Aihe: elinkeinot

Duojár Marja Näkkälä oaččui Sámedikki kulturbálkkašumi – ”Duodji lea varraárbi, in leat dárbbašan válljet dan”

Sámedikki kulturbálkkašumi oažžuba dán jagi maid Yle Sámi doaimmaheaddji Anja Kaarret ja duojár Marja-Liisa Laiti.

Sámedikki ovddasteaddji lea behtton ođđa boazodoalloraportta sisdollui – maŋŋebárgga almmustuvai ođđa raporta boazodoalu ovdánahttimis Suomas

Eanan- ja meahccedoalloministeriija boazudoalu boahtteáigi -bargojoavku almmustahtii maŋŋebárgga 28.2. ođđa raportta boazodoalu ovdánahttindárbbuin.

Dálveluopmosesoŋŋa lea álgán, muhto Heahtá čuoiganguovddáš lea ain gitta – vuos divodanbargguid geažil ja dál ii leat doarvái muohta

Olbmot eai leat beassan vel dán dálvve čierastallat Heahtá Hiihtomaa -čuoiganguovddážis. Hiihtomaa lea ulbmil rahpat guovvamánu loahpas.

Ruvkefitnodat: Anára vuovddi suodjaleapmi ii kompenserege boahttevaš ruvkke vahágiid lundui

Ruvkefitnodat Anglo American Sakatti Mining almmuhii mannan giđa, ahte lea oastán Sakatti ruvkke luondovahágiid buhttema várás Anáris vuovddi, mii suodjaluvvo.

Nákkosdutkamuš: Ruovttuguovlu, bearaš ja báikkálaš historjá leat dehálaččat sámeguovllu nieiddaide

Filosofiija magisttar Helena Ristaniemi lea čielggadan nákkosdutkamušastis, makkár mearkkašupmi ruovttuguovllus ja báikkálaš historjjás lea davimus Sámi nieiddaide.

Sámeguovllus lea buorre guohtun guhkes áigái – goavvejagit dovdojit goit ain boazodoalliid burssas

Máŋgga goavvejagi maŋŋá boazodoallit illudit, go muohtadilli ja guohtun lea buorre, eaige njázut ja arvvit leat bilidan guohtuma.

Ministeriija lea vuordimin boazologahallamiid, vai bastet mearridit mannan dálvvi heahtedoarjagiid máksimis

Heahtedoarjagiid vejolaččat mákset geasi 2023 áigge, jus ministeriija fidne boazologahallamiid jo cuoŋománus, muitala ráđđádalli virgeolmmoš Tapani Sirviö eana- ja meahccedoalloministeriijas.

Suoločielgi lei ožžon ruoššain buddestatnama ”Murmansk guvtteš” – dál sii leat jávkan ja sadjái leat boahtán turisttat Eurohpás ja Ásias

Suoločielggi stuorámus turistajoavku ii leat máŋgga jahkái leamašan šat ruoššat. Dál dohko ohcalit eandalit Stuorra-Británnias ja Ásias, muitalit Lapland North Destinations Oy:s.

Suoma beal sámit eai dohkket jahkeviissáid bivdogildosa Detnui – geassádedje bivdonjuolggadusráđđádallamiin

Suoma Sámediggi ja Deanu guolledoalloguovlu geassádit Deanu bivdonjuolggadusráđđádallamiin, go eai dohkket Norgga eiseválddiid gáibádusa gieldit bivddu ollásit máŋgga jahkái. Suoma ministeriijas sávvet ráđđádallamiid ain joatkašuvvat.

Oulu nousi jälleen yritysimago-tutkimuksen kymmenen kärkeen – koronavuosia edeltäviin sijoituksiin vielä hieman matkaa

Oulu pärjää hyvin suurimpien kaupunkien imagovertailussa. Sijoitus on kolmas Tampereen ja Kuopion jälkeen. Oulun kokonaissijoitus Taloustutkimuksen tämän vuoden imagoselvityksessä on 7.

Rájá duohken bohtet oastit hálbbit hattiid maŋis – gávpejasat rádjaguovllus vurdet luohttevažžan juovllaid

Gálvvu divrun váikkuha juovlagávppašeapmái. Suoma beale rádjagilážiid gávpejasain leat guokte sávaldaga: ráját bissot rabas ja ruvnnu árvu seailu juobe dálá dásis.

Keski-Karjalan kuntien elinkeinoelämän kehittäminen uusiin käsiin

Business Joensuu Oy ryhtyy hoitamaan Kiteen, Tohmajärven ja Rääkkylän yrityspalveluita.

Porojen teurasjätteitä menee paljon hukkaan – hyödyntäminen vaatisi mittavia investointeja

Viime aikoina myös lemmikkien ruuat ovat kallistuneet. Lapin pohjoisimmissa paliskunnissa mietitään, miten porojen teurasjätettä voisi hyödyntää paremmin ja vaikkapa jalostaa koiranruuaksi.

Máŋga duhát kilo árbevirolaš herskot ja duodjeávdnasat bálkestuvvojit juohke dálvvi – njuovahagaid bázahusaide eai leat vurkkodansajit

Vaikko árbevirolaččat bohccos leat geavahan buot osiid, de dávjá njuovvanbázahusat ja dávttit bálkestuvvojit. Sámebálgosiid uhca njuovahagain eai leat vurkkodansajit bázahusaid várás. Veikko Feodoroff ballá bohccuin ávkkástallama árbedieđu jávkat.

Sesonkityöntekijä joutuu tinkimään asuntonsa sijainnista ja koosta – Lapin asuntopula vaikeuttaa kausityöntekijöiden palkkaamista

Asunto löytyy sesonkityöntekijälle usein sosiaalisen median kautta. Kimppakämpät ja asunnon sijainnista tinkiminen auttavat, mutta ne eivät sovi kaikille.

USA Suoma ambassadevra lea fuolas dálkkádatrievdama ekonomalaš váikkuhusain sámiide – "Eat sáhte dušše čohkkát ja vuordit"

USA Suoma ambassáda doarju máŋggaid sámiide dehálaš ja áigeguovdilis prošeavttaid ruđalaččat.

Lappii vurdet dán dálvve olahusmeari turisttaid – Eanodahkii seivot charterat eanet go goassege ovdal

Koronakriisa vearrámus muddu orru leamen dál meaddel, ja juovllaide Lappii vurdetge olahusmeari galledeaddjiid. Dálá máilmmidilis eurohpalaš mátkkálaččat háliidit dál davás.

Sámebiras geasuhii máhccat gávpogis Deatnogáddái – Leena Niittyvuopio-Jämsä: "Mii eat leat gártan luohpat mastege"

Vaiko Ohcejoga gielddas leatge guhkes gaskkat ja maiddái Deanu dilli fuolastuhttá máŋgasiid, de varas gažadeami mielde gielddas lea buorre beaggin.

Kaviára girdipoastta fárus ja rásit Oulus gitta Sápmái – luksusturismmas buot áššehasa sávaldagaide ferte lohkat "juo"

Luksusturisma beaggá Sámis ja dan vuovdalit jábálaš olbmuide. Alla dási turismasuorggi šaddu lea johtilut go eará mátkeealáhusa surggiin. 

Sámi organisašuvnnaid njunnožiin buoremusat dinii jagis 2021 Sámi oahpahusguovddáža rektor

Vearuheaddji lea gaskavahku 9.11. almmustahttán mannan jagi vearuhusdieđuid.

Girdigietti dorvodárkkisteami sáhttá hárjehallat beare dárkkistemiin ja danin Eanodaga olbmot bessege govahallon girdimátkái

Eanodagas skuvlejit dorvodárkkistusa bargiid ja seammás guovllu olbmuide rahpasii áidnalunddot vejolašvuohta oahpasmuvvat dorvodárkkisteami máilbmái.

Árbevirolaččat goikaduvvon duljiide lea garra jearalmas – daid ii goittot mearihemiid geargga spiilet, oaivvilda boazodoalli

Bohccoduljiid jearahit dál nu olu, ahte illá gerget oba goikatge go ribadit daid jo, muitala boazodoalli Jari Pulska.

29 menetti taksilupansa Etelä-Pohjanmaalla

Taksilupien määrä väheni myös Etelä-Pohjanmalla Traficomin valvonnan jälkeen.

Jurista Anne Nuorgam lea hirpmástuvvan go vuot evttohit luossabivdogildosa – ministeriija doapmá gieldit bivddu maid boahtte gease

Deanus lea dál guokte geasi leamašan luosa bivdogielddus. Mo lea boahtte gease, dasa ministeriija áiggošii fidnet vástádusa riikkabeivviin ovdal giđa riikkabeaiválggaid.

Geahča video: Randi Marainen buktá dovdduidis olggos silbba bokte – lossa morrašiid maŋŋá duodji lea dat mii jeđđe

Go silbačeahppi Randi Marainen manná iežas duodjelatnjii, son guođđá morraša olggos ja dearpá juohke duodjái liegga jurdagiid.

Lapin Kansa: Gálddoaivvi bálggus ii livččii ožžon lohkat čearpmahiid bigálusaid olggobealde, oaivvilda alimus hálddahusriekti

Gálddoaivvi bálggus lei jagis 2018 lohkan jagi 2017–2018 boazolohkui golmma iešguđet olbmui oktiibuot 21 čearpmaha duoddaris dahkkon lohkamiin.

Bohccobierggu kilohaddi lea loktan diimmážis – Lappi bálgosa boazoisit goit ballá, ahte dat ii leat doarvái

Biergohaddi lea vehá vádjit 13 euro oktan vearuin, muitala Lappi bálgosa boazoisit Antti Äärelä. Gaskamearálaččat biergokilohaddi lei diibmá sullii logi euro.

Ruoŧas bastet ovttasráđiid gieldit dárbbu mielde bivddu dihto guovllus – Suomas bálgosat ja Sámediggi háliidit ráddjet lohpevuovdima

Ruoŧas čearru almmuha leanahálddahussii gosa ja man guhkes áigái dárbbašit bivdogildosa. Suoma Sámediggi lea geahččalan ráđđádallat stáhtain váttisvuođain, maid báikegotti olggobealde boahtti meahcásteaddjit dagahit boazodollui.

Liperin Kirkkolahdesta kunnan olohuone – Ensin rakennetaan sauna ja pesula

Kirkonkylän keskeiselle paikalle nousee uusi palvelurakennus, jonka sauna ja pesula vastaavat asukkaiden ja mökkiläisten toiveisiin.

Muttošjávrri bálggus lea mearridan gieldit olgobáikegoddelaččaid bivddu bálgosa guovllus boahtte čavčča

Olgobáikegoddelaččaid bivdu ja bivdobeatnagat hehttejit boazobargguid ja vahágahttet maid bivdoelliid náliid, ákkastallet Muttošjávrri bálgosis mearrádusa. Meahciráđđehusa oainnu mielde bálggus ii sáhte gieldit bivddu.

Animalian tilaama raportti ehdottaa keinoja turkistarhauksen lopettamiseen – tarhaaja hämmästelee: "Yrittäjänä en näe siinä järkeä"

Pohjois-Suomen turkiseläinten kasvattajain puheenjohtaja pohtii, pystyttäisiinkö alan työpaikat korvaamaan esimerkiksi härkäpapua tuottamalla. FIFUR kritisoi raporttia tarkoitushakuiseksi tilaustyöksi.

Ealgabivdu vulggii johtui gulul – ealgabivdi Jouni Siltala bivdojoavkkus goit leamašan buorre bivdolihkku

Davvin godde uhccán ealggaid bivddu vuosttas bajis. Áššedovdit ja bivdit jáhkket, ahte bivdu vulggii gulul johtui dan dihte go ealggaid mearri lea geahppánan.

Vuosttas vahku Eanodaga gielddahoavdan leamaš Samuli Mikkolai hohppui – gieldda iežas girdišillju lea miellagiddevaš hástalus

Samuli Mikkola vuosttas bargobeaivi Eanodaga gielddahoavdan lei vuossárgga. Ođđa bargosaji hástalusaid son vuordá buriin mielain.

Ruoššaluosat šávihit fas dievva Deanu boahtte gease – Bearralvágis leat iskan ođđa teknologiija, mii máhttá bissehit vierrošlája gorgŋema johkii

Detnui árvalit boahtte gease goargŋut badjel miljonbeale ruoššaluosa, logi geardde eanet go dán rádjái. Davvi-Norggas lea anus eastinteknihkka, mii beroštahttá maid Suoma bealde.

Skállováris ávvudedje 30-jahkásaš gárdeskuvlla – "Mii fuolahit stobus vai boahttevaš buolvvatge sáhttet vázzit skuvlla dáppe"

Gálddoaivve bálgosa gárdeskuvla Skállováris lea dahkan vejolažžan dan, ahte mánát besset vázzit skuvlla seammás go oassálastet bigálastimiidda ovttas iežaset bearrašiiguin.

Ealgabivdu álgá – Meahciráđđehus mearridan ráddjet bivddu olgobáikegoddelaččain

Bivdu álgá davvin arabuš go máŋgga eará guovllus. Dat lea sivva olbmuid beroštupmái boahtit davás bivdit. Dál vuosttaš baji lobit leat goittotge earálágánat go diibmá.

Heahtebuhtadusaid máksin boazodolliide lea vel eahpesihkkar – varas raporta goit čájeha, ahte bohccuid guohtun lei guhppon mannan dálvve

Sámi bálgosat -searvvi ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio oaivvilda, ahte Luondduriggodatguovddáža dutkamuš nannii dan, maid badjeolbmot leat jo diehtán.

Máilmmi dilli čuohcá luondduealáhusaide – boazo- ja guollebeivviin ságastallet das, mo ráhkkanit riskkaide ja ođđa diliide

Boazo- ja guollebeaivvit lágiduvvojit Anára Sajosis 24.–25.8.

Sáhttá leat váttis gávdnat duojára, gii váldá diŋgojumiid vuostá – Elle-Máret Labba šaddá dál juo smiehtadit boahtte jagi duodjedárbbuid

Sámi Duodji -searvvi ságadoalli Marjaana Aikio evttoha čohkket dieđuid buot duojáriin, geat sáhttet váldit goarrundiŋgojumiid vuostá.

Guolástanrihkkosášši vuoitán Leo Aikio: "Dál lea áigi láddan váldit sámiid rivttiid albma láhkai vuhtii stáhta mearrádusdahkamiin"

Lappi gearretriekti hilggui áššáskuhttimiid guolástanrihkkumušain Anáris ja Ohcejogas. Sámedikki nubbi várreságadoalli Leo Aikio lei áššáskuhtton Anára dáhpáhusas.

Lappi gearretriekti hilggui áššáskuhttimiid guolástusrihkkumušain Anáris ja Ohcejogas: guolástusráddjehusat ruossalassii sámiid vuođđorivttiiguin

Guokte anárlaš almmáiolbmo sivahuvvuiba guolástan lobiheamit dahje fuollameahttunvuođas Juvdujoga Vyelemuškuoskâs ráfáidahttináigge. Ohcejohkalaš almmáiolmmoš fas sivahuvvui guolástan golbmii lobiheamit dahje fuollameahttunvuođas Ohcejohleagis.

Hannu Antti Magga čájáhusas beassá oahpásmuvvat lagabui 300 jagi boares boazomearkkaide

Eanodatlaš Hannu Antti Magga boazomearkačájáhus lea oaidnin láhkai Anára sámegirjerádjosis Sajosis 3.–7.8.2022.

Njuovahagaid movttiidahttet vuovdit bohccoduljiid amaset duoljit šaddat bázahussan – fáttás lágidit seminára borgemánus

Taljat rahaksi -fidnu geahččala movttiidahttit njuovahagaid atnit juohke oasi bohccos ávkin. Áššedovdi Mari Ronkainen oaidná das lassedietnasa vejolašvuođa badjeolbmuide.

Geasseguossi Juhan-Andde Juuso vuojaša skohteriin gesiid dálvviid – másenat leat su stuorimus áigegollu

Juhan-Andde Juuso lea 17-jahkásaš gáresavvonlaš čáhcecrossvuoddji ja boazobargi.

"Olbmot leat eidon eanandoalus" - Bealdovuomi návetkaféa eamit háliida juohkit dieđu dálá biepmobuvttadeamis

Peltovuomai lea deháleabbo buktit gussiide dieđu ja vásáhusaid Suoma mielkedáluid doaimmas, go dinet stuorra ruhtameriid.

Vuolgge miessemearkumiidda 11-jahkásaš Viivi Mikkolain – makkár livččii su miela miel miessi?

Miessemearkumat álge Avvila bálgosis ja mielde leat maiddái máŋga nuora, geaidda bohccot mearkkašit hirbmat olu. Okta sis lea 11-jahkásaš Viivi Mikkola, guhte diehtá juo dál, ahte áigu bargat bohccuiguin dás duohkoge.

Anára ja Gihttela gielddat áigot dál ovttas skáhppot ruđa Bohká geainnu divvumii – Geaidnu lea váralaš, dadjá Gihttela gielddahoavda

Dálá dilis eandalitge Bohká gili ja Gihttela Hanhimaa gaskasaš geaidnu lea heajos ortnegis ja biilavuoddjit bártidit dávjá jođedettiin geainnu.

Duljiin geahččalit dál oažžut eanet ruđa badjeolbmo bursii – "Mongolias livččii jearalmas gámasgotturiidda"

Lappi ámmátallaskuvla ja Bálgosiid ovttastus leat ovddit giđa rájes bargan oktasaš Taljat rahaksi -fidnuin, man ulbmilin lea loktet bohccoduolji árvvu.

Golbma bálgosa doibmet ovdavázzin pilohtafidnus, mas plánejit guohtumiid bistevaš geavaheami

Dán boazodoallojagi áigge pilohtabálgosat besset ieža meroštallat, makkár doaibmabijuid váldet atnui bálgosa siste seastin dihte guohtuneatnamiid.

Vuođđoláhka- ja olmmošriekteáššedovdi: Deanu bivdogildosis leat vuostálaga dálá sámiid ja boahttevaš buolvvaid vuođđorievttit

Vuođđoláhkaáššedovdi, stáhtanjuolggadusrivttiid doseanta Pauli Rautiainen sávvá Deanu áššis viiddes servodatlaš ságastallama. Son oaidná, ahte Deanu luossabivdogielddus lei vealtameahttun, vaikko dat čuohcáge garrasit olbmo vuođđorivttiide.