Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Pandemia tulee kreikan kielestä, mutta koronasulku on Kreikassa lockdown – Joku raja lainasanoihin, toivoo ateenalainen Katerina Patiri, 23

Monet kreikkalaiset eivät ymmärrä koronarajoituksia, sillä vieraskielisiä ilmaisuja ei ole selitetty perusteellisesti.

Stadin slangiin tulee lainasanoja jo japanista asti, mutta tiedätkö, mitä ”nani” tarkoittaa? Entä ovatko tuttuja ”käjä” ja ”lpl”?

Nyt slangin keskus on Itä-Helsinki, sanoo nuorten ilmaisuja 40 vuoden ajan kerännyt emeritusprofessori Heikki Paunonen.

Vanhassa stadin slangissa "stara" ei ollut tähti vaan vanha mies – moni sana on peräisin venäjän kielestä

Professori Ulla-Maija Forsberg valmistelee stadin slangin etymologista sanakirjaa. Moni venäjästä tullut sana tarkoittaa alkuperäiskielellä aivan muuta.

Testaa tunnistatko lainasanan – suomen kielen sanastosta suurin osa on lainattua

Lainasanoihin turvautui Mikael Agricolakin suomen kirjakieltä kehittäessään. Jutun lopussa voit testata itse, erotatko lainasanan vanhoista suomalaisugrilaisista sanoista.

Miehulainen, rieska, äänenkauna – testaa, tunnistatko Agricolan keksimät sanat!

Mitä tarkoittavat rupeemus, huonollisuus ja vertaveli?

Isänmaasta kotimaaksi? Ajatus Saksan kansallislaulun sukupuolineutraloinnista puhuttaa valtiojohtoa myöten

Tasa-arvovaltuutettu esitti ministeriön sisäisissä asiakirjoissa, että kansallislaulusta poistettaisiin viittaukset sukupuoliin. Valtiojohto ei lämmennyt.

Suomen kielen virstanpylväät

Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

Elefantti, kravatti, klovni ja 97 muuta sanaa – Sulevi Riukulehto päätti poistaa kielenkäytöstään turhat lainasanat

Suomeksi sanotaan norsu, solmio ja pelle. Osa lainasanoista on helppo tunnistaa, osa vaikeampi.

Borssi, blinit, sontikka ja urakka – venäläisvaikutteet näkyvät lainasanoina ja herkkuruokina

Yle Uutisluokka selvitti Joensuussa, kuinka itänaapurimme vaikutteet näkyvät Suomessa.

Sunnuntai 19.3.2017 (radio)

Suomen viranomaiset tutkivat, onko Brasiliasta tuotu huonoa lihaa Suomeen. Sunnuntaina on vietetty Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Ovatko lainasanat hyvä vai huono asia? Maahanmuuttajan pitää olla ahkera, sanoo Amy Järvisalo.

Suomen kielestä löytyy yllätyksiä: Agricola ei olisi kavahtanut teinien ihQ-sanaa

Tuoreessa kirjassa suomen kieleen ei suhtauduta ryppyotsaisesti.

Alas kyrillisten kirjainten kielimuuri!

Venäjän kielen oppiminen ei ole niin vaikeaa kuin luullaan.

Testi: Tiedätkö nämä vanhat suomen kielen sanat

Sanojen muuttuminen tarpeettomiksi tai tyyliltään vanhahtaviksi on luonnollinen osa kielen muutosta. Kokeile, tiedätkö näitä vanhahtavia tai käytöstä poistuneita suomen kielen sanoja. Testi on julkaistu kesäkuussa 2016.

Latina

Nykykielissä on lainoja latinasta.

Puhekieli syrjäytti kirjakielen – julkisuuden henkilöt ovat muuttaneet puhetyyliä

Puhetyylin vapautumiseen on vaikuttanut monet asiat. Julkisuudessa puhumista on nykyisin enemmän kuin esimerkiksi 50 vuotta sitten. Siihen ovat vaikuttaneet muun muassa asenteiden muutos sekä julkisuuden ja sähköisen tiedonvälityksen lisääntyminen.

Suuri osa suomen sanoista on lainattu muilta – suomesta taas on napattu sanoja yllättäviin kieliin

Suomen kielen sanoista vain muutama sata on peräisin kantakielestä, jota puhuttiin tuhansia vuosia sitten. Kaikki muut on lainattu naapureilta tai kehitelty itse vanhoja aineksia kierrättämällä. Uudet tutkimukset valottavat, että suomea melko läheisesti muistuttavista kielistä on kuitenkin lainattu paljon sanoja eteenpäin kieliin, joiden olemassa olosta moni suomalainen ei nykyään tiedä mitään.

Coalition troika narrows down four billion in gov't, municipal cuts

The parties engaged in coalition formation talks say they've been able to sketch out four of ten billion euros in direct spending cuts needed to balance Finland's public finances. They're still looking at pulling back another six billion euros, and are also considering ways to scale back the size of government by reducing the current number of ministries.

Turha englanti huolestuttaa kielentutkijoita

Kielentutkijat Lari Kotilainen ja Janne Saarikivi ovat huolestuneita englannin kielen tunkemisesta lainailmauksiin, mainoksiin, liikkeiden nimiin ja jopa ensisijaiseksi tieteen kieleksi.

Kaksoiskansalainen hieman kummastelee englanninlainoja

Kemissä syntynyt ja Kanadassa varttunut, Suomen ja Kanadan kansalainen, Jyrki Kari kummastelee suomalaisten intoa ottaa arkipäivän kieleen englannin lainasanoja. Hänen mielestään se on turhaa.

Miten päästä eroon korvamadosta? Tutkija listaa neljä vinkkiä

Korvamato eli musiikin päässä soiminen on tahdosta riippumatonta musiikin kuvittelua, analyytikko ja asiaa tutkinut Lassi Liikkanen sanoi Ylen aamu-tv:ssä torstaina. Hänen mukaansa korvamadot eivät häiritse suurinta osaa ihmisistä – mutta jos häiritsevät, Liikkanen esitti neljä ohjetta niistä eroon pääsemiseksi.

Finglish on ihan fine – kielten sekoittuminen kuuluu kielen kehitykseen

Etenkin nuorten arkiseen keskusteluun sujahtaa englanninkielisiä sanoja sekä fraaseja. Kyseessä on ilmiö, jonka juuret ulottuvat pitkälle.

Monet suomen kielen sanat on lainattu naapurista sellaisenaan

Jos sijamuodot lasketaan mukaan, niin suomen kielessä on peräti 1,5 miljoonaa sanaa. Muun muassa sana savotta tullut venäjän kielestä, mutta alun perin se on tarkoittanut eri asiaa.

Perkele on yksi vanhimmista kirosanoista – tiedätkö kirosanojen taustat?

Kiroilulla on pitkä historia, joka kumpuaa jo antiikista. Suomen kielessä kirosanoja on todella paljon. Kiroilu auttaa muun muassa kestämään kipua.

Lihavauikku, sielutiede ja jumaluusoppi – pitääkö lainasanat suomentaa?

Globalisaatio eli maapalloistuminen kuuluu kielessä ulkomailta rantautuvina lainasanoina. Pitäisikö kaikille sanoille kehittää suomenkielinen vastine?

Ittie, pläsie vai moontäs?

Sosiaalisessa mediassa julkaistut omakuvat ovat nimeltään selfieitä. Englantiin pohjautuvalle termille haetaan nyt kotimaista vastinetta pohjanmaan murteella. Pöyrööt-sarjakuvan tekijöiden termikilpailu ratkeaa nyt perjantaina.

Sounds familiar? It’s because it’s an English loan word

If you're an English speaker new to the Finnish language you may have wondered why some words seem so familiar, while others seem so utterly foreign. You’re not losing your mind. Those comforting sounding terms may just be English-language loan words incorporated into Finnish by popular usage.

Huumorin hämäläinen on ikuisesti hidas ja hiljainen

Onko huumori vanhoillisempaa kuin elävä elämä? Kun viihteen levittämät kertakäyttövitsit kuolevat, elävätkö kivettyneet käsitykset eri puolilla maata asuvista ihmisistä sutkauksissa sukupolvesta toiseen? Toisaalta, jos juttujen hämäläinen on ikuisesti hidas ja harvapuheinen, hämäläinen saattaa itse olla tuon huumoriperinteen ahkerin ylläpitäjä.

Appsi, täpätä, warettaa – kaikki tuttuja sanoja?

Varsinkin tietotekniikan englanninkielisiä sanoja siirtyy usein sellaisenaan suomeen. Kaikkihan googlettavat.

Suomi on ruotsalainen -ohjelma herättää keskustelua suomalaisuudesta

Ohjelman tekijä pitää Ruotsin vaikutusta suomalaisuuteen laajempana kuin Venäjän.

Murrebuumi jäi päälle - katu-uskottava rokkarikin voi laulaa murteella

Murteet elävät ja voivat hyvin. Tästä tuoreena esimerkkinä on forssalaisen Susanna Drockilan Väistäkäis Vähä -kirja, jonka runoista osa on kirjoitettu Forssan murteella. Murteiden arvostus on korkealla, ja tutkijan mukaan murrebuumi onkin jäänyt päälle.

Nolla matematiikan suuri oivallus

Virallisen määritelmän mukaan nolla on parillinen kokonaisluku, joka ilmaisee lukumäärää "ei yhtään". Mikä tahansa luku kerrottuna nollalla on nolla. Nolla jaettuna millä tahansa nollasta poikkeavalla luvulla on nolla. Mistä nolla syntyi?

Suomalaiset ovat taitavia suomentamaan termejä

Suomessa on onnistuttu suomentamaan monet tietotekniikkaan ja muihin uusiin ilmiöihin liittyvät vierasperäiset termit. Yliopistokoulutuksen muuttuminen osittain englanninkieliseksi saattaa kuitenkin uhata vierasperäisten sanojen suomentamisen pitkää perinnettä.

Juhani Känkänen: Kilttipakko

Juhani Känkäsen romaani Kilttipakko kuvaa sitä millainen ilmapiiri nykyään useilla työpaikoilla vallitsee ja miten töissä on pakosta oltava kiltti. Hervottoman hauskalla tavalla Känkänen kirjoittaa hirveistä asioista, joiden kohteiksi ihmiset joutuvat.

Väitös: Saamen lainasanoja runsaasti Suomessa

Saamenkiestä on lainattu paljon sanoja koko Suomen ja Karjalan alueelle, todetaan filosofian maisteri Ante Aikion tutkimuksessa. Aikio väittelee Oulun yliopistossa perjantaina.

Lastenelokuva Unna ja Nuuk sukeltaa kivikauteen

Perjantaina saa ensi-iltansa vuoden toinen kotimainen elokuva, lapsille suunnattu Unna ja Nuuk - taikamatka kivikauteen. Siinä siirrrytään nykyajasta yli 4 000 vuoden takaiseen Suomeen, jossa kielikin on erilaista kuin nykyään.

Intian kulttuuri vaikuttanut myös suomen kieleen

Suomalaisten asiantuntijoiden kirjoittama uusi yleisteos esittelee Intian kulttuurin kehitystä aina nykyaikaan saakka. Dosentti Asko Parpolan toimittamassa teoksessa on myös aivan uutta tietoa siitä, miten suomen kieli on saanut arjalaiset lainasanansa.