Aihe: Ähtävänjoki

Uhanalaisten Ähtävänjoen raakkujen pelastamisessa ollaan lähellä onnistumista: ensi kesänä jokeen istutetaan tuhansia poikasia

Kotijokiinsa kasvamaan palautetut raakkujen poikaset ovat selvinneet hyvin, ja odotukset ovat korkealla.

Mustionjokeen tulossa lisää Jyväskylässä kasvatettuja raakkuja – alkuperäiset raakut eivät ole lisääntymiskykyisiä elinympäristön heikennyttyä

Mustionjokeen on rakennettu kaksi kalatietä lohia varten, sillä raakkujen toukat kehittyvät vaelluskalojen kiduksissa.

Ähtävänjoen vedenpintaa valvoo nyt 7 riistakameraa – hyydepatojen räjäytyksistä halutaan eroon, koska niistä kärsii myös jokiympäristö

Ähtävänjoen vedenpinnan nousua seurataan Pedersöressä muun muassa riistakameroiden avulla.

Ähtävänjoen kalatiesuunnitelmat nytkähtivät eteenpäin

Kalatie mahdollistaisia vaelluskalojen kuten lohen, taimenen ja ankeriaan nousu Pohjanlahdesta ylöspäin.

Hyydetulviin varaudutaan Ähtävänjoella sään kylmetessä: juoksutusta vähennetään, hyydeköysiä asennettu

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen mukaan hyydetulvat voivat olla mahdollisia joulun aikaan.

Jokihelmisimpukan poikasten talvenkestävyys testissä – noin puolen sentin mittaiset poikaset talvehtivat reikälevyissä lähellä joen pohjaa

Jyväskylän yliopiston jokeen palauttamat jokihelmisimpukan poikaset joutuvat nyt selviytymään ensimmäisestä talvestaan.

Uhanalaisia jokihelmisimpukoita palautetaan kotijokiinsa – muutaman millimetrin kokoisia "koeputkipoikasia" on laskettu Mustionjokeen ja Ähtävänjokeen

Simpukoiden luonnonvaraiset kannat ovat romahtaneet. Mustionjoessa raakkukanta on kutistunut yhdeksässä vuodessa alle puoleen, ja Ähtävänjoella simpukoita oli viimeaikaisten tutkimusten mukaan vain noin 500.

Erittäin uhanalaisia raakun poikasia palautetaan kotikonnuille Ähtävän- ja Mustionjokeen: "Nyt testataan koeputkipoikasten selviytymistä jokivedessä"

Jokien raakkukannat yritetään pelastaa sukupuuton partaalta.

Ähtävänjokeen halutaan rakentaa yli 150 kilometriä pitkä kalatie

Kalatie mahdollistaisi vaelluskalan nousun Pohjanlahdesta Luodon kunnan alueelta aina Alajärveen asti.

Pohjavedet ja järvien pinnat korkealla pohjalaismaakunnissa – jokien virtaamat moninkertaisia tavalliseen talveen verrattuna

Lämmin ja sateinen talvi on lisännyt jokien virtaamia ja nostanut pohjavesien pintaa helmikuussa. Lappajärvi on ollut yhtä korkealla viimeksi kesällä 1982.

Pohjalaisjoet ovat tulvakorkeuksissa – Sula joki virtaa vuolaasti kuin keväällä

Pohjanmaan joet ovat nousseet kevättulvakorkeuksiin poikkeuksellisen aikaisin. Syynä koviin virtaamiin ovat runsaat sateet ja lämpimät säät.

Luodon-Öjanjärven hankala happamuustilanne hieman helpottamassa

Järven tilaa seurataan tarkasti ja happamuusnäytteitä otetaan lähes viikottain. Viimeisten mittausten mukaan tilanne on hieman parantunut.

Pohjanmaan maakuntajärvi kärsii vuosikymmenen pahimmasta happamuusongelmasta – "Kalat pakenevat happamasta vedestä meren puolelle"

Pohjanmaan jokien ja järvien tilanne kärjistyy Luodonjärvellä. Toistaiseksi laajoilta kalakuolemilta on vältytty, mutta kylmää ja kuivaa saisi tulla pian.

Pohjanmaan joissa vuosikymmenen pahin happamuusongelma – "Jos tähän olisi helppo ratkaisu, se olisi varmasti jo keksitty"

Happamuuden torjuntaan ei ole löydetty tehokasta ratkaisua.

Kalakuolemia Luodon-Öjanjärvellä – sateet huuhtovat happamia maita vesistöihin

Happamuuden leviämistä ehkäistään poikkeusjuoksutuksilla.

Erittäin uhanalaisen raakun pelastusoperaatiossa saavutettu onnistuminen: ensimmäiset poikaset syntyivät laboratoriossa

Tutkimusasemalle toipumaan viedyt Ähtävän- ja Mustionjoen raakut eli jokihelmisimpukat ovat tuottaneet ensimmäisiä jälkeläisiä.

Lappajärven laiton kansanpato oli kapina byrokratiaa vastaan järven puolesta 1979

Lappajärvellä yritettiin estää järven pinnan lasku.

Säännöstely suututti pienen Evijärven ranta-asukkaat: "Viime kesänä vesi oli niin matalalla, että potkureita meni rikki" – nyt Ely-keskus harkitsee rajan nostamista

Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Evijärven säännöstelykäytäntöä muutettiin vuosi sitten. Nyt järven pinta on asukkaiden mukaan liian matalalla.

Ministeriö haluaa erittäin uhanalaiselle raakulle pelastussuunnitelman

Raakkujen määrä on vähentynyt huimasti viime vuosikymmeninä. Niitä löytyy myös Pohjanmaalta.

Lappajärven talvijuoksutukset normaalia vähäisemmät

Lappajärven pinta on kesän ja syksyn kuivuuden vuoksi alhaalla. Se pyritään saamaan normaalille tasolle kesään mennessä.

Jokisimpukoiden lemmenloma Konneveden tutkimusasemalla onnistui – Ähtävänjoen raakkukanta pelastuu

Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat onnistuneet palauttamaan uhanalaisten jokihelmisimpukoiden eli raakkujen lisääntymiskyvyn.

5,5 metrin tukilla tasapainoilu vaatii kanttia - Parikymppiset nuoret löysivät astetta suppailua kovemman action-lajin

Tukilla taiteileminen virtaavassa joessa ei onnistu aivan jokaiselta – ainakaan saman tien. Evijärveläisnuoret tasapainoilevat tukeilla jo lähes kuin ammattilaiset.

Kalastuksen yö Kolpissa – piilossa Pohjanmaan kesätapahtumien parvessa

Valoissa kesäyössä kolppilaiset menevät narraamaan kalaa.

Hyydepatojen räjäytykset halutaan historiaan – talven ensimmäisiä hyydepatoja odotetaan ensi viikolle

Kiinteistöjen ja luonnon suojaaminen hyydetulvalta räjäytyksin on raju toimenpide, jonka tilalle halutaan kehittää nyt uusia vaihtoehtoja.

Etelä-Suomen viimeiset jokihelmisimpukat tuotiin suojaan sukupuutolta – kylpevien raakkujen odotetaan jatkossa myös lempivän

Yli 400:n uhanalaisen jokihelmisimpukan toivotaan tulevaisuudessa lisääntyvän kylpyläoloissa Konneveden tutkimusasemalla Keski-Suomessa.

Endangered pearl mussels that live 200-plus years may be making comeback

The populations of freshwater pearl mussels have been declining in Ostrobothnia and some of them may have witnessed the decline themselves over the centuries. The endangered species – which can live up to 250 years of age – may see a resurgence thanks to measures taken by local environmental researchers.

Kymmenistä tuhansista on jäljellä enää 500 – toivo erittäin uhanalaisen raakun pelastamisesta elää Pohjanmaalla

Jokihelmisimpukoiden eli raakkujen pelastamiseksi on tehty jo usean vuoden ajan suunnitelmia, projekteja ja hätäratkaisuja Pohjanmaalla.

Suomalaisjärvien perushuoli on rehevöityminen – Evijärvellä kymmenien hehtaarien niittourakka

Matala ja runsassaarinen Evijärvi uhkaa rehevöityä. Osakaskuntien huolesta syntyi projekti, jolla järveä siistitään kuntoon. Kunnostustyötä tarvitaan projektin jälkeenkin.

Uhanalaisia jokihelmisimpukoita kuntoutetaan Konnevedellä

Uhanalaisia jokihelmisimpukoita eli raakkuja hoidetaan parhaillaan Konneveden tutkimusasemalla lisääntymiskuntoon. Konnevedelle on siirretty runsaat sata raakkua.

Jokihelmisimpukan pelastamiseksi hätäsuunnitelma – osa Ähtävänjoen raakuista pääsee kuntoutukseen

Äärimmäisen uhanalaisia raakkuja siirretään Pohjanmaalta voimistumaan tutkimusaseman suojiin, koska simpukka ei kestä joen suurta kiintoainekuormaa.

Jokihelmisimpukoiden ja vesilinnuston elinolosuhteita parannetaan Ähtävänjoella

Suomen kaikkien aikojen suurimman EU:n rahoittaman LIFE-hankkeen maastotyöt ovat käynnissä Ähtävänjoella. Tavoitteena on kohentaa sekä Ähtävänjoen uhanalaisten jokihelmisimpukoiden että Evijärven Jokisuunlahden arvokkaan vesilinnuston elinolosuhteita.

Sade nostaa taas virtaamia – Nurmonjoen tulvimisesta ei voi kuitenkaan syyttää vain luontoa

Vesistöt ja virtaamat ovat taas korkealla pohjalaismaakunnissa. Nurmonjoella noussut vedenpinta hipoo jo kävelysiltaa, mutta siihen ovat syynä Hirvijärven tekojärven kunnostustyöt enemmän kuin kesän sadesäät.

Hyydepadot pohjalaisjokien kiusana — Lestijoella raivataan uomaa

Harvinaisen laajat hyydetulvat ovat vaivanneet pohjalaisjokia. Hankalin tilanne on Lestijoella, jossa kalanviljelylaitos ja muutamia kesämökkejä on ollut saarroksissa. Siellä patoja yritetään rikkoa nyt kaivinkoneella.

Hyydetulvia torjutaan köysillä

Ely-keskus varautuu Ähtävänjoella hyydetulvien syntymiseen. Pahimpien kohteiden lähelle laitetaan niin sanotut hyydeköydet, joilla yritetään nopeuttaa jääkannen muodostumista.

Hyydetulvat uhkaavat pohjalaisjokia – kevättulvalukemat paukkuivat paikoin

Sateinen sää nosti pohjalaisjokien pinnat lähelle ennätyslukemia viikonloppuna. Erityisesti Perhonjoella Keski-Pohjanmaalla vedenkorkeus ylitti lauantaina viime kevään tulvahuipun parilla sentillä. Nyt jokia uhkaavat hyydetulvat.

Pohjalaisvedet ovat tavallista viileämpiä – sinilevähavaintoja vain vähän

Sinilevähavaintoja on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen mukaan tehty Alavudella, Kuortaneella ja Ähtärissä. Vesien viileys vähentää osaltaan sinileväkukintoja.

Kylmät säät pitävät sinilevät kurissa – tosin uimaankaan ei ole asiaa

Viranomaiset ovat aloittaneet sinileväseurannan. Levää ei ole, mutta havupuiden siitepölyt saattavat muodostaa kellertäviä lauttoja vesien pinnoille. Lämpömittarit näyttävät vesien olevan kylmiä.

Kalakuolemia pelätään – Pohjanmaan jokien happamuustilanne vakava

Pohjanmaan jokien happamuustilanne on oleellisesti heikentynyt marraskuun aikana ja uhkaa alueen vesiluontoa. Tilanne on pahin Perhonjokisuulla ja Lapuanjoen alaosalla sekä monissa pienissä ja keskisuurissa joissa Vaasan eteläpuolelta aina Kokkolan pohjoispuolelle.

Vanhaa tervareittiä tutkitaan melomalla

Ähtävänjoen vanhaa tervareittiä kartoitetaan kesän aikana melontareitiksi. Koskien ja esteiden lisäksi reitin varrelta etsitään erilaisia nähtävyyksiä. Hiukan yllättäen myös Etelä-Pohjanmaan lakeuksilta löytyy mielenkiintoisia paikkoja melojille.

Kalat kiittävät – jokivedet ovat hyötyneet kuivasta keväästä

Talven vähälumisuus ja kevättulvien niukkuus ovat parantaneet pohjalaismaakuntien jokivesiä. Happamuustilanne on poikkeuksellisen hyvä ja ravinteitakin on mitattu vesissä kohtuullisesti.

Tavallista kuivempi kevät tuntuu sähköntuotannossa. Vesivoimalaitokset tuottivat sähköä viime kuussa selvästi normaalikevättä vähemmän. Vetelissä vesipula on jopa hiljentänyt pari laitosta.

Arvaamaton tulvavuosi jatkumassa uudenlaisella keväällä

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tulvaosaajat seuraavat kevään tulemista tarkasti. Takana on aivan uudenlaisten tulvatilanteiden vuosi ja se näyttää jatkuvan uudenlaisilla tilanteilla. Helmikuun viimeinen viikko nostaa vesistöjen virtaamia, vaikkei kevättulvista vielä puhutakaan.

Ähtävänjoen hyydeongelma on hellittänyt, minkä vuoksi juoksutuksia järvistä on voitu lisätä. Kevättulvasta voi tulla vesistöalueella poikkeuksellisen suuri, jos järviä ei saada juoksutuksien avulla selvästi alemmaksi.

Lestijoella torjutaan tulvaa dynamiitilla

Hankalia hyydepatoja on räjäytelty Lestijoella Toholammilla jo toista päivää. Vedenpinta on paikoin jopa metrin tai kaksi normaalia korkeammalla. Kovien pakkasten lauhtuminen saattaa helpottaa tilannetta.

Ähtävänjoki pääsee viimein melontakartalle

Ähtävänjoen vesistöjä ryhdytään kartoittamaan melontajoeksi. Samalla kerätään vesistöalueen perinne- ja historiatietoa, sillä se on ollut aikoinaan tärkeä tervan kulkureitti. Tiedonkeruu alkaa kesällä Lehtimäen Räyringinjärveltä.

Hyyde tekee kiusaa eteläpohjalaisjoissa

Hyydetilanne jatkuu monin paikoin lähes koko maassa. Ainoastaan Lapissa hyydetulvariskiä ei ole. Viime viikolla jouduttiin monissa joissa jo räjäyttämään patoja, jotta vesi ei pääsisi nousemaan maan puolelle. Muun muassa Ähtävänjoella räjäytyksiä on jo tehty.

Hyydeongelma on pahentunut Perhonjoella

Vedenpinta on noussut alajuoksulla, vahingoilta on vielä toistaiseksi vältytty. Hyydettä esiintyy Perhonjoella harvoin, tyypillisempää se on Ähtävänjoella, jossa sitä on muodostunut alaosan koskiin.

Hyydepatoihin varaudutaan pakkasten myötä

Viranomaiset tarkkailevat pohjalaisjokien hyydetilannetta nyt erityisen tarkasti, sillä jokien voimakkaat virtaamat yhdessä pakkasen kanssa saattavat kerätä hyydettä. Esimerkiksi Ähtävänjoella on ryhdytty pienentämään juoksutuksia, jotta joki jäätyisi mahdollisimman pian.

Pakastuva sää tuo hyydetulvariskin

Tulvakeskuksen katsauksen mukaan loppuviikosta alkava pakkasjakso voi synnyttä hyydettä useissa paikoissa.

Tilanne Pohjanmaan tulva-alueilla on melko lailla edellispäivien kaltainen. Lappajärvi ja Lestijärvi jatkavat nousuaan ja ainakin Ähtävänjoella muodostuu ilmojen kylmetessä hyydepatojen riski.