Aihe: paju

Keltaisiksi pörhistyneet pajunkissat tarjoavat ruokaa kevään ensimmäisille pörriäisille

Ensimmäiset kimalaiset ja perhoset ovat heränneet. Ruokaa hyönteisille tarjoaa aikaisin keväällä kukkivat pajut.

Keski-Pohjanmaalle pajujen tuotantokeskittymä? Tavoitteena tuhannen hehtaarin kasvatuspellot

Tuotantoaluetta kaavailevan yrityksen mukaan pajuista saadaan raaka-ainetta jatkojalostukseen tai energiaksi.

Kauhavalla palomiehet pistivät paloiksi mahdottoman kokoisen lahopuun – ”En ole koskaan nähnyt noin isoa pajua”

Kauhavan keskustassa tie oli perjantaina suljettuna alle puoli tuntia melkoisen puumötikän kaatotöiden vuoksi.

Tee pääsiäiskranssi kevätkukista – mutta käytä säästeliäästi tärkeää pajua

Paju on hyönteisten ensimmäinen ateria keväällä.

Kevään rohkein testi – tunnistatko puut niiden sukupuolielinten perusteella?

Tunnistatko puut niiden sukupuolielinten perusteella?

Huoltoasemien pöydissä ex-kukkatarhurin ideaa pidettiin hulluna – kaavailee isoja pajupeltoja eri puolille maata: "Tanskan kollega sanoi, että puhelin soi koko ajan"

Venäjän hyökkäyksen vuoksi Euroopassa halutaan nyt lisätä omavaraista energiantuotantoa. Yksi raaka-aine kotimaiseen energiantuotantoon voisi olla paju. Etujoukoissa pajubisnestä kehittää aiemmin ruusujen kasvattajana tunnettu Markku Suutari.

Kun kaikki kukkii nopeasti, silloin pörriäisille on apua kasvillisuuden monipuolisuudesta

Parjattu pajukin on tärkeä ravinnonlähde monille hyönteisille.

Pajunoksia ei saa katkoa ilman lupaa – kaupunginpuutarhuri: "Kun käyttäydytään nätisti, pieni laittomuus ehkä sallitaan"

Pajunoksia ei pidä kuitenkaan hamstrata ylettömiä määriä.

Energiapaju on jäänyt taka-alalle bioenergian tutkimuksessa – viljelmät lepotilassa

Energiapaju kiinnosti 2010-luvun alussa bioenergian tutkijoita ja rahoittajia. Koeviljelmiä oli Pohjois-Karjalassakin.

Asukkaat päättivät kunnostaa lammen ja keräsivät 40 000 euroa – nyt haisevasta suosta tulee viihtyisä virkistysalue

Pahoin rehevöityneestä lammesta poistetaan 11 000 kuutiota biomassaa proomulla ja kaivurilla.

Haluatko houkutella pihaasi pölyttäjiä? Älä tuhoa kukkivia pajuja ja avaa hyönteisille mesibaari

Pajukukinnot ovat hyönteisten tärkein mesilähde juuri nyt.

Pajupillin tekeminen on mukavaa puuhaa – näillä ohjeilla onnistut

Soivia pajupillejä voi myöhässä olleen kevään vuoksi tehdä vielä joitakin viikkoja, kun pajut ovat tuoreita. Pillin tekeminen on tarkkaa puuhaa, että sen saa soimaan.

Mehiläiset aloittelevat työtään – "Vaaleat vaatteet päällä ja kädet taskuun, hosuminen ei kannata"

Kolmen heikon hunajavuoden jälkeen toiveissa on hyvä vuosi. Kaikki on kuitenkin kiinni säistä.

Mihin pääsiäisenä päästään ja millainen on mämmikoura – tiedätkö pääsiäissanojen merkitykset?

Söisitkö mämmiä jos se olisikin valmistettu puolukoista? Silloin sitä kutsuttaisiin vaikkapa läpäkäksi. Pääsiäiskielestä löytyy paljon murre- ja lainasanoja. Juttu on julkaistu vuonna 2017.

Juva palkitsi pitkän linjan tuohitaiturin – kulttuuritonni Auli Vasaralle

Juvan kulttuuripalkinto on myönnetty vuodesta 1988.

Jätemaata kaadettiin järven rantaan – kaupunki puolustelee käytäntöä

Järven rannassa oleva maanläjitysalue on huolestuttaa Rovaniemellä. Osa asukkaista pelkää rumalta näyttävän jättömaan pilaavan Salmijärven veden Pöykkölässä. Rovaniemen kaupungilta vakuutetaan, että ylijäämämaat eivät pilaa viereistä järveä.

Monenlaisia merkityksiä puusta

Kemin taidemuseossa on esillä kolmen pohjoisen taiteilijan luomuksia puusta. Teokset jättävät katsojalle paljon tilaa tulkinnoille. Niissä on jotain tuttua ja paljon yllättävää.

Paju on paljon muutakin kuin vitsavärkki – tieto siitä taipuu myös kansien väliin

Pajulla ei ole juuri metsätaloudellista arvoa, mutta muuta käyttöä senkin edestä. Pajusta on kirjoitettu Suomessa 1880-luvulta asti, ja tiedot noista teksteistä on päivitetty pajubibliografiaan. Se on tarkoitettu luonnollisesti pajun ystäville.

Euroopan paras frisbeegolfaaja selättää vaikean väylän – video

Lausteen kentän avaava 128 metriä pitkä par 3 -väylä tarjoaa haasteen kenelle tahansa frisbeegolfaajalle. Katso, miten ammatikseen pelaava Euroopan mestari Seppo Paju päihittää vaikean väylän.

Kylmästä kevätsäästä on hyötyäkin – mehiläisille riittää tasaisesti mettä

Mehiläiset eivät pane pahakseen viileää säätä. Sen sijaan lämpöaalto olisi huonompi asia, koska se aikaistaa kukintaa, jolloin uudet mehiläiset eivät ehdi kehittyä lentokykyisiksi.

Pajunkissan väri kertoo, onko kasvi uros vai naaras

Valkoiset pajunkissat ovat muuttaneet väriään. Samalla myös lintumaailmassa ensimmäiset hyönteissyöjät ovat saapuneet purojen, ojien ja pienten jokien varrelle.

Video: Luonto on herännyt talven jäljiltä eloon – pajut tarjoavat ravintoa kukkia kaipaaville hyönteisille

Kevät on paikoin edennyt jo hyvinkin pitkälle. Tutkijalle pajut ovat tärkeä kevään merkki.

Lämmin sää villiinnytti koivut

Koivujen kukinta on nyt voimakkaimmillaan Kaakkois-Suomessa. Ilmassa on myös pajujen siitepölyä.

Puutarhan perustaja muista: Pajut rakastavat salaojaputkia

Kevään vetkuttelusta huolimatta moni puutarhaharrastaja tähyää jo kiivaasti pihalleen. Suunnitelmia tehdessä tunteen lisäksi on syytä pitää myös hieman jäitä hatussa, ellei halua kasvattaa terijoensalavan, tai hopeapajun juurilonkeroita pihansa salaojissa. Myös tontin maaperään kannattaa tutustua ajatuksella, ennen kuin käy tekemään puutarhalleen perustusta ja ajattamaan arvokasta multaa.

Yllätys sieniretkellä: lähimetsästä löytyi uhanalainen peikonkäsi

Opiskelija ja sieniharrastaja Martti Rajamäki löysi Riihimäen Herajoelta uhanalaisen sienilajin, liuskapieluksen. Laji on suuressa osassa maata uhanalainen, ja sitä on löydetty Suomessa aiemmin parikymmentä kertaa.

Sananen - Uuden ajan virpominen

Mistä saa leikata ja mistä ei? Jotkut isät, kaupunkien, eivät anna enää leikata pajunoksia. Perinteet muuttuvat, edessä on uuden ajan virpominen.

Kaupunki kielsi pajunoksien keräämisen: "Oksien katkominen voi riistäytyä ihan käsistä"

Pääsiäisenä moni haluaa kerätä pajunoksia ja niistä pilkistäviä pajunkissoja virpomis- ja koristelutarkoituksiin. Jokamiehenoikeuksien mukaan elävästä puusta tai pensaasta ei kuitenkaan saa katkoa oksia ilman maanomistajan lupaa.

Äänestystulos: Tämä on vuoden kiinnostavin debyyttialbumi

YleX järjesti Vuoden kiinnostavin debyyttilevy -äänestyksen. Voittajaksi ylsi Tilhet, pajut ja muut -yhtye, joka sai noin 30 prosenttia äänistä.

Suomalaisen suosikkijoulupuu on "villikuusi"

Joulupuuta hakiessa asiakkaat kyselevät villikuusten perään. Vaikka kuuset kasvavat vapaasti, ei niiden hoitoa voi kuitenkaan jättää retuperälle.

Haluatko kannon pois pihalta? Varaudu vuosien taistoon tai isoon laskuun

Järeimmät aseet on otettava käyttöön kuusta vastaan, lehtipuun juuret katoavat maisemasta vähemmällä vaivalla. Kemiallisessa poistossa voi mennä vuosia. Nopein keino maksaa eniten.

Pajuoja vihaa "pää ei kestä" -termiä – "Pelaajalle ikä ei ole mittari"

Ilveksen urheilujohtaja Juha Pajuoja ei tuijota syntymävuotta, jos pelaaja on hänen mielestään kypsä liigatasolle. Henkisen valmennuksen roolia hänen mielestään ei kuitenkaan voi korostaa liikaa.

Uusi eksoottinen perhosheimo ilmaantui Suomeen

Suomen perhoslajisto karttui heinäkuussa jälleen uudella perhoslajilla. Suomelle kokonaan uuden perhosheimon edustajaa on jo ennätetty odotella, sillä lajia on jo ehditty tavata Virosta, Latviasta ja Venäjältä.

Väinölänniemeltä katosi pajuja myrskyn seurauksena

Kymmenkunta hopeapajua kaatui sunnuntain myrskyssä Kuopion Väinölänniemellä. Kaupunki joutui kaatamaan lisäksi pari pahasti vaurioitunutta puuta. Yksi puu kaatui auton päälle. Edellisestä myrskytuhosta samalla alueella on vain pari vuotta.

Paju taipuu hirvaaksi Hirvaalla

Viikonlopun aikana Rovaniemen Hirvaan kylässä nousee jaloilleen pajusta ja muista luonnonmateriaaleista koottu hirvasporo. Hirvaan asukkaat haluavat autoilijoiden iloksi nelostien varteen maamerkin kertomaan, mihin kylään on tultu.

Pajunkukat tuovat virtaa elämään

Pajujen kukkiminen on selvä merkki keväisen luonnon heräämisestä. Biologi Janne Lampolahden mukaan hyönteiset hakeutuvat nyt näihin kauden ensimmäisiin mesikasveihin ravintoa hakemaan. Hän kuvaakin pajuja elämän sydämiksi tämän hetken suomalaisessa luonnossa.

Pulleat kissat tulevat Hollannista

Pajunoksat valkeine kukintoineen kuuluvat pääsiäisen virpomisperinteisiin ja kukka-asetelmiin. Pajua on kotimaassa pientareet ja ojanpohjat pullollaan, mutta sitä tuodaan myyntiin myös ulkomailta.

Metsä tavaratalona jo kuudenkymmenen joulun ajan

Kun muut lähtevät jouluostoksille ihmisvilinään, kokkolalainen Riitta Roiko lompsii metsään. Matkaan lähtee luonnonantimia kävyistä sammaleeseen, joista hän loihtii lahjoja läheisilleen. Ostoskeskuksessa tungeksiminen on hänen mukaansa stressaavampaa kuin kymmenien lahjojen väkertäminen omin käsin.

Majavan valmistautuminen talveen on täynnä lujuuslaskelmia ja voimanponnisteluja

Jopa 40-kiloiseksi kasvava majava osaa rakentaa talveksi itselleen paikan, minne ei vihollinen pääse. Kahdesta huoneesta muodostuvan linnoituksen takaosan se vuoraa puunlastuilla, ja pesä päällystetään savella. Sitä varten eläin järsii, kaataa, kantaa ja kuljettaa. Talvella majavalla on lupa olla unelias ja syöppö.

Miksi kuusi paukkuu palaessaan?

Puu rätisee ja paukkuu palaessaan tulisijassa. Mutta miksi kuusi paukkuu esimerkiksi enemmän kuin mänty? Syy ei ole pelkästään pihkassa.

Kalannahkakeitoksilla saa oudon äidin maineen

Jenni Haukion erikoinen harrastus sai lahtelaisen taideterapeutin hihkumaan. Olemme molemmat outoja, Katri Kokko tuulettaa.

L&T kokeilee saastuneiden maiden puhdistusta pajujen avulla

Hehtaarin koealueelle istutetaan reilut 14 400 istukasta. Lassila & Tikanoja toivoo saavansa kaatopaikka-alueet hyötykäyttöön kasvattamalla niillä energiapajua.

Tummaverkkoperhonen on vain harvojen niittyjen asukki

Erittäin uhanalaisen tummaverkkoperhosen elinympäristöt kasvavat umpeen huimaa vauhtia. Perhosta tavataan vain kolmella suppealla alueella, joista Pirkanmaa on yksi.

Riihenperäläinen unelma elää lehmän tahtiin

Maisemalaidunnus ja Suvitien kotieläimet pitävät jalat maassa ja pään sopivasti pilvissä. Hannu ja Mervi Riihenperä elävät vihdoinkin unelmaansa.

Tutkija Kuopion uimarantahäiriköistä: "Ei missään nimessä kannata hävittää"

Hyönteisasiantuntija täsmentää, että Niuvan uimarannan läheisyydessä nurmikolla pesivät otukset eivät ole ampiaisia vaan maamehiläisiä. Ne pistävät vain, jos niitä kosketaan.

Kuvagalleria: Varvasvilvoittelu ja tiiran tähystys

Kevät on edennyt Keski-Suomessakin vauhdilla. Kuluvalla viikolla sääkuvaajat ovat ikuistaneet muun muassa sammakonkutua, kukkivia pajuja ja varpaat vedessä.

Jämsäläinen noin 70-vuotias mies oli huuhtoutua tulvaveden mukaan tänään iltapäivällä.

Puut herättävät suuria tunteita, ammattilainen kuitenkin karsii liiat tunteet

Siellä missä on ihmisiä, pitää hyvinvointimme takia olla myös puita, sanoo Hyvinkään kaupunginpuutarhuri Terhi Parkkali-Reskola. Luemme ja rakennamme maisemaa paljon puiden kautta, tiedostamme sitä tai emme. Jotakin tunteisiin menevää meissä voi olla jäljellä myös suomalaisten ikiaikaisesta suhteesta puihimme.

Kukka-amppeli pajusta

Kukka-amppeli pajusta

Peipeistä ja krasseista, kivistä ja pajuista on ekotaideteos tehty

Kokkolassa K.H. Renlundin museopihan ekotaideteos on rehevöitynyt kesän aikana. Istutetut kasvit ovat kuivien paikkojen vähään tyytyviä kukkia, mutta sadekesä on tehnyt niille terää. Teoksen avajaisia juhlitaan torstai-iltana.

Ympäristötaidetta talkoillen Kukkolankoskelle

Kukkolankoskelle rakennetaan ympäristötaideteos pajutyöpajalaisten voimin. Lohimertaa kuvaava teos rakennetaan koivusta ja pajusta.