Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Kaislikkoa Rauvolanlahden luonnonsuojelualueella Turussa

Turussa aloitetaan valuma-alueiden ennallistamishanke – Varsinais-Suomeen mittava EU-tuki

Varsinais-Suomen testausalueet ovat Turussa Rauvolanlahdella ja Orikedolla, sekä Liedossa.

Virnakasvi kukkii niityllä.

Tampereen Kissanmaalle tulee tulvavesiä rauhoittava niittypainanne

Tulvaniitty rakennetaan Nallenpuistoon, jota rajaavat Ketunkatu, Ritakatu ja Sudenkatu sekä asuinkortteli.

Suo, jossa pieniä mäntyjä.

Ilomantsiin uusi luonnonsuojelualue

Suojeltavalla Koukosuolla pesii riekkoja.

Miehet kunnostavat jokea ja luovat lapioilla soraa.

Historiallisen suuri satsaus meneillään: järviä, jokia ja merialueita kunnostettu enemmän kuin vuosikymmeniin

Rahoilla on niitetty vesikasvillisuutta, rakennettu kosteikkoja ja kunnostettu kalojen kutualueita.

Joensuun kaupungin Valkeasuon entinen turvetuotantoalue ilmakuvassa. Aluetta on muokattu lintuvesikosteikoksi.

Murtosuon lintuvesikosteikko on valmistunut Joensuussa

Entinen turvetuotantoalue Valkeasuolla on ennallistettu lintuvesikosteikoksi. Vedenpinta nostetaan lopulliseen korkeuteen keväällä 2023.

Nabbens våtmarker i Mariehamn.

Pohjoismaiden neuvosto jakoi 40 000 euron palkintoja – ympäristöpalkinto Maarianhaminalle, muilta osin Suomi jäi nuolemaan näppejään

Palkintoja jaettiin yhteensä viidessä kategoriassa, jotka ovat kirjallisuus, lasten- ja nuorten kirjallisuus, elokuva, musiikki ja ympäristö.

Yksityiskohta käärmeveistoksen pääprofiilista

"En voinut käsittääkään, että sellaista saattaisi Suomesta löytää" – kivikauden käärmeveistos on aarre, jollaiset katoavat, kun kosteikot kuivuvat

Käärmeveistoksen koti, Humppilan Järvensuo, on muinaislöytöjen runsaudensarvi. Löydöt kertovat, miten tuhansia vuosia sitten elettiin järvenrannalla, joka nyt on turvepellon laitaa.

Ruskeaan takkiin pukeutunut mies asettelee korkeaan heinikkoon kyykistyneenä kapeaa ja pitkää puista laatikkoa maahan. Laatikossa on numero 21. ja Helmi-kosteikkoprojektista kertova tarra.

Pienpetojen pyynti alkoi Tornion lintukosteikoilla osana vesilintujen elinympäristöjen parannusta

Tornion lintukosteikot ovat päässeet osaksi valtakunnallista Helmi-ohjelmaa, jossa parannetaan muun muassa vesilintujen elinympäristöjä. Vieraspetojen poisto on yksi osa sitä.

Talkoolaisia suometsässä tekemässä patoa vanhaan ojaan.

Sahannevan ennallistaminen alkoi puuston poistolla, nyt rakennetaan 34 patoa – ensimmäinen pato syntyy käsivoimin

Ennallistamistyöt ovat käynnissä Seinäjoen Sahannevalla. Metsäojat padotaan ja nevan vesitalous pyritään palauttamaan mahdollisimman luonnontilaiseksi.

Näkymiä Alavudenjärvelle uudesta näköalatornista.

Pitkäjänteisestä työstä valtakunnallinen tunnustus Alavudenjärven kunnostajille

Kunnostuksilla on saatu kohotettua vesistön virkistysarvoa, parannettua veden laatua ja lisättyä luonnon monimuotoisuutta.

Entistä turvetuotantoaluetta muutettuna kosteikoksi, vettä vehreiden maakaistaleiden välissä

Turvetuotannosta poistettua maata muokattiin lintujen ja eläinten turvapaikaksi Kankaanpään Honkajoella

Luonnon monimuotoisuutta tukevan Satamakeitaan kosteikkoalueen koko kolminkertaistui ennallistamisen myötä.

Majava uimassa

Katso, miten majava muutti Evon luontoa

Majavien vapautuksella Evolle oli uskomatto seurauksia.

Vesipuhvelit uivat kosteikossa.

Suomen ainut vesipuhvelitila haaveilee maidontuotannosta ja tilajuustoista – tuleva laki eläinten hyvinvoinnista tuskin sallii sitä

Tuleva eläinten hyvinvointilaki ratkaisee, saako puhvelia käyttää Suomessa lihan- ja maidontuotantoon vai pelkästään kosteikkojen raivaamiseen.

suomaisema auringonlaskussa

Muuttolintujen pysähdyspaikkana tunnettu Sammalistonsuon kosteikko saa luontopolun

Sammalistonsuon kosteikosta on kehittynyt vuosien saatossa yksi Kanta-Hämeen suosituimmista lintukohteista. Lisäksi kosteikko on suosittu ulkoilualue, johon pääsee tutustumaan tarkemmin luontopolulla.

Gräsandshonor i Södrik.

Toivaalan metsästysseura saa tänä vuonna Hämeenlinnan kaupungin ympäristöpalkinnon

Seura on tehnyt pitkäjänteistä työtä Ylisen Tuuloslammin alueen lintuvesi- ja kosteikkoalueen kehittämisessä ja hoidossa.

Tapion asiantuntija Tarja Anttila tutkimassa Halsuan Taskunevan vesitasapainoa.

40 000 askelta on tavallinen päivälukema, kun Tarja Anttila ja Jani Antila vaeltavat Suomen soilla – heidän tavoitteensa on suoluonnon pelastaminen

Metsäalan asiantuntijat jalkautuvat kymmenille suojelusoille tänä kesänä. Aineiston pohjalta Metsähallituksen Luontopalvelut suunnittelee vesienpalautuksen yhteistyössä maanomistajien kanssa. Suot kärsivät metsäojitusten aiheuttamasta kuivuudesta.

Lettosuon kasveja.

Lettosoiden nykytilaa selvitetään Hämeessä

Tulevana kesänä lettosoilla tehdään maastoinventointeja Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Lettoja on erityisesti pohjavesivaikutteisilla alueilla.

punasotka

Perjantai 20.5.2022 (radio)

Venäjä lopettaa kaasun tuonnin Suomeen. Venäjä perustaa tukikohtia maan länsiosiin. Valtio auttaa vesilintuja. Sää on enimmäkseen poutainen.

punasotka

Suomi haluaa pysäyttää vesilintujen häviämisen: valtio satsaa petopyyntiin ja kosteikkoihin kuusi miljoonaa euroa

Rehevöitymisen vuoksi monen lintuveden pesimispaikat ovat vähentyneet rajusti. Lintukantoja pyritään kasvattamaan rakentamalla kosteikkoja ja pyytämällä haitallisia vieraspetoja.

Vedellä täyttyneet kaivinkoneen jäljet metsässä koivikon keskellä.

Lisää vain vesi: Kemiönsaaren talousmetsästä hiilinieluksi – suon ennallistaminen Kullan alueella on helppoa, mutta hidasta

Kemiönsaaressa kaivettiin sodan jälkeen ojia vauhdittamaan soisen notkelman puiden kasvua. Nyt Kullan alueen valtaojat on tukittu. Pitkä matka talousmetsästä takaisin hiiltä sitovaksi suoksi on alkanut.

Imatran Mallisillanojassa sijatsevalta kosteikko. Heinää kasvaa lammen ympärillä.

Neova myy yli tuhat hehtaaria rakennettuja kosteikkoja – myynnissä myös Kontiolahden Kyyrönsuo

Aiemmin myynnissä olleet Rautalammin Rastunsuo ja Kontiolahden Linnunsuo ovat nykyisin luonnonsuojelualueita. Neova arvioi kauppojen kiinnostavan myös luonto- ja metsästysharrastajia.

Veden peittämä entinen turvetuotantoalue

Neova myy kunnostettuja kosteikkoja

Alueista monet ovat käytettyjä turvetuotantoalueita. Kiinnostuneita ovat olleet etenkin luonto- ja metsästysharrastajat.

Suopursuja

Metsähallitus ennallistaa suota Paljakannevalla Vöyrin ja Kauhavan rajalla

Metsähallituksen käynnistämällä ennallistamisella pyritään mahdollistamaan Paljakannevan palautuminen vähitellen luonnontilaan. Paljakannevan monipuolinen suoalue muodostuu keidas- ja aapasuo-osista.

Telkkä kosteikolla

Ilomantsilaiselle kosteikolle asennetaan livekamera toukokuussa

Vesilintujen lisääntymisedellytyksiä parantavalla SOTKA-kosteikot-hankkeella on kamerat myös Seinäjoella ja Salossa.

Kyhmyjoutsenia Helsingin Uutelassa 17.3.2022

Tällä videolla näkyy kenties Helsingin kauneinta luontoa: uudella suojelualueella on upeita kosteikkoja, korpea ja kalliometsiä

Helsingin valtuustostrategiassa on linjattu, että kaupunkiin perustetaan vuosittain vähintään viisi uutta luonnonsuojelualuetta.

Savonlinnan ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen kairaa jäätä Savonlinnan Mertajärvellä.

Savonlinnassa paikallisia kiusaa Mertajärvestä nouseva mädän kananmunan haju, eikä ongelmaan löydy helppoja ratkaisuja

Mertajärven paha haju syntyy järvessä usein lopputalvesta hapen loppuessa vedestä. Savonlinnan ympäristöpäällikkö Matti Rautiaisen mukaan ongelman on aiheuttanut ihmiset omilla toimillaan.

suoaluetta

Metsähallitus ennallistaa Porsmusansuota Luvialla

Porsmansuo on Satakunnan suurin säästynyt lettosuo. Siellä on useita uhanalaisia sammallajeja.

Lokaluoman kosteikko Kuivasjärven valuma-alueella Parkanossa

Parkanon Pro Kuivasjärvi sai vesienhoitopalkinnon

Monenlaisen maankäytön rehevöittämää järveä ja sen valuma-aluetta on viime vuosina parannettu yhdistyksen, maanomistajien ja muiden toimijoiden yhteistyöllä.

Energiaturvetta aumassa

Energiaturpeen tuottaminen lakkaa ensi vuonna – Neovan turvetuotantoalueiden määrä pudonnut muutamassa vuodessa lähes kymmenesosaan

Energiaturpeen kysyntä on laskenut nopeasti vuodesta 2019 lähtien. Jo tänä vuonna jyrsinpolttoturpeen tuotanto oli vähäistä.

Kaksi miestä seisoo rämeletolla.

Kainuussa inventoidaan lettosoita – lähes puolet uhanalaisista suolajeista elää letoilla

Letot ovat suoluontotyypeistä rehevimpiä ja harvinaisimpia. Tällä hetkellä Kainuussa ei ole riittävästi tietoa suojelualueiden ulkopuolisten lettosoiden tilasta.

Savansuo Miehikkälässä.

Ihmisen pilaaman suon pelastamiseen kokeillaan harvinaista keinoa – lähialueilta kannetaan alueelle ämpäreittäin rahkasammalta

Miehikkälän Savansuolla on aloitettu vanhan suon palauttaminen entiselleen. Ojitukset ovat pilanneet suon vuosikymmeniä sitten.

Riina Ahonen esittelee kuvia metsään vettä ryöpyttävästä hulevesien juoksutuksesta

Aktiivinen asukas auttoi suojeltua suoaluetta – työmaan erhe valutti hulevesiä Kangasalta Tampereen puolelle

Kangasalan uuden asuinalueen pääkadun työt ovat sadevesien valuma-alueella. Rissonkadun työmaalta valutettiin hulevesiä Petäjässuon laidalle neljänä päivänä.

Näätävuoma-Sotkavuoma soidensuojelualuetta ennallistetaan parhaillaan Kittilässä.

Näätävuoma-Sotkavuoma soidensuojelualuetta ennallistetaan Kittilässä

Ennallistaminen parantaa muun muassa alueella pesivien häiriöherkkien lintulajien elinoloja.

Harmaasorsan kuva: puolet hämäräkuva, puolet värikuva

Lintujen tunnistaminen hämärässä on haastavaa – testaa tunnistatko lajit!

Tunnistatko linnut hämärässä tai siluetin perusteella?

Helt åt skogen i Pomponrahka

Turku ennallistaa lentokentän lähellä sijaitsevaa Pomponrahkan suoaluetta

Alueella luonnonmukaistetaan ojia ja osa ojista padotaan tai täytetään.

Lintuja Liminganlahdella keväällä 2021.

Liminganlahden luontokeskuksen kosteikkoluontopolku pidetään kiinni elokuun ajan varotoimena lähistöllä tapahtuvan metsästyksen vuoksi

Luontopolku kulkee lähimmillään 30 metrin päässä metsästysalueesta. Virkkulan lintutornille johtava luontopolku on käytössä myös elokuussa, sillä se sijaitsee riittävän kaukana metsästysalueesta.

Kouvolan Pallonlyöjien Juho Hacklin.

Pesu ja Hacklin nostivat KPL:n Kiteellä suosta – "Eihän me saatu alussa lyöntien lisäksi heittojakaan kiinni"

Koplan sisäpelin lukon avasi toisella jaksolla kakkosrajasta tyhjän kentän kunnarin, kauden kolmantensa iskenyt etenijäjokeri Ville Pesu. KPL:n Juho Hacklin jatkoi perään kahdella kotiutuksella.

Poroja välipintaletolla Sallan Possolinaavalla.

Lettosoita inventoidaan kesällä Kittilässä ja Sallassa

Inventointi tuottaa tietoa lettojen esiintymisestä ja tilasta sekä hoito- ja ennallistamistarpeesta.

miehet kiikaroivat lintuja

Luontokatoa torjutaan kymmenillä miljoonilla euroilla lähivuosina – tärkeässä osassa on metsästäjien tekemä luonnonhoitotyö

Erilaisiin elinympäristöjen parantamishakkeisiin on korvamerkitty yli 40 miljoona euroa valtion rahaa seuraaviksi kymmeneksi vuodeksi. Raha pyörittää hankkeita, mutta avainasemassa ovat vapaaehtoiset toimijat.

Rahkasammalta suolla.

Itä-Suomen yliopisto alkaa tutkia rahkasammaleen viljelymahdollisuuksia soilla – tavoitteena korvata kasvuturve

Tutkimus kohdentuu Metsähallituksen omistamille soille, jotka on ennallistettu kymmenen vuotta sitten. Tutkimuskysymyksenä on selvittää, kuinka paljon rahkasammal kasvaa näillä soilla seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kyseessä on koko maailman mittakaavassa ainutlaatuinen tutkimus.

Turvetuotantoalue Jalasjärvellä. Soista metsää takana.

Maankäytön ilmastovaikutuksista haetaan nyt uutta tietoa: eteläpohjalainen suo metsitetään ja sen ilmastovaikutuksia mitataan kymmenen vuoden ajan

Turvetuotannosta poistetun suon metsityksen ilmastovaikutuksia tutkitaan Etelä-Pohjanmaalla osana Suomen hiilineutraalisuustavoitteita. Soinin uudella mittausasemalla tutkitaan nyt ensimmäistä kertaa juuri metsitettävän suon ilmastovaikutuksia ainakin kymmenen vuoden ajan.

Sorsan keinopesiä kosteikossa.

Sinisorsa Ainikki hautoo suorassa lähetyksessä – Metsästäjäliitto: keinopesät auttavat vahvistamaan vesilintukantoja

Metsästäjäliiton sorsatuubilivessä seurataan tänä vuonna Ainikki-sorsan pesinnän onnistumista Etelä-Karjalan Savitaipaleella sijaitsevassa keinopesässä eli sorsatuubissa.

Limingan luontokeskuksen hoitaja Ulla Matturi rakenteilla olevan uuden luontopolun edessä.

Liminganlahden luontokeskuksen esittelyalue laajenee – uuden luontopolun lisäksi alueelle tulee laaja oppimisympäristö

Ajoittain ruuhkista kärsivän Liminganlahden luontokeskuksen ulkoaluetta laajennetaan.

Metsäkone kaataa puita metsässä.

Suometsille suositellaan jatkuvaa kasvatusta, mutta onko Suomi valmis metsänhoidon muutoksiin? Asiantuntija: "Ihmiset ovat erittäin poteroituneita omiin näkemyksiinsä"

Suomessa on pitkään ollut yksi vallitseva metsänkäsittelytapa ja nyt sitä halutaan monipuolistaa. Ei ole yhtä oikeaa, vaan käsittely on valittava metsän mukaan.

Flamingoja lähdössä lentoon ja osa lepäilee Agios Mamas- kosteikolla Kreikassa.

Kreikan flamingot kuolevat lyijymyrkytykseen

Metsästys ja lyijyammusten käyttö on kielletty, mutta molemmat jatkuvat suojellulla kosteikolla.

pörriäinen pinkissä kukassa

Ylen Pelasta pörriäinen -kampanja sai parhaan luontoteon palkinnon

Yle Luonnon kampanjassa kutsuttiin suomalaisia auttamaan elintärkeitä pölyttäjiä. Kunniamaininta meni Kokkolaan.

Viiankiaavan pitkospuut

Sodankylän Viiankiaavan soidensuojelualueen luontopolun pitkospuita uusitaan ensi kesänä

Pitkosmateriaalien kuljetus alueelle aloitetaan lähiviikkoina moottorikelkoilla.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle