Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Korvpaket i en brödkö.

ViaDia Mikkeli käsittelee ensi vuonna ehkä 60 tonnia tekstiiliä – Hyväntekeväisyysjärjestö jakaa hävikkiruokaa vielä sitäkin enemmän

Vapaakirkon arvoihin perustuva järjestö avaa uuden toimipisteen Mikkeliin ja aloittaa poistotekstiilikeräyksen.

Geoprime-massaa valetaan muottiin testaamista varten.

Pörssiyhtiö panostaa liki miljoona euroa piskuiselle Kannonkoskelle – mikä on Betolar, joka linjaa itsensä materiaaliteknologian Googleksi?

Betolar haluaa muuttaa maailman paremmaksi. Sen vihreä visio on vetänyt palkkalistoille asiantuntijoita ympäri maailman. Nyt se pyrkii muuttamaan teknologiansa liiketoiminnaksi.

Biomursketta kädellä.

Betolar investoi lähes miljoonan Kannonkoskelle – uuteen halliin tulee lisää tilaa laboratoriolle ja testaustoiminnalle

Vuosi sitten pörssiin listautunut yhtiö on jo usean vuoden ajan kehittänyt sementin korvaamiseen vähähiilisiä vaihtoehtoja hyödyntämällä teollisuuden sivuvirtoja.

Saara Vauramo seisoo puun edessä.

Lahden mitali on myönnetty ympäristöasiantuntija Saara Vauramolle

Mitalin myöntöperusteissa mainitaan muun muassa Vauramon merkittävä panos Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden onnistumisessa.

kirjaston tuulikaapissa on tyhjä rullakko, johon voi jättää poistotekstiilejä

Paidat ja pyyhkeet poistotekstiileihin, vyöt poltettavaksi – tarkista muistilistalta, osaatko kuluttaa vaatteita kestävästi

Uusi jäteasetus helpottaa poistotekstiilien kierrätystä. Kotona on kuitenkin tärkeä erottaa, mitä erilaisille vanhoille vaatteille kannattaa tehdä.

Silmälasipäinen mies pitelee käsissään vaaleaa nahkasaapasta, takana ja vieressä on suutarin työkaluja

Kenkien korjauttaminen kiehtoo taas, mutta mersun avaimen teettämistä lykätään – talvi ja hintojen nousu saattavat sataa suutareiden laariin

Suutaripalveluiden kysyntä on palaamassa koronapandemiaa edeltäneelle tasolle. Koronan aikana kenkien korjauttaminen väheni, minkä vuoksi esimerkiksi osa suutareista aikaisti eläkkeelle siirtymistään.

Tampereen vanhan tulitikkutehtaan työmaa.

Tampereelle rakennetaan Suomen ensimmäinen "kierrätyskerrostalo" – ikkunoita irrotetaan seurakuntatalosta ja tiiliä tulitikkutehtaasta

Betonirakenteisen talon hiilijalanjäljestä valtaosa syntyy betonin ja teräksen valmistuksessa. Kiertotaloustalossa hiilipäästöt pienenevät, koska uusia betoniosia tehdään vähemmän.

Moottoriveneen jättämä vana lähes tyynellä järvellä, vene kauempana. Horistontissa näkyy kaksi radiomastoa ja hyppyrimäki.

Purkujätteen toimivuus hulevesien puhdistajana selvitetään Lahdessa

Lahti on lähdössä mukaan kansainväliseen tutkimus– ja pilotointihankkeeseen, jossa selvitetään muun muassa tiili- ja harkkojätteen hyötykäyttöä.

Purkupiha Oy:n jätekasoja yrityksen pihalla Lahdessa.

Rakennusten purkubisneksessä on valtavat mahdollisuudet, mutta lakiviidakko vie niiltä tehon: jätteen matka uuteen käyttöön voi kestää 10 vuotta

Purkualalla nähdään, että lainsäädännön pullonkaulat pitää saada ratkaistua pikaisesti, jotta purkujäte saadaan kunnolla kiertoon ja materiaalin elinkaarta kasvatettua.

Vetyauto

Tuore selvitys: Meri-Lapissa on hyvät mahdollisuudet edistää vetytaloutta

Kemin Digipoliksen tilaaman selvityksen mukaan Meri-Lapissa on merkittävää potentiaalia vetytaloudelle.

Peruskoulun ulkoseinä, jossa kiemurtelee metallinen lohikäärme.

Riihimäen kaupunki on palkittu kiertotaloutta vauhdittavista toimenpiteistään

Riihimäen saama kunniamaininta on hieno tunnustus pitkäjänteiselle kiertotalousopetuksellemme kaupungin kouluissa, kertoo Lasitehtaan koulun rehtori Maija Kojo.

Kuvassa on teollisuuslaitos.

Tapojärven kehittämä kuonankäsittelyprosessi saavutti menestystä Italiassa

Tapojärven Italiassa käsittelemä ruostumattoman teräksen kuona on saanut End of Waste -statuksen, mikä mahdollistaa kuonatuotteiden tuotannon ja myynnin aloittamisen Euroopan markkinoille.

Kierrätyskuidusta tehdyn t-paidan valmistus säästää 2 700 litraa vettä.

Vanha t-paitasi voi päätyä jatkossa polttouunin sijasta Kemiin – uusi tekstiilinkierrätyslaitos helpottaisi valtavaa ympäristöongelmaa

Nykyinen vaatetuotanto on kestämättömällä pohjalla. Valtavilla resursseilla tuotettuja vaatteita menee polttoon. Tekstiilijätteen erilliskeräyksen alkaminen mahdollistaa uuden kierrätyslaitoksen Kemiin.

Kaipolan suljetun paperitehtaan voimalaitos, Laitoksen edessä pihalla on taivaslla kierrätysmuovin kasoja ja kivikasa, johon on seulottu kierrätysmuovin seassa olleita kiviä

Lopetettu Kaipolan paperitehdas sai uutta elämää laitoksesta, jonka tarkoitus on parantaa muovin kierrätystä – alku on saanut naapurit kiukkuisiksi

Kaipolan entisen paperitehtaan uusi toiminta on edennyt pienin askelin. Alueella on aloittanut yksi toimija, Kaipola Recycling Oy, joka on saanut kritiikkiä asukkailta. Toimitusjohtaja Timo Kutinlahti miettii, onko jämsäläisillä liian suuret odotukset yhtiötä kohtaan.

Påttska reningsverket.

Vaasan sähkö aikoo lämmittää omakotitaloja jätevedellä

Ratkaisussa hyödynnetään kotitalouksista jätevesipuhdistamoon kulkeutuvan veden lämpöenergiaa lämmönlähteenä.

Ecoupin toimitusjohtaja Antti Ollikainen pitää kiitospuhetta.

Vuoden kiertotalousteko -palkinto EcoUpille – yhtiö kehitti uusia ratkaisuja mineraalivillan uudelleen hyödyntämiseen

EcoUp palkittiin, koska se on tehnyt pitkäjänteistä työtä vuosikymmeniä kiertotalouden parissa ja kehittänyt uusia kiertotalousratkaisuja.

Harmaan rakennus, rakennuksen seinässä sininen valologo.

Lahden jättimäisen vetytalousinvestoinnin selvitys etenee

Nordic Ren-Gas kaavailee yhdessä energiayhtiöiden kanssa laitoksia eri puolille maata. Lahden laitos olisi niistä suurin. Toteuttamisselvitys valmistunee kesän aikana.

Intialaistaustainen vaatealan yrittäjä Pukhraj Ranjan työskentelee Helsingissä Lapinlahden sairaalassa. Hänellä on Moi Namaste -niminen firma.

Intialainen Pukhraj Ranjan on yrittäjä, jollaisia Helsinki haluaa lisää – maahanmuuttajataustaisten naisyrittäjien määrä kasvaa

Pääkaupunkiseudulla oli vuonna 2020 liki 13 000 työtöntä maahanmuuttajanaista. Nyt Helsinki kannustaa heitä perustamaan yrityksiä ja työllistämään ainakin itsensä.

Metallirunkoinen valkoisella muovilla katettu halli, jonka etualalla oviaukon yläpuolella teksti Mainio kierrätysvuosi Talteenottopiste.

Kiertokaaren Ruskon jätekeskuksen kierrätyskeskus on kiinnostanut hyvin kävijöitä

Kiertokaaren kierrätyskeskuksen tavoitteena on ensisijaisesti parantaa tavaroiden kierrätystä.

Ihmiset hoitavat viherlaatikoissa olevia kasveja.

Ristinummelle rakennetaan kiertotaloutta edistävä viherkeidas

Viljelylaatikkopuutarhan avulla pyritään parantamaan myös maahanmuuttajien kotoutumista ja alueen yhteisöllisyyttä.

Meeri Alin, projektityöntekijä, HSY

Pääkaupunkiseudulla kierrätykseen sopivia vaatteita voi tuoda kauppakeskuksiin vuoden loppuun

Kiertotaloutta edistävä maksuton keräyskokeilu jatkuu Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

Jäteautojen poistumissuuntaa kuvaana kyltti Oulun Laanilan jätevoimalan edessä.

Oulun Energia perusti uuden yhtiön kiertotalousmarkkinoille – tavoitteena laajentaa toimintaa muuallekin Suomeen

Syklo-yhtiön tavoitteena on lisätä tuntuvasti yritysjätteen kierrätys- ja uusiokäyttöä. Yhtiö aikoo tarjota kierrätyspalvelujaan yrityksille myös Oulun seudun ulkopuolella.

Fazerin ksylitolitehtaanjohtaja Vili Ravanko  suojakypärä päässään, pitää käsissään lasipurkkia, jossa valkoista ksylitolijauhetta.

Yli 50 miljoonan euron ainutlaatuinen Fazerin tehdas valmistaa nyt kaurankuorista ksylitolia Lahdessa

Kuoret tulevat tehtaan naapurista eli Fazer Myllystä. Yhtiö on patentoinut innovaationsa, ja tavoittelee kauraksylitolista kymmenien miljoonien eurojen liikevaihtoa.

Kaksi katuvaloa loistaa sateisessa säässä.

Hämeen ilmastovahtipalvelu kannustaa: pienistä teoista syntyy suuria ilmastotekoja

Suomen ensimmäinen maakunnallinen ilmastovahtipalvelu on otettu käyttöön Kanta-Hämeessä. Maakunnallisen verkkopalvelun tavoitteena on tehostaa alueella tehtävää ilmastotyötä.

Maanviljelijä Aleksis Kyrö purkaa tallissa heinäpaalia hevosille.

Väkilannoitteiden käyttö on ollut liian helppoa ja halpaa, sanoo viljelijä – tutkijan mukaan Suomi voisi olla omavarainen lannoitteiden suhteen

Lannoittamisen tarvetta voidaan vähentää muun muassa monipuolisella viljelykierrolla. Menetelmän käyttö on yllättävän harvinaista.

Traktori ja kauhakuormaaja levittämässä pellolle ruskealta hiekalta näyttävää maanparannuskuitua.

Venäjän hyökkäyksen tuomaan lannoitepulaan olisi yksinkertainen ratkaisu, mutta raaka-aine päätyy Suomessa kaatopaikoille – kierrätys on liian kallista

Teollisuuden sivuvirtoja paremmin hyödyntämällä voitaisiin parantaa merkittävästi lannoitteiden huoltovarmuutta. Maataloudessa olisi kysyntää, mutta lannoitetuotantoon pitäisi löytää teollisuudesta uusia raaka-ainelähteitä.

Ilmakuva Tahkoluodon Törnikarista.

300 miljoonan euron vanadiinitehdashanke etenee Porissa – australialaisyhtiön toimitusjohtaja: "Olemme aikataulussa, hyvältä näyttää"

Australialaisvetoinen hanke toisi toteutuessaan Porin Tahkoluotoon noin 300 miljoonan euron investoinnin ja kymmeniä pysyviä työpaikkoja.

Kuorma-auto tuo kivilastin murskaamolle Kevitsan kaivoksella. Kivet tippuvat auton lavalta murskaamon kuiluun.

Suomen suurimmat kasat eivät ehkä olekaan vain jätettä – kaivosten sivukivi ja hiekka voivat saada uuden elämän jopa hiilinieluna

Vanhoista rikastushiekoista osataan erottaa viimeisetkin metallit ja arvomineraalit, mutta taloudellisessa kannattavuudessa on vielä hiomista. Laboratorioissa selvitetään sitäkin, voisiko rikastushiekkaa käyttää hiilensidontaan.

alumiiniharkot ja sulatus

Professori: kiertotalous vähentäisi riippuvuutta Venäjän luonnonvaroista

LUT-yliopiston ympäristötalouden ja -johtamisen professori Lassi Linnanen katsoo, että kiertotalous kestäisi vaikeita muutostilanteita nykyjärjestelmää paremmin.

Röykkiö sinisiä kertakäyttömuovimukeja.

Hyvästi, kertakäyttöiset muovimukit – mukien lisäksi Suomi pyrkii eroon luontoa kuormittavista take away -ruokapakkauksista

Muoviset kolmioleipä- ja kirsikkatomaattipakkaukset saattavat olla muisto vain vuoteen 2026 mennessä.

Spinnovan värjättyjä tekstiilikuituja Jyväskylän tehtaalla.

Lappeenrantaan rakennetaan tekstiilikuituja valmistava biolaitos – investoinnin määrä on 30 miljoonaa euroa

Uuden pilottilaitoksen toiminnan on tarkoitus alkaa Lappeenrannassa ensi vuoden alkupuolella.

Timo Haaraniemiestualalla ja taustalla valkoinen ja sininen bussi sekä oikeassa reunassa kymmenien bussien rivistö.

Käytetyt bussit saavat uuden elämän Oulun Oritkarissa, jossa busseja modernisoidaan niin kotimaahan kuin ulkomaillekin

Fibus Oy hankkii käytettyjä busseja eri puolilta Eurooppaa. Kunnostuksen ja modernisoinnin jälkeen onnikat jatkavat uusille reiteille. Kauimmaiset Oulussa kunnostetut bussit liikennöivät  Etelä-Afrikan Kapkaupungissa.

Maapallon tila kuvituskuvana

Planeettamme kantokyky on koetuksella – tutkijat esittävät avuksi "planeettavaluuttaa"

Ruoantuotannolle tärkeät ravinteet ovat epätasapainossa.

Peikko-yrityksen logo Lahden pääkonttorin seinässä

Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto myönnetty Peikko Groupille

Yli 30 maassa toimivan Peikon palveluksessa on reilut 2 000 työntekijää. Heistä Suomessa työskentelee 350 henkilöä.

akkuporakone ja ruuvimeisseli

Etelä-Karjalan kirjastoihin suunnitellaan tavaralainaamoja – verkkokyselyssä voi tehdä ehdotuksia

Etelä-Karjalan kirjastoihin suunniteltavista tavaralainaamoista saattaa tulevaisuudessa saada lainaksi tekstiilipesurin, akkuporakoneen, teltan, lasten matkasängyn tai sukset.

Suojavarusteisiin pukeutunut GTK:n pääjohtaja Kimmo Tiilikainen puhuu Jouko Niemiselle ja heilauttaa samalla kättää Outokummun koetehtaalla.

Akkumineraalien kysyntä kasvaa voimalla – Geologian tutkimuskeskus investoi miljoonia, jotta arvokkaita aineita ei enää hukattaisi

Geologian tutkimuskeskus tahtoo olla edelläkävijä mineraalien hyödyntämisessä. Tämän takia GTK investoi miljoonia euroja Outokummun tutkimusyksikön nykyaikaistamiseen.

Yleiskuva Vantaan Energian jätevoimalan laajennuksen työmaalta 27.5.2020

Jätevoimala aikoo muuttaa ilmastopäästönsä muoviksi – näillä keinoilla Vantaan Energiasta tulee "hiilinegatiivinen”

Yhtiö julkaisi miljardin euron suunnitelman, jonka avulla se alkaa tuottaa paljon muutakin kuin sähköä ja kaukolämpöä.

poistotekstiilistä tehtyä kuitua

Virttynyt t-paitasi saa pian uuden elämän tekstiilikuituna – Paimiossa avattiin Pohjois-Euroopan suurin poistotekstiilin jalostuslaitos

Tekstiilijäte muuttuu raaka-aineeksi tiistaina avatussa laitoksessa. Paimion pilottilaitoksen kokemusten pohjalta suunnitellaan koko Suomen kotitalouksien poistotekstiilit käsittelevää jalostuslaitosta.

En svart byggnad med en grön container i förgrunden.

Jätteenpoltosta syntyvä kuona käsitellään Forssan Kiimassuolla hyötykäyttöön – kuonakuljetukset käynnistyneet

Kuonaa on Kiimassuolle jo tuotu Salosta, johon vastikään perustettiin uusi voimalaitos. Kuonaa syntyy kotitalouksien jätteiden polttamisesta.

Kukkien välistä kuvattu nainen, joka sitoo kukkakimppua keittiössään.

Anna Saarto pelastaa roskiin menossa olevat kukat ja sitoo ne kimpuiksi – hävikkikukkakauppa on Suomessa harvinaisuus

Piikkiöläinen Anna Saarto teki kauppojen hävikkikukista itselleen yrityksen. Roskikselta pelastetut kukat ilahduttavat jo monia. Saarto uskoo, että hävikin vähentämistä aletaan nyt ideoida monilla aloilla.

Siirrettävät talot ja materiaalien uudelleenkäyttö vähentävät rakentamisen ympäristökuormaa.

"Tulee hyvä mieli, että talo ei lahoa kokonaan", sanoo omistaja – yli satavuotias hirsitalo saa uuden elämän, ja se on ympäristöteko

Kiinnostus kiertotalouteen kasvaa rakennusalalla. Kunnat ja yritykset etsivät nyt keinoja siihen eri puolilla maata. Myös tuleva lakiuudistus ohjaa rakentajia kiertotalouteen.

Kaipolan paperitehdas.

Jämsässä Kaipolan lakkautetun paperitehtaan kiinteistölle löytyi ostaja – alueelle etsitään kierrätykseen ja uusiutuvaan energiaan erikoistuneita yrityksiä

Kaipolan suljetun paperitehtaan kiinteistö on vaihtanut omistajaa. Kiinteistön ostanut yhtiö hakee alueelle vuokralaisiksi erityisesti kiertotalouden toimijoita. Ensimmäisenä alueella aloittaa Kaipola Recycling Oy, joka työllistää alkuvaiheessa noin 30 henkilöä.

BioSO4:n kehittämä suodatinjärjestelmä maatilan valumavesille.

Katkaravun kuoret ja kuituhamppu auttavat perunapeltojen valumavesien puhdistamisessa

Tyrnävällä kokeillaan uudenlaista suodatinjärjestelmää, jossa ravinnepitoiset vedet suodatetaan ja voidaan myöhemmin hyödyntää uudelleen lannoitteena.

Murskain erottaa energiaan käytettävän muovin sekäjätteestä.

Jätekukko haluaa korottaa Heinälamminrinteen kaatopaikan läjitysalueita

Jätekukko hakee lupaa Heinälamminrinteen jätekeskuksen läjitysalueiden korottamiseksi viidellä metrillä.

Tekstiili- ja vaatesuunnittelija Krista Virtanen ripustaa narulle punasipulin kuoriuutteella värjättyjä vihreitä lankoja.

Nuori suunnittelija käyttää ruokajätettä vaatteiden värjäykseen: "Biohajoavia tuotteita kehitetään nyt kilpaa"

Kasviperäisestä elintarvikejätteestä kehitetään nykyistä ympäristöystävällisempiä tekstiilivärejä. Myös vaatteiden väreistä halutaan ekologisia, kun koko alalta vaaditaan vastuullisuutta.

Sitran johtaja Mari Pantsar A-studiossa.

Professori antaa vinkin poliitikoille: "Kierrättämisen suunnittelu kannattaisi aloittaa nyt eikä sitten kun pihalla on sadan metrin vuori"

A-studion asiantuntijat yksimielisiä siitä, että energiantuotannon vihreä siirtymä täytyy toteuttaa kierrättämällä metalleja ja mineraaleja.

Paimion parantola kuvattuna takapihan puolelta.

Ministeriö jakoi rahaa kiertotaloushankkeisiin – Paimion parantolalle ja Turun ammattikorkeakoululle satojatuhansia euroja

Työ- ja elinkeinoministeriö tuki viittä eri kiertotaloushanketta yhteensä miljoonalla eurolla. Viidesta hankkeesta kaksi sijoittuu Varsinais-Suomeen.

Suodatintekniikkaa Mikkelin jätevedenpuhdistamon ilmastus- ja kalvosuodatus-tilassa.

Jätevedestä kaukolämpöä Lahden seudulle: Lahti Energian ja Lahti Aquan kiertotaloushanke on ympäristöteko

Jätevedenpuhdistamon äärelle rakennettava lämpöpumppulaitos valmistuu syksyllä 2022.

Kasvokuva Eveliina Nousiaisesta

Meri-Lapissa aletaan selvittää vedyn mahdollisuuksia – tavoitteena on luoda mahdollisuuksia erityisesti alueen pk-yrityksille

Kemin Digipolikseen kuuluva Kiertotalouskeskus alkaa selvittää vetytalouden mahdollisuuksia luoda uutta toimintaa Meri-Lappiin.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle