Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Kuvassa Suomen lammasyhdistyksen puheenjohtaja Janne Jokela Kokkolan Lohtajan Alaviirteeltä.

Lammasyhdistys ei näe kunnon keinoja lampaiden suojeluun: ”Susihyökkäykset ajaneet lammastiloja lopettamaan”

Viime aikoina Suomessa on sattunut useita susien tekemiä hyökkäyksiä lammasaitauksiin. Jälki on ollut myös sen mukaista: useita raadeltuja eläimiä. Viimeisin tapaus sattui Kurikan Jurvassa.

Nainen seisoo esittelypöydän äärellä. Pöydällä on esillä lampaanvillatuotteita ja lampaantalja.

Huononkin villan voi hyödyntää: jätevillasta puristetut pelletit ravitsevat kasveja ja vähentävät kastelun tarvetta

Outokummussa tehdään pioneerityötä jätevillan hyödyntämiseksi. Annika Kontkanen on kehittänyt lampaanvillapellettejä, jotka toimivat kasvualustana.

Asiakas koittaa oranssia villapaitaa, miltä se tuntuu

Trendikkäällä villalla on pimeä puoli: suuri hiilijalanjälki, josta puhutaan vain vähän

Asiantuntijan arvion mukaan villan hiilijalanjälki on keskimäärin seitsemän kertaa suurempi kuin puuvillan. Paljon riippuu kuitenkin siitä, millaisesta villasta on kyse. Juttu on julkaistu alun perin joulukuussa 2022.

Etualalla mies, jonka edessä on lampaasta kerittyä villaa ritilän päällä. Takana aitauksessa valkoinen lammas, jota nainen keritsee.

Lappilainen lampaanvilla muuttui kulusta saatavaksi muutamassa vuodessa – "Saamme jo palkan tästä työstä”, sanoo lampuri Petri Leinonen

Lappilaiset lampurit ovat hyötyneet merkittävästi Tervolan Louelle perustetusta raakavillan vastaanottopisteestä, joka lyhensi villan kuljetusmatkaa satoja kilometrejä.

Svetlana, Helsingin villasukkatehdas.

Tässä tehtaassa valmistetaan perinteisiä villasukkia – valtaosa villasta tulee Uudesta-Seelannista, sillä Suomessa ei riitä lampaita

Loppuvuosi on villasukkien sesonkiaikaa. Helsingin Villasukkatehtaalla valmistetaan paksuja karstavillasukkia 50-luvulta peräisin olevalla lankareseptillä.

Vaalesta villalangasta syntyy tikkuröijy.

Ukrainan sota iski myös harrastuksiin – lankakauppias Tiina Simpura: "Se vaikutti heti myyntiin"

Kotimaisen lampaanvillan arvostus näkyy uusina lankatuotteina, mutta kuluttajien kukkaronnyörit ovat kiristymässä.

Suomenlammas Tolvilan kartanon tilalla helmikuussa 2020.

Kun ihmiset tarttuivat korona-aikana kutimiin, alkoi suomalainenkin lampaanvilla kelvata – kehräämöyrittäjä on jo huolissaan riittääkö villa

Villan käyttö elää uutta nousukautta Suomessa. Maailmanlaajuinen neulomisen megatrendi on nostanut lankojen kysyntää, mikä on synnyttänyt Suomessa uutta yritystoimintaa. Suomalaisen lampaanvillan hyödyntämisessä on kuitenkin vielä monta hidastetta.

lampaita laitumella

Tervolaan avataan lampaanvillan vastaanottopiste – yhteistyön ytimessä ovat lampaanvillaa jalostava kehräämö ja ammattiopisto Lappia

Suomalaista lampaanvillaa jalostavan Pirtin Kehräämön mukaan Tervola on oiva kohde lampaanvillan vastaanottopisteen avaamiseen, sillä Tornionjokilaaksossa on paljon lampureita.

Sinisävyinen, pikkulapselle sopiva, Päivi Vaarulan suunnittelema Forssan nimikkovillapaita.

Kiihkeänä jatkuva kaarrokeneuleiden kulta-aika synnyttää yhä uusia kuviomalleja: moni paikkakunta on jo saanut oman villapaitansa

Islantilaismallisten kaarrokeneuleiden suosio jatkuu, ja usealla paikkakunnalla on oma nimikkovillapaitamalli. Forssan nimikkoneule ottaa mallia kaupungissa 1960-luvulla suunnitellusta kukkakuosista.

Tekstiiliartesaani Mia Holm ja juontaja Elin Skagersten-Ström poseeraavat kameralle käsissään vaateharjat.

Pidennä lempivaatteiden käyttöikää – harjaaminen, nukanpoisto ja höyryttäminen auttaa

Tekstiiliartesaani antaa vinkkejä vaatteiden huoltamiseen.

Raitapaitainen nainen maski kasvoillaan istuu lankakaupan sohvalla ja kutoo.

Käsityöintoilijalta kysytään nyt pinnaa: maailmanlaajuinen "neuloosi" aiheuttaa lankapulaa, hinnat nousevat ja toimitusajat venyvät

Lankakauppias käyttää iltansakin tarvikkeiden haalimiseen pitkin maailmaa, mutta pula on niin kova että käsityöharrastaja voi joutua tyytymään siihen, mitä kaupasta saa – tai varautua odottamaan.

Kehräämöyrittäjä Miia Ratilainen käsittelee lampaanvillaa yllään vihreä t-paita. Etualalla vaaleanruskeaa villaa.

Jätteeksi päätyvä villa halutaan nyt langaksi – neulontabuumin vuoksi Suomeen perustetaan nyt hurjalla tahdilla kehräämöitä

Kotimaista villaa käsittelevien kehräämöiden määrä on lähes kaksinkertaistumassa. Kehräämöyrittäjyyteen rohkaisee langan kova kysyntä. Lampureille villasta maksetaan nyt ennätyspaljon.

Nainen ompelee villaisia alusasuja Ruskovillan tehtaalla.

Voiko metsäpöpöillä kyllästetty vaate ennaltaehkäistä allergioita? Kokeissa huomattiin, että mikrobiuute muutti ihmisten veriarvoja

Suomalaisyritys tähtää vientimarkkinoille alusvaatteilla, joiden kankaassa on immuunijärjestelmälle hyödyllisiä metsämikrobeja. Tuotetta on testattu vuosia, ja tulokset ovat lupaavia.

Ompelija työssään Ruskovillan vaatetehtaalla

Ensimmäiset mikrobialusvaatteet ovat valmistuneet – suomalaisyritys uskoo tuotteensa parantavan vastustuskykyä allergioita vastaan

Villaisia alusvaatteita valmistava yritys on lanseerannut malliston, jonka uskotaan parantavan ihmisten vastustuskykyä esimerkiksi astmaa vastaan. Vaatteisiin on uutettu luonnon mikrobeja, joiden tiedetään ehkäisevän jopa allergioita.

Paltamon kunnan oma villasukkamalli "Metsät ja vedet ennen ja nyt"

Paltamo yritti teettää villasukkia kunnan brändityöhön polkuhinnalla – neulojat pitivät 20 euroa naurettavana korvauksena, nyt kunta pyytää anteeksi

Kunta oli määrittänyt kirjoneuleesta tehdyn sukkaparin hinnaksi 20 euroa, ja kutojalle olisi jäänyt lankojen ostaminen.

Villasta valmistettu taulu, jossa karhu nukkuu suolla.

Ellun huopa, Nilsiä

Elena Bondar jätti huippu-urheilun ja perusti käsityöpajan.

1200 villasukkaparia lahjoitettiin oppilaille ja opettajille Paltamossa

Villasukat yhdistivät Paltamon Korpitien koulun – vararehtori: "Se tuntui rakkauden ja välittämisen eleeltä"

Korpitien koululla on tällä viikolla ilakoitu villasukista, joita tuli niin paljon, että osa laitetaan jemmaan.

Pinkit villasormikkaat ja -sukat on ripustettu narulle kuivumaan. Takana sinistä taivasta.

Moni pesee vaatteensa pilalle ennenaikaisesti – taito huoltaa vaatteita on ihmisiltä hukassa, väittää vastuullisuusvaikuttaja Outi Pyy

Vaatteissa puhuttavat usein materiaali, tuotanto ja laatu. Keskustelua kannattaisi käydä myös vaatteiden huoltamisesta.

porotokka liikkuu giffissä

Kymmenientuhansien porontaljojen päätymisessä jätteeksi ei ole järkeä, sanoo vastuullisuusasiantuntija – materiaali olisi muuta nahkaa ekologisempaa

Porontaljojen asema on sama kuin suomenlampaan villan: ne ovat lihantuotannon sivutuotteita, jotka päätyvät lähinnä jätteeksi.

Keskeneräinen neulekäsityö.

Hämeenlinna saa oman villapaitamallin vielä kevään aikana

Sopivien villalankojen värjääminen alkaa jo tällä viikolla.

Lampaan villaa.

Suomalaista lampaanvillaa teolliseen hyötykäyttöön: Lapuan Kankurit alkaa tuottaa villalankaa ja siitä tekstiilejä

Kotimaisesta lampaanvillasta päätyy hävikkiin iso osa. Lapualaisyrityksen hanke hinaa osaltaan raakavillan hintaa ylöspäin.

Villasukkia ja lankoja pöydällä.

Tänä talvena villasukilla juostaan, mutta mihin muuhun niitä voi käyttää – lähetä meille villasukkakuva tai -niksi

Villasukka on lämmittäjä, tahranpoistaja ja Pirkan niksivälineistä neljänneksi suosituin. Tässä jutussa tehdään villasukasta asiaa.

Mia Willman avaa kehruukoneen luukun.

Mia Willman halusi omien eläinten villan langaksi, nyt makuuhuoneessa jyrisee massiivinen venäläinen kehruukone

Suomalainen villa on kovassa nosteessa, mutta kehräämöitä vähän.

Suomenlammas Tolvilan kartanon tilalla helmikuussa 2020.

Tiedätkö, mistä neulomasi villalanka on peräisin? Kokosimme vastuullisen ostajan muistilistan neuloosista kärsiville

Kaikki haluavat nyt kotimaista villaa, mutta silti noin puolet siitä hävitetään. Samaan aikaan ulkomailta rahdataan villaa Suomeen.

Elina Heikkinen neuloo villahousuja pöydän äärellä.

Paltamossa alkaa villasukkakilpailu – nimikkosukkien avulla halutaan nostaa Paltamo-henkeä

Kuntalaiset äänestävät parhaiten Paltamoa kuvaavia villasukkia tammikuun aikana.

Matias Laivamaa itse tekemässään islantilaisneuleessa

Kun islantilaislankoja tulee kauppaan, ovella on heti jono – Matias Laivamaan käsistä on syntynyt alle vuodessa jo 11 villapaitaa

Islantilaisneule – kotimaassaan lopapeysa – on ajanut suomalaiset suorastaan neuloosiin. Hurahtaneiden neulojien käsistä syntyy villapaitoja kuin liukuhihnalta.

Dekorativa reflexband för armar och ben.

Tee käsiin ja jalkoihin siistejä heijastimia pitsikuvioin ja koristeompelein

Pieni yksityiskohta, joka voi pelastaa elämän.

Mariliis Niine, muoti, Viro

Viron muotiala tekee nyt villejä kokeiluja, ja yksi niistä on "julmuudesta vapaa käärmeennahka"

Virolaisen muodin markkinat ovat pienet, mutta suunnittelijoilla riittää luovuutta.

Aki ja Sanni Kaitamäki

Kotimainen villa käy kaupaksi nyt raakana ja jalostettuna, mutta rahdataan valtaosin ulkomaille pestäväksi – arvokas lanoliini jää hyödyntämättä

Lampurit ovat innostuneet tuottamaan lihan rinnalla myös villaa. Villan jatkojalostus kaipaisi kuitenkin nostetta.

Erivärisiä villalankoja Pirtin kehräämön myymälässä.

Pirtin kehräämö nostaa lampaanvillan ostohintaa ja suunnittelee jämsäläisen tehtaan hankkimista

Osa kotimaisista lampureista on tähän saakka polttanut villan jätteenä, koska raakavillasta maksetaan niin vähän.

huovutettu istuinalusta laiturilla talvella

Tee istuinalusta huovutetuista villapalloista

Villa on lämmin takapuolen alla sekä sisällä että ulkona.

Neuleryhmä kutoo villasukkia pyöreän pöydän ääressä huoltoasemalla

Yhdessä neulominen koukuttaa – Käsityönaiset jalkautuivat somesta liveen, ja nyt he kutovat kahviloissa ja kapakoissa

Villasukkaharrastajat tapasivat ensin Facebookin neulontaryhmässä. Nyt he lähtevät "yhdelle villasukalle" kutomaan nokakkain

Kuvassa nainen neuloo sukan kantapäätä

Kainuun villasukkabuumi ulottuu jo Kyprokselle – sadat kainuulaiset neuloivat köyhille perheille 700 sukkaparia

Kainuussa neulotut villasukat lämmittävät satojen kyproslaisten jalkoja tulevana talvena.

 Laskeudu lomakauteen laskemalla lampaita

Ota hetki rennosti ja laske lampaita: katso suorana lampaiden päivää niityllä Tampereella

Varsinainen villatehdas ja äärimmäisen sosiaalinen märehtijä – tiesitkö nämä viisi faktaa lampaista?

Petri Porkka pitelee alpakan villasta tehtyä pipoa.

Vaimo suostutteli miehensä hankkimaan alpakoita – nyt yksinkertaisista suomalaispipoista maksetaan isoja summia Kiinassa

Kun Petri ja Tarja Porkka hankkivat ensimmäiset alpakkansa, Petri kaavaili myyvänsä ne pois. Kävikin aivan toisin.

Neulotut ja huovatut patalaput pöydällä

Neulo ja huovuta trendikäs patalappu

Pesukoneessa huovuttaminen on sekä jännittävää että helppoa.

Lampaita ulkona pellolla

Lampaasta vyyhtiin – Alicia kehrää eettisesti ja ekologisesti kestävää villalankaa

Alicia perusti pienen kehräämön vanhaan kouluun Koskössä.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle