Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Anna Takanen istuu Lilla Teaternin näyttämöllä harjoitustauolla. Takanaan liitutaulu, jossa roikkuu Suomen ja Ruotsin lippuja. Hän esittää monologia, joka pohjautuu omiin kokemuksiin sotalapsen lapsena.

"Olin finne, jotain rumaa ja naurettavaa" – Anna Takasta kiusattiin lapsena Ruotsissa, aikuisena hän raivasi tietä suomalaisjohtajille

Anna Takanen johti Ruotsin kahta suurinta teatteria, kunnes sai tarpeekseen ja palasi näyttelijäksi. Nyt hänet nähdään ensi kertaa isänsä entisen kotimaan näyttämöllä Helsingissä. Aiheena ovat sotalapset.

Pump track.

Kannuksen isolle lahjoituspotille ilmestynyt jo ottajia – Kannuksen Kuntoliikkujat toteuttaa kaupunkiin pumptrack-radan

Kannuksen lahjoitus- ja testamenttipotti on kerännyt aiempia vuosia enemmän hakijoita. Tukia yhdistyksille ja yhteisöille on myönnetty jo lähes 200 000 euron edestä.

Martin Saarikangas kertoo elämästään ja urastaan.

Itse asiassa kuultuna: Martin Saarikangas – Iso-Masa on ollut monessa mukana

Vuorineuvos Martin Saarikangas kertoo elämästään.

Eine Koskinen ja Esko Raitanen istumassa vierekkäin katsoen kameraan.

"Varmaan tiedätte, millä asialla olen", sanoi naapurin isäntä – näin Eine Koskisesta tuli sotaorpo, eikä isästä enää puhuttu

Lapsen surun kohtaaminen on muuttunut täysin yhden ihmisiän aikana. Nyt lapselle puhutaan jopa itsemurhasta.

Vuoden 2020 penkkarit Porissa.

Viisi kiinnostavaa juttua sunnuntai-iltaan: Pääsykoeuudistus ajaa lapsia valmennuskursseille, pikamuoti koukuttaa ja ahdistumme kaikesta – unohda

Luitko jo nämä? Kokosimme sinulle viikon parhaita juttuja, jotka saatoit arjen kiireessä ohittaa.

Anna Takanen Helsingissä

Vasta aikuisena Anna Takanen ymmärsi, miksi isä ei sietänyt yllätyksiä – sotalapsien kokemukset heijastuvat seuraavaan sukupolveen

Suomalainen sukunimi oli ruotsalaiselle näyttelijälle Anna Takaselle lapsuudessa taakka. Kun Takanen tutustui isänsä kohtaloon sotalapsena, hän ymmärsi paremmin isäänsä ja itseään. Juttu on julkaistu helmikuussa 2020.

Kuva Juha Hurmeesta

Juha Hurmeen kolumni: Myös Jeesus ja Kullervo olivat sotalapsia

Juha Hurme muistuttaa meitä myyttien sotalapsista.

Äideistä parhain. Eero (Topi Majaniemi) on odottanut pitkään kirjettä Suomesta. Oikealla Ruotsin äiti Signe (Maria Lundqvist).

Äideistä parhain nostaa esiin Ruotsiin sijoitettujen sotalasten juurettomuuden

Klaus Härön elokuva palkittiin kolmella Jussilla.

Mikko Kekäläinen, Puoli seitsemän

Mikko Kekäläisen blogi: Kunpa minulla olisi ollut antaa ruokaa sille nälkäiselle tytölle

Jokainen lapsi on ainutkertainen, ihmeellinen ja rakas – myös se pieni, nälkäinen tyttö, jonka kohtasin Ugandassa.

Jalankulkija lumisateessa.

Sunnuntai 30.12.2018 (radio)

Suomessa otetaan vuodenvaihteessa käyttöön uusi tulorekisteri. Pohjois-Korean johtaja haluaa tavata Etelä-Korean presidentin ensi vuonna entistä säännöllisemmin. Saudi-Arabia on palkannut lapsisotilaita. Hampurin poliisi kertoo suuresta ilotulitteiden takavarikosta. Uusivuosi otetaan vastaan huonossa säässä.

Dokumenttielokuva 1960-luvun laulajasuosikista Laila Kinnusesta.

Laila – laulajasuosikki muistelee uraansa ja palaa sotalapsuuden maisemiin

Dokumenttielokuva iskelmätaivaan tähdestä.

Pauli Pelkonen selaa valokuvia sohvalla

Sotalapsi herkistyy kyyneliin: Suomalaiset palomiehet auttavat ruotsalaista pikkukylää, joka tarjosi turvaa sotalapsille

Pauli Pelkonen on hyvillään siitä, että Suomesta on lähetetty palomiehiä ja metsureita avuksi hänen lapsuutensa maisemiin. Noin 250 kemiläistä oli sotalapsena pienessä Ljusdalin kunnassa.

Tomi Tiihonen Suomen Joutsenen pelastusrenkaan kanssa

Torimyyjän huikea menneisyys merillä ja hypnologina: "En minä näitä kaikille kerro, eivät usko kuitenkaan"

Kesään heräävillä toreilla kuulee perinteisten kaupantekotarinoiden lisäksi hurjiakin elämäntarinoita. Tomi Tiihonen kasvoi pajukoreja kauppaavasta sotalapsesta merimieheksi, vakuutusmyyjäksi ja hypnologiksi.

Kymin "pikkupunakaartilaisia" vuonna 1918. Seitsemän pikkupoikaa leikkiaseineen. Yhdellä pojista oikea ase.

Nälkää, kuolemaa ja lapsisotilaita – Suomi vuonna 1918 oli kuin Syyria tänään

Emme tiedä, mitä Enni Maria Mäntynen ajatteli teloittajiensa edessä 9.5.1918. Syksyllä hän olisi täyttänyt 15 vuotta. Nykypäivän peruskoulun kahdeksasluokkalainen ammuttiin joukkohautaan Lahdessa.

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist.

Ruotsalaisministeri visiitillä Kuusamossa

Naapurimaan ministerillä on koillismaalaiset juuret.

Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistöntutkija Sami Suviranta tuntee Espoon nimistön historian.

Espoolaisen omakotialueen nimistössä huokuu talvisodan henki – Sotaorvontie sai seurakseen Pikkulotankujan

Mäkkylänmetsä rakennettiin asunnoiksi 1950-luvulla, jolloin asukkaat saivat vielä itse nimetä kotikatunsa. Sotaorvontie, Invalidintie ja Aseveljentie edustavat hienosti aikakauttaan, sanoo nimistöntutkija.

Nainen kävelee sumuisessa maisemassa.

Tutkimus: Sotalapsen masennus saattaa siirtyä seuraavaan polveen – havaitaan vain naisilla

Mielenterveysongelmien riski oli analyysin perusteella suurentunut naisilla, joiden äidit olivat olleet sotalapsina Ruotsissa. Vastaavia yhteyksiä ei todettu miehillä eikä miespuolisten sotalasten tyttärillä.

Havuseppeleitä orsilla ladossa.

Yli 40 000 sankarivainajaa ympäri Suomen saa havuseppeleen – ”Olen melkein sanaton”

Hämeenlinnalaisen Esa Jaatisen keksimä havuseppeletempaus on innostanut mukaan yli 160 paikkakuntaa. Seppeleet lasketaan sankarihaudoille itsenäisyyspäivänä ja sen aattona.

Hollolalainen Helli Seppälä on evakkolapsi.

Lapsena kahdesti sotaa paennut Helli Seppälä: "Pelkään, että toinen sukupolvi joutuu kokemaan vastaavaa"

Lahteen avatulla Evakkolasten muistopuistolla halutaan kiinnittää huomiota lasten sotakokemuksiin Suomessa.

nainen seisoo taulujen edessä

Kielitaidoton nelivuotias Anja lähetettiin sotaa pakoon Ruotsiin: "Se oli pelkkää kauhua"

Kolmesti sotaa pakoon lähtenyt 80-vuotias Anja Huhtala sanoo, ettei maahanmuuttokeskustelu ole muuttunut. Nyt avautuva näyttely muistuttaa, että syyt muuttoliikkeeseen ovat pysyneet samana sadan viime vuoden aikana.

Saara Kanerva.

Suomen tiettävästi vanhin lotta: "Kunpa Suomi saisi itsenäisenä olla vielä toiset 100 vuotta, sitten se kestäisi iankaikkisesti"

Sota repi haavoja torniolaisen Saara Kanervan rakkaimpiin perheenjäseniin, mutta tarmokas lotta ei ole koskaan katkeroitunut. Tämä on virkeän, pian 105-vuotiaan lotan tarina.

sotaorvot Mirja-Liisa Mutikainen ja Tauno Strengell

”Tajusinkin surevani kahta miestä” – Vaiettu sotaorpous tuli pintaan vasta puolison kuollessa

Mirja-Liisan ja Taunon kodeissa vaiettiin sodasta. Siksi sotaorpo Mirja-Liisa kävi isänsä kuolemaan liittyvän surutyön läpi vasta miehen kuoleman aikaan.

Suomesta lähetettiin sodan jaloista kymmeniä tuhansia lapsia Ruotsiin.

Osoitelappu tuntemattomaan

Ruotsi vastaanotti sotavuosina turvaan 70 000 suomalaislasta

Opettaja ja lapsia koululuokassa.

Unicef: Etelä-Sudanissa jo 16 000 aseistettua lasta – Tänä vuonna värvätty satoja lisää

Uudelleen kiihtyneet taistelut ovat järjestön mukaan lisänneet lasten värväämistä, vaikka eri tahot ovat sitoutuneet käytännön lopettamiseen.

Pariskunta kodissaan.

Pakolaisten auttajista tuli ihmissalakuljettajia: Autokyydistä ja pullakahvista 6 000 euron sakot

Lisbeth Zornig Andersen ja Mikael Lindholm saivat sakot syyrialaisperheen auttamisesta. Rikokseen liittyi muun muassa mehu- ja kahvitarjoilua. Tanskassa noin 300 ihmistä on asetettu syytteeseen ihmissalakuljetuksesta, sen jälkeen kun he viime vuonna auttoivat Tanskan läpi kulkeneita pakolaisia.

Juhani Raiskinen

Merkillinen oopperajohtaja Juhani Raiskinen

Musiikkipäällikkö emeritus Antero Karttunen muistelee.

Tasavallan tahtonainen Pirkko Työläjärvi oli 1970-luvun Suomessa pitkäaikainen ministeri lyhytikäisissä hallituksissa.

Itse asiassa kuultuna: Pirkko Työläjärvi

Tasavallan tahtonainen oli 70-luvun pitkäaikainen ministeri.

Klaus Härön elokuva sotalapsena Ruotsiin lähetetyn 9-vuotiaan Eeron matkasta tuntemattomaan maahan uuden äidin luo.

Äideistä parhain – Klaus Härön palkittu draamaelokuva sotalapsen kohtalosta

Klaus Härön palkittu elokuva sotalapsi Eerosta.

Jakso 7 - Loputon matka

Jakso 7 - Loputon matka

Hätää pakenevan lapsen matka on pitkä ja vaarallinen.

Sotilaita pommin räjähdyspaikalla.

Afganistanissa edelleen lapsisotilaita – Taliban värvää pomminvalmistajia

Afganistanin hallituksen joukoissa on aiempaa vähemmän lapsisotilaita, mutta vastaavasti kapinallisten riveissä heitä on enemmän, YK kertoo.

Lalli Partinen puhuu pakolaistilaisuudessa

"Idän jättiläinen" Lalli Partinen turvapaikanhakijatilanteesta: "Olen vihainen siitä miten yhteiskunta on meitä sotaorpoja kohdellut"

Lappeenrannan Joutsenon koulukeskuksessa järjestetty asukastilaisuus kirvoitti kuntalaisilta mielipiteitä turvapaikkatilanteesta. Huolta aiheuttivat kaupungille koituvat kustannukset ja vastaanottokeskuksen sijoittuminen taajamaan.

Kansanedustaja Ari Jalonen (ps.) Teljän kirkon edessä Porissa.

Perussuomalaisten Jalonen: Turvapaikanhakijoita ei voi verrata sotalapsiin

Kansanedustaja Ari Jalonen (ps.) arvioi, että turvapaikanhakijat lisäävät työttömyyttä Suomessa, mistä voi seurata yhteiskuntarauhan järkkymistä. Hän tyrmää ajatuksen, että turvapaikanhakijoita voitaisiin verrata niihin suomalaisiin, jotka ovat historian saatossa hakeneet turvaa ulkomailta.

Bo Nyström istuu sohvalla vanha valokuva käsissään. Kuvassa ovat hän, veljensä ja veljen Ruotsin kodin poika.

Sotalapsi pakolaisista: ”Onhan Suomi niin varakas, että vähän jokainen voi auttaa”

Sotalapsena pari vuotta Ruotsissa viettäneen Bo Nyströmin mielestä nyt olisi Suomen vuoro auttaa. Vaikka valtio on hankalassa jamassa, rahaa riittää ja tyhjiä asuntoja turvapaikanhakijoille löytyy.

Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström valokuvattuna YK:n päämajassa New Yorkissa huhtikuussa 2015.

Swedish minister raps Finland over refugees

Ahead of an EU foreign ministers meeting, Swedish minister Margot Wallström has sharply criticised Finland’s refugee policy, noting that Sweden took in more than 70,000 Finnish war children during the Second World War. Her Finnish counterpart, Timo Soini, refused to comment on plans for new refugee quotas. 

Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström valokuvattuna YK:n päämajassa New Yorkissa huhtikuussa 2015.

Ruotsin ulkoministeri: Otimme 70 000 suomalaista sotalasta – Suomen kannattaisi muistaa historiansa

Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström arvioi kriittisesti Suomen pakolaispoliittista linjaa EU:n ulkoministerikokouksen alla.

Bosco Ntaganda.

Sissijohtaja "Terminaattori" oikeuden edessä – syytetään murhista, raiskauksista ja lapsisotilaiden värväyksestä

41-vuotias Bosco Ntaganda pakoili oikeutta vuosia, mutta antautui itse Kansainväliselle rikostuomioistuimelle vuonna 2013. Terminaattorina tunnettu sissijohtaja kiistää häntä vastaan esitetyt syytteet sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Thomas Lubanga (kesk.) Haagin kansainvälisessä rikostuomioistuimessa 14. maaliskuuta 2012.

Kongolainen sotapäällikkö anoo ennenaikaista vapautusta – haluaa opiskella etnisen väkivallan syitä

Thomas Lubanga haluaa palata Kongoon ja aloittaa tohtorinopinnot. Lubanga tuomittiin 14 vuoden vankeuteen vuonna 2012 lapsisotilaiden käyttämisestä ja hankkimisesta.

Teini-ikäinen koulutettava sotilasleirillä.

Lähes 10 000 lasta vapautetaan Keski-Afrikan tasavallassa

Unicefin edustaja Mohamed Malick Fall Keski-Afrikan tasavallasta totesi, että sopimus on suuri askel alueen lastensuojelussa. 

Liisa ja Severi Tallbacka

Suvun sotakokemukset tärkeä puhua sukupolvelta toiselle

Ähtäriläistä avioparia Liisa ja Severi Tallbackaa yhdistävät sodanaikaiset tapahtumat. Liisa jäi talvisodassa sotaorvoksi, kun isä kaatui. Severi joutui lähtemään Karjalasta evakkoon ja päätyi lopulta Töysään. Tallbackat ovat puhuneet ja kerranneet paljon sukujensa sotakohtaloita. Tieto on siirtynyt myös heidän jälkipolvilleen.

Nainen ja mies istuvat sohvalla.

Rahaa sai ruokailuun ja oppikirjoihin – sotaorpojen tuki auttoi Jukkolat opettajiksi

Yle Keski-Pohjanmaa kertoi torstaina, kuinka valtio tuki sotaorpojen opintoja. Lohtajalaiset Ahti ja Tuulikki Jukkola saivat avustusta esimerkiksi ruokaan ja oppikirjoihin.

Historioitsija Jenni Kirves ja taustalla Akseli Gallen-Kallelan Kullervon sotaan lähtö -maalaus.

Historioitsija sodan kokeneista miehistä: "Lapset saivat nämä ihmiset uskomaan tulevaisuuteen"

Osa sodan kokeneista miehistä joi itsensä hengiltä. Mutta miksi yhdet sodan jälkeen tuhoutuivat, kun toisista tuli selviytyjiä? Kaksi asiaa auttoi toipumaan sotakokemuksista: mielekäs työ ja lapset. Näin sanoo väitöskirjaa aiheesta tekevä historioitsija Jenni Kirves.

Vanha valokuva sankarihautajaisista

Valtio lupasi sotaorvoille koulutustukea – tieto tuesta saavutti kuitenkin vain harvan

Valtio lupasi tukea sotaorpojen opintoja, mutta lupaus ei tavoittanut läheskään kaikkia. Vieläkään ei tiedetä, kuinka moni tukea lopulta sai. Kuntien työntekijät olivat tiedottamisessa ratkaisevassa asemassa. Tuen avulla opiskeltiin muun muassa opettajiksi ja teologeiksi.

Separatistiryhmä FARC:n jäseniä partioimassa lähellä tietä Keski-Kolumbiassa.

FARC aikoo lopettaa lapsisotilaiden värväämisen

Kolumbian hallitus vaatii kaikkia alle 17-vuotiaita vapaiksi.

Viljo Kinnunen: Sotaorvot -kirjan kansi

Viljo Kinnunen: Sotaorvot

Uuden kirjavuoden voi hyvin aloittaa omakustanteella, vaikka ilman kustantajan ennakkokritiikkiä tai ohjausta julkaistavalla kirjalla on aina vaaransa latistua sekä kerronnaltaan että kieleltään keskeneräiseksi, kirjoittaa Juha Pikkarainen kirja-arviossaan.

Sotalapsilla ei välttämättä muita enempää mielenterveysongelmia - poikkeuksena naisten mielialahäiriöt

Uudessa tutkimuksessa sotalapsia verrattiin heidän sisaruksiinsa, jotka jäivät Suomeen sodan ajaksi. Aiemmissa tutkimuksissa vertailukohtana ovat olleet samanikäiset yleensä.

100-vuotias joulu-ukkokoriste.

110 vuotta vanha joulu-ukko koristaa sotaorvon kuusta

Sadan vuoden takainen joulukoriste kuuluu Marja Huovisen jouluun – nyt ja ennen.

Kuvassa Aira ja Aulis Karvonen

Sotaorpojen edusmies Aulis Karvonen matkaa presidentinlinnaan

Veteliläinen Aulis Karvonen vaimoineen matkustaa lauantaina aamulla Helsinkiin osallistuakseen illalla presidentinlinnassa itsenäisyyspäivän juhlaan. Pitkään sotaorpojen toiminnassa mukana ollut mies tietää, että paikalla on paljon juttuseuraa. Sota nimittäin yhdistää sekä veteraaneja, sotainvalideja että sotaorpoja ja muita kaatuneitten omaisia. Onpa paikalla pari nuoruuden urheilupiireistä tuttuakin.

Sankarimuistomerkki muistuttaa talvisodassa menehtyneistä

Sodassa kuolleiden sankarivainajien muistotaulut eivät ole kenenkään vastuulla

Sankarivainajien muistotaulujen säilytyksestä ei ole kukaan vastuussa ja niitä ollaankin kalastettu jopa kaatopaikoilta. Etelä-Karjalan sotaorvot ry taistelee muistomerkkien säilytyksen puolesta.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle