Aihe: sotahistoria

Komppaniapäällikön talo muuttuu sotahistoriakeskukseksi Rautjärvellä – saman katon alle tulee myös kotiseutumuseo

Kotiseutumuseon näyttelyt uudistetaan keskuksen teemaan sopiviksi.

Suomen ja Venäjän välinen raja kiinnostaa nyt matkailijoita Ukrainan naapurimaissa, ja se näkyy sotamuseoissa: "Hämmentää ja pelottaa"

Puolustusasiat ovat tapetilla Suomessa, ja tämän uskotaan saavan liikkeelle sotahistoriasta kiinnostuneita matkailijoita. Ukrainan naapurimaista saapuneita turisteja on näkynyt nyt aikaisempaa enemmän sotilasmuseoissa.

Oululaisen tuotantoyhtiön Vaietut arktiset sodat leviää myös Kiinaan

Ylen alkuperäissarja esitetään kiinalaisella videoalustalla, jolla on satoja miljoonia päivittäisiä katsojia.

Oletko leikkinyt sodanaikaisessa juoksuhaudassa? Sota-ajan jälkien synnyttämät muistot ja tarinat halutaan talteen

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kerää yhdessä väitöskirjatutkija Teemu Väisäsen kanssa sodan jälkien synnyttämiä muistoja syksyyn asti kestävällä kampanjalla.

Ensin oli hiljaista, sitten puhelin alkoi soida Suomussalmella – sota Ukrainassa sai sen naapurimaat kiinnostumaan Suomen historiasta

Talvisotamuseo Raatteen porttiin Kainuun Suomussalmella tipahtelee yhteydenottoja Euroopasta. Talvisota kiinnostaa myös kansainvälistä mediaa.

Tallenna sodan aikaiset valokuvat ja kirjeet jälkipolville – Sodan ja Rauhan keskus Muisti järjestää digitointipäivän

Ihmisten kotona säilytettävä sodan aikainen aineisto halutaan saada suuren yleisön käyttöön. Muistissa voi ensi viikolla digitoida omista nurkista löytyvät sota-ajan aarteet.

Raatteentien metsät ja suot paljastivat tutkijoille kymmenen joukkohautaa: hautoja voi löytyä lisää

Maastoon jäi useita tutkimattomia hautapaikkoja. Haudoissa voi olla satoja sotilaita.

Venäjän hyökkäys nosti talvisodan vaikeat muistot pintaan – Petsamo-seuran Topi Kunnari: "He tavallaan elävät historiaa uudestaan"

Venäjän hyökkäys Ukrainaan rinnastui Petsamon ja Sallan itäosien menetetyiltä alueilta lähtöisin olevien ihmisten ja jälkeläistensä mielissä talvisodan alkuhetkiin.

Mikä sai nuoren sotahistorian harrastajan hurahtamaan natsien unohdettuun tukikohtaan? Sturmbock-linjan kartoittaminen vei Emil Kastehelmen äärirajoille

Lahtelainen Emil Kastehelmi kulutti kolme vuotta tutkimalla Käsivarren Lapissa kulkevaa Sturmbock-linjaa. Sotahistorian harrastaja ryhtyi merkittävään urakkaan, koska linjaa ei oltu aiemmin kartoitettu.

Guldal jiena: Dutkamušat nannejit Roabi soahtebázahusaid gulahallanstašuvdnan – Johan-Aslak Labba dovdá duiskkalaččaid johtingeainnuid bures

Ovddit jáhku mielde báikki Giehtaruohttasa Roabi guovllus gádde Duiskka soahteveaga rádárstašuvdnan, muhto arkiiva- ja gieddedutkamušat čujuhit dasa, ahte ráhkkanusat leat natsi-Duiskka láiggehis gulahallanstašuvnna bázahusat.

Nuoret tutkijat löysivät natsi-Saksan kadonneen viestiaseman Käsivarren Lapista: "Vastaavaa ei todennäköisesti Suomesta löydetä"

Enontekiön Ropitunturin saksalaisrakennelmista liikkui jo aiemminkin huhuja, mutta niitä oletettiin tutka-aseman jäänteiksi. Langaton viestiasema on säilyneisyytensä vuoksi harvinainen kohde Suomessa.

Sotahistorioitsija pitää Sauli Niinistöä hyvänä esimerkkinä henkilökemian merkityksestä kriisien ratkaisussa

Sotahistorian dosentti Lasse Laaksonen on tutkinut vuosien ajan sotien johtajien henkilökemiaa, persoonan merkitystä ja inhihimillisiä heikkouksia.

Raatteentie-oopperaan haettiin aitoa tuntumaa taistelutantereelta – Jyrki Anttila: "Sota ei ole koskaan ratkaisu"

Heinäkuussa kantaesityksensä Suomussalmella saavaan Raatteentie-oopperan tekijät todellisilla taistelupaikoilla, miten ympärillä on vain pelottava hiljaisuus.

Sotilaat huusivat kuolemanhuutoja vieressä, mutta Hannes Tuovinen, 18, pakottautui ampumaan – nyt veteraani neuvoo johtajia: neuvotelkaa, älkää sotiko

18-vuotias Hannes kesti jatkosodan kauhut, koska oli pakko.

Ilomantsin Sotatielle odotetaan matkailijoita sekä maastossa että verkossa

Kohteisiin voi tutustua 150 kilometrin pituisella reitillä maastossa sekä jatkossa myös verkossa, sillä sotatien virtuaaliympäristöt julkistetaan itsenäisyyspäivän kunniaksi.

Näitä historiallisia tankkeja ja lentokoneita on voitu koota jopa puoli vuotta – sota-aiheiden suosio ei horju pienoismallien maailmassa

Pienoismallien rakentajat elävät maailmassa, jossa eniten kiinnostavat ensimmäinen ja toinen maailmansota

700 kirjeestä paljastui yhden perheen koko elämä – näin sota raastoi parisuhdetta: "Kyllä minä ikävöin, mutta tuon sen harvemmin julki"

Historioitsija Mirja Turunen tarttui ennalta tuntemattoman pariskunnan sotakirjeenvaihtoon ja näki, mitä kaikkea historiankirjoissa on jätetty kirjoittamatta.

“Vereen kastettu hanki” ja muita enteitä: Sota-ajan Suomi täyttyi yliluonnollisista kokemuksista, jotka ennustivat kuolemaa, mutta toivat myös lohtua

Satumaarit Myllyniemen Yliluonnollinen sota -kirjassa Suomen kohtalonhetket nivoutuvat enteisiin, ennusmerkkeihin ja selittämättömiin kokemuksiin. Yliluonnollisia kokemuksia oli sota-ajan Suomessa poikkeuksellisen paljon. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vanhaan arkistomateriaaliin perustuva teos tarjoaa myös uudenlaisen näkökulman sotahistoriaan. 

Riverian opiskelijat kunnostavat Salpalinjan linnoitteita Bunkkerimuseolla Marjalassa

Opintoihin liittyvissä hommissa on loppuviikosta 20 maarakennusalan opiskelijaa. He entisöivät taisteluhautaa ja taisteluaseman.

Enontekiön kulttuuripalkinto Sturmbock-linnoitusketjun tallennustyötä tehneelle kaksikolle

Kunnan mukaan aineisto on tuonut runsaasti valtakunnallista ja alueellista verkko- ja somenäkyvyyttä Enontekiölle.

Ainoa sodan käynyt suomalaishävittäjä rakennetaan uudelleen – VL Myrsky ei kuitenkaan enää koskaan lennä

Vantaan ja Tikkakosken ilmailumuseoissa on meneillään Suomen suurin lentokoneen restaurointityö. Sodanaikaista Myrsky-hävittäjää rakennetaan uudelleen. Myrsky oli ainoa kotimainen hävittäjä, joka osallistui sotaan. Yhtään ei ole säilynyt.

Sodan ja rauhan keskus Muistin ensimmäinen kesä sujunut lupaavasti – koko vuoden kävijätavoitteeseen vielä silti matkaa

Vuosikävijätavoitteen saavuttaminen voi olla Muistin toimitusjohtajan mukaan tiukoilla, sillä keskuksen avajaisia jouduttiin siirtämään suunnitellusta myöhemmäksi koronapandemian vuoksi.

Kianta-laivan kesä on vilkas – kautta takana kuukausi, viime kesän kävijämäärät on jo saavutettu

Yli satavuotiaan Kianta-laivan risteilykausi jatkuu elokuun puoliväliin saakka. Korpikirjailija Ilmari Kiannon kotitalolle suunnattujen risteilyjen lisäksi kiinnostusta ovat herättäneet teemaristeilyt talvisodasta ja kotiseudusta.

Kuusi kohtalokasta päivää, jotka veivät Suomea kohti uutta sotaa

Jatkosodan syttymisestä on kulunut päivälleen 80 vuotta. Neuvostopommikoneiden hyökkäystä edelsi kuitenkin tapahtumasarja, joka ennakoi tulevaa. Ensimmäinen askel kohti uutta sotaa otettiin lähes vuotta aiemmin.

Lopen tunnetuimman “kesäasukkaan” metsästysmaja jatkaa toimintaansa – Marskin Maja avaa ovensa uusien yrittäjien voimin

Uudet yrittäjät haluavat kehittää Marskin Majan ympäristöä sekä kasvattaa Lopen vetovoimaa ja tunnettavuutta historiallisen metsästysmajan avulla. Alun perin Lieksajärven rannalle rakennettu metsästysmaja siirrettiin Lopelle vuonna 1945.

Pitkään vaiettu Lapin sota kiinnostaa nyt elokuvantekijöitä ja kirjailijoita – sota oli muutakin kuin poltetun pohjoisen savuavat rauniot

Meneillään on Lapin sota -buumi. Aiheesta on tekeillä peräti kolme täyspitkää elokuvaa. Yhden niistä ohjaa Jalmari Helander, joka muistetaan elokuvista Rare Exports ja Big Game. Pohjoisen sota kiinnostaa myös kirjailijoita. 

Hakaristilippu takanaan etäkokouksessa esiintynyt kajaanilainen saa jatkaa kuntavaaliehdokkaana

Ehdokas kertoo, ettei ollut tiennyt, että lippu näkyy kuvassa.

Hakaristilippu takanaan etäkokouksessa esiintynyt kajaanilainen kuntavaaliehdokas kuulee kohtalostaan kuun lopulla

Ehdokkuudesta päättää vuosikokous.

Kajaanilaisen kuntavaaliehdokkaan etäkokouksessa näkynyt hakaristilippu kummastuttaa – Kajaanin keskustan kunnallisjärjestö päättää ehdokkuudesta

Lippu oli ehdokkaan mukaan hänen ystävänsä kotona ja on osa sotahistoriallista kokoelmaa.

Rautjärven entisen sotilaskasarmialueen palvelut laajenevat: Kollaa ja Simo Häyhä -museon jatkoksi suunnitellaan sotahistoriakeskusta

Miettilän Kasarmikankaalla sijaitseva Komppaniapäällikön talo on tarkoitus kunnostaa tämän vuoden aikana.

Suomen sodista kertova tiedekeskus vie kävijän keskelle virtuaalista tykistötulta, mutta on rauhan asialla – pääosassa tavallisten kansalaisten elämä ja valinnat

Huhtikuun lopussa Mikkelissä avautuu Sodan ja rauhan keskus Muisti, josta odotetaan Etelä-Savon matkailun vetonaulaa.

Kun Mannerheim halusi viettää löhölomaa, hän lähti metsästysmajalleen, jossa ei koskaan metsästetty – tutustu Marskin majaan

Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim sai sotilailtaan syntymäpäivälahjaksi metsästysmajan. Uppoudu kolmeen tarinaan Lopella.

Mitä Cheek räppäsi, mitä Tarja Halonen sanoi tennarimiehelle ja miten ilmastoteema on näkynyt Linnan juhlissa? Testaa, mitä muistat boomereiden superbileistä

Kokeile, onnistutko yhdistämään oikean pään ja puvun. Linnan juhlien visa kertoo armotta, oletko superboomeri.

Näin viimeinen ritari poistui keskuudestamme – jäljelle jäi toive: "Kunhan kansa pysyy yksimielisenä"

Satapäinen yleisö saattoi viimeisen ritarin haudan lepoon.

Rukajärvi-keskukselle tilat Kiuruvedeltä

Avajaiset pidetään 13. maaliskuuta 2021.

Itämerellä sattui 45 vuotta sitten hurja takaa-ajo, jossa Neuvostoliiton koneet pommittivat omaa sotalaivaa – ja joka salattiin viimeiseen saakka

Kapina fregatti Storoževoilla oli kylmän sodan erikoisimpia tapauksia. Sen takana oli matruusien tyytymättömyys ja politrukin hurja suunnitelma.

Last of “Mannerheim’s Knights” dies at 98

During the Continuation War against the USSR, 191 Finnish soldiers were granted the honour for exceptional service.

Louhisaaren kartanolinna Askaisissa oli viimeisimpänä Mannerheimin suvun omistuksessa – hyvän ruuan ystävälle talon historia on oikea aarreaitta

Louhisaaren emännät olivat taitavia talousihmisiä, joiden hyppysistä syntyi myös peräpukamapulveria ja vinkkejä viinanpolttoon.

Antti Rasilo julkaisi isänsä sotapäiväkirjan kirjaksi – reilu parikymppinen opiskelija näki sodan etulinjassa

Kuuntele Antti Rasilon kokemukset kirjan tekemisestä.

Sodanaikaisia hammastahnatuubeja ja venäläistä keramiikkaa – saksalaisten Porista löydettyjä esineitä esitellään Satakunnan museossa, katso video

Tutkija Teemu Väisänen toivoi saavansa haastatteluja saksalaisten liikkeistä tietäviltä. Ylen julkaiseman jutun jälkeen yhteydenottoja tuli hurjasti.

Pekka Juntin kolumni: Perustetaan ylpeyden ja ahdistuksen keskusmuseo

Professori Laura Kolbe ehdotti Helsingin Sanomissa, että metsien ja sotiemme ainutkertaisia tarinoita kannattaisi tarjota matkailijoille nykyistä terhakkaammin. Minulla on parempi ajatus, kirjoittaa Pekka Juntti.

Huoli historiantiedoista johti lukiolaisten viemiseen aidoille taistelupaikoille Ilomantsissa – "Tällainen voisi olla joka vuosi"

Ilomantsissa on runsaasti sekä talvi- että jatkosodan taistelupaikkoja.

Näin ilkivallan jäljet lähtevät Mannerheimin salonkivaunusta – "Ihmiset eivät huomaa, että tässä on ollut töhryjä", sanoo puhdistaja

Pleksi-ikkunat vaihdetaan uusiin ja vaunu maalataan.

Pohjois-Karjalassa etsitään museoiden äänioppaisiin uutta näkemystä huumorista – inhimillisestä kärsimyksestä ei kuitenkaan lasketa leikkiä

"Vanha kunnon vitsi voi kertoa kipeästäkin asiasta ", sanoo koomikko-käsikirjoittaja Johanna Keinänen.

35 000 miestä rakensi Suomen halki valtavan rakennelman, joka kestää vaikka tykkitulen – katso, miten Salpalinja syntyi ja mitä siitä on jäljellä

Ei isänmaallisuudesta, vaan rahasta, viinasta ja naisista. Tällainen on Salpalinja.

Rajamuseo ei siirry Lieksaan, vaan jää varuskunta-alueelle Imatralle

Lieksassa riittää rajaseudun perinteitä, sotahistoriaa ja museo-osaamista. Rajamuseo ei kuitenkaan siirry kaupunkiin..

Venäjä alkaa tutkia suomalaisten toimia Karjalassa jatkosodan aikana mahdollisena kansanmurhana – Tutkija: Ikivanha juttu

Venäjän tutkintakomitean tiedotteessa viitataan Suomen perustamien vankileirien asumisoloihin sekä ruoka- ja työnormeihin.

Sota-ajan tanssikieltoa valvottiin ankarasti, silti Suomi tanssi – kaksi kuoli, kaksi tuomittiin vankilaan, kymmeniä tuhansia sakotettiin

Kielletyt leikit -kirja kertoo, kuinka Suomi kielsi paritanssin talvisodan alettua moraalisyihin vedoten.

Venäläisemigranttien talvisota – Mannerheim hyväksyi huippusalaisen suunnitelman bolševikkien vastaisen sotavankiarmeijan perustamisesta

Helsinkiläisen Schulginien perheen piirissä elänyt tarina siitä, kuinka isoisä Feodor sai talvisodan aikana tehtäväksi muodostaa neuvostoliittolaisista sotavangeista osastoja, jotka lähtisivät sotimaan Neuvostoliittoa vastaan, on saanut viime vuosina uutta vahvistusta arkistoiden kätköistä löytyneistä tiedoista.

Hetkiä talvisodan nuorista värikuvina – kylmän ja ankaran sodan aikana myös hymyiltiin kameralle

Värjäsimme vanhoja talvisotakuvia tekoälyn avulla värillisiksi.