Uusimmat artikkelit
' /%3E%3C/svg%3E)
Matka 1800-luvun Lappiin kertoo kalotin kansan ankarista oloista
Kuusiosainen sarja valottaa Suomen Lapin historiaa.
' /%3E%3C/svg%3E)
Kansakunnan kalenteri: Suomalaisuus
Vuonna 1809 ulkomailla asui muutama tuhat suomalaista. Tänä päivänä maailmalla asuu 600 000 suomalaista, joista melkein puoli miljoonaa Ruotsissa.
Kansakunnan kalenteri: Murteet
Vuonna 1809 murteet olivat voimakkaasti erilaisia, eikä yhtenäistä kirjakieltä ollut. Kansakunnan kalenterissa pohditaan murteen ja slangin merkitystä. Mitä eroa on murteella ja slangilla? Miksi kieli muuttuu?
Kansakunnan kalenteri: Onko sodan uhkaa?
Vuonna 1809 päättynyt Suomen sota oli sivupolku Euroopan sotien pitkässä ketjussa.
Suomalaisten mökkikulttuuri
Vuonna 1809 suurin osa suomalaisista asui maaseudulla. Tänä päivänä siellä on puoli miljoonaa kesämökkiä.
Kansakunnan kalenteri: Tasa-arvo Suomessa
Naisten asema määrittyi vuonna 1809 isän tai aviomiehen mukaan. Miten nykynaisen asema määritellään tänä päivänä?
Kansakunnan kalenteri: Kirkko
Vuonna 1809 rikos hallitsijaa vastaan oli rikos jumalaa vastaan. Millaisessa valta-asemassa kirkko tänä päivänä on vai onko minkäänlaisessa?
Kansakunnan kalenteri: Valtiovalta
Senaatin perustaminen loi perustan Suomen kansallisvaltiolle. Miten ajatukset valtiovallasta eroavat nykynuorella ja veteraanipoliitikolla Paavo Lipposella?
Kansakunnan kalenteri: Koti
Vuonna 1809 koti oli yhteisöllinen paikka. Samassa taloudessa asui monta sukupolvea ja erilaista palvelusväkeä. Miten tämän päivän Suomessa asutaan?
Kansakunnan kalenteri: Kirjat
200 vuotta sitten vain harva omisti Suomessa muita kuin hengellisiä kirjoja. Kirjastoja oli lähinnä kartanoissa. Mitä nykysuomalainen lukee?
Kansakunnan kalenteri: Sauna
Mitä sauna merkitsee nykysuomalaiselle?
' /%3E%3C/svg%3E)
Ruotsinkielinen Suomi
Puhetta suomenruotsalaisista.
Viihteen rajat
Missä kulkee viihteen ja korkeakulttuurin raja? Onko viihde tarkoitettu rahvaalle ja korkeakulttuuri yhteiskunnan yläluokalle?
Näin suomalainen asuu
Puolet Suomen väestöstä asuu pääkaupunkiseudulla ja moni asuu yksin. Yksinäisyys voi olla myös ongelma, vaikka usein yksin asuminen on vapaehtoinen valinta.
Opintiellä
Kun Suomesta 1809 tuli suuriruhtinaskunta ja autonominen alue, maassa toimi yksi yliopisto eli Turun Akatemia.
Vammaisten oikeuksia annostellaan lusikalla
Vammaisten perusoikeuksia annostellaan lusikalla, sanoo vammaisaktivisti Jenni-Juulia Wallinheimo.
Monikielinen Suomi
Ruotsin kieli oli Suomessa pitkään virka- ja hallintokieli, vaikka tavallinen rahvas oli suomenkielistä.
Suomen erillisasema määriteltiin Porvoossa
Porvoon valtiopäivillä Suomi nousi kansakunnaksi kansakuntien joukkoon. Suomi sai autonomian ja oman keskushallinnon.
Päättääkö EU kaikki asiat?
Kun Suomi teki ratkaisun EU-jäsenyydestä, samalla tehtiin selvä valinta lännen suuntaan. Suomen sodan jälkeen 1809 suuntana oli itä.
Tarjotaanko viholliselle viinaa?
Kun Suomen sodan katkera loppu syksyllä 1808 häämötti, esiin nousi kysymys, miten viholliseen pitäisi suhtautua. Oulussa miehittäjälle ja entiselle viholliselle järjestettiin tanssit ja kunnon juhlat.
Sankarien Suomi
Runeberg synnytti tarinoissaan Suomen sodan sankarit. Talvi- ja jatkosodassa sotilaat tekivät sen itse.
Saman katon alla
Entisaikaan lähes koko suku asui saman katon alla. Jälkikasvun lisäksi perheeseen kuuluivat myös isovanhemmat.
Ihminen ja ympäristö
Suhde luontoon on aina ollut ihmiselle tärkeä, vaikka ympäristösuojelun käsite on nykymuodossaan suhteellisen uusi.
Uskontojen Suomi
Kirkko hallitsi pitkään suomalaisten elämää ja arkipäivää. Vaikka kirkon jäsenmäärä on ollut tasaisessa laskussa, uskontojen kirjo on monipuolistunut maahanmuuton myötä.
Keitä me olemme?
Mitä merkitsee olla suomalainen? Missä ovat juuremme ja mistä me tulemme?