Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Kuvassa on kolme kuvaa. Ensimmäisessä on pieni musta hyönteinen. Toisessa kuvassa sinitakkinen mies katsoo kameraan. Kolmannessa on kuva puunrungosta, jossa näkyy hyönteisen kaivertamia koloja.

Ihminen on neuvoton parimillisen kuoriaisen edessä – tällainen on kirjanpainaja, joka tuhoaa nyt eteläisen Suomen kuusimetsiä

Pirkanmaan havumetsiä piinaa kiihtyvät kirjanpainajatuhot. Kävimme Akaassa, missä kaupunkilaisilta tulee tasaisesti ilmoituksia pystyyn kuolleista kuusista. Nyt kannattaa toivoa kylmää talvea, tai tulevista kesistä tulee vaikeita.

Metsä Fibren tehdas Joutsenossa.

Metsä Fibre käynnistää Joutsenon tehtaan uudelleen – lähialueilla mahdollisia hajuhaittoja

Metsä Fibre ajoi toukokuun lopussa Joutsenon tehtaansa alas prosessihäiriön takia.

Männyn kukintoja

Männyn siitepölyä on ollut normaalia runsaammin, mutta juhannukseksi helpottaa

Terassit ja autot ovat tänä kesänä peittyneet ennätysvauhtia männyn siitepölystä. Pölytys roihahti käyntiin kuumien säiden myötä, sade tekisi nyt terää.

Ampumahiihtäjä Tero Seppälä. KÄdessä hänellä on taimien istutukseen tarkoitettu putki. Takana mies.

Kontiolahden Uuron liittymään on istutettu 3000 puuta

Kontiolahden Urheiljat lupautuivat istustustalkoisiin ampumahiihdon MM 2027 -haun yhteydessä.

Pitkiä kuusia taivasta vasten Kaupin metsässä

Metsätuhoja uhmaavia sekametsiä istutetaan lisääntyvissä määrin Satakunnassa

Satakunnan metsiä viljellään tänä vuonna arviolta reilu 3000 hehtaaria.

Kirjanpainajakuoriainen kaatuneen kuusen rungolla

Viiden millimetrin mittainen tuholainen levisi lähimetsään: kaupunki kaataa kaikki kuuset ja ansoittaa metsikön

Kirjanpainaja valloitti Riihimäen Räätykänmäen lähimetsän. Kaupunki vastaa metsätuholaiselle vanhalla keinolla.

Katkennut lepän oksa Isopuistossa.

Kotkan keskustassa mätkähti torstaina kymmenkunta tervettä oksaa maahan – kun lumi on painavaa, puun alle ei kannata mennä

Havupuista mänty on erityisen altis romahtamaan lumikuorman alla. Kotkassa puiden oksia tuli alas useita saman päivän aikana.

Maailman vanhin puu violettisävyisessä kuvassa.

Erikoiset puut maailmalta ovat kuin tieteiselokuvasta – yksinäinen sitkankuusi voi auttaa ratkaisemaan ilmastokriisiä

Maailmassa on lukuisia ihmeellisiä puulajeja, jotka ihastuttavat ulkonäöllään sekä ihmeellisillä kyvyillään selviytyä karuissakin olosuhteissa.

Koristeltu joulukuusi.

Pelasta kuusesi ennenaikaiselta kuivumiselta – Näillä vinkeillä joulukuusi pysyy kauniina pitkään

Ilmalämpöpumpun puhuri voi saada joulukuusen pudottamaan neulasensa. Suomalaiset tuovat joulukuusen sisälle yhä aikaisemmin ja kuusi on suurimmalla osalla kotimaassa kasvanut.

Neljä suurta joulukuusta eri kaupungeista laitettuna samaan kuvaan.

Nyt etsitään Suomen kauneinta joulukuusta – katso kuvat ja äänestä

Kaupunkien joulupuut kilpailevat Ylen leikkimielisessä kisassa.

Kuusia betoniporsaisiin pystytettyinä keskellä torilla.

Kotkan torille nousee jälleen valaistu kuusimetsä – tänä vuonna sen siimeksessä voi paistaa makkaraa

Kuusimetsä koristaa kaupungintalon edustaa helmikuun puoliväliin asti.

Leipäpussi, jossa 30 prosentin alennustarra.

Maanantai 7.11.2022 (tv)

Suomalaisten talous. Maahanmuuttajapoliisit. Joulukuuset. Sää.

Vihreä luonnonmuistomerkki-kyltti puun runkoa vasten.

Lumiriipan saaren komea mänty rauhoitettiin luonnonmuistomerkiksi Hattulassa

Männyn paksuus on rinnanympäryskorkeudelta 1,9 metriä ja pituutta puulla on noin 14 metriä.

Osittain romahtanut silta. Taustalla sillalla oleva tulipalo.

Lauantai 8.10.2022 (radio)

Kertšinsalmen silta. Tiedustelutieto. Telakat. Sienisato. Sää.

Piirretyssä kuvassa keskiössä on mänty, jota ympäröi kumpuileva metsämaisema. Kuvan etualalla on mustikanvarpuja ja perhosia.

Tiesitkö, että männyt ruokkivat jälkikasvuaan siinä missä mekin? – Metsiemme yksipuolistuminen uhkaa nyt tuhatvuotisia ekosysteemejä ja samalla ihmisen hyvinvointia

Metsät ovat yksi tärkeimmistä liittolaisistamme taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, mutta nyt ihminen ravistelee niiden monimutkaista elämän tasapainoa.

Tuulen kaatamia puita metsän reunalla.

Pohjanmaan metsätuhot edellisvuotta pienemmät

Suurin osa metsätuhoista on myrskytuhoja. Hyönteistuhoja on todettu vain muutaman hehtaarin alueella.

Kirjanpainajatoukkia ja jälkiä kuusen rungossa

Kuusimetsien kuoriaistuhot levittäytyvät yhä pohjoisemmaksi

Valtaosa hyönteistuhohakkuista tehdään kirjanpainajakuoriaisen takia. Se pystyy tappamaan järeitäkin kuusia. Suomen Metsäkeskuksen mukaan kuoriaistuhoja on poikkeuksellisen paljon jo Pohjois-Savossa.

Vaaleaihoinen käsi pitelee kirjanpainaja-hyönteisiä. Kädessä on kultasormus.

Suomen metsien suurin tuholainen on saatu kuriin lakimuutoksella – vaatimus puiden raivaamisesta hillinnyt kirjanpainajan leviämistä jo ensimmäisenä kesänä

Kuusia tappavaa kirjanpainajakuoriaista on esiintynyt tänä kesänä runsaana Etelä- ja Keski-Suomessa. Asiantuntijoiden mukaan tilanne voisi olla sama muuallakin, jos metsätuholakia ei olisi kiristetty alkuvuodesta.

Kirjanpainajan jälkiä puun rungossa

Kuusimetsien laitamat taas vaarassa: keskikesän helle räjäytti kirjanpainajakuoriaisten kannan kasvuun

Pirkanmaalla kuoriaisia on erityisen paljon nyt Ruovedellä ja Tampereella. Lajin toukat syövät kuusien kaarnan alapuolella olevaa kerrosta.

Kirjanpainajakuoriainen kaatuneen kuusen rungolla

Kirjanpainajia havaittu runsaasti Hämeenlinnan seudulla

Kirjanpainajamäärissä on suurta alueellista vaihtelua. Tänä vuonna missään seurantapaikassa ei ole saavutettu riskirajana pidettyä kasvukauden aikaa kumulatiivisesti kertyvää 15 000 kuoriaisen määrää.

Kirjanpainajan purukasoja kaatuneen kuusen rungolla

Kirjanpainajakuoriaisia havaittu Keski-Suomessa enemmän kuin muilla alueilla

Kuusia tuhoavan kirjanpainajakuoriaisen määrä on koko Suomessa vielä maltillinen.

Iso männyn oksa on pudonnut rakennusten väliin lumikuorman vuoksi Espoon Tapiolassa.

Tämä talvi koettelee erityisesti havupuita pääkaupunkiseudulla: Ees-taas sahaavat lämpötilat ja painava lumi katkovat oksia ja kokonaisia puita

Lumivauriot vaihtelevat talven lumitilanteen mukaan. Tykkylumivahinkoja oli pääkaupunkiseudulla erityisesti 2010-luvun alussa, jolloin useampana vuonna oli keskimääräistä enemmän lunta.

Teksti, jossa lukee Käsikirjoitus.

Metsä oman onnensa nojassa: käsikirjoitus

Lue tästä ohjelman käsikirjoitus.

mies tutkii joulukuusta

Millainen joulukuusi on ilmastoystävällisin? Tässä kuusi vaihtoehtoa kuusen hankintaan

Uudelleen istutettavasta kuusesta toivottiin ekologista vaihtoehtoa perinteiselle kuuselle, mutta asia ei ole yksiselitteinen. Asiantuntijan mukaan myös tavallinen joulukuusi on melko vähäpäästöinen.

Heikki Hykkyrä seisoo kuusikossa oranssi takki yllään ja katsoo ylöspäin kuusen latvaan.

Tämä mies antaa luvan varastaa kuusen omasta metsiköstään: "Kannattaa soittaa, niin ollaan kuin ei huomattaisi mitään"

Janakkalan Punkan kylällä asuva Heikki Hykkyrä halusi ilahduttaa adventtisohjossa kahlaavaa väkeä ilmoittamalla sosiaalisessa mediassa, että hänen metsikkönsä muotopuolia kuusia saa tulla poimimaan itse. Omistajan mukaan puut ovat "leveitä, laihoja, pitkiä, hentoja, lyhyitä, harvoja ja toispuoleisia".

Kuusentaimia kasvatusalustalla laboratoriossa.

Tutkijat kehittävät täydellistä joulukuusta laboratoriossa Savonlinnassa – "Hyvät edellytykset, että tästä joukosta se löytyisi", sanoo Mikko Tikkinen

Punkaharjulaisen Esko Oksan kodissa joulupuusta tuli monivuotinen perheenjäsen. Oksan työnantaja Luonnonvarakeskus on jo vuosia tutkinut täydellisen joulukuusen saloja, mutta tulosten saamiseksi puiden pitää saada vielä kasvaa.

Kuvassa on Kerttu Kotakorpi.

Kerttu Kotakorpi: Metsä on tärkein aseemme ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa ja kuusi on sen heikoin lenkki

Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä metsien hiilivarastolla on iso rooli, mutta miten muuttuva ilmasto vaikuttaa metsään, sen lajistoon ja erityisesti kuuseen, pohtii Kotakorpi blogissaan. 

Joulukuusi Kotkan torilla kaupungintalon edustalla.

Kotka pystyttää jouluksi valaistun kuusimetsän – torille tuodaan myös kunnostettu leikkibussi

Kotkan torille pystytetään ensi lauantaihin mennessä joulunajan kuusimetsä. Puut valaistaan kaupunkilaisten ihasteltavaksi. Myös kunnostettu Onni Vilkkaan linja-autoa jäljittelevä leikkibussi saa väliaikaisesti paikan Kotkan torilta.

Metsän keskellä on lahopuita kaatuneena.

Puolangan Tupurin luonnonsuojelualue laajenee – vanhan metsän lahopuut turvaavat luonnon monimuotoisuutta

Kainuun ELY-keskuksen mukaan alueella olevat vanhat metsät ovat kuusivaltaisia, iäkkäitä ja lähes luonnontilaisia, ja ne tarjoavat eriasteista lahopuuta turvaamaan monimuotoisuutta.

Lappeenrannan arboretumin puita ammattikoulun lämmitettävän kentän vieressä.

Lappeenrantaan istutetaan lisää havupuita – eikä uudessa kaupunkipuulinjauksessa unohdeta rakastettuja lehmuksiakaan

Marras-joulukuussa valmistuvan Lappeenrannan kaupunkipuulinjauksen avulla halutaan torjuta ilmanstonmuutosta ja lisätä kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Asukaskyselyssä kävi ilmi, että lappeenrantalaiset arvostavat puita.

Käpyurakoitsija Janne Kosonen keräämässä käpyjä kurottajan kyydissä

Suomi jalostaa havupuuta, joka sopeutuu ilmastonmuutokseen – tulevaisuudessa kuusen taimi kestää keväthallaa paremmin kuin ennen

Männyn uusi jalostussukupolvi on valmis monistettavaksi jo lähivuosina. Jalostuksella voitetaan aikaa, sillä omin päin luonto sopeutuu lämpenevään ilmastoon ja pidentyvään kasvukauteen hitaammin.

Juuso Udd leikkii tyttärensä Aadan kanssa leikkipuiston keinulaudalla

Kouvolan kaupunki etsii keskustan tärkeimpiä puita – kysyimme asukkailta, mitä puut heille merkitsevät: "Olisihan se kurjaa, jos olisi pelkkää betonia ja asfalttia"

Kouvolan kaupunki on avannut kyselyn, jossa selvitetään asukkaiden näkemyksiä kaupunkialueen puista. Kyselyn tuloksia aiotaan käyttää jatkossa puistojen suunnittelussa ja huollossa.

Variksenmarjan varpuja ja ruskan punertamia mustikanvarpuja lähikuvassa.

Ruskan punainen kertoo kasvin stressistä ja 4 muuta faktaa syksyn kauneimmasta luonnonilmiöstä, joita et ehkä vielä tiennyt

Lehtipuiden ja maavarpujen kauniit ruskan värit kertovat sopeutumisesta ravinnetalouteen ja ilmastoon. Keltainen tulee esiin, kun puu siirtää lehtivihreän varastoihinsa, punainen taas on stressiväri. Upeaa luonnonilmiötä ihastellaan maailmassa kaikkialla, missä sen syntymiselle on edellytykset.

Kirjanpainajakuoriainen kaatuneen kuusen rungolla

Kirjapainajien parveilu jäämässä pelättyä alhaisemmaksi Etelä-Savossa – taustalla viileämmät säät

Epävirallisten alustavien tietojen mukaan kirjanpainajien parveilu olisi jäämässä alhaiseksi eikä uusia epidemiarajan ylityksiä luultavasti havaita.

Pinjapuu Konstantinuksen riemukaaren luona Roomassa, Italiassa.

Roomaa varjostavat pinjapuut ovat vaarassa kuolla – "Jos menetämme ne, täällä tulee kuuma kuin helvetissä", suree puunhoitaja

Tuholainen tappaa roomalaisille rakkaita pinjamäntyjä. Arviolta neljä viidestä Rooman pinjasta kärsii loisesta. Päättäjät ovat viivytelleet puiden suojelemisessa, mutta kansalaiset yrittävät pelastaa niitä muun muassa leppäkerttujen avulla.

Syksyistä metsää järven ympärillä.

Hämeenlinna suojelee arvokkaita luontokohteita – prosentti pinta-alasta suojeltu

Hämeenlinnassa luonnonsuojelualueita on noin 1 900 hehtaaria. Uusien luonnonmuistomerkkien perustaminen on ollut vähäistä viime vuosina.

Koivu kaatuneena rivitalon päälle.

Myrsky kiskoo kuuset juurineen maasta, koivut napsahtavat keskeltä poikki – näin tunnistat, uhkaako seuraava myräkkä pihapuutasi

Puu kaatuu herkästi, jos juuret ovat pinnassa. Lahoava runko puolestaan napsahtaa helposti poikki. Helpoiten tuuli kaataa kuusia.

Siitepölyä pöllähtää männyn kukinnoista

"Siitepölyallergikon kesä alkaa vasta ensilumen tullessa" – Koivun kukinta on väistymässä, heiniä odotellaan, nyt Pohjanmaalla pöllyävät havupuut

Pohjanmaalla, esimerkiksi Vaasan seudulla, kuusi ja mänty ovat kukkineet osin yhtäaikaa. Silmin havaittavaa siitepölyä on ilmassa ja pinnoilla paljon. Havupuut allergisoivat kuitenkin vähemmän kuin moni muu siitepöly.

Helsingin Laajasalossa seisoo mänty, joka on ainoa pääkaupunkiseudulla tiettävästi säilynyt pyhä uhripuu. Mänty kuvattu 26.5.2021

Keskellä rakennustyömaata seisoo pyhänä pidetty mänty – suomalaisille tärkeille puille on uhrattu niin eläimen luita kuin äidinmaitoakin

Yliskylän haltiamänty Helsingin Laajasalossa on tiettävästi ainoa pääkaupunkiseudulla säilynyt pyhä uhripuu. Puille uhraamisen on uskottu ylläpitävän talon onnea, ja tapa jatkui Itä-Suomessa vielä 1800-luvullakin.

Mäntyjä harjun laella, polku mäntyjen välissä, taustalla järvi, Suomussalmen Soivassa Metsässä.

Suomussalmen Soivasta Metsästä tunnetun Jalo Heikkisen kotia ympäröineestä Tihisenniemen metsästä suojelualue

Paikka koostuu lähes kokonaan noin 130-vuotiaista havupuuvaltaisista kangasmetsistä ja on kooltaan 22 hehtaaria. Tihisenniemen suojelualueeseen kuuluu noin puoli kilometriä Kiantajärven rantaviivaa.

Valkohäntäpeura.

Metsien kuusettumisesta tulee iso riski ilmaston lämmetessä – metsänhoidon professori pitää uhkana tuhopuiden pakkomyyntiä

Kuusi on vallannut metsät ja se kasvaa paikoissa, joissa se voi olla kuivumassa pystyyn. Kuusen tilalle kaivataan mäntyjä ja lehtipuita. Lehtipuiden lisäys ei tutkimusten mukaan vähentäisi kasvua ja turvaisi metsien hiilivarastoja tuhojen pienentyessä.

Maija-Riitta Rintamäki

Kun siitepölykausi alkaa, Maija-Riitta Rintamäki unelmoi talvesta – allergiaperheen äiti antaa täsmävinkit kevääseen

Samaan aikaan kun kevät on toisille riemullista aikaa, allergiaperhe katselee luonnon heräämistä ikkunan läpi sisätiloista.

Talkoolaisia  upottamassa joulukuusia avantoon Saimaan Sunisenselällä

Käytetyille joulukuusille keksittiin erikoinen säilytyspaikka – Saimaaseen niitä upposi 80

Uppopuut toimivat vesistön biologisena puhdistamona ja parantavat vesistöjen tilaa.

Marjo Matikainen 5 km MM-kilpailussa 1987 (rajattu Suomeen)

Marjo Matikainen huusi 34 vuotta sitten kaksi ikonista sanaa, joista “perkele” olikin tarkoitettu kisajärjestäjien töppäykselle – "Arvaa, miksi se huuto tuli siihen kohtaan?"

Marjo Matikainen-Kallström muistaa yhä tarkasti Oberstdorfin vuoden 1987 MM-kisojen ikimuistoisen tapahtumasarjan. 

Tukkipino hakkuuaukealla

Alkuvuoden takamatka puukaupassa kirittiin kiinni loppuvuodesta

Havutukkipuun kysyntä vauhditti puukauppaa.

Tapani Hautala.

Joulukuusi voi säilyä jopa helmikuuhun asti vehreänä, jos sitä hoitaa oikein – lue kokeneen viljelijän vinkit

Kuusta ei pidä palelluttaa, ja kasteluveden on oltava kylmää, kertoo viljelijä Tapani Hautala.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle