Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Metsähallitus ennallistaa soita yhä monipuolisemmin – osa kohteista sellaisia, joita aiemmin on pidetty ongelmallisina

Aiemmin on suojeltu pääasiassa luonnonsuojelualueiden soita. Nykyään mukaan otetaan myös talouskäytössä olevia alueita.

Kun tuottamattomilla soilla kuoritaan rahkasammalta, myös arvokasvi kihokki kasvaa paremmin – maanomistajia huhuillaan huomaamaan soiden punainen kulta

Luonnonvarakeskuksen mukaan hyvää tuottoa voisi saada sekä rahkasammaleesta että kihokista.

Metsähallitus ennallistaa soita aiempaa enemmän – Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa hehtaarimäärä kaksinkertaistuu tälle vuodelle

Valtio haluaa kannustaa nyt luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen maillaan, ja rahoitusta tulee lisää vuoteen 2024 asti.

Mönkijällä voi saada aikaan rumaa jälkeä luonnonsuojelualueella – marja-aikaan ilmoituksia luvattomista ajeluista tulee enemmän

ELY-keskus muistuttaa marjastajia siitä, että moottoriajoneuvoilla ajaminen on kielletty luonnonsuojelukohteissa.

Teiden varsille parkkeetatut autot paljastavat hyvät hillajängät

Hillavuosi on niin runsas, että hillaa todennäköisesti riittää kaikille poimijoille.

Markku Holappa tukkii suo-ojia, joita oli kaivamassa 20 vuotta sitten: "Korjaan omia syntejäni" – Soita ennallistetaan nyt ennätysvauhtia

Tieto soiden ilmastovaikutuksista lisääntyy ja tekee oikeiden ennallistamiskohteiden valinnasta entistä tarkempaa.

Ennätysmäärä lahjoituksia metsiensuojeluun – Maanomistaja kysyi perillisiltä: "Haluatteko mukavan tilin vai samoilla ikimetsässä?"

Pälkäneläinen Kati Susi siirsi perintömetsänsä Luonnonperintösäätiön omistukseen.

Turvekielto veisi myös kotimaiset salaatit, kurkut ja yrtit – yhdeksän kymmenestä kauppapuutarhasta sanoo lopettavansa, jos turvetta ei voi käyttää

90 prosenttia kasvihuoneviljelijöistä kertoo lopettavansa toiminnan, jos turpeen käyttö kasvualustana loppuu.

Turpeen energiakäyttö jakaa mielipiteitä – Sitra lopettaisi pikaisesti, turvetuottaja haluaisi puhtaampaa polttamista

Sitran turveraportti herättää keskustelua turpeen energiakäytön tulevaisuudesta.

Pohjois-Karjalan lettosuot tutkitaan kesän aikana

Inventointyö luo pohjaa koko maassa tehtävälle suotutkimukselle.

Näin ihminen pilasi luonnon 10 000 vuoden työn – korjaaminen alkaa nyt, vaikka ennallaan se on ehkä vasta sadan vuoden kuluttua

Suomen metsissä tehtiin 50 vuotta sitten iso virhe. Nyt virheitä korjataan, jotta hiilen vuotaminen saadaan loppumaan.

Patvinsuon kansallispuisto on erämaata ja koskematonta luontoa rakastavan paikka

Patvinsuon kansallispuistossa viihtyvät petoeläimiä.

Pitkospuita syntyy kilometrin kuukausitahdilla – kesän pisin pitkostyömää on Suomussalmella

Säynäjäsuolle syntyy uutta pitkosta 1,5 kilometriä paikallisin voimin.

Kaivinkone suolle ja kädet rahkasammaleeseen – Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa ennallistetaan 90 jalkapallokentän verran suota

Ennallistaminen parantaa vedenlaatua ja estää hiilen hajoamista hiilidioksidina ilmakehään.

Tulva sulki reittejä Napapiirin retkeilyalueella

Veden pinta nousee edelleen, joten reittien osia voidaan sulkea vielä lisää.

Etelä-Savoon perustettiin viime vuonna 400 hehtaaria luonnonsuojelualueita

Etelä-Savossa on tänä vuonna tavoitteena saada Metso-ohjelmaan 550 hehtaaria lisää suojelualueita.

Luonnonperintösäätiö suojelee uuden alueen Noormarkun Lassilassa

Äskettäin edesmenneen filosofin ja kalastajan Pentti Linkolan perustama säätiö on hankkinut Satakunnasta yhteensä jo lähes 210 hehtaaria maata.

Rokuan kansallispuisto laajenee isolla alueella harjumetsiä ja luonnontilaisia soita

Kansallispuistoon liitettävä alue on Rokuanvaaran länsiosissa oleva 83 hehtaarin suuruinen kiinteistö.

Valtio suojelee satoja hehtaareja suota Pudasjärvellä: ainutlaatuinen Sarvisuo ostettiin Vapolta

Turvetuotantoon aikoinaan hankittu suo tunnetaan harvinaisista piilopuroistaan ja poikkeuksellisesta korpialueestaan.

Reposuon luontoa pääsee pian tiirailemaan uudesta tornista

Reposuolle tehdään arvioiden mukaaan jopa 6 000 käyntiä vuosittain.

Asukkaat päättivät kunnostaa lammen ja keräsivät 40 000 euroa – nyt haisevasta suosta tulee viihtyisä virkistysalue

Pahoin rehevöityneestä lammesta poistetaan 11 000 kuutiota biomassaa proomulla ja kaivurilla.

Suosta löytyi 4800 vuotta vanha mela – Humppilan muinaisjärvi on paljastumassa arkeologin aarreaitaksi

Suo säilöö kivikauden esineitä aivan eri tavalla kuin hiekkamaa. Humppilan Järvensuon kaivaukset alkavat kesällä.

Simon Martimoaavalle haetaan talkoolaisia tulevaksi kesäksi

Keminmaan ja Simon rajamailla sijaitsevalla Martimoaavan soidensuojelualueella järjestetään talkooleiri heinäkuussa

Juutinsuo palautetaan entiseen loistoonsa

Kiteen Kesälahden Juutinsuon ennallistaminen vähentää hiilidioksidin päästöjä, ja parantaa läheisten vesistöjen tilaa.

Kuopion Energia haluaa perustaa uuden turvetuotantoalueen Juuan Ruostesuolle

Yhtiön mukaan uusiakin turvetuotantoalueita tarvitaan vielä, vaikka turpeen käytön lopettamisesta energiantuotannossa käydään jo keskustelua.

Roudaton maa ja paksu lumi haittaavat latujen kunnostusta Koillismaalla

Rukalla on pumpattu vettä järvien latupohjille. Roudan puute on pehmittänyt latupohjia.

Kilpiaavan suota aletaan ennallistaa

Veden kulkua ohjataan syksyllä takaisin Kilpiaavalle patoamalla vanhoja ojia.

Voiko omat päästöt kompensoida rahalla? Luonnonsuojeluliiton mukaan kyse on pahimmillaan rahastuksesta, eivätkä edes minimikriteerit täyty

Kun kuluttaja ostaa kompensaatiota hiilidioksidipäästöistä, ei asiantuntijoiden mukaan tiedetä tarkkaan, onko sillä todellista vaikutusta.

Oulun läpi laskevan Kaupunginojan ruskea väri selvitettiin – pikaista lääkettä Plaanaojan kirkastamiseen ei ole

Kaupunginojan ja siihen laskevan Juurusojan tilaa on selvitetty nyt ensimmäistä kertaa laajassa kuormitusselvityksessä.

Suo siellä, vetelä täällä – mitä hallitus aikoo tehdä Ylen esiin nostamalle ristiriidalle suomalaisissa suometsissä ?

Valtio tukee soiden ojien kunnostamista ja ennallistamista, vaikka molemmista aiheutuu päästöjä.

Suometsien ennallistamisesta haittaa ympäristölle – vaikutukset kestävät satoja vuosia

Helsingin yliopiston tutkijoiden havainnot tulevat muuttamaan suometsien hoitoa.

Suomessa luotiin valtava ongelma, jonka korjaamiseen menee vuosisatoja: soista tehtiin metsää vuosia, koska sen ilmastovaikutuksia ei tajuttu

Nykyään tiedetään, että suon kuivaaminen aiheuttaa hiilivuotoa. Silti sen takaisin muuttaminen voi pahentaa tilannetta.

Pohjoisen selluhankkeita varjostavat isot ympäristöriskit – tutkimus varoittaa uusista ilmasto- ja vesistöpäästöistä nykyhakkuilla

Uudet sellutehtaat tarvitsevat lisää puita myös suometsistä. Oikeilla hakkuutavoilla päästöjä voidaan hillitä, kokonaan niitä ei voi silti estää.

Itä-Suomen yliopisto juhlistaa 10-vuotisjuhlavuottaan luonnonsuojelukampanjalla – tuotoilla perustetaan suoluonnon suojelualue Itä-Suomeen

Alkavan 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Itä-Suomen yliopisto lahjoittaa 10 000 euroa luonnonsuojelukampanjaan.

Parkanon Luonnonvarakeskus saakin jatkoa

Parkanon asema jatkaa koetoiminta-asemana.

Majavalammen vieraat – ainutlaatuinen rämealue tarjoaa suojaisan asuinsijan

Lähes luoksepääsemätön räme tarjoaa rauhaisan asuinsijan.

Metaanin määrä ilmakehässä nousi merkittävästi, kolmasosa päästöistä tulee Etelä-Sudanin suoalueilta

Brittiläinen tutkijaryhmä uskoo selvittäneensä tutkijoita askarruttaneen metaanimäärän kasvun syyn.

Selvitys: Pohjois-Pohjanmaan vesistökartta hehkuu punaisena suometsien kuormituksen takia

Metsätalous kuormittaa vesistöjä selvästi aiemmin arvioitua enemmän. Pohjois-Pohjanmaa on Suomen pahimpia alueita.

Paltasen polulla pääsee pyörätuolilla veden äärelle – Pieksämäkeläisen Tuomo Ylösen rakentama suopolku palkittiin

Eteläsavolainen maaseudun kehittämisyhdistys Veej'jakaja palkitsi Paltasen esteettömän polun vuoden hankkeena.

Selvitys: Metsätalouden osuus vesistöjen ravinnekuormasta selvästi aiempaa tietämystä suurempi

Varsinkin ojitusten määrä lisää metsätalouden osuutta typen ja fosforin kokonaiskuormasta.

Ilmastoteko vai imagotemppu? Matkailukeskus Vuokatti on mukana, kun metsästä tulee taas suo

Sotkamossa ennallistettavaksi valittu alue sitoo vuodessa hiilidioksidia 180 000 kiloa, joka vastaa keskimäärin 80 henkilöauton vuosittaista hiilidioksidipäästöä.

Juuan Haukisuolle merkittävä uusi luonnonsuojelualue

Haukisuolta löytyy muun muassa harvakseltaan esiintyviä sammallajeja.

Pieksämäeltä ja Savonlinnasta suoalueita luonnonsuojelualueiksi

Alueita yhdistää suotyyppien monipuolisuus ja niiden lajiston sekä luontotyyppien uhanalaisuus.

Alfred Kordelinin säätiön vuoden tiede- ja kulttuuripalkinnot toimittaja-humoristi Pasi Heikuralle ja näyttelijä-laulaja Maria Ylipäälle

Myös suometsätieteen professori Harri Vasander ja tanssitaiteilija, koreografi Ismo-Pekka Heikinheimo palkitaan.

Rahkasammal avuksi maailman ruokatuotantoon – Suomen soilla muhii miljoonabisnes, sillä sammaleesta kaavaillaan kasvisten kasvualustaa

Kasvihuoneissa viljeltävät vihannekset tunkevat juurensa pääosin turvepohjaiseen kasvualustaan. Nopeasti uusiutuva rahkasammal on korvaamassa turpeen.

Turvetuotannon lopettamista vaativa kansanliike aikoo leiriytyä syrjäiselle suolle: ''Tavoitteenamme on saada 50 henkilön tilausbussi täyteen''

Suomanifesti-niminen kansanliike aikoo järjestää protestin Miehikkälässä Heinä-Vaajersuolla kuukauden kuluttua.

Ilmajohtojen siirto maakaapeliin vapauttaa kymmeniätuhansia hehtaareja metsitykseen

Vanhat pellot ja turvesuot tarjoavat hyviä mahdollisuuksia metsitykseen.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle