Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Kaivinkoneen kuljettaja Jari Perälä kaivinkoneessa suolla.

Jari Perälä täyttää parkanolaisilla soilla itse kaivamiaan ojia – vesistöjen ja soiden ennallistamiseen olisi nyt rahaa, mutta tekijöitä puuttuu

Ympäristöministeriön Helmi-ohjelman toinen kierros alkaa syksyllä. Kunnostusta kaipaavia vesistöjä, soita ja metsiä on paljon ympäri maata. Luontoarvoja pitäisi palauttaa ja vesistöjä puhdistaa. Osaavia tekijöitä puuttuu, sanoo ympäri Suomea vesistöjä kunnostava Janne Raassina.

Yli pursuava hillaämpäri.

Suot kylpevät oranssissa loistossa – hyvä hillavuosi hemmottelee marjastajia myös pohjalaismaakunnissa

Asiantuntijan mukaan parhaillaan käynnissä on jo kolmas peräkkäinen hyvä hillasesonki.

Suometsä Asikkala.

Turvemetsät kasvaneet uhaksi Suomen ilmastotavoitteille – lisääntyvistä hakkuista vapautumassa isot päästöt, joihin ajateltu keino ei auta

Tutkijoiden uusien laskelmien mukaan lisähakkuut ojitetuissa turvemetsissä voivat keikuttaa ilmastotavoitteille tärkeän metsänielun pysyvästi isoksi päästölähteeksi.

Riitta-Liisa Roponen ja Jari Isometsä poseeraavat mitalit kaulassa Hyrynsalmen Vuorisuolla.

Roponen ja Isometsä suohiihdon mestareiksi – molemmat kertoivat olevansa yllättyneet tapahtuman tunnelmasta

Kumpikaan ei ollut aikaisemmin hiihtänyt suolla, vaikka aktiiviaikoina suolla harjoittelu kuuluikin harjoitusohjelmaan. Hiihtäjät nauttivat tapahtuman tunnelmasta.

Suvi Kemppainen hiihtää suolla.

Suopotkupallon MM-kisoissa rellestämisen huippuvuodet voivat olla ohi – nyt tarvitaan uusia lajeja kuten suohiihtoa tai suoampumahiihtoa

Kuraista lajia on pelattu jo yli 20 vuotta. MM-kisat eivät vedä enää samanlaisia massoja kuin aiemmin, tapahtuma saattaakin kehittyä jatkossa toiseen suuntaan.

GTK:n erikoistutkija Liisa Maanavilja hymyilee ja pitää kädessään nippua rahkasammalta. Taustalla sammal- ja mustikkapeitteinen kuusikorpi.

Voiko ojitusten kuihduttamaa suoluontoa pelastaa? Palasimme 10 vuoden tauon jälkeen Soukonkorpeen, jonka tarina herättää toivoa ja yllättää

Soita ennallistetaan Suomessa ahkerammin kuin koskaan. Ilmastokriisin vakavuus panee miettimään, kuinka paljon ja millaisia soita voidaan ennallistaa.

Projektisuunnittelija Anna Isotalo suolla.

Lettosuo on soista arvokkain, mutta koko ajan harvinaisempi Suomessa – Anna Isotalo etsii arvokkaita alueita ja keinoja niiden säilyttämiseen

"Letoilla elää suurin osa soiden uhanalaisista lajeista", sanoo Anna Isotalo. Metsänhoitajaksi valmistuva Isotalo kiinnostui soista, koska ne ovat ilmastonmuutoksen torjunnan ja luonnonsuojelun kannalta hyvin tärkeitä, varsinkin Suomessa.

Helsingin yliopiston mittausasema -kyltti suolla.

Soinin Naarasnevan ilmastotutkimuksen seuraava vaihe alkaa – suolle ryhdytään istuttamaan mäntyjä

Soinin Naarasnevalla tutkitaan entisen turvetuotantosuon ilmastopäästöjä. Nyt siirrytään vaiheeseen, jossa suota ryhdytään metsittämään.

Suo

Metsähallitus on ennallistanut soita Vöyrillä – perinnemaisemia kunnostetaan umpeenkasvusta saaristossa

Aikaisemmin soille kaivettuja ojia on täytetty raivaamalla ojien täyttöä haittaava ja ojituksen jälkeen kasvanut puusto. Tämän jälkeen ojat on täytetty koneellisesti.

Sinilevää vedessä.

Ainutlaatuinen Selkämeri on muuttunut soiden ojitusten takia ongelmamereksi

Uuden tutkimuksen mukaan Selkämeren tilan heikkeneminen vaikuttaa virkistyskäytön lisäksi merilajistoon. Muutos voi selittää muun muassa laihemmat silakat.

Tapion asiantuntija Tarja Anttila tutkimassa Halsuan Taskunevan vesitasapainoa.

40 000 askelta on tavallinen päivälukema, kun Tarja Anttila ja Jani Antila vaeltavat Suomen soilla – heidän tavoitteensa on suoluonnon pelastaminen

Metsäalan asiantuntijat jalkautuvat kymmenille suojelusoille tänä kesänä. Aineiston pohjalta Metsähallituksen Luontopalvelut suunnittelee vesienpalautuksen yhteistyössä maanomistajien kanssa. Suot kärsivät metsäojitusten aiheuttamasta kuivuudesta.

Lettosuon kasveja.

Lettosoiden nykytilaa selvitetään Hämeessä

Tulevana kesänä lettosoilla tehdään maastoinventointeja Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Lettoja on erityisesti pohjavesivaikutteisilla alueilla.

Vedellä täyttyneet kaivinkoneen jäljet metsässä koivikon keskellä.

Lisää vain vesi: Kemiönsaaren talousmetsästä hiilinieluksi – suon ennallistaminen Kullan alueella on helppoa, mutta hidasta

Kemiönsaaressa kaivettiin sodan jälkeen ojia vauhdittamaan soisen notkelman puiden kasvua. Nyt Kullan alueen valtaojat on tukittu. Pitkä matka talousmetsästä takaisin hiiltä sitovaksi suoksi on alkanut.

Veden peittämä entinen turvetuotantoalue

Neova myy kunnostettuja kosteikkoja

Alueista monet ovat käytettyjä turvetuotantoalueita. Kiinnostuneita ovat olleet etenkin luonto- ja metsästysharrastajat.

Viiankiaapaa luontopolun pitkospuilta kuvattuna Sodankylässä elokuussa 2021

Sakatin kaivosyhtiö lupaa ostaa kompensaatioalueita jatkossa Sodankylästä – nyt etsinnässä metsää ja suota, myöhemmin ehkä lapinleinikkejä ja kenties kokonainen aapasuo

Jos kaivos toteutuu, vapaaehtoinen kompensaatio ei yksin riitä, vaan yhtiön on löydettävä esimerkiksi lapinleinikkiesiintymiä suojeltavaksi muualta. Jos kaivoksen haitat Viiankiaavalle olisivat merkittävät, yhtiön pitäisi löytää Natura-verkostoon uusi aapasuo.

Juoksijoita pitkospuilla Torronsuon kansallispuistossa

Torronsuon kansallispuisto laajenee

Tammelan Torronsuon kansallispuistoon lisätään noin 30 hehtaarin suikale kansallispuiston eteläiselle reunalle. Lisämaa antaa suojaa avoimelle suoluonnolle.

Suopursuja

Metsähallitus ennallistaa suota Paljakannevalla Vöyrin ja Kauhavan rajalla

Metsähallituksen käynnistämällä ennallistamisella pyritään mahdollistamaan Paljakannevan palautuminen vähitellen luonnontilaan. Paljakannevan monipuolinen suoalue muodostuu keidas- ja aapasuo-osista.

Suojeltua luonnontilaista metsää.

Pohjalaismaakuntiin saatiin viime vuonna uusia luonnonsuojelualueita yli tavoitteiden

Kaikkiaan metsiä ja soita suojeltiin yli 1 700 hehtaaria. Viime vuonna pohjalaismaakunnissa suojeltiin muun muassa kymmeniä hehtaareja reheviä korpia sekä harvinaisia suoalueita.

Toimittaja Satu Kivelä, Havaintoja ihmisestä -ohjelmasta.

Suomessa suota on pidetty joutomaana

Suomalaisten suhde suohon on ristiriitainen.

Suota Tuusniemen suojelualueella.

Yhteensä yli 200 hehtaarin yksityiset suojelualueet perustettiin Kaaville ja Tuusniemelle

Kaavin suojelualue on metsäyhtiö Tornatorin kahdessadas yksityinen suojelualue.

Polttoturvetta kasoissa pressun alla turvetuotantoalueen laidalla.

Polttoturpeen kaivaminen soilta ei lopu vielä: Neova käynnistää tuotannon ainakin Itä-Suomessa

Turpeen energiakäyttö on näyttänyt hiipuvan nopeasti, mutta kauppapakotteet vaikeuttavat puuhakkeen saantia.

Liesjärven Rinnansuon turpennostoalue

Kanta-Hämeen turvesoilla jälleen kuhinaa ensi kesänä

Kanta-Hämeestä tultaneen nostamaan ensi kesänä luultua suurempia määriä sekä energiaturvetta että kasvuturvetta. Energiaturpeen tuotantoa ehdittiin jo ajaa maakunnassa alas.

Suojeltua luonnontilaista metsää.

Kaakkois-Suomessa suojeltiin viime vuonna 700 hehtaaria metsää ja soita – metsien suojeluaste on Kaakkois-Suomessa maan alhaisimpia

Pääosa suojelluista metsistä oli iäkkäitä kangasmetsiä, mutta myös esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita lehtoja ja korpia suojeltiin. 

Metso suojelualue, Salo

Etelä-Savoon uusia luonnonsuojelualueita – suojeltavia alueita halutaan lisää eri puolelta maakuntaa

Maanomistajille maksettuihin kauppahintoihin ja korvauksiin käytettiin yli neljä miljoonaa euroa. Ely-keskuksen mukaan korvausten määrä on noussut yhdessä metsän arvonnousun kanssa.

suoaluetta

Metsähallitus ennallistaa Porsmusansuota Luvialla

Porsmansuo on Satakunnan suurin säästynyt lettosuo. Siellä on useita uhanalaisia sammallajeja.

Kangaslamminsuo Sonkajärvellä

Tampereen yliopisto tekee metaanista biotuotteita bakteerien avulla

Maa- tai biokaasusta saadaan ravintoa ja teollisuuden raaka-aineita ruokkimalla niillä tiettyjä bakteereja. Samalla saadaan metaania pois ilmakehää lämmittämästä.

Röyhynsuo Janakkalassa.

Energiaturpeen tuotanto lähes loppunut Hämeessä

Energiaturpeesta on siirrytty muuhun turvetuotantoon. Muutos on ollut nopea.

Sammaloitunut puu

Metsänomistajat kaivattivat suolle luvatta yli neljä kilometriä ojaa – oikeus määräsi tuhansien eurojen sakot

Metsänomistaja kaivoi mailleen Lappeenrannassa kilometrikaupalla uusia ojia ilman asianmukaisia lupia. Oikeus antoi tuomion ympäristön turmelemisesta. 

Palanutta metsää.

Kalajoen valtavan metsäpalon syynä huolimattomuus? – Epäilty on kiistänyt osallisuutensa

Tuli tuhosi lähes 230 hehtaaria metsää heinä–elokuussa.

Kaksi miestä seisoo rämeletolla.

Kainuussa inventoidaan lettosoita – lähes puolet uhanalaisista suolajeista elää letoilla

Letot ovat suoluontotyypeistä rehevimpiä ja harvinaisimpia. Tällä hetkellä Kainuussa ei ole riittävästi tietoa suojelualueiden ulkopuolisten lettosoiden tilasta.

Vaalalainen lypsykarjatilallinen Pauli Lämsä

"Ollaan sitten hiiliviljelijöitä ja päästöjen vähentäjiä" – turvepellon omistaja kertoo, miksi maatalouden ilmastotoimet jumittavat

Maanviljelijät ovat keskeisessä roolissa, kun Suomen ilmastopäästöjä lähivuosina vähennetään. Moni viljelijä on kuitenkin turhautunut maataloutta koskeviin vaatimuksiin, sillä ilmastotoimiin ei ole tarjolla tukia.

Savansuo Miehikkälässä.

Ihmisen pilaaman suon pelastamiseen kokeillaan harvinaista keinoa – lähialueilta kannetaan alueelle ämpäreittäin rahkasammalta

Miehikkälän Savansuolla on aloitettu vanhan suon palauttaminen entiselleen. Ojitukset ovat pilanneet suon vuosikymmeniä sitten.

Riina Ahonen esittelee kuvia metsään vettä ryöpyttävästä hulevesien juoksutuksesta

Aktiivinen asukas auttoi suojeltua suoaluetta – työmaan erhe valutti hulevesiä Kangasalta Tampereen puolelle

Kangasalan uuden asuinalueen pääkadun työt ovat sadevesien valuma-alueella. Rissonkadun työmaalta valutettiin hulevesiä Petäjässuon laidalle neljänä päivänä.

Heinä-Vaajersuota.

Paikalliset vastustavat yhä Heinäsuon muuttamista turvesuoksi – huolena on pohjaveden laatu, kalakannat ja melu sekä pöly

Miehikkälässä vastustetaan turvetuotannon aloittamista Heinäsuolla. Suomen suurin turpeentuottaja Vapo on saanut turvesuota puoltavan ympäristöluvan Heinäsuolle. Viimeisin vastustava valiokuntalausunto annettiin tällä viikolla.

turvepelto

Entinen turvesuo muuttumassa ainutlaatuiseksi energiakeskukseksi Keski-Pohjanmaalla – suunnitteilla biometaanijalostamo, aurinkovoimala ja tuulivoimaa

Lampin Voima Oy:n mukaan uusi tuotantolaitos on toiminnassa Toholammilla jo parin vuoden kuluttua, jos kaikki sujuu suunnitellusti.

Tutkijoita turvesuolle rakennetulla mittauspisteellä Etelä-Pohjanmaan Soinissa.

Millaisia ilmastopäästöjä tulee vanhalta turvesuolta ja miten metsitys vaikuttaa niihin? Tätä tutkitaan nyt uudella mittausasemalla Etelä-Pohjanmaalla

Eteläpohjalainen Naarassuo sai mittausaseman, jossa tutkitaan turvetuotannosta poistetun suon ja sen metsittämisen ilmastovaikutuksia. Ajankohtainen tutkimus tuottaa täysin uutta ja kaivattua tietoa, jota voidaan hyödyntää Suomen hiilineutraalisuustavoitteissa.

Näätävuoma-Sotkavuoma soidensuojelualuetta ennallistetaan parhaillaan Kittilässä.

Näätävuoma-Sotkavuoma soidensuojelualuetta ennallistetaan Kittilässä

Ennallistaminen parantaa muun muassa alueella pesivien häiriöherkkien lintulajien elinoloja.

AKK Sportsin ja Neovan työntekijöitä istuttamassa suolle kuusta.

Yleisö on MM-rallin suurin ilmasto-ongelma – kisajärjestäjä hyvittää kasvihuonepäästöjä istuttamalla jämsäläiselle turvesuolle metsää

Suomen MM-ralli haluaa olla hiilineutraali suurtapahtuma vuoteen 2030 mennessä. Jyväskylän yliopiston ekologian professori ja Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho tutki Ylen pyynnöstä, ovatko hyvityssuunnitelmat todellisia ja riittäviä vai onko kyse viherpesusta.

Broilereita kanalassa

Broilerikasvattamoiden vaihtoehdot vähissä, kun turpeennoston vähentyessä uhkaa kuivikepula – tuottaja: "Kookospuu kasvaa vähän huonosti Keski-Nurmossa"

Kuiviketurvetta saadaan kuivatetun suon vaaleasta pintakerroksesta. Broileritiloilla se on paras alustamateriaali ja käyttö on kovaa. Tiloille ei ole vielä näköpiirissä korvaavaa tuotetta.

Helt åt skogen i Pomponrahka

Turku ennallistaa lentokentän lähellä sijaitsevaa Pomponrahkan suoaluetta

Alueella luonnonmukaistetaan ojia ja osa ojista padotaan tai täytetään.

Suo, jonka yllä leijuu sumua.

Seitsemän karannutta hiehoa pelastettiin suohaudasta Kuopiossa

Pelastuslaitos ja tilan väki joutuivat tekemään suolla sunnuntaina kolmen tunnin työn nautojen pelastamisessa. Viimeinenkin karannut nauta löytyi suolta maanantaina.

Kouvolan Pallonlyöjien Juho Hacklin.

Pesu ja Hacklin nostivat KPL:n Kiteellä suosta – "Eihän me saatu alussa lyöntien lisäksi heittojakaan kiinni"

Koplan sisäpelin lukon avasi toisella jaksolla kakkosrajasta tyhjän kentän kunnarin, kauden kolmantensa iskenyt etenijäjokeri Ville Pesu. KPL:n Juho Hacklin jatkoi perään kahdella kotiutuksella.

Tutkijat kairaavat rahkasammalta

Turpeen tilalle kaavaillaan rahkasammalen kasvatusta – ennallistettua suota tarvittaisiin vähintään 30 000 hehtaaria

Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan parhaillaan rahkasammalen kasvatusta. Rahkasammalta on kaavailtu kasvuturpeen korvaajaksi, mutta jotta sammalen käyttö olisi kestävää, sitä pitäisi kerätä ainoastaan ennallistetuilta suoalueilta.

Suopursuja

Soiden ennallistaminen lisää luonnon monimuotoisuutta, mutta aiheuttaa aluksi myös päästöjä

Luontopaneelin raportin mukaan Suomella on tärkeä rooli suolajiston säilyttämisessä, koska Euroopan unionin alueella muualla ei soita ole näin paljon. Suuri osa Etelä- ja Keski-Suomen soista on nyt ojitettu, mutta niiden palauttamisella luonnontilaan saadaan melko nopeasti takaisin niiden kadonnutta lajistoa ja vähennettyä vuosien kuluessa myös ravinne- ja ilmastopäästöjä.

Leena Vilkka

Leena Vilkan kolumni: Maapallon pelastamiseen tarvitaan ajattelun muutos ja järeitä toimia heti

Toimet ympäristön hyväksi ovat melkoista näpertelyä. Olemme kaukana kestävästä kehityksestä. Jos maapallo ja ihmiselämä halutaan pelastaa, tarvitaan järeitä toimenpiteitä kulutuksen, talouskasvun ja päästöjen pysäyttämiseksi, kirjoittaa Vilkka.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle