Uusimmat artikkelit
Poliisikoira löysi eksyneen marjastajan Jämsän ja Mäntän rajalta – marjastajaparin puhelimesta loppui akku, eikä heillä ollut mukana eväitä
Poliisi etsi keskiviikkona marjastamaan lähtenyttä ja reissulla eksynyttä pariskuntaa.
Pesu ja Hacklin nostivat KPL:n Kiteellä suosta – "Eihän me saatu alussa lyöntien lisäksi heittojakaan kiinni"
Koplan sisäpelin lukon avasi toisella jaksolla kakkosrajasta tyhjän kentän kunnarin, kauden kolmantensa iskenyt etenijäjokeri Ville Pesu. KPL:n Juho Hacklin jatkoi perään kahdella kotiutuksella.
Turpeen tilalle kaavaillaan rahkasammalen kasvatusta – ennallistettua suota tarvittaisiin vähintään 30 000 hehtaaria
Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan parhaillaan rahkasammalen kasvatusta. Rahkasammalta on kaavailtu kasvuturpeen korvaajaksi, mutta jotta sammalen käyttö olisi kestävää, sitä pitäisi kerätä ainoastaan ennallistetuilta suoalueilta.
Soiden ennallistaminen lisää luonnon monimuotoisuutta, mutta aiheuttaa aluksi myös päästöjä
Luontopaneelin raportin mukaan Suomella on tärkeä rooli suolajiston säilyttämisessä, koska Euroopan unionin alueella muualla ei soita ole näin paljon. Suuri osa Etelä- ja Keski-Suomen soista on nyt ojitettu, mutta niiden palauttamisella luonnontilaan saadaan melko nopeasti takaisin niiden kadonnutta lajistoa ja vähennettyä vuosien kuluessa myös ravinne- ja ilmastopäästöjä.
Leena Vilkan kolumni: Maapallon pelastamiseen tarvitaan ajattelun muutos ja järeitä toimia heti
Toimet ympäristön hyväksi ovat melkoista näpertelyä. Olemme kaukana kestävästä kehityksestä. Jos maapallo ja ihmiselämä halutaan pelastaa, tarvitaan järeitä toimenpiteitä kulutuksen, talouskasvun ja päästöjen pysäyttämiseksi, kirjoittaa Vilkka.
Lettosoita inventoidaan kesällä Kittilässä ja Sallassa
Inventointi tuottaa tietoa lettojen esiintymisestä ja tilasta sekä hoito- ja ennallistamistarpeesta.
Tältä näyttää oikea korpi – Jorhonkorpi palautettiin ajassa taaksepäin tukkimalla ojat
Uhanalaisten soiden ennallistamisesta saadaan hyviä tuloksia. Jorhonkorvessa Ilomantsissa on havaittu myönteisiä muutoksia jo vuosi töiden jälkeen. Ennallistamisessa vesien kulkua palautetaan lähemmäksi alkuperäistä.
Tuuli ja kuumuus ovat vaikeuttaneet tulipalon sammutusta turvesuolla Keuruulla
Hälytys tulipalosta turvetuotantoalueelta tuli maantaina iltapäivällä kello 14 aikaan.
Metsähallitus kartoittaa ja kunnostaa virtavesiä Lapissa
Vesistöjen tilaa parantavat myös laajat soiden ennallistamistoimenpiteet niin suojelualueilla kuin muillakin Metsähallituksen hoitamilla alueilla.
Itä-Suomen yliopisto alkaa tutkia rahkasammaleen viljelymahdollisuuksia soilla – tavoitteena korvata kasvuturve
Tutkimus kohdentuu Metsähallituksen omistamille soille, jotka on ennallistettu kymmenen vuotta sitten. Tutkimuskysymyksenä on selvittää, kuinka paljon rahkasammal kasvaa näillä soilla seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kyseessä on koko maailman mittakaavassa ainutlaatuinen tutkimus.
Hämeen kuntien hiilinielut ja -varastot kartoitettiin
Hiilinielut ovat suhteellisesti suuria pienissä maaseutukunnissa. Hiilivarastot ovat taas suurimmillaan siellä, missä on paljon soita.
Maankäytön ilmastovaikutuksista haetaan nyt uutta tietoa: eteläpohjalainen suo metsitetään ja sen ilmastovaikutuksia mitataan kymmenen vuoden ajan
Turvetuotannosta poistetun suon metsityksen ilmastovaikutuksia tutkitaan Etelä-Pohjanmaalla osana Suomen hiilineutraalisuustavoitteita. Soinin uudella mittausasemalla tutkitaan nyt ensimmäistä kertaa juuri metsitettävän suon ilmastovaikutuksia ainakin kymmenen vuoden ajan.
Sääskiennusteita ei tipu, vaikka niitä kaivataan joka kevät – tutkija: "Edeltäjälleni tuli tappouhkauksia sen vuoksi, että ennustus meni pieleen"
Hyönteistutkijat kertovat ennusteiden sijaan siitä, ovatko olosuhteet hyttyspopulaatioille otolliset vai eivät. Hyttysten lukumäärän arviointia helpottaisi toukkien laskenta eri alueilla, mutta se olisi kallista ja aikaavievää.
Hossan kansallispuistossa täytetään ojia ja kaadetaan puita metsänpolttoa ajatellen: toimilla pyritään ennallistamaan luontoa
Entisiä talousmetsiä halutaan ennallistaa lähemmäksi luonnontilaa. Ennallistettavissa suometsissä kaadetaan käytännössä kaikki puut ja täytetään ojat, jotta suo alkaisi palautua ennalleen. Tarkoitus on parantaa myös monen harvinaisen lajin elinoloja.
"Turpeen käyttö on kestävää kehitystä", julistavat mielenosoittajat – asiantuntija kävi läpi neljä turvetuotannon puolustajien argumenttia
Geologian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Jukka Turunen kehottaa olemaan turvekeskustelussa tarkkana, etteivät faktat vääristy. On tärkeää tietää, mistä puhutaan ja mitä lukuja verrataan.
Tässä koemetsässä kokeillaan helppoa keinoa päästöjen vähentämiseen – katso animaatiosta, miten luonto korjaa itsensä
Maankäytön mahdollisuudet päästöjen vähentämiseen ovat suuremmat kuin liikenteen.
Rahitunlammin alue Janakkalassa sopii monimuotoisuudellaan hyvin luonnonsuojelualueeksi
Hämeen ely-keskuksen mukaan Rahitussa kangasmetsää, pienvesiä sekä puustoista suota.
Suometsille suositellaan jatkuvaa kasvatusta, mutta onko Suomi valmis metsänhoidon muutoksiin? Asiantuntija: "Ihmiset ovat erittäin poteroituneita omiin näkemyksiinsä"
Suomessa on pitkään ollut yksi vallitseva metsänkäsittelytapa ja nyt sitä halutaan monipuolistaa. Ei ole yhtä oikeaa, vaan käsittely on valittava metsän mukaan.
Korkokenkäkukkamekkosuohiihdon Ämmänkisat, Pudasjärvi
Omalaatuinen kesätapahtuma kiinnostaa ulkomaita myöten.
"Energiaturvetta ei tuoteta ensi kesänä ämpärillistäkään" – Nuori kaivinkoneyrittäjä siirtyi turvesuolta kansallispuistoon
Suojelualueiden ojitettuja soita ennallistetaan enemmän kuin koskaan. 20 kilometriä ojaa täytetään Valkmusan kansallispuistossa Pyhtäällä.
Sodankylän uusi kaivos olisi malmirikkauksiensa vuoksi Euroopan merkittävimpiä, mutta se sijaitsee suojellulla Viiankiaavalla – kaivosyhtiö vakuuttaa: "Suo ei kuivu"
Kaivosyhtiö yritti rajata kaivosalueen Natura-alueen ulkopuolelle, vaikka malmi louhitaan suojellun suon alta.
Tammelan Torronsuo on saanut pienen laajennuksen
Laajennus on pieni mutta merkittävä.
Sodankylän Viiankiaavan soidensuojelualueen luontopolun pitkospuita uusitaan ensi kesänä
Pitkosmateriaalien kuljetus alueelle aloitetaan lähiviikkoina moottorikelkoilla.
Irti turpeesta -kansalaisaloitteelle tukea myös Etelä-Savosta
Turpeen energiapoltosta haluaa eroon jo yli 50 000 suomalaista.
Ennätysmäärä metsää suojeltiin viime vuonna Kaakkois-Suomessa – metsänomistajille maksettiin yli 4,4 miljoonaa euroa korvauksia
Suurin osa uusista metsiensuojelualueista perustettiin yksityisten metsänomistajien hakemuksesta.
Kansalaisaloite turpeen energiakäytön lopettamiseksi etenee eduskuntaan
Turpeen polttaminen aiheuttaa muun muassa isot hiilidioksidipäästöt suhteessa siitä saatuun energiamäärään.
Turvetuotannon muutoksiin valmistaudutaan maakunnissa - luonnonsuojeluliitto muistuttaa alasajon olleen tiedossa pitkään: "Joka asiassa tulee lopussa se hätä"
Turvetuotannon alasajon vaikutukset esimerkiksi yrittäjiin huolettavat kaikkia. Maakunnissa valmistellaan suunnitelmia siirtymäkauden tuen hakemiseksi.
Onnistunut metsitys uudistaa pusikkoisen pellon tai kuoritun turvesuon hiilinieluksi – Suomi kirittää ilmastotavoitteitaan tukirahalla
Suomen hiilinielua voisi lisätä jopa 100 000 hehtaarilla. Metsityksen toivotaan onnistuvan paremmin kuin takavuosina.
Rahkasammalen kestävälle korjuulle laaditaan kriteerit – myös lakimuutostarpeet selvitetään
Luonnonsuojelijat ovat kiinnittäneet huomiota rahkasammalen korjuun aiheuttamiin vahinkoihin muun muassa Kihniössä.
Energiaturpeen tuotanto vähenee, arvokas erityiskalusto jäämässä yrittäjien käsiin
Tuotantosoille tarkoitetulla kalustolla ei ole käyttöä muissa tehtävissä.
Imatralla suojellaan uusi suoalue eli Kurkisuo-Pahamaansuo – alueella saa marjastaa, sienestää ja metsästää
Ely-keskus maksaa Imatran kaupungille 96 000 euroa 55 hehtaarin kokoisesta Kurkisuo-Pahamaansuo -alueesta, josta tulee uusi luonnonsuojelualue.
Itä-Suomen yliopiston syntymäpäivälahjatoive suosta täyttyi – juhlavuoden keräys tuotti noin 19 000 euroa ja suokaupat onnistuivat
Juhlavuosi huipentui, kun Luonnonperintösäätiö osti Kiuruveden Ylpässuon eteläosasta reilun 10 hehtaarin suojeltavan alueen.
Laajoja suoalueita suojeluun Kaavilla, Keiteleellä ja Sonkajärvellä
Soiden pinta-ala on yhteensä noin 360 hehtaaria.
Avara luonto: Matsalun hirvet – Viron kansallispuiston kosteikko kuhisee elämää
Matsalun kosteikko on kansainvälisesti merkittävä paikka.
Joensuun Luhtapohjan suoluonnosta suojelukohde
Tornator Oyj ja valtio ovat sopineet noin 750 hehtaarin suuruisen alueen suojelusta Joensuun Luhtapohjassa. Alueesta tulee Pohjois-Karjalan toiseksi suurin yksityinen suojelualue.
Ympäristöministeri Mikkonen selvityttää kansallispuistojen turvallisuuden, taustalla kävijämäärän kasvu ja metsästyskuolemat
Ministeri haluaa varmistuksen, että metsästys on rajattu kansallispuistoissa niin ettei se aiheuta vaaraa puistoissa liikkuville.
Punkalaitumella sammutetaan turvesuota
Tulipalo on Isosuolla.
Poimurit loppuivat ja pakastimet vietiin käsistä, kun suomalaiset villiintyivät poimimaan marjoja – torniolainen Nico Kauppila keräsi 500 litraa hillaa
Hyvä marjakesä ja koronan myötä muuttunut vapaa-ajan käyttö saivat suomalaiset lähtemään metsiin ja soille. Tämä näkyi myös pakastin- ja poimurikaupassa.
Ympäristöväki toivoo Vapon lahjoittavan Teerinevan kunnalle tai ennallistavan sen itse – yhtiö ei lämpene vetoomukselle
Vapon mukaan Teerinevaa käsitellään yhtenä kiinteistökauppana satojen muiden joukossa.
Neljää arvokasta suota ryhdytään suojelemaan Etelä-Savossa
Sopimuksen myötä Heinäveden Leväsensuon ja Haisevanpuron suojelualueet sekä Pieksämäellä sijaitsevan Isosuon, Lihavanlamminsuon ja Suurisuon alueita ryhdytään suojelemaan.
Suokampanjan tuotto käyttöön – Kauhavan Huhmarnevasta suojelukohde
Pentti Linkolan perustama Luonnonperintösäätiö suojelee Kauhavan viimeisen luonnontilaisen suoalueen.
25 jalkapallokentällistä ojitettua suota kunnostetaan Valkmusan kansallispuistossa – teeret pääsevät kunnolla soitimelle
Valkmusan Munasuon ennallistaminen on eteläisen Suomen mittakaavassa laaja.
Muhoksen Kivisuon laajasta aapasuosta tuli suojelualue
Kivisuolla on maanantaina tehdyn suojelualuesopimuksen myötä jo yli 900 hehtaaria suojeltua suoluontoa.
Kun isä kuoli turvesuolle, Harrille jäi bisnes josta poliitikot riitelevät, vaikka peli on jo hävitty – "Pahantekijän roolissa oleminen on raskasta pitemmän päälle"
Turve on imagohaitta, josta halutaan äkkiä eroon. Päästökauppa nostaa hintaa, ja lisäverojakin on tulossa.
Toimittaja hyvitti kesälomamatkansa päästöt kolmen eri palvelun avulla – hyvitys jäi epävarmaksi, koska alalta puuttuvat säännöt
Suomeen on syntymässä monenkirjava uusi ilmastobisnes. Kysyntä kasvaa, mutta alalta puuttuvat säännöt ja valvonta. Toimittaja testasi kolme päästöjen hyvityspalvelua.
Alajärvi suojelee Valkeisjärven suoalueen
Valkeisjärven vesistön kaupunki jättää suojelun ulkopuolelle, sillä siellä on virkistys- ja kalastuskäyttöä.
Vapo myy maitaan nettihuutokaupassa, koska turpeen energiakäyttö vähenee – Henri Pulkkinen osti metsää sijoituksena lapsilleen
Myynnissä on käytöstä poistettuja turvesoita, metsäpalstoja ja kosteikkoja.
Metsähallitus ennallistaa soita yhä monipuolisemmin – osa kohteista sellaisia, joita aiemmin on pidetty ongelmallisina
Aiemmin on suojeltu pääasiassa luonnonsuojelualueiden soita. Nykyään mukaan otetaan myös talouskäytössä olevia alueita.
Ainutlaatuisia rakennuksia ja arkkitehtuuria ympäri Suomea – Katso Egenlandin kymmenen kohdetta
Rakennukset ja arkkitehtuuri kotimaan matkakohteina.
Hillastajaa odotti suolla melkoinen yllätys, täysin oranssina hehkuva suo – "Siinä täyttyivät hyvän hillapaikan kriteerit"
Pudasjärveläinen Janne Kummala tallensi kuvan harvinaisen hyvästä hillapaikasta.