Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Maanantai 19.7.2021

Väkivalta vankiloissa. Rekisterikartat. UV-säteily. Raskas liikenne.

Kari Enqvistin kolumni: Yleissivistykseen tarvitaan myös matematiikkaa

On ihan perusteltua painottaa korkeakouluvalinnoissa matematiikkaa. Yhtälöitä ei kenenkään tarvitse muistaa, mutta jokaisen tulisi ymmärtää luonnolakien merkitys historian virrassa, kirjoittaa Enqvist.

Raumalaisopiskelijoiden ylityöt paukkuivat, kun pähkähullu idea muuntui todeksi – lopputuloksena syntyi kuulia ampuva elektromagneettinen kiihdytin

Rauman Lyseon lukion fysiikanopiskelijat valmistivat kiihdyttimen kurssin lopputyönä. Tekijöiden mukaan kyseessä on oletettavasti ensimmäinen Suomessa dokumentoidusti suoritettu elektromagneettisen kiihdyttimen laukaisu.

Oudosti vaappuvat myonit uhkaavat standardimallin 50 vuoden voittokulkua – sekoittaako tieteelle tuntematon hiukkanen hiukkasfysiikan lait?

Seuraavaksi pitää varmistaa, että mittaukset pitävät paikkansa. Sitten teoreetikot pääsevät pähkinän kimppuun.

Fysiikan tutkijat saivat hämmentäviä tuloksia alkeishiukkaskokeesta, myonit eivät liikkuneet niin kuin piti

Jos tulokset ovat todellisia, 50 vuotta paikkansa pitävänä pidetty teoriamalli saa kolhun.

Kvarkkien outo käytös sai hiukkasfysiikan tutkijat ymmälleen – onko kyseessä sattuma vai virkistävä poikkeama luonnonlaeissa?

CERNin tutkijat ovat törmänneet ilmiöön, joka saattaa varmistuessaan johtaa maailmankaikkeuden rakennuspalikoiden uudelleenarviointiin.

Katso Abitreenien yo-koelähetys fysiikan, historian ja psykologian kokeista

Lähetyksessä keskustellaan päivän yo-kokeista.

Antti Asikainen, 20, nappasi opiskelupaikan amerikkalaisesta huippuyliopistosta: "Sinne hakee järkyttävä määrä porukkaa, joista iso osa on minua lahjakkaampia"

Asikainen tavoittelee uraa fysiikan parissa. Hän kertoo opiskelevansa omaksi ilokseen, koska haluaa ymmärtää asioita.

Täältä näet kaikki kevään 2021 yo-koepäivät

Kirjoitukset alkavat 16.3. ja päättyvät 7.4.

2021 kevät: fysiikka

Fysiikan yo-koe ja vastaukset.

Arvoituksellista einsteiniumia tutkittiin kunnolla ensi kertaa sitten 1970-luvun – iso askel todella pienen mittakaavan kemialle

Yhdysvaltalaistutkijat pääsivät käsiksi keinotekoisesti valmistettavaan ja vaikeasti käsiteltävään einsteiniumiin. Perustutkimukselle havainnot olivat merkittävä edistysaskel.

"Veti kropan ihan tilttiin" – Kaksi vuotta kestäneet terveysongelmat selättänyt Daniela Westerlund takoo pisteitä Ruotsissa hyvällä tahdilla

Daniela Westerlund, 22, siirtyi Ruotsiin kovemman sarjan perässä. Hän keskustelee joukkueensa kanssa ainoastaan ruotsiksi.

Kansanedustaja Satu Hassin puoliso, fyysikko Jukka Valjakka on kuollut – "Missä lienetkin, hyvää matkaa"

Valjakka oli kuollessaan 71-vuotias. Hänen kädenjälkensä näkyy muun muassa lukion fysiikan oppikirjoissa.

Nobel-palkitulla Roger Penrosella on huimia ajatuksia sinunkin aivoistasi – raksuttaako päässäsi kvanttitietokone älyä ja luovuutta?

Matemaatikkojen kovimpaan kärkeen vuosikymmeniä kuuluneen Penrosen mukaan tekoäly ei voi koskaan päihittää ihmisaivoja, koska parhaaltakin koneelta puuttuu luovuus.

Yle tapasi Nobel-voittajan, joka löysi supermassiivisen mustan aukon Linnunratamme keskuksesta: ”Emme voi selittää kaikkea tuntemiemme luonnonlakien mukaan”  

Tämän vuoden fysiikan Nobel-palkinto myönnetään kolmelle tähtitieteilijälle mustien aukkojen tutkimisesta. Andrea Ghez on vasta neljäs tunnustuksen saanut nainen.   

125-vuotias röntgenlaite oli aikansa leipäkone – sellainen piti saada, tai ainakin omakuva luurankona

Wilhelm Röntgenin keksintö tasan 125 vuotta sitten aiheutti kansainvälisen sensaation.

Fysiikan Nobel jälleen avaruuden mysteerien tutkijoille

Viime vuonna julkaistu historiallinen kuva mustasta aukosta lienee innostanut jakamaan palkinnon toisen kerran peräkkäin kosmoksen suurten kysymysten tutkijoille.

Suomalainen keksintö voi tehdä kvanttikoneista tarkempia – kvanttiherruus julistettiin jo viime vuonna, mutta milloin koneista hyödytään?

Uusi säteilymittari voi helpottaa kubittien lukemista. Aikaisemmin liian hitaat bolometrit ovat nyt saavuttaneet riittävän nopeuden.

Tulevaisuuden lämpöenergiavarasto otettiin käyttöön Vaasassa – vanhoista öljyvarastoista tuli päästöttömän lämmön lähde

Vaskiluodon voimalaitoksen yhteydessä vanhoja kallioon louhittuja öljysäiliöitä hyödynnetään energian taltioimiseen

Abitreenien yo-koelähetys: reaali 29.9., syksy 2020

Lähetyksessä keskustellaan päivän yo-kokeista.

Harmonia, missä olet? Radioessee Harmonian ääriviivat pohtii, kuinka löytää rauha

Harmonian ääriviivat on radioessee kaaoksesta ja rakkaudesta

2020 syksy: fysiikka

Fysiikan yo-koe ja vastaukset.

Golfin tiedemies palasi koronatauolta huomiota herättävän lihaksikkaana: kohta hän lyö palloa jo liiankin pitkälle – "Jossain vaiheessa pitää tulla stoppi"

Pelitauolta kuun lopussa palaava Mikko Korhonen ei usko golfmaailmaa puhuttaneen ilmiön muuttavan lajia.

CERNin seuraava hiukkaskiihdytin yltäisi suoristettuna Hämeenlinnasta Helsinkiin – hintaa hankkeelle tulee ainakin 21 miljardia euroa

Hankkeella on nyt alustavat suunnitelmat, mutta ei vielä rahoitusta. Sen keräämiseen saatetaan kaivata ulkopuolista apua.

Uusi alkeishiukkanen on saattanut löytyä – suomalaistutkija: “Kiistatta Nobelin arvoinen saavutus”, jos pitää paikkansa

Löytö olisi vallankumouksellinen, mutta havainto kaipaa yhä vahvistusta. Syynä voi olla myös esimerkiksi koelaitteiston epäpuhtaus.

Onko universumimme ainoa vai riittääkö niitä loputtomiin? Elämmekö sittenkin multiversumissa?

Suomalaistutkija Tommi Tenkanen uskoo, että oman horisonttimme ulkopuolella on todella paljon alueita, joita emme pysty havainnoimaan.

Hyvä kysymys: Miksi lasi särkyy, mutta metalli ei?

Metalli on elastista, lasi ei.

Abitreenien yo-koelähetys: reaali II, kevät 2020

Lähetyksessä keskustellaan päivän yo-kokeista.

Hyvä kysymys: Kuinka pitkä on nykyhetki?

Ajan perimmäinen luonne on vielä tuntematon.

Kun hylätyllä louhoksella ammuttiin pieniä ruutipaukkuja, 20 kilometrin päässä kuului kova räjähdys – syynä erikoinen sääilmiö

Jotkut luulivat maanjäristyksen tulleen, kun suljetussa kaivoksessa testattiin musiikkivideoon kuvattavaa tulisuihkua.

2020 kevät: fysiikka

Fysiikan yo-koe ja vastaukset.

Pekka Koskela pyysi apua lukion fysiikan opettajalta – syntyi kaksi käsittämättömän raskasta harjoitetta, joiden turvin luisteltiin maailmanennätys

Urallaan arvokisamitaleita voittanut ja maailmanennätyksen tehnyt Pekka Koskela tietää, mitä pikaluistelu Suomessa nyt kipeästi tarvitsee.

Suomen hiljaisin paikka on Espoossa – Aalto-yliopiston akustinen laboratorio on nyt maailmanluokkaa

Laboratorion kaiuttomissa huoneissa on testattu yhtä sun toista soittimista ambulansseihin.

Mikromuovit, gravitaatioaallot ja 13 muuta viime vuosikymmenen tärkeintä tiedeuutista

Tieteen arvostus ei kadonnut 2010-luvulla, vaikka tutkimustietoa ei aina haluttukaan hyväksyä.

Mikä saa jouluvalot säilytyksessä solmuun?

Fyysikkojen keikuttamassa laatikossa johtoon alkoi syntyä solmuja jo sekunneissa.

Fysiikan Nobel-palkinto maailmankaikkeuden ja eksoplaneettojen tutkimukselle

Nobel-viikko alkoi maanantaina lääketieteen palkinnolla. Julkistamatta ovat vielä kemian, kirjallisuuden ja taloustieteen palkinnot sekä rauhanpalkinto.

Ääniarkeologian tutkijat selvittävät, vaikuttiko kaiku kalliomaalauspaikkojen valintaan – äänityksiä Itä-Suomessa

Tutkijat tekivät äänityksiä Enonkoskella Ukonvuoren kalliomaalausten äärellä ja Kolilla Pirunkirkossa.

2019 syksy: fysiikka – YTL:n vastaukset kokelaiden kysymyksiin

YTL:n vastaukset kokelaiden kysymyksiin.

2019 syksy: fysiikka

Fysiikan yo-koe ja vastaukset.

"Alkuräjähdys ei ollut alku eikä räjähdys" – suomalaistutkijan mukaan pimeää ainetta oli jo ennen alkuräjähdystä

Tutkijat pitävät todistettuna, että valtaosa maailmankaikkeuden aineesta on tieteelle vielä tuntematonta pimeää ainetta. Siitäkään ei ole varmuutta, koostuuko se hiukkasista vai jostain ihan muusta.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle