Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Kanadanvesirutto karkasi kasvitieteellisestä puutarhasta Perämerelle asti – murusia sukelletaan pois kluuvijärven pohjasta

Perämeren kansallispuiston Pensaskarin saarella sijaitsevassa järvessä elää haitallinen ja lupiinien lailla leviävä kanadanvesirutto. Siitä halutaan kokonaan eroon.

Kokkolan kaupunkipuiston salat aukeavat kohta kännykällä – virtuaaliopasteissa kerrotaan maankohoamisesta ja historiasta

Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston nähtävyyksiin johdatetaan virtuaaliopastein. Nykyaikaiset opasteet tehdään laajan puiston kahteen alueeseen, Trullevin retkeilyreitille sekä Suntin varrelle.

Maan kohoaminen käänsi kokonaisen järven vedet kiertämään toiseen suuntaan – toisella puolella Saimaata pinta nousee ja toisella laskee

Suomessa maa kohoaa monta millimetriä vuodessa alueesta riippuen. Se ja merivesien nousu tuovat tulevaisuudessa enemmän tulvia Suomen etelärannikolle.

Haukikin tarvitsee suojelua - kutualueiden kunnostuksella kalojen määrä hurjaan kasvuun

Hauen poikastuottoa voi nostaa kutualueita kunnostamalla.

Kolmekymppisten tilanne tällä hetkellä

Kolmekymppisvuorestako kansallinen ongelma?

Vaasassa kytee katufarssi: Autoilijat ottivat tien omin luvin käyttöön ja saastuneen järven pohja pursuaa pintaan

Ongelmat Pukinjärven rantaan rakennetun Pohjolankadun työmaalla jatkuvat.

Meri joka katosi – Merenkurkun saaristo on jääkauden luomus

Merenkurkun saaristo on jääkauden luomus

Fladat ja kluuvit ovat kalojen lastenhuoneita

Pohjanmaan rannikolla selvitetään, miksi tietyt kutupaikat ovat erityisen hyviä kalojen lisääntymiselle. Samalla kartoitetaan matalien merenlahtien vaikutus lepakoihin.

Pieni saari, mutta sitäkin painavampi historia – Perämeren Ulkokrunni on osa isonvihan synkkää tarinaa

Ennen talvisotaa lintujen turvaksi rauhoitetusta Ulkokrunnista löytyy saarille vainolaisia isonvihan aikana paenneiden siviilien joukkohauta.

Brittimedia innostui Merenkurkun ihmeestä

BBC Travel on julkaissut Merenkurkun maailmanperintöalueelta näyttävän artikkelin. Toimittaja vieraili alueella viime elokuussa.

Pohjaa paljastunut hehtaarikaupalla Merenkurkun maankohoamisalueella

Merivesi on ollut viime päivinä selvästi tavanomaista matalammalla ja se näkyy erityisen hyvin Merenkurkun matalilla rannoilla. Rantaviiva on siirtynyt paikoin kymmenien metrien päähän.

Merenkurkku kätkee tuhansia tarinoita – kerro omasi

Merenkurkun maailmanperintöalueen 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tänä kesänä on kerätty tarinoita ainutlaatuiselta alueelta. Kirjoituskilpailuun ehtii osallistua vielä ensi maanantaihin asti.

Suorana netissä: Asiantuntijapaneeli ruotii maankohoamisilmiötä ja Merenkurkun ainutlaatuista luontoa

Merenkurkun maailmanperintöalueen 10-vuotisjuhlavuoden tapahtumana järjestetään tänään perjantaina asiantuntijapaneeli, joka pohtii maankohoamisilmiön merkitystä nyt ja tulevaisuudessa. Lähetys on päättynyt.

Merialueiden ruoppauksista haittaa kaloille – jopa kokonaan kieltämistä selvitetään

Merialueella tehtävät ruoppaukset haittaavat kalakantojen vahvistumista. Ruoppaus hävittää rantavesistä kalanpoikasille tärkeää kasvillisuutta ja voi lisätä vesien happamuutta. Viranomaiset selvittävät nyt voiko ruoppauksia tehdä ollenkaan ja miten haittavaikutukset vältetään. Merenkurkun maailmanperintöalueella ruoppaustarpeita on paljon maankohoamisen vuoksi, mutta luvat ovat tiukassa.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo Merenkurkussa – maankohoamisen ja merennousun kilpajuoksu on alkanut

Mannerjäätiköiden sulaminen näkyy jo Merenkurkun maailmanperintöalueella. Maa kohoaa entiseen malliin, mutta koska Itämeressä veden pinta nousee, uutta maata paljastuu meren alta hitaammin kuin aikaisemmin. Romuttaako ilmastonmuutos lopulta toiveet uudesta maayhteydestä Suomen ja Ruotsin välillä?

Merenkurkku on aarreaitta koululaisille – ainutlaatuinen paikka, joka pysäyttää pohtimaan syntyjä syviä

Loppukevään viikkoina Merenkurkun maailmanperintöalueella ja luontokeskus Terranovassa vierailee kymmenittäin koululaisryhmiä. Merenkurkku tarjoaa mahdollisuuden päästä käsiksi isoihin teemoihin: maapallon kehityshistoriaan, jääkausiin ja maan kohoamiseen.

Metsähallitus etsii talkoolaisia alkukesäksi Pensaskariin – tilaisuus seurata onko kesän tulo nopeampi kuin maankohoaminen

Metsähallitus on ottanut huumorin aseekseen talkoolaisia haettaessa. Simon ja Keminmaan rajalla sijaitsevalle Martimonaavan soidensuojelualueelle pitkospuiden tekourakkaan löytyi kovakuntoiset tekijät nopeasti. Nyt haetaan vapaaehtoisia kunnostamaan Tornion Pensaskarin vanhaa kalastajamiljöötä.

Tutkijat kirjoittavat Satakunnan historian puuttuvat sivut

Satakunnan historiasta on jätetty kirjoittamatta vuodet 1550–1750. Nyt puute korjataan.

Natura toi biologille tappouhkauksia, mutta pelasti arvokasta luontoa

Natura 2000 -ohjelman toteuttaminen oli aikanaan kovan väännön takana. Prosessissa mukana ollut biologi sai kovimman kuohunnan aikana tappouhkauksia, mutta nyt sota on hänen mielestään käyty. On hoidon aika.

Upottaudu Itämereen: Hailuoto

Tutustu Hailuotoon ja sen asukkeihin!

Maa järisi Puolangalla – mahdollisesti vuoden voimakkain järistys

Järistyksen keskus oli suunnilleen Kalhamajärven liepeillä Puolangasta luoteeseen. Ensitietojen perusteella sen voimakkuus oli 2,3 Richterin asteikolla.

Suojellut metsät näkyvät Meri-Lapin luonnossa

Suojellut metsät merkitään aikanaan. Alueen kulmassa olevaan puuhun tai salkoon tulee vihreä muovilätkä, reunapuut saavat valkoisen puolirenkaan runkoonsa.

Helle aiheutti erikoisen luonnonilmiön: ”Kallio repesi silmiemme edessä"

Geologian tutkimuslaitoksen mukaan pitkä hellejakso oli liikaa jopa suomalaiselle peruskalliolle.

Runkauksen luonnonpuistossa kytee yhä

Tervolan ja Simon alueella sijaitsevassa Runkauksen luonnonpuistossa syttyi metsäpalo tiistaina. Vaikeakulkuinen maasto hidastaa ja hankaloittaa sammutustöitä.

Maankohoamisilmiö saattaa hidastua

Suomen rannikoilla tuttu maankohoamisilmiö saattaa hidastua tällä vuosisadalla. Muutos tuo haasteita muun muassa tulvasuojelun suunnitteluun. merenpinnan kohoamista käsittelevä väitöskirja tarkastetaan ensi viikolla.

Lisää soita tulossa soidensuojeluohjelmaan

Soiden suojeluohjelmaa täydennetään Suomessa uusilla alueilla. ELY-keskukset tekevät tähän liittyviä maastokartoituksia vielä tulevan kesän ajan, jonka jälkeen ehdotukset suojeltavista soista pitää tehdä. Viranomaisen mukaan soiden kohdalla vapaaehtoinen suojelu ei ole riittävä keino.

Merenkurkun hanke loppusuoralla - maailmanperintökohteen alku oli kivinen

Merenkurkun kaksivuotinen maailmanperintöhanke on loppusuoralla. Hankkeen päättyessä julkaistaan lehti. Siinä kerrotaan, mitä tarkoittaa, kun on maailman paras maankohoamisessa.

Simon maankohoumapuisto on downshiftaajan paratiisi

Maankohoaminen ei nappaa kiireistä ihmistä. Maankuori nimittäin kohoaa hitaasti mutta varmasti - Perämeren alueella noin sentin vuosivauhtia. Stressitöntä ilmapiiriä hakeva downshiftaaja voi hakeutua Simon maankohoumapuistoon seuraamaan maan kohoamista merestä. Rentoja turisteja odottaa luonnonilmiön rauhallisuus ja uusia saariakin saattaa poksahtaa pinnalle - noin viidensadan vuoden kuluessa.

Maankohoaminen suojaa Suomea meren kohoamiselta

Suomenlahdella meri kohoaa maata nopeammin, Pohjanlahdella maankohoaminen peittoaa meren pinnan nousun.

Eteläisen Kaupunginselän kehittämiseen kaivataan apua

Eteläisen Kaupunginselän umpeutumista pyritään estämään. Uhkana on, että alue kasvaa umpeen sadan vuoden kuluessa. Myös ulkoilureittejä pyritään kehittämään.

Terranova juhlii Vaasassa

Pohjanmaan museon yhteydessä on toiminut jo kymmenen vuoden ajan luontokeskus Terranova. Keskuksen perustamisessa olivat aikanaan mukana Vaasan kaupunki, Metsähallitus sekä Ostrobothnia Australis -yhdistys.

Luonnonsuojelupiiri: Hailuodon pengertie ei tule onnistumaan

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri uskoo Hailuodon pengertien kaatuvan ympäristövaikutuksiin. Luonnonsuojelupiirin mukaan tiehanke on aiemminkin kaatunut ympäristölle haitallisten vaikutusten vuoksi.

Metsiä etsitään suojelun piiriin

Lounais-Lapista etsitään luonnontilassa olevia metsiä suojelun piiriin. Projektipäällikkö Noora Raasakan mukaan Lifehankkeen piiriin olisi tärkeää saada monimuotoista metsäluontoa.

Natura-suunnitelmat kansalaisten puntarissa Kalajoella

Metsähallitus kerää parhaillaan kansalaisten käsityksiä Kalajoen Natura-alueen suunnitelmista. Projektipäällikkö Arja Halisen mukaan tavoitteena on tavata ihmisiä ja päästä kuulemaan lähemmin heidän ajatuksiaan. Suunnitelmat ovat nähtävillä ja lausuntoaika päättyy perjantaina 19.11.

Kokkolan kirkonmäki herää keskiaikaan

Kokkolan Kaarlelan seurakunta on toiminut 500 vuotta. Merkkipaalua juhlitaan keskiaikateemalla. Tapahtumakokonaisuuden erikoisuus on keskiaikaiset turnajaiset.

Perämeren saarille lisää virkistyskäyttöä

Perämeren virkistyskäyttöä aletaan kehittää suomalais-ruotsalaisena yhteistyönä, jotta saarille saataisiin matkailijoita ja muita kävijöitä.

Iistä löytyi uusi kivikautinen hautatyyppi

Iin Keelaharjusta on paljastunut uusi kivikautinen hautatyyppi. Haudan löytyminen ulkosaariston pieneltä saarelta on Museoviraston mukaan yllättävää. Hauta on noin 7000 vuotta vanha.

Vaasa visioi saariston tulevaisuutta

Vaasan kaupunki käynnistää selvityksen Vaasan saariston tulevaisuudesta. Tavoitteena on muun muassa selvittää maankohoamisen vaikutuksia.

Kestävä luontomatkailu perustuu lihasvoimaan

Kalajoella pohditaan alkuviikosta, kuinka sovittaa yhteen matkailun tarpeet luonnonsuojelun tavoitteisiin. Metsähallitus esittelee maanantaina Kalajoen viiden Natura 2000 -alueen hoitosuunnitelmaa. Kaupungille merkittävää elinkeinoa, matkailua harjoitetaan paljon juuri Natura-alueilla.

Lintujen pesimäalueita suojellaan Oulussa ja Haukiputaalla

Haukiputaalta ja Oulusta on hankittu valtion omistukseen reilun 1500 hehtaarin alueet luonnonsuojelutarkoituksiin. Ne sijaitsevat pääosin Kraaselin saaressa ja sen ympärillä olevilla vesialueilla. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus allekirjoitti kaupan metsänomistaja Tornator Oy:n kanssa.

Happamia valumavesiä tutkitaan Vaasassa

Vaasalaiset oppilaitokset käynnistävät laajan ympäristötekniikan projektin. Projektissa kehitetään menetelmiä, joiden avulla Pohjanmaalla yleisten happamien sulfaattimaiden säilyttäminen maanviljelyskäytössä olisi mahdollista.

Maankohoamisen geologiaa selvitetään

Merenkurkun maailmanperintöalueella on aloitettu kaivaukset, joiden tarkoituksena on selvittää alueen luonnonhistoriaa. Kaivauksissa tutkitaan maakerrosten muodostumista jääkauden loppupuolelta noin 10 000 vuotta sitten.

Keskuspuistosuunnitelmaa pohditaan Vaasassa

Keskuspuistosuunnitelma on pohdinnan alla Vaasassa. Tarkoituksena on saada kaupungin merenrantapuistot ja rantareitit jäsentyneeksi puistokokonaisuudeksi.

Arkeologit kaivautuvat Limingan keskiaikaan

Oulun yliopiston arkeologit tekevät arkeologisia kaivauksia Limingassa keskiaikaisilla kylätonteilla syys-lokakuussa. Maanantaina alkaneiden kaivausten yhteydessä selvitetään rakennusten sijoittumista tonteilla. Kaivausten yhteydessä tutkitaan myös keskiajalta säilyneitä ja liminkalaisten jälkeensä jättämiä arkisia esineitä.

Mässkärin luotsiasema odottaa kunnostusta

Pietarsaaren edustalla oleva Mässkärin entinen luotsiasema odottaa uutta kunnostusta. Seitsemäntoista vuotta sitten tiloja kunnostettiin yhteensä miljoonan euron arvosta. Nyt yhdistyksen tavoitteena on kunnostaa salia sekä uusia sähköistystä, pihan vanha asuinmökki ja parantaa retkeilyreitistöä.

Maankohoaminen aiheuttaa päänvaivaa Luodossa

Maankohoamisen seuraukset aiheuttavat ongelmia Luodossa. Yhä useampi saaristossa mökkeilevä haluaisi vaikeiden kulkuyhteyksien takia siirtyä mantereelle. Vain harvalle löytyy mantereelta uusi rakennuspaikka, mikä kuumentaa tunteita.

Perämeren kohtalo ratkeaa Etelämantereella

Grönlannin jäätikön sulaminen kokonaan ei vaikuta Perämeren pintaan juuri lainkaan. Valtavan jäämassan katoaminen aiheuttaa maapallon vetovoiman muutoksen, jonka ansiosta Grönlannin jäistä muodostuva vesi pullahtaa eteläiselle pallonpuoliskolle. Mutta Etelämantereen sulaminen tuntuu myös Perämerellä.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle