Uusimmat artikkelit
Käytetyille joulukuusille keksittiin erikoinen säilytyspaikka – Saimaaseen niitä upposi 80
Uppopuut toimivat vesistön biologisena puhdistamona ja parantavat vesistöjen tilaa.
Marjo Matikainen huusi 34 vuotta sitten kaksi ikonista sanaa, joista “perkele” olikin tarkoitettu kisajärjestäjien töppäykselle – "Arvaa, miksi se huuto tuli siihen kohtaan?"
Marjo Matikainen-Kallström muistaa yhä tarkasti Oberstdorfin vuoden 1987 MM-kisojen ikimuistoisen tapahtumasarjan.
Alkuvuoden takamatka puukaupassa kirittiin kiinni loppuvuodesta
Havutukkipuun kysyntä vauhditti puukauppaa.
Kransseja on tehty jo pitkään, mutta koronavuosi teki niistä vielä suositumpia – katso tämä juttu, niin osaat tehdä omasi
Jouluinen kranssi on helppo tehdä itse, eikä siihen tarvitse monia välineitä.
Joulukuusi voi säilyä jopa helmikuuhun asti vehreänä, jos sitä hoitaa oikein – lue kokeneen viljelijän vinkit
Kuusta ei pidä palelluttaa, ja kasteluveden on oltava kylmää, kertoo viljelijä Tapani Hautala.
Kaikenlaiset joulukuuset muovisista oikeisiin ja vuokrattuihin käyvät nyt kaupaksi, eikä kuumin sesonki ole edes alkanut
Muovisten tekokuusten myynti on tuplaantunut viime vuoteen verrattuna, eikä perinteisen kuusen kysyntäkään huonoa ole.
Rekkalastillinen männynkäpyjä haussa Keski-Pohjanmaalta
Kävyt toimitetaan Tapiolle, joka irrottaa niistä siemenet.
Sommarön linnakealue Mustasaaressa varautuu kasvaviin kävijämääriin
Mustasaaressa Raippaluodossa sijaitsevalle alueelle on valmistunut uusi pysäköintilalue.
Ruusut, niittyleinikit ja saunakukat kukkivat marraskuussa – esitimme tutkijalle 5 kysymystä, miten lämmin syksy vaikuttaa kasveihin
Jos lämpimät vuodet yleistyvät, Etelä-Suomen kuusimetsät uhkaavat hävitä.
Moottorisahataiteilija Raimo Hautaluoma tekee pöllistä karhun ja pihapuusta penkin – puuveistosten aiheet löytyvät yhä suomalaisesta luonnosta
Omakotiasujien innostus pihan laittamiseen on näkynyt tänä vuonna muun muassa moottorisahaveistosten tilausmäärien kasvuna.
Luonnonperintösäätiö osti yhdeksän hehtaarin metsäalueen Salosta
Alue sijaitsee lähellä Kujanpään luonnonsuojelualuetta.
Kammottu metsätuholainen saattaa tehdä toisen sukupolven – lämmin sää saa kirjanpainajat aikuistumaan varhain
Kirjanpainajat ovat taloudellisesti merkittävin kuusta vioittava tuholaissuku.
Eteläpohjalaisten kokeilu onnistui: kuusenpihkaa valutettiin koealalla 300 grammaa/puu – metsänomistajille kesän testit lupaavat lisätienestejä
Jos työmenetelmät saadaan kuntoon, pihkasta voi tulla metsänomistajille kannattavaa. Pihka on kysyttyä esimerkiksi kosmetiikkateollisuudessa.
Suomen ihastuttavin puu on valittu – Puoli seiskan valitsema saaristomänty löytyy Naantalista
Puoli seitsemän -ohjelman epäviralliseen kilpailuun ilmoitetut puut antavat lohtua ja ovat osa perheiden ja sukujen yhdessäoloa.
Korona luo epävarmuutta syksyn puukauppaan – juuri nyt kysyntää riittää
Metsänhoityhdistys Keski-Suomen mukaan leimikoita on kysyntään nähden tarjolla vähän.
Tutkimus keskellä Lammin metsiä todistaa luonnon monimutkaiset dominoefektit – majavalammet houkuttelevat esimerkiksi lepakoita ja hirviä
Kun majava patoaa puron, löytävät pian tulvivalle lammelle niin sammakot, lepakot, hirvet kuin saukotkin.
Kirjanpainajan tuhot jääneet vielä vähäisiksi Etelä-Savossa
Etelä-Savon seurantapisteistä vain Juvalla ollaan lähimpänä epidemiarajaa.
Kuusimetsiä tuhoava kirjanpainaja saattaa lisääntyä epidemiaksi asti Keski-Suomessa
Epidemiarajan ylittyminen ei automaattisesti tarkoita laajoja metsätuhoja.
Lämmin sää suosinut kuusimetsien tuholaista Etelä-Karjalassa – kirjanpainajan parveilu lähellä epidemiarajaa
Epidemiarajan ylittyessä metsien tuhoriski on tavanomaista korkeampi.
Lämmin sää suosinut tuholaisen lisääntymistä – Rautalammilla kirjanpainajakuoriaisen epidemiaraja ylitetty
Kun epidemiaraja ylittyy, metsien tuhoriski on tavallista korkeampi.
Hiero haapavastalla, hipsuttele katajavihdalla, opastaa perinnesaunottaja videolla – suuntaa metsään nyt, jos haluat vihtoa saunassa talvella
Lehdet pysyvät vastassa parhaiten, kun sen tekee oikeaan aikaan, sanoo perinnesaunottaja.
Männyt näyttävät ruskeilta ja kuolleilta – ruskomäntypistiäinen on taas asialla
Ruskomäntypistiäisen suursyönti jatkuu tänäkin vuonna. Se tuhoaa männyn neulasia, mutta ei tapa puuta.
Männyt muuttuivat ruskeiksi Lapissa – syyksi epäillään sienitautia
Ruskeita mäntyjä on havaittu ainakin Pellossa ja Rovaniemellä.
Torstai 18.6.2020 (tv)
Koronarajoitukset. Kuusenkerkkien kerääminen. Selkouutisten kesä. Juhannussää.
Kuusenkerkän kerääminen siirtyy yläilmoihin – metsänomistajille tiedossa uusi ansaintamahdollisuus
Kuusenkerkkää tarvitaan vuosittain noin 50 000 kiloa.
Kaupunkipuistotutkija kehottaa arvostamaan maaperää: "Jos äitimaata ei hoida hyvin, heimo joutuu muuttamaan muualle"
Parhaimmat puistot toimivat kaupungin keuhkoina, maksana ja munuaisena. Ne myös säästävät kaupunkien rahaa.
Pihka on ikivanha parannuskeino, mutta nyt on alettu herätä sen kaupalliseen hyödyntämiseen – pihkan valutusmäärät haluttaisiin kymmenkertaistaa
Eteläpohjalaismetsässä tutkitaan kesällä, miten pihka saataisiin parhaiten talteen.
Pohjois-Pohjanmaan 4H-yhdistykset lähtevät kuusenkerkkäbisnekseen
Keräystavoite on vähintään tuhat kiloa.
Kuusi on liiankin suosittu metsänistutuspuu
Lajia pidetään varmakasvuisena, mutta se on herkkä monille ilmastonmuutoksen vaikutuksille.
Luonnonperintösäätiö suojeli kymmenen hehtaaria metsää Turun Paattisilla
Suojeltu Kettukallio on puoliksi tuoretta kangasmetsää, puoliksi kuivahkoa kangasta.
Hirvivahinkokorvausten määrä lähes kaksinkertaistui viime vuodesta Pohjois-Savossa
Hirvituhoja esiintyy yleensä mäntytaimikoissa. Viime vuonna varttuneempien puustojen vauriot lisääntyivät selvästi.
Martti Luikku, 85, on yksi Suomen vanhimmista joulukuusen kasvattajista – "Ehtii tässä vaimoakin nähdä välillä"
Suomessa on kaikkiaan viitisensataa joulukuusen kasvattajaa. Yli 80-vuotiaita on heistä vain kourallinen.
Mia Röngän kolumni: Kumpi on ympäristölle parempi, muovikuusi vai joulupuu?
Joka joulu Suomessa käytetään puolitoista miljoonaa joulukuusta. Mikä olisi ympäristöystävällisin joulupuu, pohtii ympäristöekologian dosentti Mia Rönkä.
Joulu on täynnä tuoksuja – onko allergisen tyydyttävä aina muoviseen joulukuuseen?
Suomessakin viljellään useita kuusilajikkeita, joiden tuoksujen voimakkuuksissa on selviä eroja.
Mitä yhteistä on joulukuusella ja dinosauruksella?
Kuusen ei ole tarvinnut korjailla perimäänsä sitten dinosaurusten ajan.
Joulun katseenvangitsija: vuoden 2019 joulukuusi Hämeenlinnan torilla painaa lähes viisi tonnia
Joulun 2019 katseenvangitsijan oksille syttyvät runsaat led-valot viikonvaihteessa.
Ulkomainen "supermänty" auttaisi torjumaan ilmastonmuutosta, mutta Suomessa se ei kiinnosta – Ruotsissa jo laajat metsät
Ulkomaiset puulajit voisivat vähentää myös tauti- ja tuholaisriskejä Suomen metsissä.
Käpyhyasinttihuuma meni jo – joulun 2019 askarteluhittejä ovat valotaulut ja tonttumaailma lyhdyssä
Joka vuosi nousee askarteluidea, joka hullaannuttaa tee-se-itse -tyypit ympäri Suomen. Verkolla on voima nostaa idea hitiksi.
Enocellin tehdas Uimaharjussa tekee liukosellua myös havupuusta
Stora Enson Enocelin tehtaan muutostyöt ovat nyt kokonaan valmiit.
Ilmastotempaus pystytti ilmaisen taimipöydän keskelle Helsinkiä - kaupunkilaiset innostuivat: "kaikkialta vain kaadetaan, joten haluan istuttaa"
Helsingissä jaettiin torstaina ilmaiseksi männyn, kuusen ja koivun taimia. Miljoonan puun talkoiden taustalla halu torjua ilmastonmuutosta.
Talvien lyheneminen tuo uusia puulajeja Kuopion kaupunkikuvaan – huomattava muutos on tapahtunut 20 vuodessa
Tammia, hevoskastanjoita ja muita harvinaisempia puulajeja odottaa siirtoa istutuksiin Kuopion vanhalla taimistolla.
Iisalmessa suojeltiin vaikuttava mänty – luonnonmuistomerkkejä perustetaan nykyään harvakseltaan
Iisalmen puu kuuluu asiantuntijan mukaan paksuudeltaan Suomen suurimpien mäntyjen joukkoon.
Irma ja Juhani Kaukonen raivaavat metsäänsä 10 000 neliömetrin kokoista kotia uhanalaisille lajeille – "Monenlaisia on jo ilmaantunut"
Lehtoja on vain prosentti Suomen metsistä, mutta niissä esiintyy lähes puolet uhanalaisista metsälajeista.
Metsää tuhoavia kirjanpainajakuoriaisia Etelä-Savossa maltillisesti
Kuoriaiskannat ovat pysyneet viileänä kesänä pieninä, koska kuoriaisten parveilu vaatii vähintään 18 asteen lämpötilan.
Puun uitto lisääntyy Saimaalla – ötökät eivät pääse tuhoamaan järvessä uivia puita
Uitto on osoittautunut oivalliseksi keinoksi estää tuhohyönteisiä pääsemästä alkuvuodesta ja talvella kaadettuihin havupuihin.
Kuorellinen havupuutavara tulee kuljettaa pois metsistä
Metsään saa jättää kuusta 10 kuutiometriä hehtaarille ja mäntyä 20 kuutiometriä hehtaarille.
Suomen eteläisimmän kärjen hiekkarannan maisema muuttumassa dramaattisesti, mutta luonto kiittää: Hangon mäntyhakkuut herättäneet hurjasti tunteita
Suomen eteläisimmässä kärjessä Hangon Tulliniemellä on tehty metsänhakkuita alkukesän ajan. Osa kaupunkilaisista on vastustanut puiden poistoa ankarasti. Hakkuut antavat kuitenkin lisää elintilaa uhanalaisille hyönteis- ja kasvilajeille.
Jyväskylä korjaa kymmeniä tuhansia kuutioita talven vaurioittamaa puuta
Viime talven lumituhot puustolle olivat poikkeuksellisen pahat.
Lahden orkesteri menee metsään, ja istuttaa tuhansia kuusen taimia
Orkesteri pyrkii vähentämään hiilijalanjälkeään istutuksilla
Tämä toukokuu on allergisen painajainen: "Sellaiset henkilöt, jotka eivät ole ennen saaneet oireita, ovat nyt saaneet"
Ikkunalaudoilla ja vedessä selvästi näkyvä siitepöly ei kuitenkaan ole oireisiin syypää.