saamelaiset - uusimmat sisällöt

Benjamin Mattus porojen keskellä Inarissa 30.1.2023.

Saamelaislapset ovat onnellisia ja voivat hyvin – Benjamin Mattus, 13: ”Luonto tekee minut onnelliseksi”

Lapsiasiavaltuutetun tuoreen selvityksen mukaan saamelaislapset ovat onnellisia ja heidän hyvinvointinsa kumpuaa suhteesta luontoon.

Sämipárnááh láá luholiih já vajeh pyereest – Benjamin Mattus, 13, šadda luholâžžân tast, ete luándu lii alda

Pärniäššiváldálii vorâs čielgâdâs mield noonâ ohtâvuotâ luándun lii ohtâ suijâ toos, ete sämipárnááh vajeh pyereest.

Mistä tunnistaa sinkun kolttasaamelaistytön? Kaventavatko sukulaissuhteet deittimarkkinoita? Näitä kolmea asiaa et ehkä tiennyt saamelaisista

Tänään helmikuun 6. päivä vietetään saamelaisten kansallispäivää. Kansallispäivän kunniaksi Yle on koonnut kolme yllättävää faktaa saamelaisista.

Saamelaiset viettävät kansallispäivää Kansalaistorilla.

Maanantai 6.2.2023 (radio)

Maanjäristys aiheutti tuhoa Turkissa ja Syyriassa. Lähihoitajia siirtyy keikkatöihin. Tänään on saamelaisten kansallispäivä. Musoissa riittää kävijöitä. Säätiedot.

Inarinsaamelaisen miehen säpikkäiden koristeet ja puvun helma.

Saamelaismuseo Siida vei saamenpukukokoelmansa verkkoon

Saamelaismuseo Siida juhlistaa saamelaisten kansallispäivää avaamalla saamenpukukokoelmansa Finnassa. Kokoelman julkaisu tarjoaa mahdollisuuden tutustua saamenpukuihin digitaalisesti.

Saamelaiset haluavat huomiota saamelaiskäräjälaille kansallispäivänään – ”Jos ne haluavat vielä uuden neljän vuoden matsin, niin täältä tulee”

Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta.

Helssega guovddážis ávvudit álbmotbeaivvi ja muittuhit sámediggelágas: ”Jus dat háliidit vel njeallje jagi dáistalit, de dáppe mii leat”

Sámi álbmotbeaivvi ávvudit Suoma oaivegávpogis Helssegis Kansalaistori-toarggas, mii lea lahka riikkabeaidálu.

Sámeaktivista Janne Hirvasvuopioi sáddejuvvui goddináitta ustitbeaikoartta hámis: ”Veahkaválddi uhki lea duođalaš”

Saamelaisaktivisti Janne Hirvasvuopio, 33, sai ystävänpäiväkortiksi naamioidun tappouhkauksen: "Väkivallan uhka on konkreettisesti läsnä niissä viesteissä, joita saan"

Janne Hirvasvuopio Vuotson alueen saamenpuvussaan kotonaan Espoossa kahvikuppi kädessä

Saamelaisaktivisti Janne Hirvasvuopio, 33, sai tappouhkauksen ystävänpäiväkortissa: ”Viesteissä väkivallan uhka on konkreettinen”

Eduskunta-avustajana työskentelevä Janne Hirvasvuopio saa vihaviestejä viikottain. Twitterissä jopa päivittäin.

Vanhoja saamelaisia käyttöesineitä museokokoelmassa.

Historialliset arvoesineet ryöstettiin saamelaisilta pakolla, ja lopulta ne päätyivät hallitsijoiden ”kuriositeettikabinetteihin”

Berliiniläisen museon varastosta on löytynyt vanhojen saamelaisesineiden kokoelma. Esineitä kerättiin kuolemanrangaistuksen uhalla, ja niitä on käytetty hallitsijoiden huvittamiseen.

Veli-Pekka Lehtola Siida museon näyttelyssä.

Veli-Pekka Lehtola nostaa rohkeasti saamelaisnäkökulmaa esille tutkijamaailmassa – ”Jos olen puolueellinen saamelaisten suhteen, se sopii minulle”

Oulun yliopiston Giellagas-instituutin pitkäaikainen saamenkulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola jää eläkkeelle.

Kirjailija Niillas Holmbergin, 32, mielestä länsimaisen ja saamelaisen kulttuurin välillä on merkittävä ero

Kirjailija, muusikko ja saamelaisaktivisti Niillas Holmberg pyrkii omavaraisuuteen. Hän rytmittää taiteen tekemisen luonnon kiertoon.

Sámevuoigŋa lea čuvvon Veli-Pekka Lehtola dieđamáilbmái – ”Jus mun lean bealálaš sámiid ektui, dat heive munnje”

Oulu universitehta Giellagas-instituhta guhkesáigásaš sámekultuvrra professor Veli-Pekka Lehtola báhcá ealáhahkii.

Saamelainen yrityskauppa-ammattilainen, Suomen saamelaiskäräjien vaaleilla valittu jäsen, kauppatieteiden maisteri Pirita Näkkäläjärvi eduskunnan portaiden edessä.

Saamelaiskäräjien kulttuurimäärärahalle korotus – takana vuosien taistelu

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt saamelaiskäräjille 236 000 euron kulttuurimäärärahan. Siinä on 57 000 euron korotus edellisiin vuosiin verrattuna.

Inarin kunnan lausunto saamelaiskäräjälakiesityksestä maalailee uhkakuvia viharikoksista ja kauhistuttaa somessa

Inarin kunnanvaltuuston ja saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Anni Koivisto pitää lausunnon rinnastuksia sopimattomina.

Anár gieldda cealkámuš sámediggeláhkaevttohusas hirpmástuhtii olbmuid somes – das ovdanbuktet vašširihkkosiid áitaga olmmošjoavkkuid gaskkas

Váldostivrra ja Sámedikki várreságadoalli Anni Koivisto oaivvilda, ahte cealkámuša vuođđun leat boasttodieđut ja ovdagáttut.

Saaʹmi siidsååbbar-riâžldõk lij leämmaž aktiivlaž da šiõttlõõvvâm ođđ vuõʹjjid, mušttal ođđ näggtõstuʹtǩǩummuš

Sonja Tanhua lij tuʹtǩǩääm näggtõsǩeeʹrjstes saaʹmi siidsååbbar-riâžldõõǥǥ historia, miârktõõzz da vaaiktemnaaʹlid.

Ráđđehusa evttohus sámediggelágas dáhpii bargoeallin- ja dásseárvoválljagottis

Suoma ráđđehusbellodagat guđđe sierraoaivila sámediggeláhkaevttohusa guoskki cealkámuššii.

Saamelaiskäräjät koolla Inarissa 29.11.2022.

Keskusta liittoutui taas opposition kanssa valiokunnassa – hallituksen esitys saamelaiskäräjälaista jäi tappiolle

Riitaisana eduskuntaan annetun esityksen hyväksyminen vaatisi tukea oppositiolta.

Kollaasi, jossa vas. Aslak Pieski, Inka Musta ja Henna Lehtola

Sámi filmmain leat dávjá lossa fáttát – dál olbmot háliidit beassat reaškit

Olbmot váillahit komediija, muhto dan ii leat álki dahkat, oaivvilda Skábmagovaid dáiddalaš jođiheaddji.

Lakkovahti seisoo Oulun tehtaan portilla.

Keskiviikko 1.2.2023 (radio)

Teollisuusliiton lakot alkoivat. Eduskunta hyväksyi translain. Saamelaisten sovintokomissio haluaa lisää työaikaa. Tammikuu oli lämmin. Sää on enimmäkseen pilvinen.

Tiina Sanila-Aikio ja hänen kotiporot, Inarissa 26.1.2023.

Miâlggâd 20 eeʹjj ääiʹj dokumeeʹnt ohjjeei seuʹrrji Tiina Sanila-Aikio jieʹllem – ”Jurddji peäʹlest leäm miâlggâd seämma oomaž”

Ritva Torikka lij seuʹrrjam Tiina Sanila-Aikio jieʹllem 2005 eeʹjj rääʹjest. Ååʹn dokumeʹntt Sanila-Aikiost lij vaalmâš da vuõssjeäʹǩǩääž leäi Skábmagovat-fiʹlmmfestivaalâst.

Saamelaisalueen tytöt ovat aktiivisia, tiedostavia ja rakastavat kotiseutuaan, kertoo väitöstutkimus

Helena Ristaniemen väitöskirja käsittelee Suomen saamelaisalueella elävien tyttöjen historiatietoisuutta ja pohjoiseen kuulumisen kokemuksia.

Nákkosdutkamuš: Ruovttuguovlu, bearaš ja báikkálaš historjá leat dehálaččat sámeguovllu nieiddaide

Filosofiija magisttar Helena Ristaniemi lea čielggadan nákkosdutkamušastis, makkár mearkkašupmi ruovttuguovllus ja báikkálaš historjjás lea davimus Sámi nieiddaide.

Alkuperäiskansojen elokuvafestivaalilla tarjotaan psyykkistä tukea ja elokuvia katsotaan porontaljoilla lumiteatterissa – Skábmagovat alkaa Inarissa

Tämänvuotinen alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovat on järjestyksessään kahdeskymmenesviides.

Pekka ja Elias Tervaniemi lähdössä Kanadaan Arctic Winter Games kisoihin.

Piäkká já Elias Tervaniemi čuoigâv Kanada arktâlâš tälvikištoin vuossâmuu keerdi

Piäkká já Elias Tervaniemi čuoigâv Kanadast tälvikištoost.

Anni-Sofia Niittyvuopio seisoo Skábmagovat julisteen edessä.

Skábmagovain lea filmmaid lassin dehálaš maid ovttastallat – ”Mii vuordit hui iluin, ahte olbmot besset deike”, dadjá buvttadeaddji

Álgoálbmogiid filbmafestivála Skábmagovat lágiduvvo Anáris dál juo 25 geardde.

Janica Gauriloff lähikuvassa, podcast mainos.

Kuvddâl podcaast: Ville-Riiko Fofonoff lij sniimmi, kååʹtt tuʹǩǩad jäänmõsân raajjâd Youtube-videoid

Ville-Riiko Fofonoff lij mediasueʹrj mäŋggsiltteei, kååʹtt lij raajjâm juõʹǩǩnallšem fiiʹlmid. Jiijjâs miõlâst son lij vuõss-sââʹjest Youtube-fiʹlmmraajji.

Linda Tammela, eduskuntatalo, perustuslakivaliokunnan saamelaiskäräjälakikuulemiset

Vuođđoláhkaváljagotti gullamat sámediggelágas álget – riikkabeivviid njuolggosáddagis diibmu 8 rájes váljagoddi gullá earret eará Sámedikki

Dán gullamii váljagoddi lea bovden riekteministeriija, sámiid álbmotválljen orgánaid ja guovtti searvvi ovddasteaddjiid.

Kim TallBear, Albertan yliopiston professori

NRK: Alkuperäiskansan jäseneksi tekeytymisestä on tullut yleinen ilmiö niin Pohjoismaissa kuin Pohjois-Amerikassakin

Norjassa paikallispoliitikko hakeutui vaaliluetteloon, jotta pääsisi vaikuttamaan kaivosasioihin. Albertan yliopiston professori Kim TallBear sanoo, että ilmiö ei ole uusi.

Vuohču ođđa skuvlavisti lea gárvánan – ”Mis leat dál dearvvas sajit”, illuda árrabajásgeassima oahpaheaddji

Skuvlla lihkadansále eai beasa vel geavahit, go juovlamánus doppe gávnnahedje čáhcevahága.

Utsjoen kirkon uusi alttarin polvistumispenkin päällinen on otettu käyttöön jouluna 2022.

Kylmä penkki sai pehmikkeen – Utsjoella ommeltiin kirkkoon tekstiilejä saamen väreissä

Tekstiilejä ommeltiin kirkon penkeille ja alttarin polvistumispenkille. Tekijöitä oli mukana parikymmentä.

Ánde Matheo Sara vaihtoi nimensä uuteen nimeen vuoden 2023 alussa.

Ánde Matheo Sara čuovui sámi nammaárbevieru nuppegežiid: ”Jus livččen riegádan dievdoolmmožin, livččen iežan bártni bidjan iežan gáibmin”

Servodat ja lagamuččat leat váldán Ánde Matheo Sara bures vuostá ođđa namain ja sohkabeliin. Dál ii dárbbaš šat čiegadit maidege.

Anni Koivisto ja hänen lapsi päivähoitopaikan pihalla, 13.1.2022 Sevettijärvi.

Sámegielat árrabajásgeassimii váttis gávdnat bargiid – vánhen morašta go Čeavetjávrri giellabeasi doaibma bisánii

Anára ja Eanodaga gielddas stuorra váttisvuohtan lea maid gávdnat sadjásaččaid sámegielat dikšobáikkiide.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Ojala-Niemelä: Olen selvittänyt jääviyttäni saamelaiskäräjälaissa

Ylen tietojen mukaan perustuslakivaliokunnan jäsenten joukossa on herännyt keskustelua puheenjohtajan puolueettomuudesta.

Ráppár Mihkku Laiti, 20, vihkkehallá, joatkágo boazodoallin vai ohcágo ođđa bálgáid – Su muitalus rahpá DocPoint-filbmafestivála

Šuoŋat vai bohccot? Davvi vai máddi? Mihkku Laiti lea šaddan vihkkedallat dáid áššiid.

Biisit vai porot, pohjoinen vai etelä? Pohjoissaameksi räppäävän Mihkku Laitin, 20, pitää päättää, jäädäkö juurilleen vai etsiä uusi alku

Kulttuurivieras, rap-artisti Yungmiqun elämä yhden pubin Utsjoella on hyvää, mutta etelän vetovoima vahva.

Ǩiõl mõõntummuš lij ääʹrjes äʹšš – puärrsijeäʹǩǩääin mainstet saaʹmi ǩiõlltrauma pirr

Ǩiõllpieʹzzest škoouʹle -haʹŋǩǩõõzz Mâʹst mainstep, ku mainstep ǩiõlltraumast -jeäʹǩǩää jäʹrjsteš tän neäʹttel Âʹvvlest da pueʹtti neäʹttel tõn jäʹrjstet Čeʹvetjääuʹrest.

Kuvddâl podcaast: Sääʹm ǩiõtt-tuâjjbloog lij teeʹmes vueʹsttviõkk sosiaalʼlaž media kõrr maailma

Säʹmmla lie ǩiõččlâsttam mõõnni mannui ääiʹj neeʹttest jiânnai vââʹjjsaaǥǥ. Mäʹhtt sosiaalʼlaž media vuäitči leeʹd siõmmna pueʹrab päiʹǩǩ sääʹm ǩiõččâmvueʹjjest?

Kuvakollaasi, vasemmalla toimittaja Linda Tammela ja oikealla kuva Perustuslakivaliokunnan ovimerkistä.

Sámediggeláhkaevttohusa gieđahallagohtet riikabeivviid váljagottiin dán vahkus

Váljagottiid gullamiidda oassálastet valjit áššedovdit. Dasa lassin váljagottit lea bivdán olu čálalaš cealkámušaid láhkaevttohusas.

Máŋga sámi filmma leat vuosttas háve oaidninláhkai Skábmagovain – dán jagi festivála lágiduvvo sihke Anáris ja neahtas

Eamiálbmogiid filbmafestivála Skábmagovat lágiduvvo Anáris 26.–29.1.2023.

Sámedikki válgalogahallamii ohce birrasiid 650 olbmo

Sámedikki válgalávdegoddi gieđahallagoahtá ohcamušaid dán mánu loahpas dahje guovvamánu álggus.

Kuvddâl jiõn: Oulu universiteeʹtt sääʹmǩiõl määttai raajõs ođsmââvv taʹnni – täävtõssân kääzzkâʹstted sääʹmǩiõl mättʼtõõđjid pueʹrben

Giellagas-instituutt sääʹmǩiõl mätt’templaan lij ođsmõõvvmen. Pueʹtti čõõuč rääʹjest mättʼtõs älgg sääʹmǩiõl alggmäättain da sääʹmǩiõlâst šâdd luõvâs čårraaunâs.

Janika Sieppi, Maarit Kiprianoff, Jenna Gauriloff, Jasmi Mäenpää, Egil Keskitalo, Mari Gauriloff, Minna Moshnikoff, Sari Saxholm.

Oummi miõlid ǩieʹsse jäänmõsân eeʹjj 2022 täk artikkeeʹl: Ukraina käpplõk Eurovision laaulǩeâlbast, sääʹmpiiutâskurss da sääʹmkaʹdrel-ǩeʹrjj

Tän artikkeela leät noorrâm Yle Sääʹm jäänmõsân lokkum sääʹmǩiõllsaž ođđsid eeʹjjest 2022.

Saamelaislapset asuivat asuntoloissa sotien jälkeen. Asuntoloista pääsi lomille vain pari kertaa vuodessa.

Lähes kokonainen saamelaisten sukupolvi vietti lapsuutensa kaukana kodeistaan – Kerttu Vuolab: "Joulu tuntui ihmeelliseltä, kun pääsi perheen luo"

Saamenmaalla koottiin sotien jälkeen syrjäkylien lapset asuntoloihin käymään koulua. Lapset pääsivät kotiin vain lomien aikaan.

Hilda Länsman pitää puhelinta kädessään Inarin disko -kuvauksista lumisessa maisemassa. Taustalla näkyy sininen teltta ja kaksi ihmistä.

Ođđa oanehisráidu muitala nuorra sámenissona etnostreassas komediija bokte – giehtačálli: ”Álo ii dárbbaš leat buot áššiin nu supersápmelaš”

Inarin disko -ráiddus leat golbma oasi. Ráiddu sáhttá geahččat dušše fal Yle areenastories -instagramsiiddus.

Saamelaiskäräjien vaalikauden 2015-2019 viimeinen täysistunto.

Inarinsaamelaiset ry erotti puheenjohtajansa: yhdistys ei hyväksynyt Anu Avaskarin tukea saamelaiskäräjälakiesitykselle

Yhdistys piti keskiviikkona ylimääräisen kokouksen, jossa äänestettiin Anu Avaskarin luottamuksesta puheenjohtajana.

Anarâšah-searvvi lahtut eai dohkkehan Anu Avaskari politihkalaš doaimmaid Sámedikkis – válljejedje ođđa ságadoallin Inka Kangasniemi

Anarâšah-searvi doalai badjelmearálaš jahkečoahkkima, mas jienastedje Anu Avaskari luohttámušas ságadoallin.

Minka Laiti-Kosonen "Mistä tuntee joulun?" ohjelmassa vuodelta 1975, ja oikealla koristelemassa kuusta vuonna 2022.

Sáhttágo juovlastállui sáddet skeaŋkkaid, smiehtai unnoraš tv-prográmmas jagis 1975 – dál son muitala, makkár soahpamuš sus lea juovlastáluin

Mihku Ilmára Minka lea ožžon olbmuid miehtá Suoma mojohallat, go sus mánnán dahkkon jearahallan almmustahttui diibmá Yle Elävä arkisto bokte. Filbmabihttá lea hirbmasit beaggán sosiála medias.

Kuvddâl podcaast: Rosttovpââʹzz dååma – måkam leäi aazztõkpäärnai rosttov?

Rosttov lij määŋgid päärnaid eeʹjj šuurmõs da tääʹrǩmõs prääʹzniǩ. Lij-a rosttovpõõʹzzi miârktõs leämmaž võl šuurab tõid sääʹmpäärnaid, kook jälste aazztõõǥǥâst jie-ǥa piâssâm domoi juõʹǩǩ peeiʹv?

Aihe: saamelaiset

Uusimmat artikkelit