Aihe: saamelaiset

Radiotoiminnan rohkea kehittäjä Jukka Häyrinen on kuollut

Jukka Häyrinen vahvisti ja kehitti uransa aikana voimakkaasti muun muassa alueellista radiotoimintaa.

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna čállingotti plánejeaddji virggiid ohce 13 olbmo

Čállingoddái gullet golbma plánejeaddji ja váldočálli.

Keejâ video: Auri Ahola ovtâstit tánssám, juoigâm, muštâlem já čaittâlem uđđâ taaiđâpitástis – čáittusân peesih kyehtlov olmožid

Viehâ-taaiđâpittáást kullojeh já uáinojeh tavesämi-, já anarâškielâ, mutâ meid suomâkielâ. Vievâ čáittuseh láá Ruávinjaargâst, mutâ mottoomlágán pittá lii puátimin meid Sáámán.

Guldal jiena: Sámesearvvit ealáskahttet luođi ja digitaliserejit sámiid kulturárbbi Musealágádusa ruhtadoarjagiin

Sámi Duodji ja Sámi Árvvut -searvvit leat ožžon ruhtadoarjaga Musealágádusas. Sámiid kulturárbbi oamasteapmi ja suddjen lea ságastahttán olu maŋimus áiggiid.

Skábmagovaid panelaságastallamis guorahallet sámi searvvušlašvuođa – geahččit sáhttet oassálastit ságastallamii čátta bokte

SkábmaTALK ságastallamis leat mielde filbmadahkkit Suvi West ja Sunna Nousuniemi, doavttir Heidi Eriksen ja servodatberošteaddji Tiina Sanila-Aikio. Dárkkuhus lea ovddidit rabasvuođa sámi ja eamiálbmogiid servošis.

Guldal jiena: Dutki jáhkká, ahte Poala-Ándde goavdása máhcaheapmi buktá vel earáge goavdásiid ruovttoluotta Sápmái

Repatriašuvnna dutki Eeva-Kristiina Nylander árvala, ahte museamáilmmis eallit dál máhcaheami áiggi. Su mielas orru, ahte boahttevaš jagiid áigge dáhpáhuvvá vel olu.

Skábmagovat-elokuvafestivaali järjestetään tänäkin vuonna vain verkossa – nähtävillä 52 alkuperäiskansaelokuvaa ympäri maailman

Alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovat kokoaa alkuperäiskansojen elokuvien ystävät viikonloppuna verkkoalustan ääreen. Ohjelmistossa nähdään elokuvia laajalta aihepiiriltä, kertoo festivaalin taiteellinen johtaja Jorma Lehtola.

Tanska palauttaa yli 300 vuotta vanhan saamelaisrummun takaisin Norjan saamelaisten omistukseen

Vanha saamelaisrumpu vietiin omistajaltaan 1690-luvulla pakolla, kun häntä syytettiin noituudesta. Rumpu on ollut Tanskan kansallismuseon omistuksessa siitä lähtien, mutta nyt rumpu palautuu saamelaisyhteisön omistukseen.

Guldal jiena: Mánnu bivdá mánáid ja nuoraid sáddet filmmaid Sámi álbmotbeaivái

Videodearvvuođat bohtet oidnot sámedikki álbmotbeaidáhpáhusas neahtas.

Anna Morottaja čokkij arkkâduvâin skiäru tievâ liivđijn – suu pargoi áánsust ihe 2022 lii jo tääl ulâttâsihe liivđij almostume tááhust

Livđeh čuávuváá skiäru várás liččii jo valmâšin, mutâ Morottaja kalga val hundâruššâđ maid taigijn parga. Juurdân lii meiddei selvâttiđ oles anarâš livđemateriaal arkkâduvâin já rähtiđ livđe suhâmuorâ.

Juridihkkadoavttir Juha Guttorm: Sávan, ahte Anára ja Ohcejoga guovlostivrra áirasat bastet čuollat sámegielat bálvalusaid beales

Vaikko sode-áššit leat mearriduvvon oalle guhkás lágaid dásis, de ballá juridihkkadoavttir Juha Guttorm, ahte sápmelaččat bohtet govssohallat boahtteáiggis.

Koltansaame on Norjassa kuollut kieli, mutta nyt Inge Arvola pääsee opiskelemaan sukunsa kieltä puhelinsovelluksen avulla

Kolttasaamelainen Inge Arvola ei ole koskaan päässyt oppimaan sukunsa kieltä. Norjassa kadonneeksi luokiteltua koltansaamen kieltä voi nyt kuitenkin opetella puhelinsovelluksen avulla.

“Suden on hyvä pysyä ihmisen pelossa ja ihmisen suden pelossa” – miksi kirjailija Päivi Alasalmi ei enää ulvo sudelle?

Päivi Alasalmen kirjoissa tavallinen muuttuu usein kauhuksi.

Guldal jiena: Sunna Nousuniemi ráhkadii dokumentárafilmma iežas vásáhusain seksuála veahkaválddi maŋŋá

Njeallje jagi Sunna Nousuniemi eallimis golle rihkusproseassain seksuála veahkaválddi vásiheami maŋŋá. Dál su mátkki, dovdduid ja vásáhusaid beassá čuovvut su ođđa dokumentárafilmmas, man vuosttaščájáhus lea duorastaga Romssa filbmafestiválas.

Lappis leat olles fártta válmmaštallamin boahttevaš buresbirgenguovllu organisašuvnna – sámeáššit leat mielde bargolisttus

Buresbirgenguovllu gaskabottosaš válmmaštallandoaibmaorgána lea bargan maid sámeáššiin, muitala Sámedikki nammadan áššedovdilahttu Tuuli Miettunen.

Guldal jiena: Dálkkádataktivistta guovttos Jenni Laiti ja India Logan-Riley ásaheigga eamiálbmogiid dálkkádatboahttevuođa ambassáda

Ambassáda ulbmilin lea dáidaga ja aktivismma bokte govahallat vuoiggalaš, antikoloniála ja postfossiila boahttevuođa.

Piispa Jukka Keskitalo vetosi paavi Franciscukseen Vatikaanissa: "Kirkkojen on syytä pyytää anteeksi saamelaisilta"

Oulun piispa Jukka Keskitalo delegaatioineen tapasi paavi Franciscuksen Vatikaanissa yksityisvastaanotolla. Keskitalo totesi puheessaan paaville, että kirkkojen on syytä pyytää saamelaisilta anteeksi.

Bisma Jukka Keskitalo poava Franciscusii Vatikánas: "Girkut galggašedje átnut ándagassii sápmelaččain"

Bisma Jukka Keskitalo sáttagottis Vatikánas leaba maid Anára girkohearrá Tuomo Huusko ja sámebáhppa Mari Valjakka. Galledeami temán leamašan álgoálbmotáššit.

Oulun piispa tapaa paavin Vatikaanissa tänään, mukana myös saamelaisen alkuperäiskansan edustus

Vierailun yhteydessä paaville luovutetaan uuden pohjoissaamenkielisen raamatunkäännöksen juhlapainos.

Piispa Jukka Keskitalo tapaa delegaatioineen paavin maanantaina – saamelaisasiat nousevat tapaamisen keskiöön

Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalon johtama ekumeeninen delegaatio tapaa paavi Franciscuksen yksityisvastaanotolla Vatikaanissa maanantaina. Tapaamisessa keskustellaan alkuperäiskansoihin liittyvistä kysymyksistä.

Sámebáhppa deaivvada poava Fransiscusain vuossárgga – álgoálbmotáššit galledeami temán

Sámebáhppa Mari Valjakka ja girkohearrá Tuomo Huusko leaba bovdejuvvon Oulu bismma sáttagoddái, mii deaivvada poava Fransiscusain vuossárgga.

Vehádat vehádaga siste: Sunna Siilasjoki lea šaddan duođaštit iežas dáidduid go válljii elrávdnjebargguid ja bohccuid

Vehádat vehádaga siste -dokumeantaráiddu ođđasamos oassi muitala Sunna Siilasjoki birra, guhte lea cuvken ovdagáttuid nuorra nissoniid birra.

Anárjoga sisti vuorddašit jo buoret telefon- ja neahttaoktavuođaid – Antero Ranttila: Neahtta lea dán áigge dego heasta dahje fanas dolin

Traficom lea mearridan telefonoperáhtoriid hukset Anár-Áŋŋel-Gáregasnjárga geainnu birrasii doaibmi telefonoktavuođaid dán jagi lohppii. Anárjoga sisti vurdet dál, ahte telefovnnat ja interneahtta doaibmagohtet nu go lea lohpiduvvon.

Nákkosgirjedutki čielggadišgoahtá sámi badjenissoniid vásihan eahpedásseárvvu Suoma struktuvrraid geažil

Sápmelaš nissonat vásihit iežaset leat sierraárvosaš sajádagas boazodoalus. Lappi universitehta nákkosgirjedutki Assi Harkoma dutkagoahtá, mo dát vásáhusat leat čatnasan lágaide ja hálddahusdoaimmaide Suomas.

Gávccis ohce Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna váldočálli virgái

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna váldočálli virggi ohcanáigi nogai vuossárgga 27.12.2021.

Sámi Hustlera dáiddačájáhus rahpasa ođđajagimánus Helssegis

Graffitidáiddar Sámi Hustlera dáiddačájáhus "Tiõrv mon leäm.." lea oaidnimis ođđajagimánu 11. beaivve rájes Helssega kulturguovddáš Loukkos.

Miltä joulu kuulostaa nykysaameksi?

Levyarvostelu

Juovlâäijih já heerskuh, taah ääših láá kielâpiervâl párnáid tergâdumoseh juovlâin

Forgâ láá juovlah já meid anarâškielâ kielâpiervâl Piäju párnááh vyerdih juovlâid. Párnái mielâst heerskuh já juovlâäijih puáttim láá tergâdumos ääših juovlâin. Skeŋkkâtuoivuuh-uv láá maaŋgâmuđusiih, akvaariost moottorkiälkkán.

Sámediggi lea dohkkehan Sámedikki doaibmaplána-bušeahtta jahkái 2022 sihke válljen lahtuid ja várrelahtuid ođđa nuoraidráđđái – Yle Sápmi čuovui

Yle Sápmi čuovui čoahkkima dán artihkkalis reálaáiggis. Áššelisttus ledje Sámedikki doaibmaplána-bušeahtta jahkái 2022 sihke nuoraidráđi lahtuid ja várrelahtuid nammadeapmi doaibmabadjái 2022–2023.

Saamelaiskäräjälain uudistus viivästyy, kun hallitus ei ole vielä antanut esitystään – asia jakaa saamelaiskäräjien jäsenten mielipiteitä

Saamelaiskäräjien täysistunto ja eduskunta eivät ehdi käsittelemään saamelaiskäräjälain muutosta enää tämän vuoden puolella, koska lain valmistelu on viivästynyt. Yle kysyi saamelaiskäräjien jäsenten näkemyksiä asiasta.

Sámiid birra oahpahišgohtet dál videooahppadiimmuid bokte – skuvllat sáhttet diŋgot videoid boahtte jagi álgobealde

Dihtosis-fidnu skuvlagalledeaddjit leat johtán miehtá Suoma oahpaheamen skuvllain sámiid birra, ja farga skuvllat sáhttet diŋgot maid videooahppadiimmuid. Sámenuorat leat plánen videoid ja maid oahpahit videoin. Okta sis lea Teija Kaartokallio.

Guldal jiena: Ánnámáret illuda, go su álbum válljejuvvui Emma-evttohassan – lea juo plánemin gálamátkki

Ánnámáreha Nieguid duovdagat -musihkkaálbum lea jagi 2021 etnomusihkkaálbuma Emma-evttohassan. Boatkanmeahttun-dokumeantaráidu Miisa Nuorgama eallimis fas lea evttohassan tv-prográmmaid Kultainen Venla -bálkkašupmái.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio on aloittanut työnsä – yhteisökuulemisia järjestetään ensi keväästä lähtien ympäri Suomea

Kiireellisimpänä tehtävänä totuus- ja sovintokomissiolla on löytää toimitila saamelaisalueelta ja palkata komissiolle sihteeristö.

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnii ohcet váldočálli: sus gáibidit buorre giellamáhtu ja máhtu gieđahallat viiddis dutkanmateriála

Komissára Irja Jefremoff muitala, ahte váldočállis lea guovddáš rolla kommišuvnna barggus sihke gullamiid, gulahallama ja raporta čállima dáfus. Norgga kommišuvnna čállingotti ráđđeaddi Inger Elin Utsi čilge sin bargguid.

RKP Saame ja Lapin Vihreät tekniseen vaaliliittoon aluevaaleissa – tavoitteena varmistaa, että saamelaiset saavat hyvinvointialueella palveluita omalla kielellään

RKP Saamen puheenjohtaja Kirsti Kustula sanoo, että äänestäjiä olisi, mutta ehdokkaita on ollut hankala löytää. Hän on tällä hetkellä puolueen ainoa naisehdokas aluevaaleissa. Vaalien ehdokaslistojen viimeinen jättöpäivä on tiistaina.

Guldal jiena: SámiSoster-searvvi ruhtadeami árvalit sihkkarastit guovtti jahkái

SámiSoster-searvái evttohit boahtte jahkái sullii 800 000 euro ruhtadeami. Doaimmajođiheaddji Ristenrauna Magga goittot šálloša, go eai oaččo ruđa guokte ođđa prošeavtta várás.

Enijpakkeet sämikielâlâš vuosâkirje puáhtá tiiláđ meid maajeeldkietân – Satu Kangasniemi illood ko viijmâg-uv lii vávváikirje anarâškielân

Aalmugiäláttâhlágádâs Kela almostit ive 2022 enijpakkeet vuosâkirje anarâš-, nuorttâlâš- já tavesämikielân. Enni Satu Kangasniemi illood uđđâsist, tondiet ko njuorâhpárnái kirjeh iä lah ovdil lamaš anarâškielân.

Kuldâl jienâ: Anarâšah-servi orniiškuát Anarâš pááru -klubiehidijd – vuosmuš eehid jo uđđâivemáánu loopâst

Anarâšah-seervi jesâneh lijjii tuáivum eenâb tábáhtusâid main puáhtá savâstâllâđ já teivâđ ulmuigijn. Seervi jesâneh láá tuáivum ovdâmerkkân kietâtyeji teemaehidijd já kuálástem muštâččem já puáris čuovâkuuvij keččâm.

Girjjiid sádden Norgga ja Suoma gaskkas lea šaddan váddásabbon: buot pakeahtain EU olggobealde galgá máksit riikiibuktinvearu

Girjjiid sádden ja diŋgon Norggas Supmii lea šaddan váttisin. Norga ii leat Eurohpá uniovnna lahttu ja suoidnemánu rájes lea galgan tullet buot unnimusge pakeahtaid, mat bohtet uniovnna olggobealde.

Pulmankijärvellä elää ympäri vuoden neljä taloutta – nyt matkailijoiden löytämä alue on valittu arvomaisemaksi ja sen suojelua suunnitellaan

Tunnustus voi lisätä matkailijoita Pulmankijärvelle. Kunta haluaa tunturiluontoon roskiksia, sillä matkailu koettelee alueen kestävyyttä jo nyt. Luonnonsuojeluesitys on etenemässä ensi vuonna.

Kone-foanda jugii sámi prošeavttaide 460 400 euro: Anna Lumikivi dutkagoahtá gárjillaččaid ja nuortalaččaid kultuvrra oktasaš iešvuođaid

Kone-foandda veahkkeruđaiguin ráhkadit maiddái nuortalaš- ja anárašgielat musihka, čielggadit kolonialismma ja assimilerema váikkuhusaid ja čađahit nákkosgirjedutkamuša anárašgiela giellaoahpas.

Lappi lihttu sirddii sámekultuvrra oasi Lappi-soahpamuša mielddusin – Anni Koivisto sávvá, ahte Lappi lihttu čatnasa goit ovddidit sámeáššiid

Lappi lihtu stivra lea dohkkehan Lappi-soahpamuša, muhto sámekultuvrra oassi šattai dušše mielddusin nu mo ovdditge jagiid. Sámedikki várreságadoalli Anni Koivisto sávvá, ahte sámeáššit eai goittot govssahala dan dihtii.

Vuosmuš sämikielâlâš scifi-kirje čälimân moonâi nelji já peeli ive – mánudâšmáátkán uápásmem vaađâi ennuv kirječällest

Anarâš kirječällee Marja-Liisa Olthuis uápásmui komovuotân kirdemân, vâi puáhtá čäälliđ maailm vuosmuu scifi-kirje anarâškielân. Čäällimproosees lâi kukke, ige sämikielâ kirjálâšvuođâ pyevti čäälliđ ko oholoopâi já luámui ääigi.

Guldal jiena: Davviriikkain hálidit nannet ovttasbarggu sámeoahpahusáššiin – Anáris ságastallet čuolmmain ja ovttasbargovejolašvuođain

Sámeoahpahusa davviriikalaš foruma lágidit ovttas oahpahus- ja kulturministeriija ja Sámediggi. Foruma ulbmilin lea ovddidit oahpahusa rájáidrasttildeaddji ovttasbarggu ja dan skuvlenpolitihkalaš sajádaga davviriikkain.

Keejâ já kuldâl: Uđđâ anarâškielâ sárnooh halijdeh oppâđ kielâ eereeb iärrás anarâš nieidâskippáár já njyebžilis kielâtááiđu tiet

Anarâškielâ uáppeeh pessii viijmâg-uv Kuáskimnjaargân kuálástiđ. Tot táárgut meid tom, ete tääl sij sárnuškyetih škoovlâst eenâb ja eenâb anarâškielâ.

Deaivvadeapmi ST1-fitnodagain ii addán ollu vástádusaid: Holmberg ja Beaska ávžžuheigga fitnodaga luohpat energiijaprošeavttain Sámis

ST1 bieggafápmobuvttadeami jođiheaddji Thomas Hansena mielas bearjadaga deaivvadeapmi sámepolitihkkáriiguin dollojuvvui ustitlaš vuoiŋŋas. Beaska Niillas ja Áslat Holmberg geigiiga ST1 ovddasteddjiide maid reivve, mas soai muitaleaba, man problemáhtalaččat fitnodaga prošeavttat leat sámiide.

Vahku vel áigi dieđihit Sámi Grand Prix -gilvui – gilvvus binná ođastusat ovddit jagiid ektui

Sámi Grand Prix lágiduvvo beassášlávvordaga 16.04.2022 Báktehárjjis Guovdageainnus. Dieđihanáigemearri gilvui nohká skábmamánu 30. beaivve.

Livđe lii iäláskâm já párnááh-uv uáppih liivđijd – livđe kulloo já uáinoo meid puáttee ive anarâškalenderist

Vuossaargâ ehidist uárnejui livđekonsert Anarist, mii lâi siämmást meid puáttee ive anarâš seinikalender almostittemtilálâšvuotâ. Sampo-Oskar Sieppi lii nuorâ livđoo, kote livđui konsertist poccuu.

Saamelaisalueen paliskunnilta hätähuuto: edessä jälleen poikkeuksellinen lumitalvi, ja toissatalven korvaukset yhä saamatta

Saamelaiskäräjät toivoo maa- ja metsätalousministeriöltä pikaisesti ennaltaehkäiseviä toimia, jotta tulevan talven porotuhot vältettäisiin.

Guldal jiena: Aslak Holmberg ja Niillas Beaska deaivvadeaba ST1-fitnodagain – dieđiheaba ahte fitnodat ferte rievdadit bargovugiid

Aslak Holmberg Sámiráđis ja Niillas Beaska Norgga Sámiid riikkasearvvis deaivaba ST1-fitnodaga ovddasteaddjiin bearjadaga. ST1 bieggafámu jođiheaddji Thomas Hansen vuordá deaivvadeami ja ahte beassá gullat detáljaid.