävät 1970-luvun tapahtumia

Isä Markus Petsalo toimi Inarin kunnan alueella pappina 1970-luvulla. Hän ja sen ajan kaitafilmiharrastaja Lauri Mustonen kuvasivat kaitafilmille sen ajan tapahtumia. Petsalo haluaa lahjoittaa filmit kolttayhteisölle.

Säiʹmm pohtt määusteʹmes sääʹmkulttuur šõddmõõžžid Porotila Sanilaaʹje da Äʹvv-muʹzeeja tän neäʹttel

Säiʹmm jääʹrjast kueʹhtt määusteʹmes sääʹmkulttuur šõddmõõžž 21.–22.9.2022 Porotila Sanilast da Äʹvv-muʹzeeʹjest. Šõddmõõžži teeʹmmen lie ǩiõtt-tuâj da Peäccam vuuʹd historia.

Siidsåbbar eʹtǩǩõs vuäitt peälšted obb tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio tuâj – Sääʹmteeʹǧǧ halltõs tuʹmmai vueʹzzstes komissio juätk

Saaʹmi siidsååbbar da valdia seʹlvvteškuäʹtte, mäʹhtt tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio tuâj vuäitt juäʹtǩǩed. Sääʹmteeʹǧǧ halltõs noorââtt sõrgg tuʹmmjed juätkktååimain.

Kolttasaamelaisten kyläkokous haluaa jatkaa totuus- ja sovintokomission työtä: "Saamelaiskäräjät ei voi yksin pysäyttää komissiota"

Keskiviikkona kokoontunut kolttaneuvosto näkee, että komission työtä voisi yhä jatkaa kolttasaamelaisten omilla kuulemistilaisuuksilla.

Ǩieʹsskueʹss Mauno Feodoroff lij jååttam jieʹllem ääiʹj, leâša rääʹǩǩesvuõtt šâddpäikka ǩeäss pâi Čeʹvetjäurra

Âʹvvlest jälsteei Mauno Feodoroff vuârdd, što måtam peeiʹv son vuäitt obbnes seʹrdded päʹrnnpoodd kueʹstlmid Rautaperäjäurra.

Kolttasaamelaisen Jeʹvida-elokuvan kuvaukset ovat olleet ainutlaatuinen kokemus Heini Wesslinille ja Matleena Fofonoffille – ensi-ilta ensi keväänä

Elokuvaohjaaja Katja Gauriloffin Jeʹvida-elokuvaa on kuvattu koko kylän ja lampaiden voimin heinäkuussa Sevettijärvellä. Kuvaukset ovat nyt päättyneet ja elokuvan Suomen ensi-ilta on keväällä 2023.

Jeʹvida-fiiʹlm fiʹlmmjem lij leämmaž jiiʹjjesnallšem ǩiõččlâsttmõš Heini Wessliiʹne da Matleena Fofonoʹffe – vuõssjeäʹǩǩääž lij puõʹtti ǩiiđ

Katja Gaurilooff Jeʹvida-fiiʹlm leät fiʹlmmjam tän mannust Čeʹvetjääuʹrest. Fiʹlmmjem lij ååʹn puuttâm da vuõssjeäʹǩǩääž lij ǩeâđđa 2023.

Márkomeannu-festivaalâst čuäʹjtet sääʹm ǩiõtt-tuâj – Lääʹddjânnmest lie mieʹldd koumm ǩiõtt-tuâjjla da sij vieʹǩǩteei

Márkomeannu-festivaal jäʹrstet neäʹttel-loopp Gállogieddi-nõmmsaž pääiʹǩest Taarâst. Festivaalâst vueiʹnet Anniina Turunen da Tiina Sanila-Aikio čuäjtõõzz.

Evvan nõmmpeeiʹv juhlistaa kolttasaamelaisia juuria ja lähes jokaviikkoista nimipäivää – ensiesiintyminen Ijahis Idja -festivaaleilla

Evvan nõmmpeeiʹv on uusi koltankielistä musiikkia soittava kokoonpano, johon kuuluu 7 kolttasaamelaista muusikkoa. Yhtye tekee ensiesiintymisensä Ijahis idja -festivaaleilla elokuussa Inarissa.

Iinteʹmes inn-festivaalâst vueiʹnet ođđ sääʹmbääʹnd – Evvan nõmmpeeiʹv-bääʹnd musikkšlaaj lie nuʹt jiânnai ku Evvan nõmmpeeiʹv kaʹlndaarâst

Tän eeʹjj Iinteʹmes inn -festivaalâst Aanrest čuäjtââtt ođđ sääʹmǩiõllsaž bäʹndd, Evvan nõmmpeeiʹv. Bäʹndde koʹlle 7 sääʹmmusikkneeʹǩǩ.

Kuvddâl jiõn: Ǩiõtt-tuâjjlai peiʹvv pohtt pääiklaž ǩiõtt-tuâjaid kaaupšemnalla Čeʹvetjääuʹr peeiʹv

Čeʹvetjääuʹr pleässjemkriiʹlcest jäʹrjstet 23.7.2022 Ǩiõtt-tuâjjlai peeiʹv Čeʹvetjääuʹr peeiʹv õhttvuõđâst. Šõddmõõžžâst kaaupšet pääiklaž ǩiõtt-tuâjjlai ǩiõtt-tuâjaid.

Ǩieʹsskueʹss: 50 eeʹǩǩed Heʹlssnest – Olga Kerko lij ääiʹjes seuʹrrjeei city-säʹmmlaž

Olga Kerko lij šõddâm evakkoääiʹj mâŋŋa Näŋŋjääuʹrest da jeällam škooul Čeʹvetjääuʹrest. Ååʹn son lij jälstam pâʹjjel 50 eeʹǩǩed Heʹlssnest.

Katja Gaurilooff Jeʹvida-fiʹlmme ooʒʒât vieʹǩǩteeʹjid – fiilm fiʹlmmjet sueiʹnnmannust Čeʹvetjääuʹrest

Maaiʹlm vuõssmõs nuõrttsääʹmǩiõllsaž Jeʹvida-fiktiofiilm fiʹlmmjet sueiʹnnmannust Čeʹvetjääuʹr vuuʹdest. Fiʹlmme ooʒʒât pääiklaž vieʹǩǩteeʹjid čuäjtõõllâd fiilmâst.

Kia Olin lij ođđ sääʹmǩiõl uʹčteeʹl – alttad mättʼted Sääʹm škooultemkõõskõõzz da Sääʹmteeʹǧǧ sääʹmǩiõli ougglõsmättʼtõõzz virtuaalkuursin

Kia Olin alttad tuâjas sääʹmǩiõl uʹčteeʹlen čâhcca. Son mättat Sääʹm škooultemkõõskõõzz virtuaalkuursin da Sääʹmteeʹǧǧ sääʹmǩiõli ougglõsmättʼtõõzz pilotthaʹŋǩǩõõzzâst.

Katri Jefremooff nuõrrpodd mõõni vääinain: välddješ väinnpäärnžen Ruõʹcce – ko maaʹcci piârrjes årra, õõlǥi jieʹnnǩiõl mättõõllâd oʹđđest

Väinnääiʹj muʹtte 10-âkksaž Katri Jefremooff jieʹllem obbnes. Suʹst lie tueʹǩǩen õhttnaž eeʹjj väinnpäärnžen Ruõccâst da domoi mäccmõš, koon pirr lij õinn vaiggâd mušttled.

Kuvddâl jiõn: Äʹvv-muʹzei prääzkai viiđad šõddâmpeeiʹves sueʹvet – prääʹznka jäʹrjstet määusteʹmes säätt

Äʹvv-muʹzeeʹjest Njauddmest prääzkjet muʹzeei 5-ekksaž toiʹmmjummuž sueʹvet 18.6. Prääʹznka peäss määusteʹmes säättain Âʹvvlest Čeʹvetjääuʹr pääiʹǩ.

Kuvddâl jiõn: Eʹčč Andrei Verikov lij Âʹvvel ođđ papp – pueʹtti eeʹjj vueʹǩǩ kuuitâǥ võl snäätntem

Eʹčč Andrei Verikov tåimm Âʹvvel pappân påʹrǧǧmannu rääʹjest tän eeʹjj loopp räjja. Son ij võl tieʹđ, juätkk-a son tuâjast tõn mâŋŋa.

Kuvddâl jiõn: Eʹčč Rauno Pietarinen pääcc jeältõʹǩǩe – tuâjj kuuitâǥ juätkkai

Âʹvvel papp Rauno Pietarinen pääcc jeältõʹǩǩe tän ǩieʹzz. Son ij kuuitâǥ ääiǥ kueʹđđed seäʹbrrkåʹddtuâj da Sääʹmjânnam.

Tuâlʼjõž saaʹmi leeuʹdin da Ukraina meermusikk-käpplõõǥǥâst Euroviisuin lie jiânnai seämmanallšemvuõđ

Kautokeinost jälsteei čuäjtõõlli Egil Keskitalo vuâmmšõõvi seämmanallšem melodia saaʹmi vuäʹmm leeuʹd da Ukraina Eurovision laaulǩeâlb käpplõõǥǥ kõõskâst. Tät lij pâi fiin äʹšš, vuäinn Keskitalo.

Ortodoksisen perinteen suuri paasto on kuin hengellinen vegaanihaaste, joka kestää laskiaisesta pääsiäiseen

Ortodoksisessa kirkossa eletään parhaillaan suuren paaston viimeisiä päiviä. Kanttori Anneli Pietariselle paastolla on selkeä hengellinen merkitys, kun taas Tarja Sanilalle kyse on perinteestä.

Kuvddâl jiõn: Pââʹzzteei säʹmmla påʹrre vegaanlânji jõnn pââʹzz ääiʹj

Ortodookslaž ceerkvest jeäʹlet ååʹn jõnn pââʹzz ääiʹj. Anneli Pietarinen da Tarja Sanila ouʹdde kueʹhtt jeeʹresnallšem ǩiõččâmkuuʹlmid pââʹzztummša.

Čeʹvetjäuʹrrneǩ Eeva kaauni jiijjâs sääʹm-museo Siida vuäʹmm snimldõõǥǥin – "Aivv tuäʹrjstem da čââʹđ aaʹlji njoikkad siõmmna"

Sääʹm-museo Siida da Sámi Soster rõ jåʹtte tän ǩiiđ pirr Sääʹm čuäʹjteʹmmen siidin ođđ norldõktuâj. Vuõssmõs vuâra sij leʹjje Čeʹvetjääuʹrest, koʹst vuäʹmm snimldõõǥǥ da museotäʹvver šõddee jiânnai tobddmõõžžid.

Evaŋkeel-luteerlaž ceerkav õlmstõõʹtti neʹttseeid še säämas – jåårǥlõʹtti rämmaš, ko suu ǩiõll kuâsttai ceerkveʹstes

Lääʹddjânnam evaŋkeel-luteerlaž ceerkav õlmstõõʹtti mõõnni neäʹttel ođđ neʹttseeidaid koolm sääʹmǩiõʹlle. Seäʹbrrkåʹddneǩ Taannâl Ljetoff jåårǥlõõʹtti seeidaid säämas.

Kuvddâl jiõn: Sääʹmneezzan raʹjje ǩeeʹrj sääʹmkaʹdreeʹlest nuʹtt, što juõʹǩǩkaž vuäitt tõn mättõõllâd

Čeʹvetjääuʹr sääʹmkaʹdrel -ǩeʹrjj iʹlmstââvv säʹmmlai meersažpeeiʹv. Ǩeeʹrj raajji Minna Moshnikoff, Mari Gauriloff da Sari Saxholm tuäivva, što puõʹttiääiʹj juõʹǩǩ säʹmmlaž haaʹlad mättõõllâd kaʹdreeʹl.

Jäämeren eksotiikka vaihtui Peräpohjolan ankeimpaan tasamaahan – petsamolaisten evakkoretki on jäänyt karjalaisten varjoon

Jäämeren rannalla sijaitseva Petsamo oli osa Suomea vain 24 vuotta. Ihmisiä monikulttuurisella alueella oli kuitenkin asunut paljon pidempään. Petsamon evakot menettivät sodan seurauksena kaiken, mutta harva tuntee heidän tarinansa.

Koltansaame on Norjassa kuollut kieli, mutta nyt Inge Arvola pääsee opiskelemaan sukunsa kieltä puhelinsovelluksen avulla

Kolttasaamelainen Inge Arvola ei ole koskaan päässyt oppimaan sukunsa kieltä. Norjassa kadonneeksi luokiteltua koltansaamen kieltä voi nyt kuitenkin opetella puhelinsovelluksen avulla.

Finland appoints Sámi reconciliation commission to investigate indigenous injustices

The commission will assess historical and current discrimination against the Sámi people, including the role of the Finnish state.

Maailman ensimmäiselle koltansaamenkieliselle fiktioelokuvalle 800 000 euron tuki: ohjaaja Katja Gauriloffin iloa varjostaa pelko alansa puolesta

Vakavasti uhanalaiselle koltansaamen kielelle ei ole aikaisemmin tehty kokopitkiä fiktioelokuvia. Je'vida-elokuvan kuvaukset alkavat vuoden 2022 aikana.

Kansallismuseon palautettu kokoelma kattaa kolttasaamelaisten esineellisen kulttuuriperinnön, josta valtaosa tuhoutui sotien aikaan

Suomen menetettyä Petsamon myös kolttasaamelaiset menettivät koko omaisuutensa ja elinalueensa rajan toiselle puolelle, eikä esineellisestä perinnöstä säilynyt jälkipolville juuri mitään. Syyskuussa Saamelaismuseo Siidaan palautetusta Kansallismuseon saamelaiskokoelmasta jopa kolmasosa on kolttasaamelaisten vanhaa perintöä.

Sota pakotti kolttasaamelaiset rakentamaan väliaikaisen kodin Urho Kekkosen kansallispuiston metsäkankaille – tutustu videolla kolttien vanhaan kotipaikkaan Suomujoella

Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitsevien kolttakenttien rakennuksia korjataan tänä vuonna. Suomujoen Kotajärvellä asui Ooudas Semenoffin perhe sodan päätyttyä. UKK-puiston kolttakentät ovat ainoat säilyneet kolttasaamelaisten rakennusperintökohteita ja ne halutaan säilyttää myös tuleville sukupolville.

Kielipesästä kouluun -hanke käynnistyi – Sevettijärvellä varttunut Anna-Katariina Feodoroff kumppanuusopettajaksi edistämään koltansaamen opetusta

Kielipesästä kouluun -hankkeen tavoitteena on kehittää koltansaamenkielistä opetusta. Sevettijärveläinen Anna-Katariina Feodoroff aloitti kumppanuusopettajana toukokuun alussa. Toisen kumppanuusopettajan tehtävän haku päättyy 14.5.2021.

Saamenkäsityön mestari Matleena Fofonoff siirsi käsityötaidon nuorelle sukupolvelle – äitienpäivänä hän saa Suomen Valkoisen Ruusun kunniamerkin

Kolmen tyttären äiti, mummo ja isoisoäiti Matleena Fofonoff on omistanut elämänsä kolttasaamelaiselle käsityölle ja kulttuurin elvyttämiseen jo silloin, kun sille ei tuntunut olevan tilaa yhteiskunnassa. Äitienpäivänä hänelle annetaan kunniamerkki elämäntyöstään.

Alemmuuskompleksi oli syy, miksi suomalaiset syrjivät Petsamon saamelaisia kuin siirtomaaherrat, sanovat tutkijat – "Kolonialismi tulisi nähdä osana Suomen historiaa"

Petsamo liitettiin Suomeen sata vuotta sitten. Jäämeren kaistaleen hallinnassa oli siirtomaavallan piirteitä, sanovat uutta tutkimusta aiheesta tekevät tutkijat.

Hannele Pokka ja Kari Mäkinen ovat valtion komissaariehdokkaat saamelaisten totuus- ja sovintokomissioon – tutustu kaikkiin ehdokkaisiin tästä

Valtioneuvosto, saamelaiskäräjät ja kolttien kyläkokous jatkavat komission yhteensovittamista maaliskuun alussa.

Saaʹmi siidsåbbar norrâʹtte neäʹttel-loopp vaʹlljeet ođđ sääʹmsuåvtõõzzid

Kuhttu siidsåbbrin vaʹlljeet še eeʹttiǩ Sääʹmkulttuurfoond halltõʹsse da ǩiõttʼtõõlât säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttproseeʹss.

Uhanalaisen koltansaamen kielen elvytykseen 200 000 euron suurapuraha: lapsille kehitetään vahvempaa omakielistä koulutietä

Kielipesästä kouluun -hankkeella pestataan kumppanuusopettajia paikkaamaan muun muassa vakavaa opettajapulaa.

Mars museoon! Tässä kahdeksan omalaatuista museota Suomessa, joissa et ehkä ole vielä vieraillut

Mekaanisia musiikkihärveleitä ja noitavainojen historiaa.

Kolttasaamelaisten museo Ä’vv, Neiden

Tutustu kolttasaamelaisten kulttuuriin ja historiaan.