pula-ajat - uusimmat sisällöt

Joonas Konstigin kolumni: Mitä enemmän asiat muuttuvat, sitä enemmän ne pysyvät samana – elämme 1940-lukua uudelleen

Energiapulasta murehtivaa Suomea voi lohduttaa, kun nykyoloja verrataan edelliseen pula-aikaan, kirjoittaa Konstig.

Sotavuosien pula-aika pakotti kansan kekseliääksi – variksesta tehtiin vesilintuhakkelusta, voikukanjuurista kahvia ja hyönteismyrkyllä nitistettiin syöpäläiset

Pula-aika oli korvikkeiden kulta-aikaa

Tulkaa Neuvostoliittoon, pauhasi radio – propaganda houkutteli tuhansia suomalaisia paratiisiin, jota ei ollutkaan

Neuvostopropaganda houkutteli suomalaisia rajan yli.

Merin koululuokka Käpylän luistinradan edustalla.

Talvisota alkaa koulutytön uudessa kotikaupungissa Helsingissä – pianisti Meri Louhos muistelee

Koulutyttö talvisodan kotirintamalla 1939-40.

Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -paketti

Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

Ulkolinja: Hajoava Venezuela

Venezuela ajautuu kohti humanitaarista katastrofia.

Eero Aarnion muovihuonekaluista tuli ikoneja

Eero Aarnio kertoo futurististen huonekalujensa synnystä.

Venäläisiä sotilaita julisteineen kevättalvella 1917 Helsingissä

Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa

Helsinki ensimmäisen maailmansodan tapahtumissa

Tampereen kauppahalli on Pohjoismaiden suurin

Dokumentti näyttää Tampereen kauppahallin arkea 1971

Kesämuotia kupongeilla 1941

Filmissä esitellään sota-ajan pukumuotia.

Tuhansittain sotavankeja kuoli nälkään ja tauteihin

Radio-ohjelma neuvostovankin oloista Suomessa

Salakuljettaja muistelee

”Pula ei ollut kyllä mistään, kun vain rahaa oli”, sanoo entinen salakuljettaja Viljo Koivunen Turusta.

Kansa selätti korvikkeilla pulan ja säännöstelyn

Sota toi tullessaan ruokapulan.

Suomalaiset kerjuulla

Kerjääminen oli 1900-luvun alkupuolella osalle suomalaisista ainoa toimeentulon muoto. Kerjuulla käyneet kertovat kovista kokemuksistaan Elävän arkiston koosteessa.

1930-luvun pula ja konikapina

1930-luvun suuri lamakausi heijastui Suomeenkin.

Naisia jonottamassa Vako Oy:n lihamyymälään Petroskoissa.

Maan hallitus kansan palvelijana

Valistusfilmin mukaan kansaa odottaa onnellinen tulevaisuus.

Lappi sodan jälkeen

Sodan jälkeinen Lapin jälleenrakennus oli valtava urakka.

Ruotsiin saapuneiden evakoiden odotusta teltassa. Poikalapsi syö karamellia. (1942)

Isättömät pojat

Sota vaikutti isyyteen ja miehen malleihin.

Kansanhuoltoministeriö ohjeistaa oikeaoppiseen pyykinpesuun valistusfilmissä vuodelta 1942

Taloudellisen pyykinpesun oppia vuodelta 1942.

Lappi nousee

Lapin nousu raunioista kesti kymmenen vuotta.

Suomen sotakorvaukset Neuvostoliitolle olivat jättimäinen urakka

Suomi maksoi Neuvostoliitolle vuosia sotakorvauksia.

Adolf Ehrnroothin lapsuus ulottui sortovuosista sisällissotaan

Sotilasura alkoi lumisodasta matruuseja vastaan.

Joulu rintamalla jatkosodan aikaan. Sotilaat ja lotat laulavat joululaulua 1942.

Sota-ajan joulu

1939–1944 joulua vietettiin ampumahaudoissa ja evakossa.

Ceausescu huudatti itsensä vielä johtajaksi

Romanian kommunistipuolueen puoluekokous vahvisti jälleen Ceausescun aseman maan johtajana marraskuussa 1989. Hän oli toiminut maan johtajana 1960-luvun puolivälistä saakka.

Rovaniemen jälleenrakennus sodan jälkeen

Rovaniemen ja muun tuhotun Lapin jälleenrakennus aloitettiin välittömästi Lapin sodan päätyttyä. Lapin asukkaat joutuivat kuitenkin vuosikausia asumaan tuhottujen talojen raunioissa, parakeissa ja kiireellä kyhätyissä majoissa - jopa maakuopissa.

Kansanapu auttaa sodan keskellä

Vapaehtoista apua sodan keskellä.

Sotavuosien jonot

Kun kaikki oli kortilla.

Nuoren tytön hiuksia leikataan jatkosodan aikana

Hiuksetkin talteen Suomen hyväksi

Jatkosodan aikana hiuksia kerättiin kankaiksi.

Sota-Helsingin kasvot

Pääkaupungin arkea sotatalvena 1942.

Häkäpöntöt bensan korvikkeena

Häkäpöntöt olivat sota-aikana tuttu näky.

Kansanhiihdot - maailman suurin suksikisa

Jottei suomalaisten kansalaiskunto heikkenisi rauhankaan oloissa, aloitettiin jatkosodan jälkeen vuonna 1945 vuotuiset kansanhiihdot.

Suomi toivoi muutoksia rajoihin ja korvauksiin, mutta Neuvostoliiton asenne oli jyrkkä

Suomi neuvottelee rauhasta.

Suomalaiset juhlivat sodan päättymistä Rautatientorilla 10.5.1945.

Tuhannet suomalaiset juhlivat sodan päättymistä Helsingin Rautatientorilla toukokuussa 1945

Toisen maailmansodan päättymistä juhlittiin myös Helsingissä

Säännöstelyä kesti 15 vuotta

Säännöstely-sanan kuullessaan ihminen tuntee ehkä samoin kuin potilas nähdessään kirurgin veitsen, Usko Santavuori arveli ohjelmassaan vuonna 1954. Tuona syksynä ostokorteista luovuttiin lopullisesti.

Suomen ehdotukset ärsyttivät Neuvostoliittoa Pariisin rauhankonferenssissa

"Koettakaa siirtää rajaa, niin näette miten käy"

Pääministeri Pekkalan puhe rauhansopimuksesta

Pariisin rauhansopimus allekirjoitettiin 1947.

Sodan jälkeistä hattumuotia

Mannekiini Nora Mäkinen esittelee ateljee Irja Palosen muotia ja Halosen hattuja.

Aihe: pula-ajat

Uusimmat artikkelit