Uusimmat artikkelit
' /%3E%3C/svg%3E)
"Ukki on aina sanonut, että pitää tietää, mistä tulee" – karjalaiset juuret kiinnostavat evakoiden lastenlapsia
Tutkijan mukaan sukujen muistitiedossa voi olla katkoksia, sillä isovanhemmat eivät ole ehkä pystyneet kertomaan sota-ajan kokemuksista. Nuoret selvittävät monesti itse sukujensa historiaa.
' /%3E%3C/svg%3E)
Ruotsin sotavuosina Suomeen lahjoittamat puutalot ovat edelleen haluttuja kohteita – Tomi Kultanen asuu sukunsa taloa neljännessä polvessa
Vuonna 1940 Ruotsi lahjoitti Suomelle yli 2 000 puutaloa. Viisitoista niistä tuli Jokioisille Kuuman kylään, keskelle hämäläistä maaseutua. Kaikissa asutaan yhä. Yksi on Tomi Kultasen perheen koti.
' /%3E%3C/svg%3E)
Kuvat Ukrainan pakolaisista toivat oman pakomatkan 87-vuotiaan Eino Kilpiäisen uniin: "En tiennyt tulevaisuudesta mitään"
Sota Ukrainassa herättää voimakkaita tunteita siirtokarjalaisissa ja heidän jälkeläisissään. Suomessa koettiin yli 80 vuotta sitten jotain samaa, kun Neuvostoliitto hyökkäsi.
' /%3E%3C/svg%3E)
8-vuotiaat karjalaispojat evakuoitiin tuntemattomaan syksyllä 1944 – nyt he surevat ukrainalaislasten kohtaloa: "Aivan vastaava tilanne kuin meillä"
Lumivaaran pitäjä Laatokan Karjalassa evakuoitiin toisen kerran, lopullisesti, syksyllä 1944. Pekka Paakkinen ja Teuvo Rapo murehtivat Ukrainan sotaa, sillä he ovat kokeneet, miltä pakomatka lapsista tuntuu.
' /%3E%3C/svg%3E)
Teija Auvinen ajattelee, että näyttelijän ammatissa saa monta elämää yhden hinnalla
Teija Auvisen tie näyttelijäksi kulki tanssin kautta.
' /%3E%3C/svg%3E)
Lotta-Sofia Saahkosta tuli pappansa kämppis – näyttelijäopinnot Lontoossa vaihtuivat omaishoitajan arkeen Valkeakoskella
Oma pappa kämppiksenä, uhka vai mahdollisuus?
' /%3E%3C/svg%3E)
Evakkopatsaan pitkä taival päättyi juhlaan – muistomerkki paljastettiin Lahdessa
Valtakunnallinen evakoiden kunniaksi rakennettu muistomerkki sijaitsee entisellä kasarmialueella Lahden Hennalassa. Varat patsaaseen kerättiin lahjoituksina ja yrityksiltä.
' /%3E%3C/svg%3E)
"Ruotsinkieliset eivät päässeet helpommalla" – tutkijat osoittavat vääräksi myytin ruotsinkielisten lipeämisestä evakkojen auttamisessa
Kielipykälä ei juurikaan hidastanut karjalaisten asuttamista ruotsinkielisille alueille, sanovat historiotsijat Tuomas Tepora ja Aapo Roselius.
' /%3E%3C/svg%3E)
Kirjailija Eeva Kilpi – kuusi vuosikymmentä sanataiteellista luovuutta
Kirjailija Eeva Kilpi kertoo elämästään.
' /%3E%3C/svg%3E)
Lappeenrannan Sijoiltaan -näyttelyt käsittelevät pakolaisuutta tieteen ja taiteen keinoin
Näyttelyissä esitellään nykypakolaisten sekä 1900-luvun pakolaisten ja evakkojen tuntemuksia.
Evakkopatsaan rakennus alkoi Lahden Hennalassa
Vääntöä aiheuttanut evakkojen muistopatsas nousee Hennalaan ensi syksyksi. Lahden Karjalaseura on vetänyt patsashanketta itsenäisesti sen jälkeen, kun sillä menivät sukset ristiin kaupungin kanssa.
' /%3E%3C/svg%3E)
Riitta Patersonin elämä alkoi samana päivänä kun talvisota syttyi – ihmeellinen tarina vie köyhästä evakko-Suomesta Englannin yläluokkaan
Tamperelainen Paterson oli muutaman tunnin ikäinen vauva, kun hänet saateltiin päivän viimeiseen evakkojunaan.
Punamustat liput liehuvat viikonloppuna Hämeenlinnassa
Karjalaiset kesäjuhlat tarjoaa paljon ohjelmaa, mutta myös näyttävän kulkueen.
' /%3E%3C/svg%3E)
Kaikkien aikojen Boris, oopperalaulaja Martti Talvela - Musiikin syntymäpäiväkalenteri
Muistamme syntymäpäivänä 4. helmikuuta.
' /%3E%3C/svg%3E)
Markku Pölönen kertoo uudessa elokuvassaan naisten osuudesta 1940-luvun jälleenrakennuksessa – yleisön pyynnöstä
Vararikon jälkeen Pölönen etsi rauhaa metsässä.
' /%3E%3C/svg%3E)
Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä
Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.
Toimittajalta: Naapureita ja muukalaisia – Eurooppaa suomalaisittain
Yhteinen Eurooppamme on täynnä muukalaisia, joista on tullut naapureitamme – mutta myös naapureita, jotka ovat jääneet muukalaisiksi. Tämän huomasi kotikulmillaan EU-erikoistoimittaja Susanna Turunen.
Jopa kolmasosa romaneista joutui evakkoon: "Sodassa oltiin veljiä, sodan jälkeen taas mustalaisia" – karjalanromanien historia tunnetaan huonosti
92-vuotias Vieno Palm kertoo videohenkilökuvassa, millaista on ollut elää romanina satavuotiaassa Suomessa.
Ryssittely loppui vasta, kun evakoiden lapset kävivät "sotaan" paikallisia vastaan – 1940-luvun Suomi sopeutti pakolaisiaan kovalla kädellä
Toisen maailmansodan jälkeen Suomeen asutettiin lähes puoli miljoonaa evakkoa, joista osa oli ortodokseja. Esimerkiksi Laatokan pohjoispuolisen Raja-Karjalan väestöstä ortodokseja oli noin 38 000. Tutkijan mielestä virallinen historiankirjoitus ei ole kertonut heidän huonosta kohtelustaan.
Voiko evakoita ja turvapaikanhakijoita rinnastaa toisiinsa? Tutkijan mukaan voi
Suomi asutti sodan jälkeen runsaat 400 000 karjalaista, joilla oli vaikeuksia sopeutua uuteen ympäristöön. Voidaanko nykyajan turvapaikanhakijoita millään tavoin verrata näihin ihmisiin? Tutkija Heli Kanasen mielestä avain molempien ihmisryhmien sopeutumiseen on ainakin sama: työ.
Antero Holmila ja Mikkonen Simo: Suomi sodan jälkeen
Vaikka myytit kuuluvat kreikkalaiseen tarustoon, keksitään niitä edelleen jatkuvasti. Nuoret historiantutkijat Antero Holmila ja Simo Makkonen ovat tuoreessa kirjassaan tarttuneet sodanjälkeiseen aikaan ja siitä kehitettyihin myytteihin kirjassaan Suomi sodan jälkeen, alaotsakkeena Pelon, katkeruuden ja toivon vuodet 1944 – 1949.
Koiviston inkeriläislausunto avasi ovet kaikille Neuvostoliiton etnisille suomalaisille
Sodan aikana siirtoväkenä Suomeen otettiin kaikki Inkerin asukkaat, niin luterilaiset suomalaiset kuin ortodoksiuskoiset inkerikot. 1990-luvulla alkanut paluumuutto koski kuitenkin vain etnisiä suomalaisia. Heidän joukossaan oli muitakin kuin inkerinsuomalaisia, muun muassa suomalaisten loikkareiden jälkeläisiä.
Toista vuotta piikkilankojen takana - korvaus on luvassa liki 70 vuoden jälkeen
Jatkosodan jälkeen internointileireille vuosina 1944-46 syyttöminä joutuneet odottavat vihdoin korvauksia vapautensa riistosta ja heille aiheutuneista kärsimyksistä. Internoidut paitsi joutuivat eristysleirien ankeisiin oloihin, myös menettivät omaisuutensa ja joutuivat aloittamaan rauhan ajan elämän tyhjästä. Hallitus aikoo antaa esityksen korvausasiasta eduskunnalle keväällä. Kaksi leireistä oli Kanta-Hämeessä. Oitin ja Hämeenlinnan leirit perustettiin, kun Suomi alkoi internoida omia kansalaisiaan ja suljettiin, kun leirien pito alkoi käydä liian kalliiksi.
' /%3E%3C/svg%3E)
80 vuotta rajavyöhykkeellä
Matti Timperin kotitalosta on Venäjän rajalle matkaa 50 metriä. Timperi on elänyt rajan ehdoilla 30-luvulta asti. Hän on nähnyt muun muassa sodan alkamisen sekä Suomen rajan siirtymisen Leningradin pohjoispuolelta omien maiden päälle.
Luonnonkatastrofit ajoivat viime vuonna yli 30 miljoonaa ihmistä kodeistaan
Intiassa ja Nigeriassa yli 6 miljoonaa ihmistä lähti evakkoon tulvien takia.
Finland nearly doubles Syrian aid
Finland is granting more humanitarian assistance to those suffering because of the Syrian crisis.
Peräseinäjoki etsii matkailueuroja koko kylälle
Peräseinäjoella ollaan tyytyväisiä alueen kylämatkailun kehittämistoimiin. Peräseinäjoki on ollut ainoana pohjalaiskylänä mukana 16 kylän valtakunnallisessa kylämatkailuhankkeessa. Kalajärven matkailukeskus tulee laajenemaan, mutta matkailutuloa halutaan jakaa muuallekin kylään.
' /%3E%3C/svg%3E)
Muurmannin rannan viimeiset suomalaiset
Kuinka suomalaisasutus aikanaan hävisi Muurmannin rannikolta
Inkerinsuomalaisten paluumuuttojono kiinni
Inkerinsuomalaisten paluumuuttojärjestelmä aiotaan lopullisesti lakkauttaa siirtymäajan jälkeen. Niin sanottuun paluumuuttojonoon pitäisi ilmoittautua viimeistään 1. heinäkuuta 2011. Hallitus hyväksyi tänään asiaa koskevan lakimuutosesityksen.
Inkerinsuomalaisten paluumuuttojärjestelmää ehdotetaan lakkautettavaksi
Sisäasiainministeriö lähetti tiistaina lausuntokierrokselle esityksen, jossa ehdotetaan inkerinsuomalaisille suunnatun paluumuuttojärjestelmän lakkauttamista vaiheittain. Muutoksen jälkeen inkerinsuomalaiset voisivat hakeutua Suomeen yleisen oleskelulupajärjestelmän puitteissa.
' /%3E%3C/svg%3E)
Romanilasten lapsuus lastenkodissa
Miksi romanilapsia koottiin joukoittain lastenkoteihin?
Kioski-Matin sota
Vuonna 2004 Matti Pirhonen on 83-vuotias ja pitää sekatavarakioskia Uukuniemellä. Matin pitkä elämäntaival päättyi tammikuussa 2010, dokumentissa Kioski-Matti muistelee nuoruuden päiviään sodan keskellä.
Inkerin Liitto hyväksyy paluumuuttojonon sulkemisen
Suomen aikomus lakkauttaa inkerinsuomalaisten paluumuuttojono ei herätä liiemmin vastustusta Venäjällä toimivassa Inkerin Liitossa. Inkerin Liiton puheenjohtajan Aleksanteri Kirjasen mielestä vain sodan aikana Neuvostoliitossa karkotetuilla pitää olla oikeus paluumuuttoon. Suomeen 16 vuotta sitten muuttanut inkerinsuomalainen Toivo Tupin sen sijaan arvostelee Suomen politiikkaa linjattomuudesta.
Evakko Eeli Aalto palasi Wiipuriinsa puolen vuosisadan päästä
Lapsuuden muistikuvista syntyi nostalginen dokumenttifilmi.
Karjalaiset kokoontuvat Kuopioon
Karjalaiset kokoontuvat tänä kesänä vuosittaiseen kesätapaamiseensa Kuopioon. Kesäjuhlille odotetaan jopa 7 000 karjalaista.
' /%3E%3C/svg%3E)
Anneli Saaristo: Evakon laulu
Veikko Lavin kirjoittama kappale Saariston esittämänä 1997.
Siirtoväen asuttaminen oli jättimäinen urakka
Lähes puoli miljoonaa suomalaista menetti kotinsa sodissa.
' /%3E%3C/svg%3E)
Noususuhdanne ei tavoittanut kaikkia vuonna 1970
1970 noususuhdanne tuntui ohittavan osan suomalaisista.
Virolainen asutti karjalaisia
Sotien jälkeen Suomi etsi asuinpaikan lähes puolelle miljoonalle evakolle. Johannes Virolainen johti sisäministeriön siirtoväenasiain osastoa vuosina 1944–1948.
Saksalaiset joutuivat evakkotielle sodan päättyessä
Miljoonat saksalaiset Keski-Euroopasta ja Venäjältä joutuivat toisen maailmansodan jälkeen lähtemään kodeistaan. Toisin kuin Suomessa, kukaan ei ottanut heistä vastuuta.
Karjalan evakoista dokumenttisarja
Karjalan evakoista on valmistunut sarja dokumentteja. Ne sisältävät ainutlaatuista kuva- ja haastattelumateriaalia.