Aihe: havupuut

Ihminen on neuvoton parimillisen kuoriaisen edessä – tällainen on kirjanpainaja, joka tuhoaa nyt eteläisen Suomen kuusimetsiä

Pirkanmaan havumetsiä piinaa kiihtyvät kirjanpainajatuhot. Kävimme Akaassa, missä kaupunkilaisilta tulee tasaisesti ilmoituksia pystyyn kuolleista kuusista. Nyt kannattaa toivoa kylmää talvea, tai tulevista kesistä tulee vaikeita.

Metsä Fibre käynnistää Joutsenon tehtaan uudelleen – lähialueilla mahdollisia hajuhaittoja

Metsä Fibre ajoi toukokuun lopussa Joutsenon tehtaansa alas prosessihäiriön takia.

Männyn siitepölyä on ollut normaalia runsaammin, mutta juhannukseksi helpottaa

Terassit ja autot ovat tänä kesänä peittyneet ennätysvauhtia männyn siitepölystä. Pölytys roihahti käyntiin kuumien säiden myötä, sade tekisi nyt terää.

Kontiolahden Uuron liittymään on istutettu 3000 puuta

Kontiolahden Urheiljat lupautuivat istustustalkoisiin ampumahiihdon MM 2027 -haun yhteydessä.

Metsätuhoja uhmaavia sekametsiä istutetaan lisääntyvissä määrin Satakunnassa

Satakunnan metsiä viljellään tänä vuonna arviolta reilu 3000 hehtaaria.

Viiden millimetrin mittainen tuholainen levisi lähimetsään: kaupunki kaataa kaikki kuuset ja ansoittaa metsikön

Kirjanpainaja valloitti Riihimäen Räätykänmäen lähimetsän. Kaupunki vastaa metsätuholaiselle vanhalla keinolla.

Kotkan keskustassa mätkähti torstaina kymmenkunta tervettä oksaa maahan – kun lumi on painavaa, puun alle ei kannata mennä

Havupuista mänty on erityisen altis romahtamaan lumikuorman alla. Kotkassa puiden oksia tuli alas useita saman päivän aikana.

Erikoiset puut maailmalta ovat kuin tieteiselokuvasta – yksinäinen sitkankuusi voi auttaa ratkaisemaan ilmastokriisiä

Maailmassa on lukuisia ihmeellisiä puulajeja, jotka ihastuttavat ulkonäöllään sekä ihmeellisillä kyvyillään selviytyä karuissakin olosuhteissa.

Pelasta kuusesi ennenaikaiselta kuivumiselta – Näillä vinkeillä joulukuusi pysyy kauniina pitkään

Ilmalämpöpumpun puhuri voi saada joulukuusen pudottamaan neulasensa. Suomalaiset tuovat joulukuusen sisälle yhä aikaisemmin ja kuusi on suurimmalla osalla kotimaassa kasvanut.

Radio Suomi etsii joulukuusitarinoita – kerro omasi meille

Oi kuusipuu ja lehväs uskolliset!

Nyt etsitään Suomen kauneinta joulukuusta – katso kuvat ja äänestä

Kaupunkien joulupuut kilpailevat Ylen leikkimielisessä kisassa.

Kotkan torille nousee jälleen valaistu kuusimetsä – tänä vuonna sen siimeksessä voi paistaa makkaraa

Kuusimetsä koristaa kaupungintalon edustaa helmikuun puoliväliin asti.

Maanantai 7.11.2022 (tv)

Suomalaisten talous. Maahanmuuttajapoliisit. Joulukuuset. Sää.

Lumiriipan saaren komea mänty rauhoitettiin luonnonmuistomerkiksi Hattulassa

Männyn paksuus on rinnanympäryskorkeudelta 1,9 metriä ja pituutta puulla on noin 14 metriä.

Lauantai 8.10.2022 (radio)

Kertšinsalmen silta. Tiedustelutieto. Telakat. Sienisato. Sää.

Tiesitkö, että männyt ruokkivat jälkikasvuaan siinä missä mekin? – Metsiemme yksipuolistuminen uhkaa nyt tuhatvuotisia ekosysteemejä ja samalla ihmisen hyvinvointia

Metsät ovat yksi tärkeimmistä liittolaisistamme taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, mutta nyt ihminen ravistelee niiden monimutkaista elämän tasapainoa.

Pohjanmaan metsätuhot edellisvuotta pienemmät

Suurin osa metsätuhoista on myrskytuhoja. Hyönteistuhoja on todettu vain muutaman hehtaarin alueella.

Kuusimetsien kuoriaistuhot levittäytyvät yhä pohjoisemmaksi

Valtaosa hyönteistuhohakkuista tehdään kirjanpainajakuoriaisen takia. Se pystyy tappamaan järeitäkin kuusia. Suomen Metsäkeskuksen mukaan kuoriaistuhoja on poikkeuksellisen paljon jo Pohjois-Savossa.

Suomen metsien suurin tuholainen on saatu kuriin lakimuutoksella – vaatimus puiden raivaamisesta hillinnyt kirjanpainajan leviämistä jo ensimmäisenä kesänä

Kuusia tappavaa kirjanpainajakuoriaista on esiintynyt tänä kesänä runsaana Etelä- ja Keski-Suomessa. Asiantuntijoiden mukaan tilanne voisi olla sama muuallakin, jos metsätuholakia ei olisi kiristetty alkuvuodesta.

Kuusimetsien laitamat taas vaarassa: keskikesän helle räjäytti kirjanpainajakuoriaisten kannan kasvuun

Pirkanmaalla kuoriaisia on erityisen paljon nyt Ruovedellä ja Tampereella. Lajin toukat syövät kuusien kaarnan alapuolella olevaa kerrosta.

Kirjanpainajia havaittu runsaasti Hämeenlinnan seudulla

Kirjanpainajamäärissä on suurta alueellista vaihtelua. Tänä vuonna missään seurantapaikassa ei ole saavutettu riskirajana pidettyä kasvukauden aikaa kumulatiivisesti kertyvää 15 000 kuoriaisen määrää.

Kirjanpainajakuoriaisia havaittu Keski-Suomessa enemmän kuin muilla alueilla

Kuusia tuhoavan kirjanpainajakuoriaisen määrä on koko Suomessa vielä maltillinen.

Kuusia tuhoava kirjanpainajakuoriainen ei runsastunut ainakaan juhannukseen mennessä, jatkon ratkaisee lämpötila

Helteinen sää nopeuttaa tämänkin lajin kehitystä.

Tämä talvi koettelee erityisesti havupuita pääkaupunkiseudulla: Ees-taas sahaavat lämpötilat ja painava lumi katkovat oksia ja kokonaisia puita

Lumivauriot vaihtelevat talven lumitilanteen mukaan. Tykkylumivahinkoja oli pääkaupunkiseudulla erityisesti 2010-luvun alussa, jolloin useampana vuonna oli keskimääräistä enemmän lunta.

Metsä oman onnensa nojassa: käsikirjoitus

Lue tästä ohjelman käsikirjoitus.

Millainen joulukuusi on ilmastoystävällisin? Tässä kuusi vaihtoehtoa kuusen hankintaan

Uudelleen istutettavasta kuusesta toivottiin ekologista vaihtoehtoa perinteiselle kuuselle, mutta asia ei ole yksiselitteinen. Asiantuntijan mukaan myös tavallinen joulukuusi on melko vähäpäästöinen.

Tämä mies antaa luvan varastaa kuusen omasta metsiköstään: "Kannattaa soittaa, niin ollaan kuin ei huomattaisi mitään"

Janakkalan Punkan kylällä asuva Heikki Hykkyrä halusi ilahduttaa adventtisohjossa kahlaavaa väkeä ilmoittamalla sosiaalisessa mediassa, että hänen metsikkönsä muotopuolia kuusia saa tulla poimimaan itse. Omistajan mukaan puut ovat "leveitä, laihoja, pitkiä, hentoja, lyhyitä, harvoja ja toispuoleisia".

Tutkijat kehittävät täydellistä joulukuusta laboratoriossa Savonlinnassa – "Hyvät edellytykset, että tästä joukosta se löytyisi", sanoo Mikko Tikkinen

Punkaharjulaisen Esko Oksan kodissa joulupuusta tuli monivuotinen perheenjäsen. Oksan työnantaja Luonnonvarakeskus on jo vuosia tutkinut täydellisen joulukuusen saloja, mutta tulosten saamiseksi puiden pitää saada vielä kasvaa.

Kerttu Kotakorpi: Metsä on tärkein aseemme ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa ja kuusi on sen heikoin lenkki

Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä metsien hiilivarastolla on iso rooli, mutta miten muuttuva ilmasto vaikuttaa metsään, sen lajistoon ja erityisesti kuuseen, pohtii Kotakorpi blogissaan. 

Kotka pystyttää jouluksi valaistun kuusimetsän – torille tuodaan myös kunnostettu leikkibussi

Kotkan torille pystytetään ensi lauantaihin mennessä joulunajan kuusimetsä. Puut valaistaan kaupunkilaisten ihasteltavaksi. Myös kunnostettu Onni Vilkkaan linja-autoa jäljittelevä leikkibussi saa väliaikaisesti paikan Kotkan torilta.

Puolangan Tupurin luonnonsuojelualue laajenee – vanhan metsän lahopuut turvaavat luonnon monimuotoisuutta

Kainuun ELY-keskuksen mukaan alueella olevat vanhat metsät ovat kuusivaltaisia, iäkkäitä ja lähes luonnontilaisia, ja ne tarjoavat eriasteista lahopuuta turvaamaan monimuotoisuutta.

Lappeenrantaan istutetaan lisää havupuita – eikä uudessa kaupunkipuulinjauksessa unohdeta rakastettuja lehmuksiakaan

Marras-joulukuussa valmistuvan Lappeenrannan kaupunkipuulinjauksen avulla halutaan torjuta ilmanstonmuutosta ja lisätä kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Asukaskyselyssä kävi ilmi, että lappeenrantalaiset arvostavat puita.

Suomi jalostaa havupuuta, joka sopeutuu ilmastonmuutokseen – tulevaisuudessa kuusen taimi kestää keväthallaa paremmin kuin ennen

Männyn uusi jalostussukupolvi on valmis monistettavaksi jo lähivuosina. Jalostuksella voitetaan aikaa, sillä omin päin luonto sopeutuu lämpenevään ilmastoon ja pidentyvään kasvukauteen hitaammin.

Kouvolan kaupunki etsii keskustan tärkeimpiä puita – kysyimme asukkailta, mitä puut heille merkitsevät: "Olisihan se kurjaa, jos olisi pelkkää betonia ja asfalttia"

Kouvolan kaupunki on avannut kyselyn, jossa selvitetään asukkaiden näkemyksiä kaupunkialueen puista. Kyselyn tuloksia aiotaan käyttää jatkossa puistojen suunnittelussa ja huollossa.

Ruskan punainen kertoo kasvin stressistä ja 4 muuta faktaa syksyn kauneimmasta luonnonilmiöstä, joita et ehkä vielä tiennyt

Lehtipuiden ja maavarpujen kauniit ruskan värit kertovat sopeutumisesta ravinnetalouteen ja ilmastoon. Keltainen tulee esiin, kun puu siirtää lehtivihreän varastoihinsa, punainen taas on stressiväri. Upeaa luonnonilmiötä ihastellaan maailmassa kaikkialla, missä sen syntymiselle on edellytykset.

Kirjapainajien parveilu jäämässä pelättyä alhaisemmaksi Etelä-Savossa – taustalla viileämmät säät

Epävirallisten alustavien tietojen mukaan kirjanpainajien parveilu olisi jäämässä alhaiseksi eikä uusia epidemiarajan ylityksiä luultavasti havaita.

Roomaa varjostavat pinjapuut ovat vaarassa kuolla – "Jos menetämme ne, täällä tulee kuuma kuin helvetissä", suree puunhoitaja

Tuholainen tappaa roomalaisille rakkaita pinjamäntyjä. Arviolta neljä viidestä Rooman pinjasta kärsii loisesta. Päättäjät ovat viivytelleet puiden suojelemisessa, mutta kansalaiset yrittävät pelastaa niitä muun muassa leppäkerttujen avulla.

Hämeenlinna suojelee arvokkaita luontokohteita – prosentti pinta-alasta suojeltu

Hämeenlinnassa luonnonsuojelualueita on noin 1 900 hehtaaria. Uusien luonnonmuistomerkkien perustaminen on ollut vähäistä viime vuosina.

Kuusimetsä ja energiapuukasa roihahtivat Konnevedellä perjantai-iltana

Palossa tuhoutui 0,8 hehtaaria maastoa.

Myrsky kiskoo kuuset juurineen maasta, koivut napsahtavat keskeltä poikki – näin tunnistat, uhkaako seuraava myräkkä pihapuutasi

Puu kaatuu herkästi, jos juuret ovat pinnassa. Lahoava runko puolestaan napsahtaa helposti poikki. Helpoiten tuuli kaataa kuusia.

"Siitepölyallergikon kesä alkaa vasta ensilumen tullessa" – Koivun kukinta on väistymässä, heiniä odotellaan, nyt Pohjanmaalla pöllyävät havupuut

Pohjanmaalla, esimerkiksi Vaasan seudulla, kuusi ja mänty ovat kukkineet osin yhtäaikaa. Silmin havaittavaa siitepölyä on ilmassa ja pinnoilla paljon. Havupuut allergisoivat kuitenkin vähemmän kuin moni muu siitepöly.

Keskellä rakennustyömaata seisoo pyhänä pidetty mänty – suomalaisille tärkeille puille on uhrattu niin eläimen luita kuin äidinmaitoakin

Yliskylän haltiamänty Helsingin Laajasalossa on tiettävästi ainoa pääkaupunkiseudulla säilynyt pyhä uhripuu. Puille uhraamisen on uskottu ylläpitävän talon onnea, ja tapa jatkui Itä-Suomessa vielä 1800-luvullakin.

Suomussalmen Soivasta Metsästä tunnetun Jalo Heikkisen kotia ympäröineestä Tihisenniemen metsästä suojelualue

Paikka koostuu lähes kokonaan noin 130-vuotiaista havupuuvaltaisista kangasmetsistä ja on kooltaan 22 hehtaaria. Tihisenniemen suojelualueeseen kuuluu noin puoli kilometriä Kiantajärven rantaviivaa.

Metsien kuusettumisesta tulee iso riski ilmaston lämmetessä – metsänhoidon professori pitää uhkana tuhopuiden pakkomyyntiä

Kuusi on vallannut metsät ja se kasvaa paikoissa, joissa se voi olla kuivumassa pystyyn. Kuusen tilalle kaivataan mäntyjä ja lehtipuita. Lehtipuiden lisäys ei tutkimusten mukaan vähentäisi kasvua ja turvaisi metsien hiilivarastoja tuhojen pienentyessä.

Kun siitepölykausi alkaa, Maija-Riitta Rintamäki unelmoi talvesta – allergiaperheen äiti antaa täsmävinkit kevääseen

Samaan aikaan kun kevät on toisille riemullista aikaa, allergiaperhe katselee luonnon heräämistä ikkunan läpi sisätiloista.

Käytetyille joulukuusille keksittiin erikoinen säilytyspaikka – Saimaaseen niitä upposi 80

Uppopuut toimivat vesistön biologisena puhdistamona ja parantavat vesistöjen tilaa.

Marjo Matikainen huusi 34 vuotta sitten kaksi ikonista sanaa, joista “perkele” olikin tarkoitettu kisajärjestäjien töppäykselle – "Arvaa, miksi se huuto tuli siihen kohtaan?"

Marjo Matikainen-Kallström muistaa yhä tarkasti Oberstdorfin vuoden 1987 MM-kisojen ikimuistoisen tapahtumasarjan. 

Alkuvuoden takamatka puukaupassa kirittiin kiinni loppuvuodesta

Havutukkipuun kysyntä vauhditti puukauppaa.

Kransseja on tehty jo pitkään, mutta koronavuosi teki niistä vielä suositumpia – katso tämä juttu, niin osaat tehdä omasi

Jouluinen kranssi on helppo tehdä itse, eikä siihen tarvitse monia välineitä.

Joulukuusi voi säilyä jopa helmikuuhun asti vehreänä, jos sitä hoitaa oikein – lue kokeneen viljelijän vinkit

Kuusta ei pidä palelluttaa, ja kasteluveden on oltava kylmää, kertoo viljelijä Tapani Hautala.