Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Anne Hautaluoma muokkaa ketun nahkaa

Joillekin eläimen luut ovat kauhistus, mutta Anne Hautaluomaa ne kiehtovat – hän valmistaa riistan hukkamateriaalista esineitä, sillä haluaa kunnioittaa saalista

Kun metsästäjät kaatavat hirven, useimmiten hyötykäyttöön päätyvät vain nahka ja liha. Ilmajoella Etelä-Pohjanmaalla asuva metsästäjä ja käsityöläinen kerää "hukkapalat" ja hyödyntää eläimen luita myöten.

Mittatilauksena tehdyt kengät suutari Virve Mäkikankaan käsissä.

Ortopedinen suutari: "Jalat ovat meille kuin peruskivi talossa" – kestävän kulutuksen trendi tuo kenkiä suutarien korjattavaksi ja muokattavaksi

Jalkineiden käyttömukavuutta varmistetaan esimerkiksi yksilöllisillä pohjallisilla, mittatilausjalkineilla ja paljasjalkakengillä.

Laukku Voguen sivulla.

Kaktuksesta valmistettu ja nahkaa jäljittelevä suomalaislaukku pääsi Yhdysvaltain Voguen sivuille

Suomalaisbrändin näkyminen maailman seuratuimmassa muotijulkaisussa on harvinaista.

porotokka liikkuu giffissä

Kymmenientuhansien porontaljojen päätymisessä jätteeksi ei ole järkeä, sanoo vastuullisuusasiantuntija – materiaali olisi muuta nahkaa ekologisempaa

Porontaljojen asema on sama kuin suomenlampaan villan: ne ovat lihantuotannon sivutuotteita, jotka päätyvät lähinnä jätteeksi.

Anne Ollila on Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja.

Uutisointi porontaljojen jätteisiin heittämisestä poiki poromiehille niin paljon yhteydenottoja, että nyt alalla puhaltavat uudet tuulet

Poromiesten itsensä muokkauttamat taljat halutaan pian matkamuistomyymälöiden hyllyille kiinalaisten tuotteiden tilalle.

Strömming.

Kalan perkuujätteessä piilee miljoonabisnes: Silakkajalosteen kilohinta nousee satoihin euroihin

Perkuujätteestä voisi melko helposti erottaa ainesosia kosmetiikka- ja pakkausteollisuuden sekä terveydenhoidon tarpeisiin, jolloin kalan arvo nousee moninkertaiseksi. Perkuujätettä menee Suomessa vuodessa hukkaan 20 miljoonaa kiloa.

Neulotut ja huovatut patalaput pöydällä

Neulo ja huovuta trendikäs patalappu

Pesukoneessa huovuttaminen on sekä jännittävää että helppoa.

Korkkikangasta ja paperinahkasta tehdyt esineet

Yksinkertaisia tuotteita ommeltavaksi korkkikankaasta ja paperinahasta

Näin voit käyttää korkkikangasta ja paperinahkaa.

Maria Nordin esittelee vaatteita

Isoäidin nahkapöksyt kuorihousujen tilalle – pärjääkö nykyihminen ilman muovia sisältäviä vaatteita?

Jos mielii välttää muovista johdettuja keinokuituja, on käännyttävä luonnonkuitujen ja kerrospukeutumisen puoleen. Tulevaisuudessa entisajan konstit ja moderni tekstiiliteollisuus lyövät kättä.

Yksityiskohtia mustasta nahkaisesta laukusta.

Näin ompelet käsilaukun vanhasta nahkatakista

Vanhan nahkatakin uusi elämä.

Ganges-joki Varanasin kaupungin kohdalla.

Sairas pyhä Ganges

Tumma kemikaaleilta haiseva vesi virtaa syvästä ojasta Gangesiin. Myrkkyvesi on peräisin nahkatehtaista, joiden tuotteita tuodaan myös Suomeen. Yle kävi Intiassa katsomassa miten pyhän joen puhdistus etenee.

Museotelevisioita.

Ikuisuushanke päätökseen – saadaanko museoiden kokoelmakeskuksesta viimein ratkaisu?

Satakunnan museoiden kokoelmakeskus sijoitettaisiin uusimman tarjouskilpailun perusteella Porin Konepajanrantaan.

Naiset ja miehet juovat kabinetissa alkoholia

Tullin sata vuotta vanha lista julki: Sateenvarjojen, silmälasien ja piparien tuontia haluttiin rajoittaa, opossumin nahan ei

Sata vuotta sitten Venäjällä haluttiin kieltää ylellisyystavaroiden tuonti osana taloudellista sodankäyntiä. Kielto määrättiin koskemaan myös Suomea. Tullin tiistaina julkistamalle historialliselle tuontikieltolistalle on päätynyt yllättäviäkin tuotteita.

Yhdessä taas: Riian MM-kisoissa 2016 kultaa juhlineet Peter Kotilainen ja Mika Kohonen edustavat molemmat ensi kaudella Happeeta.

Peter Kotilainen: "Juhlat on kovat, mutta nyt on vaan kestettävä"

Suomen MM-kultajoukkue saapui Suomeen maanantaina iltapäivällä. Peter Kotilainen oli viilettänyt Riian yössä pelkkä nahkatakki päällään.

Suutari Ari Tylli  tekee suopikasta, sylissä nahkainen aihio.

Supikkaat suutarimestarin kesätyönä: “Tuhansia pareja vuosien mittaan”

“Supikkaat, lipokkaat, jossain jalkine tuntee nimen uilo. Minä tunnen supikkaana, vanhempi väki lipokkaana. Se on naisten nahkakenkä, joka tehdään alusta loppuun käsityönä.” Näin määrittelee suutarimestari Ari Tylli kesätyötään.

Jari Tervo

Jari Tervo: Suomi näyttää nahkahomolta

Kun suomalainen matkailija kohtaa sen yhden Suomesta tietävän ulkomaalaisen, kannattaa varautua keskustelemaan vantterista homoista, kirjoittaa Jari Tervo blogissaan.

Arto Aronen liikkeessään, tavarahyllyjä, oikeassa kenkien käsittelykone

Tiedätkö millaiset talvikenkiesi pohjien pitäisi olla? Suutari neuvoo yli 30 vuoden kokemuksella

Kun kansa kävelee kadulla, osa talsii kumipohjakengissä, osalla on muovisekoitetta. Suutari Arto Aronen vannoo kumin nimeen.

Mies hitsaa metallia tehtaalla.

Teollisuustuotannon arvo putosi vajaan miljardin

Teollisuustuotannon arvo oli 81,3 miljardia euroa vuonna 2014.

Majasaaren jätekeskuksessa Kajaanissa on huomattu, että sekäjätteessä on liian isot määrät biojätettä.

Kun sekajätteessä on matoja, on lajittelu mennyt väärin

Sekajätetutkimus paljasti taas laiskat jätteenlajittelijat. Esimerkiksi kahvinporot voisi hyödyntää vaikkapa kukkapurkissa, sekajätteessä ne ovat aivan turhaan.

Tyrnävän vanhaan meijerimiljöötä esitellään myös Oulun Taiteiden yö 2015:n aikana.

Tyrnävän vanhan meijerin kulttuurimiljöö kaksinkertaistuu – video

Tyrnävän kulttuurielämän keskus, vanhan osuusmeijerin alue laajenee Tyrnäväjoen vastarannalle. Kunta on ostanut tarkoitusta varten Nahkimon kiinteistöt.

Marko Joskan rakentama huomenlahja

Peurunka kiinni neljä päivää – valtava yksityistilaisuus

Laukaan katukuvaan odotetaan viikon lopulla nahka-asuja, pitkiä partoja ja moottorin pärinää, kun Peurungan kylpylähotellissa järjestetään Harley Davidsonien kokoontumisajo. Valtava yksityistilaisuus kokoaa paikalle jopa 2000 motoristia ympäri maailmaa.

Kuvassa maassa lojuva likainen ja hylätty työrukkanen.

Työhanskoista löytyy allergisoivaa kromia – tullilaboratorio tutkii jatkossa nahkatuotteet

Nahkatuotteiden sisältämien kromi(VI)-yhdisteiden EU-lainsäädännön raja-arvot tiukkenivat toukokuun alussa. Nyt ihokosketuksiin joutuvissa nahkakäsineissä, -kengissä ja muissa tuotteissa saa olla enintään kromi(VI)-yhdisteitä 3 milligrammaa kilossa. Tullilaboratorin testeissä on löytynyt jo aiemmin työhanskoja, joissa raja-arvo ylittyy, sillä kromirajoitus on koskenut niitä jo aiemmin.

Maija Airevuo valmistaa valjaita

Trendi suosii nahkatuotteissa käsityötä: Eläimetkin saavat yksilölliset varusteet

Valjasseppiä on Suomessa tällä hetkellä noin 200. Yksi heistä on ulvilalainen Maija Airesvuo. Hänen käsissään nahasta taipuvat niin hevosten satulat kuin koirien pannat ja ihmisten vyötkin. Vasta uraansa aloitteleva Airesvuo on yllättynyt käsitöiden suuresta kysynnästä.

Annamari Vänskä.

Pikkukoiralle nahkatakki tai luksushuppari – Lemmikkien muotibisnes kasvaa vauhdilla

Yhä useampi ihminen haluaa panostaa karvaisen kaverinsa pukemiseen. Muodin ja visuaalisen kulttuurin tutkijan Annamari Vänskän mukaan esimerkiksi pikkukoirien vaatemuoti on jo valtava bisnes.

Anne-Mari Haapavuori oli Suomen ensimmäinen nais-dj.

Suomen ensimmäinen naispuolinen DJ soitti levyjä nahkapuvussa

Anne-Mari Haapavuori oli 70-luvun tiskijukkana suomalaisen diskokulttuurin pioneerejä. Tärkeintä oli saada ihmiset tanssimaan.

Nina työstää nahkaa

Valmistavan suutarin käsissä nahka muuttuu moneksi

Torniolainen Nina Valppu suoritti aikanaan kuvataiteilijan opinnot, mutta pian pensselit saivat väistyä rouheampien työkalujen tilalta. Nykyisin Ninan käsissä nahka taittuu toinen toistaan kauniimmiksi käyttöesineiksi.

Kenkiä

Katso jalkoihin: Suutari antaa kengänhoidosta arvosanan 7 +

Suomalaisilla on vielä oppimista kengänhoitajina. Kenkiä piinaavat niin olosuhteet kuin myös suhtautuminen jalkineen huoltoon. Kengän kuntoon ei aina jakseta kiinnittää riittävästi huomiota. Kokenut suutari antaa suomalaisesta kengänhoidosta arvosanan 7 +.

Siveltimiä

Orava, näätä, sika tai poni – mistä tulee siveltimien karva?

Todennäköisesti karvat tulevat teurastamolta Kiinasta tai turkistarhasta Euroopasta, Yhdysvalloista tai Venäjältä. Maahantuojien mukaan osa karvasta otetaan elävistä eläimistä. Kuluttajat kyselevät luonnonkarvasiveltimien alkuperää vain harvoin.

Teuvo Timonen ja Liisa Tirronen-Varis tarkastelevat majavannahkoja.

Nahkurin orsilla roikkuu katiskaan kuollut majava – ja paljon muuta

Alkutalvella nahkurille tuodaan hirven- ja peurannahkoja. Orsilta löytyy myös muun muassa majavia. Niistä yksi päätyi nahkurille, kun se kuoli kalastajan katiskaan. Pian siitä tulee kalamiehen karvahattu.

Lapsia istumassa television ääressä

Tuolien historiaa keinutuolista puhemiehen valtaistuimeen

Harvinaisuudesta tuli jokapäiväinen käyttöesine.

Suutari tunnistaa huonokuntoiset kengät kopinasta

Kosteus sisältä ja ulkoa syö kenkää. Nahkakenkä vaatii huolenpitoa etenkin syksyn ja talven kosteilla säillä, mutta hoitamatta ei saisi jättää keinonahkakenkääkään. Suutarimestari Kirsti Punkari kertoo tunnistavansa huonokuntoiset kengät joskus kuuntelemalla naulojen kopsumista pohjan läpi katuun.

Hirvikoira kaadetun hirven vieressä. Taustalla metsästäjien jalkoja.

Hirvennahan ostaja: "Hyvä nylkymies on suhtkoht selvä, eikä anna koiran repiä nahkaa"

Hirvennahkoja ostava Tapani Myöhänen harmittelee, että osassa metsästysseuroja ei paneuduta riittävästi hirvenruhojen käsittelyyn. Myöhäsen mukaan kyse on asenteesta.

Kuvassa kalannahkoista käsitöitä tekevä Satu Somero.

Käsityöyrittäjä hurahti uuteen materiaaliin – ekologisia valintoja tekevä käyttää kalannahkaa

Kun videonauhoilla kutominen alkaa olla tuttua puuhaa, on aika tarttua kalannahkaan. Kalajokinen käsityöyrittäjä Satu Somero tekee kalannahasta muun muassa laukkuja ja kohokuvia.

Suutari korjaa kenkiä.

Hyvinä aikoina suutari korjaa viiden euron kenkiäkin

Hyvinä aikoina ihmiset pitävät parempaa huolta jaloistaan. Huonoina aikoina suutarin korjattavaksi tulee myös aivan viimeisiään veteleviä tossuja. Yhä useampi käyttää halpoja muovikenkiä, joten perintökenkien aika alkaa olla ohi.

Kuvassa jalkapallojunioreita erilaiset nappulakengät jalassa pallon päällä.

Junnupelaajan nappulavalinta on kevyt, komea – ja muovinen

Yhä useamman junioripelaajan jaloista löytyvät muoviset nappulakengät. Moni nuori kokee nahkakengät epäkäytännöllisiksi erityisesti sadesäällä. Muovinen vaihtoehto saa kuitenkin huutia valmentajan penkiltä. Huolena ovat erityisesti muovikenkien pitkistä nappuloista aiheutuvat vaivat.

Lohikengät ja mateennahkakengät muistuttavat paljon käärmeennahkakenkiä.

Mateennahka kelpaa muotipiireille

Jos kalannahka jää ruokailessa syömättä, sitä ei kannata heittää roskiin. Muotitietoinen ja käsistään näppärä taikoo kalannahkoista muotiluomuksia. Etenkin mateen nahka on arvossaan kestävänä materiaalina. Kalannahkaa voi parkitsemisen jälkeen värjätä ja käyttää monenlaisten asusteiden tekemiseen.

Näkymä Taidehallista, missä ihmisen näköiset nahkasta tehdyt oliot ovat aseteltu kuin olemassa olevaan maisemaan.

Heli Ryhänen teki Taidehallista maailmanlopun maiseman

Tekstiiliveistoksista tunnettu tamperelaistaiteilija Heli Ryhänen esittelee Helsingin Taidehallissa synkkiä ihmishahmoja ympäristötuhojen keskellä, katosta leijuvia lepakkohahmoja sekä nahkaisten köynösten täyttämän huoneen.

Ruskeat kengät.

Talvikengät huutavat keväthuoltoa

Ennen kuin talvivarusteet pakkaa komeron perukoille, esimerkiksi kengät on syytä huoltaa. Ongelmia voi kuitenkin tulla monenlaisista jalkineissa käytettävistä materiaaleista, jotka saattavat hämätä ammattilaistakin.

Thaimaan poliisi löysi satoja koirannahkoja metsästä

Nahkoista valmistetaan muun muassa hanskoja ja hattuja. Koiranliha puolestaan salakuljetetaan ruoaksi Vietnamiin ja Kiinaan.

Käsintehtyjä puukkoja

Kalannahka taipuu vaikka puukon suojaksi

Aarno Korpikannel käyttää hyödyksi sen, minkä suurin osa kalastajista heittää perkuujätteenä pois. Kalannahka muotoutuu erikoiskäsittelyllä puukon tupeksi ja vaapuksi.

Friitalalle uusi myymälä Lappeenrantaan

Myllymäen myymäläkeskittymä Lappeenrannassa tihenee. Friitala Fashion suunnittelee alueelle uutta myymälää.

Nahkahansikkaita

Kalliit hanskat kannattaa hoitaa hyvin

Nahkahansikkaat ovat hienoja ja kalliita asusteita. Ne eivät kuitenkaan pidä kastumisesta. Kun tänäkin talvena on jouduttu tekemisiin esimerkiksi märän lumen kanssa, niin onpa aihetta niitä hansikkaita huoltaa.

Nukketaiteilija Sirpa Ala-Louko maalaa nukelle ilmeikkäitä silmiä.

Nukella oma luonne, ilme ja elämäntarina

Päätoimisia nukketaiteilijoita löytyy maastamme vain muutamia. Heitä työllistävät lähinnä museot ja ennen kaikkea yhä kasvava nukkeharrastajien joukko. Yksi nukketaiteilijoista asuu ja työskentelee Seinäjoella. Hän on Sirpa Ala-Louko.

Lumeton ja märkä sää haastaa kengänpohjat

Sepeli ja terävät kivet rikkovat kengänpohjia, tietää suutarimestari. Märkä sää kastelee varpaat myös kengän pinnan läpi, ellei nahan kosteussuojaus ole kunnossa. Yllättävä apu kenkien huoltajalle voi löytyä paineilmakompressorista.

1950-luvun kenkiä

Jalka - luonnon meille antama kulkuneuvo

Moni ottaa melkein kaksi miljoonaa askelta vuodessa.

Laura Merz tekee rukkasia citykaneista ja vanhoista nahkavaatteista.

Citykanirukkaset lämmittävät kantajansa käsiä ja mieltä

Osa Helsingissä metsästettävistä citykaneista päätyy käsineiksi Lohjalla. Tekstiilitaiteilija Laura Merz valmistaa rukkasia kaninnahoista ja kierrätetyistä nahkavaatteista. Projektin tarkoitus on soveltaa alkuperäiskansojen ajatusmaailmaa kaupunkikulttuurissa.

Kuvakaappaus Prisma Studio -ohjelmasta vuodelta 2009.

Työelämän johtajat kumartavat dominaa

Prisma Studiossa käsittelyssä sadomasokismi

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle