Aihe: sotahistoria

Apostolien päivän Pyhiinvaelluskirkko sukeltaa Lauttasaaren rannoille ja sotahistoriaan

Mitä yhteistä on Martoilla ja apostoleilla? Pyhiinvaelluskirkossa pohditaan palvelemista.

Salainen naisagentti kuvasi talvi- ja jatkosotaa ja yritti saada Suomen vaihtamaan puolta toisessa maailmansodassa

Talvisodan kuvista tunnetun Thérése Bonneyn elämä oli kuin Hollywoodin agenttitarina. Hän oli USA:n salainen agentti, joka pidätettiin suomalaisvakoojana, mutta myös suuri Suomen ystävä.

Vaietut arktiset sodat -diginäyttely on avautunut Suomussalmen Jaloniemitalossa

Vaietut arktiset sodat -diginäyttely perustuu samannimiseen Ylellä esitettyyn dokumenttisarjaan. Näyttely käsittelee toisen maailmansodan vähemmän tunnettuja tapahtumia arktisella alueella.

Kuusamo panostaa sotahistoriansa esittelyyn

Sotahistoriasta kiinnostuneiden on mahdollisuus lähitulevaisuudessa tehdä virtuaalikierros Lahtelasta ja Tuovilasta sekä Salpalinjasta.

Suomalainen sarjakuvataiteilija kerää Ukrainassa havaintoja arjesta: “Olen mieluummin utelias tarkkailija kuin taivasteleva kauhistelija”

Heikki Paakkanen sanoo etsivänsä sodasta paradokseja. Päämääränään taiteilijalla on Ukrainan sodasta kertova sarjakuva-albumi.

Yleisö pääsee kulkemaan sotavuosien teinin jalanjäljissä uudella historiakierroksella Porissa

Opastetut kierrokset ovat jatkoa Satakunnan Museossa alkukeväästä päättyneelle Sota Porissa -näyttelylle.

Suomalaisia teloitettiin vuorella Espanjassa – nyt paikalliset nuoret haluavat löytää heidät

Koillis-Espanjassa sijaitsevan pienen Azuaran kylän ympärillä olevissa joukkohaudoissa on tuhansia ruumiita. Haudoissa makaa myös suomalaisia, jotka taistelivat Espanjan sisällissodassa 1936–39.

Suomussalmen Jaloniemitaloon tulee digitaalinen näyttely sotahistoriasta – tarkoitus toimia pysäyttäjänä 5-tien varressa

Näyttely on osa Suomussalmen matkailun kehittämishanketta, jossa parannetaan kulttuurihistoriallisten kohteiden saavutettavuutta ja tunnettuutta digitaalisin keinoin.

Eero Blåfield, 101, on nähnyt sodan tuhon, mutta myös Suomen nousun – veteraania on aina kannatellut toivo paremmasta huomisesta

Eero Blåfield on kolmen sodan veteraani. Orvokki Nopola puolestaan toimi lottana talvi- ja jatkosodissa. He olivat sotien aikaan nuoria ja toivovat, että tämän päivän nuoret eivät taivu vaikeuksien edessä.

Suomi muistaa tänään sankarivainajiaan – Ukraina hautaa parhaillaan omiaan, venäläisillä on edessään vielä hankalampi asian käsittely totuuden tullessa ilmi

Maailmansodan aikaan Suomessa elettiin raskaita hetkiä, kun rintamalta tuotiin suruviestejä useisiin taloihin. Koetaanko Ukrainassa ja Venäjällä nyt kodeissa samanlaista surua kuin Suomessa tuolloin?

Pietarsaarelainen veteraani Algot Roos juhli torstaina itsenäisyyttä Presidentinlinnassa – "Kukaan ei voita sotaa"

Algot Roos palveli jatkosodan aikana, eikä koskaan unohda niitä vuosia. "On monia, jotka eivät päässeet näkemään sodan loppua", Roos sanoo.

Mikään ei viittaa siihen, että Puolan ohjusturmalla olisi isompaa merkitystä, arvioi konflikteja tutkinut historian professori

Oulun yliopiston professori sanoo, että oli odotettavissa, että sodassa tapahtuu vahinkoja.

Kirkonkylällä oleva ammuskoppi kunnostetaan Suomussalmella – sotamuistomerkin kyljessä oleva kyltti aiotaan myös uusia

Sotamuistomerkki on talvisodan aikana ammusten runtelema pieni varastorakennus. Nyt kunnostettavaksi siirrettävä ammuskoppi palautetaan paikoilleen viimeistään ensi kesänä.

Virolahden Sammontaloon suunnitellaan urheilumuseota, teatteriesityksiä ja majoitushuoneita: ”Sotahistoriaa pitäisi hyödyntää matkailuun”

Uuden omistajan tarkoituksena on tarjota turisteille eksoottisia kokemusia Suomen itärajan tuntumasta.

Soijamakkara syntyi keskellä nälänhätää, jeesusteippi korjasi ammuslaatikot – listasimme seitsemän sota-aikana syntynyttä keksintöä

Harva kravatin kaulaansa pujottava tietää, että 1600-luvulla pukineen edeltäjällä erotuttiin toisesta taistelijasta ja pyyhittiin veritahrat. Arkisten esineiden sotainen tausta voi yllättää.

Sotamuistot ovat tasapainottelua ajan kanssa – tutkija: muistot muuttuvat tarinoiksi, mutta niissäkin piilee totuuden jyvä

Tutkija Teemu Väisänen sanoo, että aika on nyt kypsä sille, että sota-aikana lapsuuttaan viettäneet kertovat näkemistään ja kokemistaan asioista. Samalla muistot kuitenkin haalenevat.

"Sota raaistuu varmasti, koska Venäjä purkaa ahdinkonsa iskuilla siviilikohteisiin Ukrainassa", arvioi sotahistorioitsija

Sotahistorian dosentti Lasse Laaksonen pitää todennäköisenä, että Venäjä kostaa siviileille Ukrainan Harkovan alueella tekemän vastahyökkäyksen.

Arkeologi leikki lapsena juoksuhaudoissa, mutta 20 vuotta sitten Saksasta ei puhuttu – vasta nyt aika on kypsä tutkia saksalaisten liikkeitä Suomessa

Vain pieni osa toisen maailmansodan aikaisista rakennelmista on kartoitettu Suomessa. Varsinkin saksalaiskohteet ovat saaneet vähän huomiota. Teemu Väisänen kiertää lentokenttiä ja kartoittaa sota-ajan löydöksiä.

Moni muistaa varusmiehenä varautuneensa Neuvostoliiton hyökkäykseen vuonna 1968 – tutkijan mukaan kyse on lähihistorian suurimmasta valemuistosta

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä tuli kuluneeksi 54 vuotta Tšekkoslovakian miehityksestä. Yleisen käsityksen mukaan myös Suomen puolustusvoimat kohotti silloin valmiutta.

Suvun salaisuus asekätköstä piti liki 80 vuotta – Pohjois-Karjalassa kaivettiin esiin yli 30 jykevää kranaattia perimätiedon avulla

Lehikoisten suvussa on aina tiedetty, että ukki oli aikoinaan saanut tuomion asekätkennästä. Kätkön sijainti pysyi vuosikymmenten ajan arvoituksena, kunnes se nyt päätettiin kaivaa esiin.

Metsäkoneet menivät järeän panssariesteen läpi itärajalla – maakuntamuseon arkeologi paheksuu Salpalinjan kivien siirtelyä Sallassa

Salpalinjan lainsuoja on sekavasti ja tulkinnanvaraisesti järjestetty. Kaikki osuudet eivät ole museoviraston tiedossa. Salpalinjan säilyminen tuleville sukupolville on usein kiinni maanomistajista.

Rakkaustarinoita ja tragedioita – harvinaiset sota-ajan kuvat kertovat saksalaisten elämästä Porissa

Saksan sotakoneisto sulautui sotavuosina väistämättä porilaisten arkeen. Kaupungissa oli jatkosodan aikana tuhansia saksalaissotilaita. Jutussa olevat kuvat ovat heidän ottamiaan.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kerää muistitietoa sotien jäljistä maisemassa – lappilaisten muistot erityisen tervetulleita

Tutkija Teemu Väisänen kerää talteen sotamuistoja SKS:n projektissa. Heinäkuussa hän oli Lapissa keruumatkalla, jolla hän löysi muun muassa venäläisen partisaanin piirroksen savukoskelaisesta puusta.

Vaietut arktiset sodat on näyttelynä Kuhmon Talvisotamuseossa

Paljon näkyvyyttä saanutta sarjaa varten kerättiin runsaasti tietoa ja materiaalia, jotka eivät mahtuneet tv-sarjaan. Nyt niitä nähdään talvisotamuseossa.

Suomen sotahistorian kuuluisimmasta taistelusta tehty Raatteentie-ooppera saa kantaesityksensä – Venäjän sota Ukrainassa toi aiheen liiankin lähelle

Raatteentien motitustaistelun vaiheita kerrataan perjantaina kantaesityksensä saavassa oopperassa. Kylmän talven tapahtumat nähdään nyt keskellä kirkasta kesää.

13-vuotias sotahistorian harrastaja ei kyllästy Raatteen tien taisteluun – talvisotamuseo kiinnostaa nyt jopa Meksikossa ja Brasiliassa

Raatteen Portti on palkittu Itä-Suomen vuoden 2022 paikallismuseona. Museossa on viimeisten kolmen viikon aikana käynyt vieraita 17 eri maasta, ja talvisodan historia kiinnostaa myös nuoria.

Komppaniapäällikön talo muuttuu sotahistoriakeskukseksi Rautjärvellä – saman katon alle tulee myös kotiseutumuseo

Kotiseutumuseon näyttelyt uudistetaan keskuksen teemaan sopiviksi.

Suomen ja Venäjän välinen raja kiinnostaa nyt matkailijoita Ukrainan naapurimaissa, ja se näkyy sotamuseoissa: "Hämmentää ja pelottaa"

Puolustusasiat ovat tapetilla Suomessa, ja tämän uskotaan saavan liikkeelle sotahistoriasta kiinnostuneita matkailijoita. Ukrainan naapurimaista saapuneita turisteja on näkynyt nyt aikaisempaa enemmän sotilasmuseoissa.

Oululaisen tuotantoyhtiön Vaietut arktiset sodat leviää myös Kiinaan

Ylen alkuperäissarja esitetään kiinalaisella videoalustalla, jolla on satoja miljoonia päivittäisiä katsojia.

Oletko leikkinyt sodanaikaisessa juoksuhaudassa? Sota-ajan jälkien synnyttämät muistot ja tarinat halutaan talteen

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kerää yhdessä väitöskirjatutkija Teemu Väisäsen kanssa sodan jälkien synnyttämiä muistoja syksyyn asti kestävällä kampanjalla.

Ensin oli hiljaista, sitten puhelin alkoi soida Suomussalmella – sota Ukrainassa sai sen naapurimaat kiinnostumaan Suomen historiasta

Talvisotamuseo Raatteen porttiin Kainuun Suomussalmella tipahtelee yhteydenottoja Euroopasta. Talvisota kiinnostaa myös kansainvälistä mediaa.

Tallenna sodan aikaiset valokuvat ja kirjeet jälkipolville – Sodan ja Rauhan keskus Muisti järjestää digitointipäivän

Ihmisten kotona säilytettävä sodan aikainen aineisto halutaan saada suuren yleisön käyttöön. Muistissa voi ensi viikolla digitoida omista nurkista löytyvät sota-ajan aarteet.

Raatteentien metsät ja suot paljastivat tutkijoille kymmenen joukkohautaa: hautoja voi löytyä lisää

Maastoon jäi useita tutkimattomia hautapaikkoja. Haudoissa voi olla satoja sotilaita.

Venäjän hyökkäys nosti talvisodan vaikeat muistot pintaan – Petsamo-seuran Topi Kunnari: "He tavallaan elävät historiaa uudestaan"

Venäjän hyökkäys Ukrainaan rinnastui Petsamon ja Sallan itäosien menetetyiltä alueilta lähtöisin olevien ihmisten ja jälkeläistensä mielissä talvisodan alkuhetkiin.

Mikä sai nuoren sotahistorian harrastajan hurahtamaan natsien unohdettuun tukikohtaan? Sturmbock-linjan kartoittaminen vei Emil Kastehelmen äärirajoille

Lahtelainen Emil Kastehelmi kulutti kolme vuotta tutkimalla Käsivarren Lapissa kulkevaa Sturmbock-linjaa. Sotahistorian harrastaja ryhtyi merkittävään urakkaan, koska linjaa ei oltu aiemmin kartoitettu.

Guldal jiena: Dutkamušat nannejit Roabi soahtebázahusaid gulahallanstašuvdnan – Johan-Aslak Labba dovdá duiskkalaččaid johtingeainnuid bures

Ovddit jáhku mielde báikki Giehtaruohttasa Roabi guovllus gádde Duiskka soahteveaga rádárstašuvdnan, muhto arkiiva- ja gieddedutkamušat čujuhit dasa, ahte ráhkkanusat leat natsi-Duiskka láiggehis gulahallanstašuvnna bázahusat.

Nuoret tutkijat löysivät natsi-Saksan kadonneen viestiaseman Käsivarren Lapista: "Vastaavaa ei todennäköisesti Suomesta löydetä"

Enontekiön Ropitunturin saksalaisrakennelmista liikkui jo aiemminkin huhuja, mutta niitä oletettiin tutka-aseman jäänteiksi. Langaton viestiasema on säilyneisyytensä vuoksi harvinainen kohde Suomessa.

Sotahistorioitsija pitää Sauli Niinistöä hyvänä esimerkkinä henkilökemian merkityksestä kriisien ratkaisussa

Sotahistorian dosentti Lasse Laaksonen on tutkinut vuosien ajan sotien johtajien henkilökemiaa, persoonan merkitystä ja inhihimillisiä heikkouksia.

Raatteentie-oopperaan haettiin aitoa tuntumaa taistelutantereelta – Jyrki Anttila: "Sota ei ole koskaan ratkaisu"

Heinäkuussa kantaesityksensä Suomussalmella saavaan Raatteentie-oopperan tekijät todellisilla taistelupaikoilla, miten ympärillä on vain pelottava hiljaisuus.

Sotilaat huusivat kuolemanhuutoja vieressä, mutta Hannes Tuovinen, 18, pakottautui ampumaan – nyt veteraani neuvoo johtajia: neuvotelkaa, älkää sotiko

18-vuotias Hannes kesti jatkosodan kauhut, koska oli pakko.

Ilomantsin Sotatielle odotetaan matkailijoita sekä maastossa että verkossa

Kohteisiin voi tutustua 150 kilometrin pituisella reitillä maastossa sekä jatkossa myös verkossa, sillä sotatien virtuaaliympäristöt julkistetaan itsenäisyyspäivän kunniaksi.

Näitä historiallisia tankkeja ja lentokoneita on voitu koota jopa puoli vuotta – sota-aiheiden suosio ei horju pienoismallien maailmassa

Pienoismallien rakentajat elävät maailmassa, jossa eniten kiinnostavat ensimmäinen ja toinen maailmansota

700 kirjeestä paljastui yhden perheen koko elämä – näin sota raastoi parisuhdetta: "Kyllä minä ikävöin, mutta tuon sen harvemmin julki"

Historioitsija Mirja Turunen tarttui ennalta tuntemattoman pariskunnan sotakirjeenvaihtoon ja näki, mitä kaikkea historiankirjoissa on jätetty kirjoittamatta.

“Vereen kastettu hanki” ja muita enteitä: Sota-ajan Suomi täyttyi yliluonnollisista kokemuksista, jotka ennustivat kuolemaa, mutta toivat myös lohtua

Satumaarit Myllyniemen Yliluonnollinen sota -kirjassa Suomen kohtalonhetket nivoutuvat enteisiin, ennusmerkkeihin ja selittämättömiin kokemuksiin. Yliluonnollisia kokemuksia oli sota-ajan Suomessa poikkeuksellisen paljon. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vanhaan arkistomateriaaliin perustuva teos tarjoaa myös uudenlaisen näkökulman sotahistoriaan. 

Riverian opiskelijat kunnostavat Salpalinjan linnoitteita Bunkkerimuseolla Marjalassa

Opintoihin liittyvissä hommissa on loppuviikosta 20 maarakennusalan opiskelijaa. He entisöivät taisteluhautaa ja taisteluaseman.

Enontekiön kulttuuripalkinto Sturmbock-linnoitusketjun tallennustyötä tehneelle kaksikolle

Kunnan mukaan aineisto on tuonut runsaasti valtakunnallista ja alueellista verkko- ja somenäkyvyyttä Enontekiölle.

Ainoa sodan käynyt suomalaishävittäjä rakennetaan uudelleen – VL Myrsky ei kuitenkaan enää koskaan lennä

Vantaan ja Tikkakosken ilmailumuseoissa on meneillään Suomen suurin lentokoneen restaurointityö. Sodanaikaista Myrsky-hävittäjää rakennetaan uudelleen. Myrsky oli ainoa kotimainen hävittäjä, joka osallistui sotaan. Yhtään ei ole säilynyt.

Sodan ja rauhan keskus Muistin ensimmäinen kesä sujunut lupaavasti – koko vuoden kävijätavoitteeseen vielä silti matkaa

Vuosikävijätavoitteen saavuttaminen voi olla Muistin toimitusjohtajan mukaan tiukoilla, sillä keskuksen avajaisia jouduttiin siirtämään suunnitellusta myöhemmäksi koronapandemian vuoksi.

Kianta-laivan kesä on vilkas – kautta takana kuukausi, viime kesän kävijämäärät on jo saavutettu

Yli satavuotiaan Kianta-laivan risteilykausi jatkuu elokuun puoliväliin saakka. Korpikirjailija Ilmari Kiannon kotitalolle suunnattujen risteilyjen lisäksi kiinnostusta ovat herättäneet teemaristeilyt talvisodasta ja kotiseudusta.

Kuusi kohtalokasta päivää, jotka veivät Suomea kohti uutta sotaa

Jatkosodan syttymisestä on kulunut päivälleen 80 vuotta. Neuvostopommikoneiden hyökkäystä edelsi kuitenkin tapahtumasarja, joka ennakoi tulevaa. Ensimmäinen askel kohti uutta sotaa otettiin lähes vuotta aiemmin.