vesiensuojelu - uusimmat sisällöt

Kaivuri uuden tienpohjan päällä valtatien vieressä, henkilöauto ajaa tiellä

Hartolan Mattilanlammen vesi on samentunut – Väylävirasto seuraa tehostetusti tieremontin vaikutuksia

Ely-keskus on saanut haittailmoituksia. Järven vettä ei suositella käytettäväksi ruuanlaittoon.

Vantaanjoen veden laatu on paranemassa – joen fosforipitoisuudet ovat laskeneet vuosien saatossa

Hajakuormitus on joen suurin kuormittaja. Sateisina vuosina hajakuormitus, mutta myös savisameus lisääntyvät.

Tyylitelty kuva järvestä, jonka vesi on osittain likaisen punertavaa ja osin kirkkaan sinistä.

Sinisiä särkiä, leväpuuroa ja kelluvaa kakkaa – Lahden saastuneen Vesijärven puhdistumisesta tuli hieno onnistumistarina

Vesijärven puhdistuminen on luonnonsuojelun onnistumistarina

Ministeriöiltä rahaa vesiensuojeluun - maakunnan isoimmat potit Ähtäriin ja Evijävelle

Pohjalaismaakunnissa on vuonna 2023 jälleen käynnistymässä runsaasti uusia vesistökunnostushankkeita. Yhteensä 800 000 euron summa jaetaan noin kolmellekymmenelle hankkeelle.

Sata vuotta sitten lapiotyönä kaivettu kalanviljelylaitoksen vedenottouoma.

Gösta Serlachius rakennuttaa Suomeen uuden joen – ”Moni on sanonut, että hullun hommaa, mutta sillä mennään”

Keski-Suomeen rakentuu uusi, luonnonmukainen virtavesi, josta toivotaan kotia uhanalaiselle järvitaimenelle. Samalla selviää, miten nopeasti luonto ottaa tutkimukselle pyhitetyn alueen haltuunsa.

Nainen kitkee lupiineja puutarhahanskat kädessä.

Puuhaatko pihassa ja liikut luonnossa? Katso vinkit, miten voit samalla auttaa Suomen luontoa

Luonto tarvitsee apuasi. Lähde mukaan pysäyttämään luontokato!

HAMK sai rahaa vesiensuojelutoimille Hattulassa ja Hämeenlinnassa

Tavoitteena on parantaa vesien tilaa yhdistämällä maa- ja metsätalouden edut sekä vesiensuojelun ja ilmastonmuutokseen varautumisen tarpeet.

Vedenalainen kuva, jossa ruskeaa vettä. Jalat astumassa uimaportaita pitkin.

Yhä useampi mökkiläinen pulahtaa ruskeaan veteen – metsätalous vaikuttaa vesiin luultua enemmän

Vesistömme ovat tummentuneet jo vuosikymmeniä. Syitä ilmiölle on useita, mutta suurin tekijä on ihminen. Esimerkiksi metsätaloudella on vesistöihin suurempi vaikutus kuin aiemmin on ajateltu.

Kuvassa näkyy järven ranta, jossa on kaislikkoa. Vastarannalla näkyy puita.

Erittäin harvinainen vesikasvi hävisi entisiltä laidunmailta – nyt pelastusjoukko odottaa hentonäkinruohon paluuta

Lappalanjärven Nisoksen lahden kunnostustyöt hyödyttävät myös vesilintuja.

Kyyvedellä aloitti uusi valuma-alueen talkkari, jonka työmaa on 1405 neliökilometriä

Ely-keskus pilotoi uutta valuma-aluetalkkaria Etelä-Savon Kyyvedellä. Projektin tarkoituksena on edistää kestävää vesienhallintaa ja suojella luonnon monimuotoisuutta.

Näin Saaristomeri halutaan pelastaa rehevöitymiseltä: kierrätyslannoitteet olisi tehokkain toimi

Bensiinikauppaan määrättiin biopohjaisen polttonesteen sekoitevelvoite. Maatalouden lannoitteisiin voitaisiin lisätä kierrätyslannoitetta samanlaisella määräyksellä.

Tankarin merialueen vesistö oli hyvässä kunnossa viime kesänä

Fosfori- ja typpipitoisuudet sekä näkösyvyys olivat hyvällä tasolla.

Suuri kalkkikasa odottaa puidulla pellolla levittämistä

Kipsi teki salaojavedestä kristallinkirkasta – peltojen kipsikäsittelystä toivotaan pysyvää osaa vesiensuojelussa

Kipsikäsiteltyjen peltojen kohdalla salaojista otetut näytteet olivat selvästi puhtaampia, kuin käsittelemättömien peltojen kohdalla.

Tehtävänsä tehneitä joulukuusia tamperelaisen kerrostalon sisäpihalla.

Vesijärvisäätiö kerää joulukuusia ravinteiden sitojiksi

Muualla Suomessa on saatu lupaavia tuloksia puumateriaalin hyödyntämisestä laskeutusaltaissa ja ojissa. Puu muun muassa sitoo ravinteita.

Miehet kunnostavat jokea ja luovat lapioilla soraa.

Historiallisen suuri satsaus meneillään: järviä, jokia ja merialueita kunnostettu enemmän kuin vuosikymmeniin

Rahoilla on niitetty vesikasvillisuutta, rakennettu kosteikkoja ja kunnostettu kalojen kutualueita.

Henkilö soutaa Vanajavedellä Hämeen linnan kupeessa.

Vanajavesikeskus: Ilmastonmuutos haittaa vesiensuojelutyötä

Vanajaveden tila on pikkuhiljaa paranemaan päin, mutta ilmastonmuutos lisää vesiin tulevaa hajakuormitusta.

Työasussa pelastusliivein varustettu mies hymyilee aluksen kannella.

Vuotava hylky ja öljyn siirtoa aluksesta toiseen – vuoden ainoa kansainvälinen öljyntorjuntaharjoitus käynnissä Raumalla

Rauman edustan öljyntorjuntaharjoituksen kuvitteellista ongelmahylkyä tutkivat nyt myös sukeltajat. Näin aikaisemmassa harjoituksessa esitetty toive toteutui.

Talkoolaisia suometsässä tekemässä patoa vanhaan ojaan.

Sahannevan ennallistaminen alkoi puuston poistolla, nyt rakennetaan 34 patoa – ensimmäinen pato syntyy käsivoimin

Ennallistamistyöt ovat käynnissä Seinäjoen Sahannevalla. Metsäojat padotaan ja nevan vesitalous pyritään palauttamaan mahdollisimman luonnontilaiseksi.

Mies istuu sukellusvarusteet päällä veden äärellä.

Sukeltaja kurkisti suositun puistolammen pohjaan Itämeripäivän kunniaksi – vastassa oli muoviroskan seassa uivia ahvenia

Itämeripäivän kunniaksi Sapokan vesipuistossa Kotkassa kerättiin roskia maalta ja vedestä. Jo ensimmäisellä sukelluksella vedessä vastaan tuli roskaa.

Vähä-Tiilijärven tilan seuranta jatkuu Hollolassa

Järven tilaa on pyritty parantamaan hoitokalastuksella. Nyt näyttää siltä, etteivät ne ole vielä purreet riittävästi.

Lestijärven keskusta kuvattuna ilmasta. Kuvan yläosassa näkyy myös itse Lestijärvi.

Lestijärven vetonaulaa uhkaa rehevöityminen, jos kunnostustöihin ei pian ryhdytä

Maakunnan suurimman järven rannalla sijaitsee yli 400 mökkiä.

kipsikäsittely pelloille estää fosforin valumisen vesistöihin

Peltojen kipsikäsittelyssä ollaan jäämässä Varsinais-Suomessa edellisvuosien tahdista – ely-keskus pidensi hakuaikaa

Maanparannuskipsillä voidaan pienentää peltomaalta tulevaa fosforin, kiintoaineksen ja orgaanisen hiilen kuormitusta vesistöihin noin 50 prosentilla.

Patorakennelma Jämsässä puretaan taimenten tieltä – patojen poistaminen on yleistynyt koko Suomessa

Arvajankosken pato puretaan ja tilalle rakennetaan pohjapato, joka ei estä taimenten vaellusta. Arvajan reitti avautuu esimerkiksi Päijänteen taimenkannalle, joka olisi hyvin heikko ilman istutusta.

Tampereen Iidesjärven pinnalla kelluu vihertäviä levälauttoja, jotka eivät kuitenkaan ole sinilevää, vaan kertovat puhdistumisesta.

Tampereen Iidesjärven hoitokalastus poisti tonnikaupalla särkiä – pinnalla kelluvat rihmalevälautat ovat ulkonäköään parempi merkki

Juuri näin keskikesällä järvi voi olla melko hurjan näköinen, mutta levälautat hajoavat myöhemmin.

Kuvassa on Helsingin Kaivopuisto toukokuussa 2020.

Helsingin merialueen tila on huolestuttava – syynä ovat esimerkiksi rakentaminen, runsas veneily ja ravinnekuormitus

70-luvulta alkanut veden laadun kohentuminen on pysähtynyt ja paikoitellen veden laatu on lähtenyt heikkenemään viime vuosien aikana.

Näin Saaristomeren maatalouskuormitus saadaan laskuun – ministeriöt julkaisivat listan

Ravinnekuormitusta vähentävät toimenpiteet maksavat arviolta 18 miljoonaa euroa vuodessa.

Kipsi, viljapelto, traktori, kipsin levitystä pellolle

Peltojen kipsikäsittelyä voi nyt hakea – Itämeren rehevöitymistä viivyttävän hankkeen alue ulottuu Pirkanmaallekin

Kipsi sitoo fosforia peltoon ja antaa aikaa toteuttaa muita vesistöjä suojaavia keinoja. Viljelijälle maksutonta maiden käsittelyä on Pirkanmaallakin mahdollisuus hakea Punkalaitumen seudulla.

Hauhonselän venelaituri, jossa moottoriveneitä kiinnitettynä molemmin puolin elokuisena, pilvisenä päivänä.

Ely-keskukselta yli miljoona euroa tukea hämäläisille vesienhoitohankkeille

Hämeessä hoidetaan vesistöjä ahkerasti. Kanta-Hämeessä avustusta saa 16 ja Päijät-Hämeessä yhdeksän hanketta.

Uutsivahti-sovelluksen Läheltä-toiminnon esittelykuva

Ala-Satakunta: Pyhäjärvi-instituutille uudet tilat

Instituutti tarvitsee nykyistä laajempia tiloja, kun toiminta ja henkilökunnan määrä ovat kasvaneet viime vuosina.

Pohjois-Karjalan vesistöt voivat yleisesti hyvin, mutta hoitotyötäkin tarvitaan

Ely-keskuksen tekemässä selvityksessä ilmenee, että suuri osa maakunnan vesistöistä voi hyvin, mutta osaa uhkaa rehevöityminen ja ravinnehuuhtoumat.

Vanajaveden suojelutyöhön myönnettiin avustuksia

Avustuksia myönnettiin yhteensä 26 eri taholle eri puolilla Vanajaveden aluetta.

Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle oma rannikon vesistökunnostusverkosto

Verkosto tarjoaa ajankohtaista tietoa ja tukea vesistökunnostuksiin. Mukaan toimintaan toivotaan niin yksityishenkilöitä, kyläyhdistyksiä ja viranomaisia.

Lumen peittämiä järviruokoja järven rannalla. Järvi lumen peitossa. Vastarannan puut lumettomia.

Hämeen vesien tilaa pyritään kohentamaan – toimenpiteet kerätty yksiin kansiin

Hämeessä isommat järvet ovat hyvässä kunnossa, mutta monet pienet järvet vaativat toimenpiteitä. Jokien osalta tilanne on heikompi varsinkin ravinnekuormituksen suhteen.

Ennätysmäärä taimenen mätiä istutetaan virtavesiin Pirkanmaalla

Mätirasioita lasketaan maaliskuussa yhteensä 26 vesistöön eri puolilla Pirkanmaata.

Poikkeuksellisen kirkas järvi lainehtii itärajan pinnassa – nyt tutkijat haluavat estää sen pilaantumisen

Saimaan vesiensuojeluyhdistys haluaa suojella Imatralla sijaitsevan Immalanjärven kirkkautta nyt, eikä vasta sitten, kun on liian jo myöhäistä. Nyt pohditaan, miten metsää voisi hoitaa niin, ettei se rasita vesistöjä.

Pelastaja rannalla ja kaksi veneessä asettelemassa öljypuomia.

Hämeenkyrön Pappilanjoella havaittu isoja öljylauttoja – vuoto ilmeisesti Metsä Boardin tehtaan konerikosta

Hälytys tuli tiistaina aamupäivällä puoli kymmenen aikaan. Pappilanjoen 3-tien puoleiseen päähän sekä tehtaan ympäristöön on laitettu öljypuomeja.

Suomen merialueilla on parikymmentä riskihylkyä, joista voisi valua öljyä – Saaristomerellä tyhjennetään vuosikymmeniä meressä olleen Beatrisin polttoainetankit

Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmassa tunnistetaan Itämeren riskihylkyjä. Suomen aluevesillä saattaa olla yli tuhat hylkyä, joissa on öljyä tai muita vaarallisia aineita.

Vanhat metsäojitukset vaikuttavat yhä suomalaisiin järviin

Ojittamisten ja avohakkuiden kehän on syytä jäädä historiaan, asiantuntijat sanovat.

Ilmastonmuutos mitätöi jo tehtyä vesiensuojelutyötä: valtio vastaa jättihaasteeseen korottamalla vesistökunnostuksen määrärahoja roimasti

Vesistönsuojelun määrärahoja on nostettu roimasti viiden vuoden takaisesta. Enimmät hakijat ovat paikallisia vesiensuojeluyhdistyksiä.

Eurajoella vaaditaan tutkimusta lannan levityksen ympäristövaikutuksista – jokivesi oli lähes kuukauden käyttökiellossa korkeiden bakteeripitoisuuksien vuoksi

Bakteerit ovat päätyneet jokeen pelloille levitetystä lannasta. Eurajoen vesiensuojeluyhdistys haluaa selvityksen, onko levitys tehty nitraattiasetusten mukaisesti. Ely-keskuksen mukaan näin on tapahtunut.

Pälkäneen vesien tilasta saadaan selkoa vuosikymmenten ajalta

Kesällä kairatut järvenpohjanäytteet tutkitaan syksyn aikana.

Uutisvahdin läheltä-listan markkinointikuva, jossa kartta

Rovaniemen Sinetässä voi lauantaina oppia kunnostamaan vesistöjä

Rovaniemen Sinetässä järjestetään lauantaina Sinettäjoen kunnostustempaus, jossa voi oppia vesien kunnostusmenetelmiä.

Öljyntorjunnan testausallas Kotkan Sunilassa

Kotkaan valmistui ainutlaatuinen paikka, jossa öljyntorjuntaa voidaan harjoitella oikealla öljyllä – alueelle halutaan lisää altaita

Kotkan Sunilaan vanhalle jätevedenpuhdistamolle rakennetun harjoitteluympäristön viimeistelytyöt on nyt saatu valmiiksi.

Tiehankkeet ja Saaristomeri keskeisellä sijalla maakuntaliiton budjettitoiveissa

Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen nostaa esille E18-tien Raision keskustan perusparannuksen ja valtatie 8 Laitilan risteysjärjestelyt.

Nuikonlahden vesiensuojeluyhdistyksen varapj. Pekka Viljainen

Tähkä-ärviä on merenlahtien vitsaus – pohjaan asti kasvanut verkosto voi estää pääsyn mökille

Mökkirannat tukkivan ja potkureihin kietoutuvan tähkä-ärviän runsastumisen syytä ei tarkkaan tiedetä. Sitä poistetaan erikoisaluksella, joka imee kasvin tehokkaasti ja poistaa myös sen pienet osat. Tähkä-ärviä leviää helposti pienistäkin rippeistä.

Tyyni Hiitolanjoki kesäisessä maisemassa.

Uusien arvojokien etsintä alkaa Etelä-Karjalassa – toiveena on löytää Hiitolanjoen kaltainen helmi

Moni vesialue Suomessa kaipaisi kunnostusta, mutta kunnostustarpeesta ei tiedetä. Näitä aukkoja ryhdytään nyt paikkaamaan.

Ranta-asukkaat haluavat perata rantojaan – niittokoneita ei riitä joka rannalle

Yksityisrannoilla tehdään kasvustojen niittoja paljon, sillä niitto on helpoin ja edullisin tapa kohentaa rantoja. Niittäjiä ja koneita ei kuitenkaan riitä joka rannalle.

Kyselytutkimus: Hyvin harva Rakkolanjoella asuva maksaisi vesistön kunnostamisesta – myöskään vesistön muutoksia ei osata arvioida

Vaikka Rakkolanjoen valuma-alueella asuvat pitävät tärkeänä vedenlaadun parantamista, veden riittävyyttä ja kalakantojen hoitoa, vesienhoitomaksun maksaminen ei innosta.

Eteläisen Pirkanmaan vesistöjen rehevöitymisestä kerätään tietoja yleisöltä

Tarkoitus on löytää vesistöt, joissa asukkaat, mökkeilijät ja muut tilanteesta kiinnostuneet ovat havainneet rehevöitymisongelmia. Samalla kartoitetaan parannustöiden tarvetta.

Fosforipitoisen lannan siirtäminen on liian kallista viljelijöille – ympäristöjärjestöt vaativat tukipäätöstä vesistöjen suojelemiseksi

Kahdeksan suomalaista ympäristöjärjestöä vetoaa Itämeren ja sisävesien suojelemisen puolesta. Noin kaksi kolmasosaa veteen päätyvistä fosforipäästöistä johtuu maataloudesta, joten maatalousohjelman merkitys vesistöjen suojelulle on merkittävä.

Aihe: vesiensuojelu

Uusimmat artikkelit