Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Aukeama, jossa kunnaksen koira-Kaarle nipistää arkussa makaavaa sianhahmoista Klaus Flemingiä kärsästä.

Nuijasota oli hyvin verinen sisällissota – Kunnaksen uusi Koiramäki-kirja kertoo siitäkin lapsille sopivasti

Mauri Kunnaksen ensimmäinen Koiramäki-kirja 37 vuotta sitten kertoi maatalon elämästä. Uudessa kirjassa paukkuu sotarumpu.

Martti Koskenkorva näyttää aluetta Kyrönjoen varrella, jossa nuijamiehet ehkä kokivat tiensä pään. Taustalla kaukana siintää Santavuori.

"Nuijasodan taistelupaikkoja voisi tutkia"

Ilmajoen Koskenkorvalla käytiin 1500-luvun lopulla kuuluisan talonpoikaiskapinan eli Nuijasodan viimeiset taistelut. Nyt taistelupaikkojen läheisyyteen ollaan rakentamassa ja kyläläisillä on huoli historiallisten paikkojen säilymisestä.

Kuvanveistäjä Matti Visannin veistämä kivipaasi muistuttaa Nuijasodan päätöstaistelusta vuonna 1597.

Nuijamiesten muistomerkki vedettiin miesvoimin Kurikasta Koskenkorvalle

Maakunnasta löytyy monta historiallista muistomerkkiä, joilla on oma mielenkiintoinen historiansa. Koskenkorvalla sijaitsevalla Nuijamiesten muistomerkillä on erikoinen tarina.

Kansallispuiston metsää

Pyhä-Häkki on aarniometsä keskellä maakuntaa

Harvaanasutun metsäseudun keskellä sijaitseva Pyhä-Häkki on Suomen pienimpiä kansallispuistoja. Se on aarniometsien ja ikivanhojen puiden puisto, joka antaa kodin monelle harvinaiselle lintu-, hyönteis- ja kasvilajille.

Suomi yritti valloittaa Ruotsin 1500-luvulla

1590-luvulla Ruotsin suurvallan sisällä käytiin kiivasta ja veristä valtataistelua Kustaa Vaasan luoman valtion hallinnasta. Samalla taisteltiin siitä, millä uskonnolla Pohjolaa hallitaan. Lopulta Ruotsin ja Puolan suurvallat saivat yhteisen hallitsijan Sigismundista.

Mirkka Lappalainen

Uusi näkökulma Suomen historiaan

Suomalaisen historian uusin päivitys purkaa nuijasodan ja luterilaisen historiankirjoituksen myyttejä. Historiankirjoittaja Mirkka Lappalaisen tuore kirja Susimessu käsittelee 1590-luvun kriisiaikaa Pohjolassa.

Heikki Ylikangas

Professori kritisoi suomalaisen historiantutkimuksen ilmapiiriä

Professori Heikki Ylikangas arvostelee kovin sanoin kotimaista historian tutkimuksen ilmapiiriä. Tutkimukseen on jäänyt suuria aukkoja, sillä aroissa aiheissa tutkijat pelkäävät kollegojen rajua kritiikkiä. Tästä syystä tutkijat syventyvät toisarvoisiin aiheisiin.

Fredrika Runebergin syntymästä tulee kuluneeksi 200 vuotta

Fredrika Runeberg tunnetaan Suomen ensimmäisen historiallisen romaanin kirjoittajana. Tänä vuonna hänen syntymästään on kulunut 200 vuotta.