Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Vihreällä taustalla rattaitta.

Katso YTL:n fysiikan sensorin vastaukset kokeilaiden kysymyksiin syksyn ylioppilaskokeesta

Lähteekö paljon pisteitä, jos... Kuinka iso virhe on, jos... Ylioppilastutkintolautakunnan asiantuntija vastasi kirjallisesti syksyn 2023 fysiikan yo-kokeen kiperimpiin kohtiin.

Sinisellä taustalla teksti "fysiikka".

2023 syksy: fysiikka

Tällä sivulla pääset katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatiman kokeen katseluversiota, lukemaan hyvän vastauksen piirteet ja tekemään harjoittelukokeen.

Professori Pertti Hakonen Aalto-yliopiston teknillisen fyysiikan laitoksen laboratoriossa.

Eteläkorealaiset tutkijat väittävät löytäneensä teknologian Graalin maljan – suomalaisasiantuntijat epäilevät ihmeaineen aitoutta

Yle kysyi Aalto-yliopiston professoreilta, miksi tiedemaailma kohisee väitetystä ihmeaineesta nimeltä LK-99.

Nano Steps -esitystä.

Uutuusnäytelmän hahmo on niin pieni, että se näkyy vain mikroskoopilla – näin sujuu näyttelijän ja minipartikkelin yhteistyö

Helsingin kaupunginteatterin Studio Pasilassa nähtävä, Trial & Theatre -ryhmän Nano Steps -esitys kertoo fyysikon ja mikroskooppisen pienten hiukkasten kohtaamisesta. Kyseessä on erilainen nukketeatterikokemus.

Henna Kokkonen seisoo kierreportaissa ja katsoo ylös kameraan hymyillen.

Henna Kokkosen tietokoneen ruudulla näkyi tuntemattomia pisteitä – uusi atomiydin oli löytynyt

Fysiikkaa opiskeleva Henna Kokkonen pääsi gradussaan tutkimaan dataa, jota ydinfysiikan tutkimusryhmä oli kerännyt hiukkaskiihdyttimellä tehdyssä kokeessa.

Kuvassa kaksi nuorta opiskelijaa.

Ensimmäisen reaalikoepäivän kokeet ja hyvän vastauksen piirteet ovat julki – katso täältä oma aineesi

Päivän kokeet julkaistaan Abitreenien sivuilla koepäivänä klo 15.15 ja hyvän vastauksen piirteet noin klo 17.20.

Sinisellä taustalla teksti "fysiikka".

2023 kevät: fysiikka

Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe).

Vuorikiipeilijä Lotta Hintsa istuu Puoli seitsemän -ohjelman pinkillä sohvalla.

5 tuntia putkeen porrastreeniä jopa viitenä päivänä viikossa – näin treenaa vuorikiipeilijä Lotta Hintsa

Entinen Miss Suomi Lotta Hintsa on nykyään vuorikiipeilijä. Harrastus muuttui ammatiksi, kun paljastui, että hänen fysiikkansa on kuin luotu vuorikiipeilyyn. Hintsan erinomainen hapenottokyky saattoi kehittyä lapsuusvuosina Etiopiassa.

Aurinkopaneeleja.

“Kesäaikana Lappi päihittää Milanonkin” – aurinkosähkö tekee tuloaan voimalla, asiantuntijan mukaan sen näkymät ovat hurjat

Aurinkoenergian matka kesämökkien katoilta teollisiin voimaloihin on ollut Suomessa pitkä, mutta uusi vaihe näyttää nyt alkaneen. Voimaloita on tulossa muun muassa tuulivoimapuistojen yhteyteen.

Voittajien kuvat valkokankaalla, edessä kolme Nobel-komitean edustajaa pöydän takana

Fysiikan Nobel-palkinto kvanttimekaniikan tutkijoille

Palkittu kolmikko on kvantti-informaatiotieteen uranuurtajia. He ovat kehittäneet käytännön kokeita arkijärjelle käsittämättömän kvanttien lomittumisen osoittamiseksi.

Juhla-asuiset hymyilevät tutkijat ojentavat kättä toisilleen lavalla. Taustalla kruunukoriste ja valkoisia liljoja.

Nobel-viikko alkaa, taasko palkitaan vain miehiä? Tiedemaailmassa tihkuttava putki vähentää naisten mahdollisuuksia

Luonnontieteiden nobelistit ovat enimmäkseen valkoihoisia amerikkalaismiehiä. Naisia joukossa on alle kolme prosenttia. Tutkijan mukaan se heijastelee vääristymää akateemisen maailman jokaisella askelmalla.

Kuvassa on ratas.

2022 syksy: fysiikka – katso YTL:n vastaukset kokelaiden kysymyksiin

Jäin miettimään, oliko... Lähteekö paljon pisteitä, jos... Kuinka iso virhe on, jos... Tällä sivulla Ylioppilastutkintolautakunnan asiantuntija vastaa kirjallisesti kokelaiden kysymyksiin fysiikan kokeesta.

Nuori mies kirjoittaa muistiinpanoja.

Täältä näet torstain reaalipäivän yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet

Päivän kokeet julkaistaan Abitreenien sivuilla koepäivänä klo 15.15 ja hyvän vastauksen piirteet noin klo 17.20.

Sinisellä taustalla teksti "fysiikka".

2022 syksy: fysiikka

Fysiikan yo-koe ja hyvän vastauksen piirteet.

Reetta Kanniainen voitti bikini fitness -kilpailun yli 172-senttisten sarjassa Fitness Classic -kilpailussa Helsingin Kulttuuritalolla 21.4.2019.

Ensi vuonna järjestetään lasten fitnesskisat, ja se synnytti mediakohun – nyt liitto päätti, ettei lasten kehoja vertailla

Suomen Fitnessurheiluliitto on päättänyt, ettei lasten fitnesskisoihin tule fysiikkavertailuja. Lapset eivät myöskään kisaa bikineissä tai pudota rasvaprosenttiaan aikuisten tapaan.

Graafinen piirros, jossa puhekupla ja kysymysmerkki.

Katso reaalin yo-koelähetys kello 18 – Lähetä kysymyksesi lähetykseen tästä

Psykologian, fysiikan ja historian lähetys alkaa kello 18.

Punainen pölynimuri seisoo pystyasennossa kellarin lattialla. Imurin imuletku on kiinnitetty jeesusteipillä seinästä ulos johtavaan korvausilmaventtiiliin.

Kotikellarista voi tehdä säteilysuojan imurilla ja ämpäreillä, neuvoo 90-luvun turvaopas – fysiikan professorin mukaan niksi jopa toimii

Tilapäisen suojan voi kunnostaa esimerkiksi omakotitalon kellariin. Fysiikan professori sanoo, että pölynimuri suodattaa ilmasta radioaktiivisuutta paremmin kuin tavallinen koneellinen ilmanvaihto.

Etualalla Euroopan hiukkaskiihdytyskeskuksen CERNin opastuskeskuksen taulu ja takana sininen henkilöauto ja raitiotievaunu.

Oululaisia houkutellaan sankoin joukoin Internetin syntysijoille tietotekniikan osaajiksi

Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus houkuttelee oululaisopiskelijoita Geneveen. Nykyisen internetin edeltäjä syntyi tutkimuskeskuksen tietojen välittäjäksi.

Navigointikuva fysiikan oppiaineelle.

2022 kevät: fysiikka

Fysiikan yo-koe ja oikeat vastaukset.

Röntgen-kuva Ulla Kuljun jalasta, jossa näkyy reisiluuhun asennetut titaanilevy ja ruuveja.

Kristiinankaupungin röntgenyksikön remontti pian valmis

Yksikköön on asennettu uusi röntgenlaite. Remontti valmistuu 19.10.

Markus Kajo: Ajatusten miljoonalaatikko

Kysymyksiä lääkärille, ja liikeideoita

Kysymyksiä ja henkisiä löytöjä esittelee M. Kajo.

Syukuro Manabe, Klaus Hasselmann och Giorgio Parisi på en skärm.

Fysiikan Nobel-palkinto ilmastonmuutoksen monimutkaisten perusteiden avaajille

Palkittujen työn ansiosta tietämyksellämme ilmastonmuutoksesta on tukeva tieteellinen perusta, joka pohjautuu havaintojen tarkkoihin analyyseihin, Nobel-komitea perusteli.

Navigointikuva fysiikan oppiaineelle.

2021 syksy: fysiikka

Fysiikan yo-koe ja vastaukset.

Nainen kuvattuna alakulmasta katsoo ylöspäin, taustalla sinistä taivasta ja pilviä.

Astrofyysikko Sissi Enestam treenaa astronauttihakua ja synnytystä varten: “Suomalaisen valinta astronautiksi on mahdollista”

Euroopan avaruusjärjestö Esa rekrytoi parhaillaan uusia astronautteja. Hakijoita on yli 22 000. Yksi heistä on avaruustieteen tohtorikoulutettava Sissi Enestam. Enestam uskoo, että nyt voisi olla Suomen vuoro saada ensimmäinen astronauttinsa.

Kuvassa kolumnisti Kari Enqvist, Helsinki, 23.10.2018

Kari Enqvistin kolumni: Yleissivistykseen tarvitaan myös matematiikkaa

On ihan perusteltua painottaa korkeakouluvalinnoissa matematiikkaa. Yhtälöitä ei kenenkään tarvitse muistaa, mutta jokaisen tulisi ymmärtää luonnolakien merkitys historian virrassa, kirjoittaa Enqvist.

Rauman lyseon lukion opiskelija Alvar Joukamo elektromagneettisen kiihdyttimen laukaisutilaisuudessa.

Raumalaisopiskelijoiden ylityöt paukkuivat, kun pähkähullu idea muuntui todeksi – lopputuloksena syntyi kuulia ampuva elektromagneettinen kiihdytin

Rauman Lyseon lukion fysiikanopiskelijat valmistivat kiihdyttimen kurssin lopputyönä. Tekijöiden mukaan kyseessä on oletettavasti ensimmäinen Suomessa dokumentoidusti suoritettu elektromagneettisen kiihdyttimen laukaisu.

Tyhjiörinkula hiukkasten tutkimiseen

Oudosti vaappuvat myonit uhkaavat standardimallin 50 vuoden voittokulkua – sekoittaako tieteelle tuntematon hiukkanen hiukkasfysiikan lait?

Seuraavaksi pitää varmistaa, että mittaukset pitävät paikkansa. Sitten teoreetikot pääsevät pähkinän kimppuun.

Oletko jo nähnyt tämän kummajaisen?

Watch: Autonomous sweeper tidies Espoo's dusty streets

The device's makers say it uses 85 percent less energy than conventional street sweepers.

Myonitutkimukseen käytettävää laitteistoa CERNin tutkimuslaitoksessa Genevassa.

Fysiikan tutkijat saivat hämmentäviä tuloksia alkeishiukkaskokeesta, myonit eivät liikkuneet niin kuin piti

Jos tulokset ovat todellisia, 50 vuotta paikkansa pitävänä pidetty teoriamalli saa kolhun.

Vetenskapsmän följer med partikelkollisionen

Kvarkkien outo käytös sai hiukkasfysiikan tutkijat ymmälleen – onko kyseessä sattuma vai virkistävä poikkeama luonnonlaeissa?

CERNin tutkijat ovat törmänneet ilmiöön, joka saattaa varmistuessaan johtaa maailmankaikkeuden rakennuspalikoiden uudelleenarviointiin.

Navigointikuva psykan, historian ja yhteiskuntaopin oppiaineille.

Katso Abitreenien yo-koelähetys fysiikan, historian ja psykologian kokeista

Lähetyksessä keskustellaan päivän yo-kokeista.

Antti Asikainen soittaa huuliharppua kotonaan Puumalassa.

Antti Asikainen, 20, nappasi opiskelupaikan amerikkalaisesta huippuyliopistosta: "Sinne hakee järkyttävä määrä porukkaa, joista iso osa on minua lahjakkaampia"

Asikainen tavoittelee uraa fysiikan parissa. Hän kertoo opiskelevansa omaksi ilokseen, koska haluaa ymmärtää asioita.

tietokone, kalenteri, vihko, kasvi ja tyhjä kahvikuppi ylhäältä päin kuvattuna

Täältä näet kaikki kevään 2021 yo-koepäivät

Kirjoitukset alkavat 16.3. ja päättyvät 7.4.

Navigointikuva fysiikan oppiaineelle.

2021 kevät: fysiikka

Fysiikan yo-koe ja vastaukset.

Ensimmäinen vetypommiräjähdys Enewetakin saarella.

Arvoituksellista einsteiniumia tutkittiin kunnolla ensi kertaa sitten 1970-luvun – iso askel todella pienen mittakaavan kemialle

Yhdysvaltalaistutkijat pääsivät käsiksi keinotekoisesti valmistettavaan ja vaikeasti käsiteltävään einsteiniumiin. Perustutkimukselle havainnot olivat merkittävä edistysaskel.

Daniela Westerlund

"Veti kropan ihan tilttiin" – Kaksi vuotta kestäneet terveysongelmat selättänyt Daniela Westerlund takoo pisteitä Ruotsissa hyvällä tahdilla

Daniela Westerlund, 22, siirtyi Ruotsiin kovemman sarjan perässä. Hän keskustelee joukkueensa kanssa ainoastaan ruotsiksi.

Jukka Valjakka

Kansanedustaja Satu Hassin puoliso, fyysikko Jukka Valjakka on kuollut – "Missä lienetkin, hyvää matkaa"

Valjakka oli kuollessaan 71-vuotias. Hänen kädenjälkensä näkyy muun muassa lukion fysiikan oppikirjoissa.

Penrose käsi koholla, etusormi osoittamassa ylöspäin.

Nobel-palkitulla Roger Penrosella on huimia ajatuksia sinunkin aivoistasi – raksuttaako päässäsi kvanttitietokone älyä ja luovuutta?

Matemaatikkojen kovimpaan kärkeen vuosikymmeniä kuuluneen Penrosen mukaan tekoäly ei voi koskaan päihittää ihmisaivoja, koska parhaaltakin koneelta puuttuu luovuus.

Andrea Ghez on yksi tämän vuoden fysiikan nobelisteista.

Yle tapasi Nobel-voittajan, joka löysi supermassiivisen mustan aukon Linnunratamme keskuksesta: ”Emme voi selittää kaikkea tuntemiemme luonnonlakien mukaan”  

Tämän vuoden fysiikan Nobel-palkinto myönnetään kolmelle tähtitieteilijälle mustien aukkojen tutkimisesta. Andrea Ghez on vasta neljäs tunnustuksen saanut nainen.   

Maanviljelijää viikatteen kanssakuvataan röntgenillä ja lopputulos on luurankoviikatemies.

125-vuotias röntgenlaite oli aikansa leipäkone – sellainen piti saada, tai ainakin omakuva luurankona

Wilhelm Röntgenin keksintö tasan 125 vuotta sitten aiheutti kansainvälisen sensaation.

Voittajien kasvokuvat.

Fysiikan Nobel jälleen avaruuden mysteerien tutkijoille

Viime vuonna julkaistu historiallinen kuva mustasta aukosta lienee innostanut jakamaan palkinnon toisen kerran peräkkäin kosmoksen suurten kysymysten tutkijoille.

Kvanttilaskennan tutkijoita laboratoriossa.

Suomalainen keksintö voi tehdä kvanttikoneista tarkempia – kvanttiherruus julistettiin jo viime vuonna, mutta milloin koneista hyödytään?

Uusi säteilymittari voi helpottaa kubittien lukemista. Aikaisemmin liian hitaat bolometrit ovat nyt saavuttaneet riittävän nopeuden.

Vaasan Vaskiluodossa uusi lämpövarasto.

Tulevaisuuden lämpöenergiavarasto otettiin käyttöön Vaasassa – vanhoista öljyvarastoista tuli päästöttömän lämmön lähde

Vaskiluodon voimalaitoksen yhteydessä vanhoja kallioon louhittuja öljysäiliöitä hyödynnetään energian taltioimiseen

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle