Aihe: suo

Eteläpohjalaisen suon suojelulla yllättävän suuri merkitys – ”Nämä toimet auttavat koko maapalloa”, arvioi ilmastotutkija Tero Mustonen

Palkittu osuuskunta Lumimuutos osti ennallistamisohjelmaansa lähes 300 hehtaaria suota Seinäjoelta. Saksalainen ilmastorahasto tuli apuun 200 000 euron tukisummalla.

Johannes Roviomaan kolumni: Uusia kaivoshankkeita perustellaan vihreällä siirtymällä, mutta luonnolle ne ovat tuhoisia

Euroopan unionilta puuttuu yhteinen strategia kriittisten mineraalien kestävään hankintaan ja käyttöön. Suomen luonnon kannalta merkittävää on, miten EU:n sääntely toteutuu, pohtii Roviomaa.

Pori ennallistaa noin 70 hehtaaria suota Kokemäellä

Harjunsuon ennallistamisen tavoitteena on hidastaa ilmastonmuutosta ja säilyttää luonnon monimuotoisuutta.

Nyt on vuoden paras aika mennä suolle – soiden arvostus on alkanut kasvaa pitkän mollaamisen jälkeen

Suomalaiset arvostavat soita yhä enemmän niiden ilmastonmuutosta torjuvien vaikutusten ja retkeilymahdollisuuksien takia. Silti suot ovat monelle vielä tuntemattomia korpimaita.

Ilomantsin Haravasuota ennallistetaan talkoolaisten ja lapioiden voimin – Koitajoen kunnostushanke etenee

Suon omistava metsäyhtiö Tornator ja osuuskunta Lumimuutos muokkaavat alueen suovesiä kulkemaan luonnonmukaiseen suuntaan. Hyödyt näkyvät kuitenkin vasta kymmenien vuosien päästä.

Metsähallitus täyttää suo-ojia Liesjärven kansallispuistossa – ennallistamisen tulokset näkyvät vasta vuosien päästä

Ojien täyttäminen on osa suon ennallistamista, jonka tavoitteena on suon vedenpinnan nousu luontaiselle tasolle.

Karnevaalit suolla – potkupallokisat vetivät taas Hyrynsalmen suolle yli sata joukkuetta kisaamaan MM-tittelistä

Suopotkupallon MM-kisat käydään tänä viikonloppuna Hyrynsalmen Vuorisuolla jo 22. kerran. Mukana yli 130 joukkuetta.

Metsähallitus alkaa ennallistaa Ylinenkeitaan suota Siikaisissa – ympäristöohjelmalla on autettu jo satoja uhanalaisia lajeja Suomessa

Ennallistamisen tarkoituksena on palauttaa Ylinenkeitaan suolle sen luontainen vesitalous. Tämä auttaa suon oman lajiston paluuta takaisin alueelle.

Turvetuotannosta voi valua vaikka kuravettä – osa ympäristöluvista ottaa kantaa vain veden puhdistukseen, ei laatuun

Neova hakee muutoksia turvealueidensa ympäristölupiin. Perusteluina on usein se, että yhtiö ei ole saavuttanut vedenpuhdistukselle luvassa määriteltyjä tehoja.

Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri arvostelee Neovaa ympäristölupaehtojen rikkomisesta

Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piirin mukaan Neova on toistuvasti hakenut turvetuotantoalueilleen lievennyksiä ympäristölupien ehtoihin.

Suon pitkä matka takaisin luonnontilaan: näin 130 hehtaarin suon ennallistaminen jatkuu Hämeessä

Tavoitteena on, että suon vedenpinta nousee luontaiselle tasolle, jonka jälkeen suo palautuu pikkuhiljaa kohti luontaisenkaltaista tilaa.

Kainuussa metsiä ja soita suojeltiin viime vuonna kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna

Vuonna 2021 Kainuussa suojeltiin vapaaehtoisesti 800 hehtaaria, kun viime vuonna määrä oli 1 800 hehtaaria. Metsien ja soiden vapaaehtoiseen suojeluun käytettiin 3,4 miljoonaa euroa valtion varoja.

Pohjois-Savossa suojeltiin suuri määrä soita ja metsiä

Yhteensä arvokkaita suo- ja metsäkohteita suojeltiin Pohjois-Savossa lähes 1 200 hehtaaria viime vuonna.

Ilomantsiin uusi luonnonsuojelualue

Suojeltavalla Koukosuolla pesii riekkoja.

Ennallistamisasetus käynnistäisi ennen näkemättömän suo-ojien tukkimisurakan, jossa osaavat kaivurikuskit loppuisivat nopeasti kesken

Kiistelty ennallistamisasetus vaatii heikentyneiden ekosysteemien elvyttämistä. Epätietoisuus on kuitenkin suurta sen suhteen, kuinka paljon Suomessa on heikkokuntoisia soita.

Hossan kansallispuistossa palautetaan suoluontoa kohti luonnontilaa – Tuiranvaaran alue kokee lähivuosina muodonmuutoksen

Tavoitteena on palauttaa aikoinaan ojitetut suot mahdollisimman luonnontilaisiksi. Suot ovat yksi Suomen eniten heikentyneistä luontotyypeistä, ja niiden lajisto köyhtyy edelleen.

Keski-Pohjanmaalle on perusteilla kansallispuisto Kokkolan ja Kannuksen maille

Alueen ainutlaatuisuus on ensimmäisenä havaittu Kannuksessa, jossa joukko aktiiveja on tehnyt vuosia töitä alueen suojelemiseksi.

"Vanhan rakennuksen purkaminen on kauheaa, mutta tuhansia vuosia vanhaan suohon kajoaminen ei hätkähdytä", ihmettelee kirjailija Jenni Räinä

Kulttuurivieras, palkittu tietokirjailija Jenni Räinä purki ilmastoahdistustaan kirjoittamalla romaanin soista. Aiheen poliittisuus ja ajankohtaisuus yllättivät kirjailijan.

Oja tukkoon, kiviä koskeen – tätä tarkoittaa EU:n ennallistamisasetus, josta hallitus riitautui

Ennallistamisaloitteella EU haluaa jäsenmaiden lisäävän vesistöjen, metsien ja soiden palauttamista luonnontilaan. Kustannukset Suomelle riippuvat siitä, mitä määritellään heikentyneeksi luonnoksi.

Saako EU-rahalla rakentaa aurinkovoimalan entiselle turvesuolle? Maakunnilla on kiire saada kymmenien miljoonien tukipotti käytettyä

Valtaosa maakunnista saa kymmeniä miljoonia euroja EU:n uudesta oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta. Hankkeet on kehitettävä nopeasti, sillä rahat tulevat jakoon todennäköisesti jo tammikuussa.

Reisjärvellä ennallistetaan vanha suo – tavoitteena luonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Metsähallitus ennallistaa tänä syksynä suota Reisjärven Ukonmurronnevalla. Suot ovat yksi Suomen eniten heikentyneistä luontotyypeistä.

Ekologinen kompensaatio on uusi keino luontokadon hidastamiseen – laki ei siihen pakota, mutta pankki voi pian velvoittaakin

Viranomaisten valvoma kompensaatiorekisteri pitäisi huolen siitä, ettei luontohaittojen hyvitys mene yritysten viherpesuksi ilman todellisia hyötyjä.

Metsien muokkaus on muuttunut, ja se antoi mustikalle uuden mahdollisuuden – suoluonto on hätää kärsimässä

Suomessa tutkitaan, miten metsien kasvillisuus on muuttunut 1950-luvulta lähtien. Mustikka menestyy nyt entistä paremmin, etenkin eteläisessä Suomessa.

Sahannevan ennallistaminen alkoi puuston poistolla, nyt rakennetaan 34 patoa – ensimmäinen pato syntyy käsivoimin

Ennallistamistyöt ovat käynnissä Seinäjoen Sahannevalla. Metsäojat padotaan ja nevan vesitalous pyritään palauttamaan mahdollisimman luonnontilaiseksi.

Syyttäjä vaatii ehdollista vankeutta metsärikoksesta ja avustuspetoksista pohjalaiselle metsänomistajalle

Metsärikosepäilyssä on kyse arvokkaan suoalueen turmelemisesta. Avustuspetosepäilyt koskevat nuoren metsän hoitoon myönnettyjä tukia.

Jari Perälä täyttää parkanolaisilla soilla itse kaivamiaan ojia – vesistöjen ja soiden ennallistamiseen olisi nyt rahaa, mutta tekijöitä puuttuu

Ympäristöministeriön Helmi-ohjelman toinen kierros alkaa syksyllä. Kunnostusta kaipaavia vesistöjä, soita ja metsiä on paljon ympäri maata. Luontoarvoja pitäisi palauttaa ja vesistöjä puhdistaa. Osaavia tekijöitä puuttuu, sanoo ympäri Suomea vesistöjä kunnostava Janne Raassina.

Suot kylpevät oranssissa loistossa – hyvä hillavuosi hemmottelee marjastajia myös pohjalaismaakunnissa

Asiantuntijan mukaan parhaillaan käynnissä on jo kolmas peräkkäinen hyvä hillasesonki.

Turvemetsät kasvaneet uhaksi Suomen ilmastotavoitteille – lisääntyvistä hakkuista vapautumassa isot päästöt, joihin ajateltu keino ei auta

Tutkijoiden uusien laskelmien mukaan lisähakkuut ojitetuissa turvemetsissä voivat keikuttaa ilmastotavoitteille tärkeän metsänielun pysyvästi isoksi päästölähteeksi.

Roponen ja Isometsä suohiihdon mestareiksi – molemmat kertoivat olevansa yllättyneet tapahtuman tunnelmasta

Kumpikaan ei ollut aikaisemmin hiihtänyt suolla, vaikka aktiiviaikoina suolla harjoittelu kuuluikin harjoitusohjelmaan. Hiihtäjät nauttivat tapahtuman tunnelmasta.

Suopotkupallon MM-kisoissa rellestämisen huippuvuodet voivat olla ohi – nyt tarvitaan uusia lajeja kuten suohiihtoa tai suoampumahiihtoa

Kuraista lajia on pelattu jo yli 20 vuotta. MM-kisat eivät vedä enää samanlaisia massoja kuin aiemmin, tapahtuma saattaakin kehittyä jatkossa toiseen suuntaan.

Voiko ojitusten kuihduttamaa suoluontoa pelastaa? Palasimme 10 vuoden tauon jälkeen Soukonkorpeen, jonka tarina herättää toivoa ja yllättää

Soita ennallistetaan Suomessa ahkerammin kuin koskaan. Ilmastokriisin vakavuus panee miettimään, kuinka paljon ja millaisia soita voidaan ennallistaa.

Pielaveden Kuivastensuolle lintukosteikko

Entiselle turvetuotantoalueelle tehdään pohjapato veden pinnan nostamiseksi.

Lettosuo on soista arvokkain, mutta koko ajan harvinaisempi Suomessa – Anna Isotalo etsii arvokkaita alueita ja keinoja niiden säilyttämiseen

"Letoilla elää suurin osa soiden uhanalaisista lajeista", sanoo Anna Isotalo. Metsänhoitajaksi valmistuva Isotalo kiinnostui soista, koska ne ovat ilmastonmuutoksen torjunnan ja luonnonsuojelun kannalta hyvin tärkeitä, varsinkin Suomessa.

Soinin Naarasnevan ilmastotutkimuksen seuraava vaihe alkaa – suolle ryhdytään istuttamaan mäntyjä

Soinin Naarasnevalla tutkitaan entisen turvetuotantosuon ilmastopäästöjä. Nyt siirrytään vaiheeseen, jossa suota ryhdytään metsittämään.

Metsähallitus on ennallistanut soita Vöyrillä – perinnemaisemia kunnostetaan umpeenkasvusta saaristossa

Aikaisemmin soille kaivettuja ojia on täytetty raivaamalla ojien täyttöä haittaava ja ojituksen jälkeen kasvanut puusto. Tämän jälkeen ojat on täytetty koneellisesti.

Ainutlaatuinen Selkämeri on muuttunut soiden ojitusten takia ongelmamereksi

Uuden tutkimuksen mukaan Selkämeren tilan heikkeneminen vaikuttaa virkistyskäytön lisäksi merilajistoon. Muutos voi selittää muun muassa laihemmat silakat.

40 000 askelta on tavallinen päivälukema, kun Tarja Anttila ja Jani Antila vaeltavat Suomen soilla – heidän tavoitteensa on suoluonnon pelastaminen

Metsäalan asiantuntijat jalkautuvat kymmenille suojelusoille tänä kesänä. Aineiston pohjalta Metsähallituksen Luontopalvelut suunnittelee vesienpalautuksen yhteistyössä maanomistajien kanssa. Suot kärsivät metsäojitusten aiheuttamasta kuivuudesta.

Lettosoiden nykytilaa selvitetään Hämeessä

Tulevana kesänä lettosoilla tehdään maastoinventointeja Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Lettoja on erityisesti pohjavesivaikutteisilla alueilla.

Lisää vain vesi: Kemiönsaaren talousmetsästä hiilinieluksi – suon ennallistaminen Kullan alueella on helppoa, mutta hidasta

Kemiönsaaressa kaivettiin sodan jälkeen ojia vauhdittamaan soisen notkelman puiden kasvua. Nyt Kullan alueen valtaojat on tukittu. Pitkä matka talousmetsästä takaisin hiiltä sitovaksi suoksi on alkanut.

Neova myy kunnostettuja kosteikkoja

Alueista monet ovat käytettyjä turvetuotantoalueita. Kiinnostuneita ovat olleet etenkin luonto- ja metsästysharrastajat.

Sakatin kaivosyhtiö lupaa ostaa kompensaatioalueita jatkossa Sodankylästä – nyt etsinnässä metsää ja suota, myöhemmin ehkä lapinleinikkejä ja kenties kokonainen aapasuo

Jos kaivos toteutuu, vapaaehtoinen kompensaatio ei yksin riitä, vaan yhtiön on löydettävä esimerkiksi lapinleinikkiesiintymiä suojeltavaksi muualta. Jos kaivoksen haitat Viiankiaavalle olisivat merkittävät, yhtiön pitäisi löytää Natura-verkostoon uusi aapasuo.

Torronsuon kansallispuisto laajenee

Tammelan Torronsuon kansallispuistoon lisätään noin 30 hehtaarin suikale kansallispuiston eteläiselle reunalle. Lisämaa antaa suojaa avoimelle suoluonnolle.

Metsähallitus ennallistaa suota Paljakannevalla Vöyrin ja Kauhavan rajalla

Metsähallituksen käynnistämällä ennallistamisella pyritään mahdollistamaan Paljakannevan palautuminen vähitellen luonnontilaan. Paljakannevan monipuolinen suoalue muodostuu keidas- ja aapasuo-osista.

Pohjalaismaakuntiin saatiin viime vuonna uusia luonnonsuojelualueita yli tavoitteiden

Kaikkiaan metsiä ja soita suojeltiin yli 1 700 hehtaaria. Viime vuonna pohjalaismaakunnissa suojeltiin muun muassa kymmeniä hehtaareja reheviä korpia sekä harvinaisia suoalueita.

Suomessa suota on pidetty joutomaana

Suomalaisten suhde suohon on ristiriitainen.

Yhteensä yli 200 hehtaarin yksityiset suojelualueet perustettiin Kaaville ja Tuusniemelle

Kaavin suojelualue on metsäyhtiö Tornatorin kahdessadas yksityinen suojelualue.

Polttoturpeen kaivaminen soilta ei lopu vielä: Neova käynnistää tuotannon ainakin Itä-Suomessa

Turpeen energiakäyttö on näyttänyt hiipuvan nopeasti, mutta kauppapakotteet vaikeuttavat puuhakkeen saantia.

Kanta-Hämeen turvesoilla jälleen kuhinaa ensi kesänä

Kanta-Hämeestä tultaneen nostamaan ensi kesänä luultua suurempia määriä sekä energiaturvetta että kasvuturvetta. Energiaturpeen tuotantoa ehdittiin jo ajaa maakunnassa alas.

Kaakkois-Suomessa suojeltiin viime vuonna 700 hehtaaria metsää ja soita – metsien suojeluaste on Kaakkois-Suomessa maan alhaisimpia

Pääosa suojelluista metsistä oli iäkkäitä kangasmetsiä, mutta myös esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita lehtoja ja korpia suojeltiin.