Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Peikko-yrityksen logo Lahden pääkonttorin seinässä

Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto myönnetty Peikko Groupille

Yli 30 maassa toimivan Peikon palveluksessa on reilut 2 000 työntekijää. Heistä Suomessa työskentelee 350 henkilöä.

akkuporakone ja ruuvimeisseli

Etelä-Karjalan kirjastoihin suunnitellaan tavaralainaamoja – verkkokyselyssä voi tehdä ehdotuksia

Etelä-Karjalan kirjastoihin suunniteltavista tavaralainaamoista saattaa tulevaisuudessa saada lainaksi tekstiilipesurin, akkuporakoneen, teltan, lasten matkasängyn tai sukset.

Suojavarusteisiin pukeutunut GTK:n pääjohtaja Kimmo Tiilikainen puhuu Jouko Niemiselle ja heilauttaa samalla kättää Outokummun koetehtaalla.

Akkumineraalien kysyntä kasvaa voimalla – Geologian tutkimuskeskus investoi miljoonia, jotta arvokkaita aineita ei enää hukattaisi

Geologian tutkimuskeskus tahtoo olla edelläkävijä mineraalien hyödyntämisessä. Tämän takia GTK investoi miljoonia euroja Outokummun tutkimusyksikön nykyaikaistamiseen.

Yleiskuva Vantaan Energian jätevoimalan laajennuksen työmaalta 27.5.2020

Jätevoimala aikoo muuttaa ilmastopäästönsä muoviksi – näillä keinoilla Vantaan Energiasta tulee "hiilinegatiivinen”

Yhtiö julkaisi miljardin euron suunnitelman, jonka avulla se alkaa tuottaa paljon muutakin kuin sähköä ja kaukolämpöä.

poistotekstiilistä tehtyä kuitua

Virttynyt t-paitasi saa pian uuden elämän tekstiilikuituna – Paimiossa avattiin Pohjois-Euroopan suurin poistotekstiilin jalostuslaitos

Tekstiilijäte muuttuu raaka-aineeksi tiistaina avatussa laitoksessa. Paimion pilottilaitoksen kokemusten pohjalta suunnitellaan koko Suomen kotitalouksien poistotekstiilit käsittelevää jalostuslaitosta.

En svart byggnad med en grön container i förgrunden.

Jätteenpoltosta syntyvä kuona käsitellään Forssan Kiimassuolla hyötykäyttöön – kuonakuljetukset käynnistyneet

Kuonaa on Kiimassuolle jo tuotu Salosta, johon vastikään perustettiin uusi voimalaitos. Kuonaa syntyy kotitalouksien jätteiden polttamisesta.

Kukkien välistä kuvattu nainen, joka sitoo kukkakimppua keittiössään.

Anna Saarto pelastaa roskiin menossa olevat kukat ja sitoo ne kimpuiksi – hävikkikukkakauppa on Suomessa harvinaisuus

Piikkiöläinen Anna Saarto teki kauppojen hävikkikukista itselleen yrityksen. Roskikselta pelastetut kukat ilahduttavat jo monia. Saarto uskoo, että hävikin vähentämistä aletaan nyt ideoida monilla aloilla.

Siirrettävät talot ja materiaalien uudelleenkäyttö vähentävät rakentamisen ympäristökuormaa.

"Tulee hyvä mieli, että talo ei lahoa kokonaan", sanoo omistaja – yli satavuotias hirsitalo saa uuden elämän, ja se on ympäristöteko

Kiinnostus kiertotalouteen kasvaa rakennusalalla. Kunnat ja yritykset etsivät nyt keinoja siihen eri puolilla maata. Myös tuleva lakiuudistus ohjaa rakentajia kiertotalouteen.

Kaipolan paperitehdas.

Jämsässä Kaipolan lakkautetun paperitehtaan kiinteistölle löytyi ostaja – alueelle etsitään kierrätykseen ja uusiutuvaan energiaan erikoistuneita yrityksiä

Kaipolan suljetun paperitehtaan kiinteistö on vaihtanut omistajaa. Kiinteistön ostanut yhtiö hakee alueelle vuokralaisiksi erityisesti kiertotalouden toimijoita. Ensimmäisenä alueella aloittaa Kaipola Recycling Oy, joka työllistää alkuvaiheessa noin 30 henkilöä.

BioSO4:n kehittämä suodatinjärjestelmä maatilan valumavesille.

Katkaravun kuoret ja kuituhamppu auttavat perunapeltojen valumavesien puhdistamisessa

Tyrnävällä kokeillaan uudenlaista suodatinjärjestelmää, jossa ravinnepitoiset vedet suodatetaan ja voidaan myöhemmin hyödyntää uudelleen lannoitteena.

Murskain erottaa energiaan käytettävän muovin sekäjätteestä.

Jätekukko haluaa korottaa Heinälamminrinteen kaatopaikan läjitysalueita

Jätekukko hakee lupaa Heinälamminrinteen jätekeskuksen läjitysalueiden korottamiseksi viidellä metrillä.

Tekstiili- ja vaatesuunnittelija Krista Virtanen ripustaa narulle punasipulin kuoriuutteella värjättyjä vihreitä lankoja.

Nuori suunnittelija käyttää ruokajätettä vaatteiden värjäykseen: "Biohajoavia tuotteita kehitetään nyt kilpaa"

Kasviperäisestä elintarvikejätteestä kehitetään nykyistä ympäristöystävällisempiä tekstiilivärejä. Myös vaatteiden väreistä halutaan ekologisia, kun koko alalta vaaditaan vastuullisuutta.

Sitran johtaja Mari Pantsar A-studiossa.

Professori antaa vinkin poliitikoille: "Kierrättämisen suunnittelu kannattaisi aloittaa nyt eikä sitten kun pihalla on sadan metrin vuori"

A-studion asiantuntijat yksimielisiä siitä, että energiantuotannon vihreä siirtymä täytyy toteuttaa kierrättämällä metalleja ja mineraaleja.

Paimion parantola kuvattuna takapihan puolelta.

Ministeriö jakoi rahaa kiertotaloushankkeisiin – Paimion parantolalle ja Turun ammattikorkeakoululle satojatuhansia euroja

Työ- ja elinkeinoministeriö tuki viittä eri kiertotaloushanketta yhteensä miljoonalla eurolla. Viidesta hankkeesta kaksi sijoittuu Varsinais-Suomeen.

Suodatintekniikkaa Mikkelin jätevedenpuhdistamon ilmastus- ja kalvosuodatus-tilassa.

Jätevedestä kaukolämpöä Lahden seudulle: Lahti Energian ja Lahti Aquan kiertotaloushanke on ympäristöteko

Jätevedenpuhdistamon äärelle rakennettava lämpöpumppulaitos valmistuu syksyllä 2022.

Kasvokuva Eveliina Nousiaisesta

Meri-Lapissa aletaan selvittää vedyn mahdollisuuksia – tavoitteena on luoda mahdollisuuksia erityisesti alueen pk-yrityksille

Kemin Digipolikseen kuuluva Kiertotalouskeskus alkaa selvittää vetytalouden mahdollisuuksia luoda uutta toimintaa Meri-Lappiin.

Matti Knuutar viimeistelee lyhtypylvään ekobetonijalustaa Kokkolassa JA-KO Betonin tehtaalla

Suomalaisyhtiö kehitti salassa ilmastoystävällisemmän korvaajan betonille – nyt akkukaivoksen jätteestä syntyy jalustoja sähköautojen latauspisteille

Betoni on maailman käytetyin rakennusmateriaali, ja sen ilmastopäästöt ovat suuremmat kuin lentoliikenteen. Kannonkoskelaisen yrityksen keksintö pudottaa betonin päästöt viidennekseen.

Pihlajamäen ostoskeskuksessa puretaan rakennusta.

Käyttäisitkö taloosi kierrätettyjä palkkeja ja ikkunoita? Purkutalot voisivat olla rakentajan aarreaittoja, jos tieto saataisiin ensin koottua yhteen

Purettavissa rakennuksissa voi olla paljon sellaista, mitä voitaisiin hyödyntää uudelleen joko raaka-aineena tai rakennusosina. Tällä hetkellä ei kuitenkaan tiedetä tarkalleen, millaista materiaalia ja kuinka paljon työmailla syntyy. Uudessa rakennuslaissa tähän halutaan puuttua.

Havainnekuva Jospakin toimitiloista

Kiertotalousyhtiö Jospak kasvaa vahvasti Forssassa – uudet tilat valmistuvat ensi vuonna kakkostien varteen

Jospak valmistaa elintarvikkeiden kartonkisia vuokapakkauksia, joissa käytetään tavallista vähemmän muovia. Uusia tiloja tarvitaan, jotta yhtiö pysyy mittavaksi kasvaneiden elintarvikkeiden pakkausmarkkinoiden kehityksessä mukana.

Lahden lainattavia kaupunkipyöriä kadun lainauspisteessä

Hylätyille polkupyörille uusi alku: Lahdessa voi polkea kunnostetuilla kaupunkifillareilla ilmaiseksi

Second Chance -kaupunkifillariprojekti sai alkusysäyksen Lahden ympäristöpääkaupunkivuodesta ja valtakunnallisesta pyöräilyviikosta.

Lähikuva sorasta.

Sorateiden pöllyäminen saattaa siirtyä historiaan – kotimaisessa keksinnössä sokerintuotannon jäte sitoo soran pienimmät osat yhteen

Lahdessa kokeillaan ensimmäistä kertaa Suomessa uutta menetelmää sorateiden kunnostamiseksi. Aiemmin jätteeksi päätynyt sokerintuotannon kuituroska otetaan hyötykäyttöön sidosaineena. Sorapintaisia maanteitä on Suomessa lähemmäs 300 000 kilometriä.

Iso sähkölinja halkoo viljelemätöntä peltoa. Pellon reunan takana metsässä näkyy korkea teollisuusrakennus.

Fortum ostaa lisää maata Riihimäen kaupungilta nykyisen kiertotalouslaitoksen vierestä

Fortum Waste Solutions kertoo varautuvansa kaupalla tulevaisuuden tarpeisiin, eikä tontin käyttötarkoitusta ole vielä päätetty. 

punatiilinen iso tehdasrakennus aitauksen takana, rekka-autoja pihassa

Hartwall ja Lahti Energia tiivistävät yhteistyötään – Lahteen rakennetaan kiertotalouteen perustuva biokaasulaitos

Panimojätti Hartwall tavoittelee hiilineutraaliutta ja biokaasulaitoksen ansiosta tavoite on entistä realistisempi. Lahti Energian mukaan uusi laitos on erittäin edistyksellinen jopa maailman mittakaavassa.

Kaatopaikkajätettä Sotungin entisellä kaatopaikalla.

Maanpintaan alkoi nousta 80-luvun viilipurkkeja suositulla ulkoilualueella – nyt vanha kaatopaikka saa päälleen pääkaupunkiseudun hiekoitushiekat

Kaatopaikan peittäminen ja maisemointi virkistysalueeksi tehdään uusiomateriaaleilla, kuten Vantaan Energian pohjatuhkilla sekä pääkaupunkiseudulta kerätyllä hiekoitushiekalla.

Äiti katsoo, kun lapsi piirtää.

Neljän lapsen äiti Riikka Natunen ostaa ja myy nettikirppiksillä – markkinajohtajan mukaan vertaisverkkokaupan kasvua vauhdittaa sen ekologisuus

Ihmisten välinen kauppa kukoistaa verkossa: markkinajohtaja Tori.fi on ennätyskasvun vauhdissa, ja hyvin menee monella muullakin myyntialustalla. Säästö ja ekologiset syyt siivittävät sitä, että käytetty kiertää.

Nuori mies heittää lastulevyjä pois kaatopaikalle

Ouluun havitellaan kauppapaikkaa käytetyille kiertotalouden tuotteille ja uusille palveluille

Oulussa on kehitteillä uudenlainen kauppapaikka kiertotalouden tuotteille ja palveluille. Tarkoituksena on tehostaa ja jalostaa materiaalien ja tavaroiden uusiokäyttöä, mutta myös kehittää kiertotalouden ympärille uusia palveluja ja yrityksiä.

New Paakkolan toimittama kuljetinjärjestelmä.

Tervolalainen New Paakkola alkaa kierrättää kaivosten kuljettimien rumpuja – toimii kuin pullo- tai tölkkipantti

Kun arvokkaat osat eivät jää romuksi, säästetään luonnonvaroja käytännön tasolla. Näin säästetään myös rahaa, sanoo New Paakkolan pääsuunnittelija Toni Erkkilä.

Havainnekuva Karanojan jätteenkäsittelylaitoksen tulevista uudistuksista.

Kiertokapula kehittää Karanojan kiertotalousaluetta miljoonilla euroilla

Hämeenlinnassa alkaa syksyllä uuden kuluttaja-asiointialueen rakentaminen Karanojalle. Kiertokapulan lähivuosien kokonaisinvestointiohjelma on mittava, 36 miljoonaa euroa.

Teollisuuden jätteestä valmistettua biomursketta.

Lappeenrannan kaupunki antoi Paasikivenpuiston ideakilpailulle jatkoajan – jo osallistuneet taiteilijat saavat täydentää ehdotuksiaan

Lappeenrannan kaupunki ei ole saanut vielä riittävästi ehdotuksia Paasikivenpuiston taidekilpailuun, jonka aiheena on ilmastonmuutoksen ehkäisevän työn merkitys.

Nainen laittaa huovutuskoneeseen pöydällä lojuvia kasoja hiuksia ja läinen karvoja

Kampaamoyrittäjä keksi, miten hiusjätettä voidaan käyttää öljyntorjunnassa: "Melkein päivittäin kysytään, miten hiuksia voi lahjoittaa"

Hiukset ja karvat ovat päätyneet sekajätteeksi kampaamoista ja eläintrimmaamoista. Nyt kokeillaan niiden kierrättämistä kuitumatoiksi, joiden avulla voidaan imeyttää öljyä vesistöistä. Lahdessa aloitetussa hankkeessa on mukana useita kampaamoja.

Olutpulloja tehtaan hihnalla pullotuskoneessa

Myymättä jääneestä leivästä pannaan olutta Lahdessa – ruokakauppojen hävikki kutistuu hyvää vauhtia

Vaikka koronapandemia lisäsi myyntiä viime vuonna ja laski ruokakauppojen hävikkiä, uusia ideoita kehitellään jatkuvasti. Lahdessa hävikkileivästä syntyi 1 500 litraa olutta ja olutmäskiä, jota käytettiin uuden leivän leipomiseen.

Björneborgs hamn.

Ely-keskus vaatii: Poriin kaavaillun ison vanadiinilaitoksen ympäristövaikutukset arvioitava suunniteltua tarkemmin

Suunnitellun tuotantolaitoksen taustalla ovat australialaisyhtiöt Critical Metals ja Neometals. Laitoksen rakentamisen kustannusarvio on 150 miljoonan euron luokkaa. Ely-keskus vaatii ympäristövaikutusten arviointiselostukseen suunniteltua tarkempia arvioita.

Rahkasammalta suolla.

Itä-Suomen yliopisto alkaa tutkia rahkasammaleen viljelymahdollisuuksia soilla – tavoitteena korvata kasvuturve

Tutkimus kohdentuu Metsähallituksen omistamille soille, jotka on ennallistettu kymmenen vuotta sitten. Tutkimuskysymyksenä on selvittää, kuinka paljon rahkasammal kasvaa näillä soilla seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kyseessä on koko maailman mittakaavassa ainutlaatuinen tutkimus.

Ett oljeraffinaderi med många rör som går hit och dit

Naantaliin perustettiin uusi kehitysyhtiö – suunnittelee Nesteen tyhjentyneelle jalostamoalueelle bio- ja kiertotaloutta

Neste lopetti jalostamotoiminnan Naantalissa tämän vuoden maaliskuussa. Elinkeinoministeriön tilaamassa selvityksessä selvityshenkilö Panu Routila ehdotti alueelle bio- ja kiertotalouden keskittymää, jonka toiminnan käynnistäisi kehitysyhtiö.

Läheltä

KUMEKO Group rakentaa Nokian Kolmenkulmaan uuden terminaalin

Nokian Kolmenkulman yritysalueelle valmistui tämän vuoden alussa 30 hehtaaria uusia yritystontteja valtateiden risteykseen. Alueen ensimmäisen vaiheen viimisetkin tontit vuokrattiin viime vuoden aikana ja KUMEKO on ensimmäinen, joka asettuu uudelle alueelle.

Haukiputaan lukiolaiset opettelevat työpajassa vaatteiden korjaamista.

Haukiputaan lukiolaiset opettelivat kesäloman kynnyksellä kestävää kehitystä työpajoissa

Haukiputaan lukion opiskelijat opettelivat tekstiilien korjausta, polkupyörien kunnostamista sekä kehittivät liikeideoita kiertotalouteen. Työpajojen teemana on pyrkimys irtautua ”käytä ja heitä pois” -tyyppisestä kuluttamisesta.

Likainen muovikanisteri.

Asukkaiden jätelöydöistä lähtenyt selvitystyö käynnissä: Hämeenlinna tutkii Kahtoilammen alueen haitalliset aineet

Alueelle kaivetaan koekuoppia maaperätutkimuksia varten. Vesinäytteitä varten Kahtoilammen pohjaan asennetaan pohjavesiputki.

Sekalaista rakennusjätettä kuormalavalla

Ammattikorkeakoulu rakentaa Lahteen kiertotalouslaboratorion

LAB-ammattikorkeakoulun laboratoriossa yritykset, tutkijat ja opiskelijat voivat testata kierrätysmateriaalien ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia.

Aalto-yliopiston opiskelijat Saara Kemppainen ja Havu Järvelä Itä-Pasilan kerrostalojen keskellä

70-luvun betonielementit voitaisiin siirtää purkutyömaalta suoraan uusiin rakennuksiin – loft-asunnoille voitto opiskelijoiden ideakilpailussa

Vanhojen kerrostalojen betonielementit soveltuisivat uudelleenkäyttöön sellaisenaan, sanovat tutkijat. Nyt Tampereen yliopiston kansainvälinen tutkimushanke selvittää, miten elementtien kierrättämisestä saisi kannattavaa liiketoimintaa.

Björneborgs hamn.

Euroopan ensimmäinen kiertotalouteen perustuva vanadiinilaitos myötätuulessa – Poriin suunniteltu hanke vaikuttaa kannattavalta

Australialaisyhtiöt kertoivat joulukuussa suunnitelmistaan perustaa Porin Tahkoluotoon laitos, joka pystyy erottamaan arvokasta vanadiinia terästeollisuuden sivutuotteena syntyvästä kuonasta. Alustavien laskelmien perusteella tehdas olisi kannattava.

Toimitusjohtaja Petri Alava käsissään tekstiilijätteestä valmistettua uutta vastaavaa kuitua

Tekstiilien kiertotalouteen pannaan nyt paljon paukkuja – suomalaisyritys tekee vanhoista farkuista uusiokuitua, joka voisi korvata puuvillaa

Tekstiiliteknologiayritys Infinited Fiber aikoo rakentaa Suomeen kaupallisen mittakaavan tehtaan kierrätyskuidun valmistamiseen. Se olisi yksi palanen tekstiilien kiertotalouden ketjua, jota Suomeen ollaan parhaillaan luomassa.

Matkapuhelimien säteilyn terveyshaitoista ei ole selvää näyttöä.

Kodit ovat täynnä arvokkaita akkumateriaaleja – kierrätyksen ulkopuolelle jäävä koboltti riittäisi satoihin tuhansiin sähköautoihin

Eurooppalaisille kaatopaikoille ja polttouuneihin päätyy vuosittain miljoonia kiloja kierrätyskelpoisia akkumetalleja. Myös kotien nurkissa lojuvien vanhojen laitteiden metallivarannot ovat merkittävät.

Tellustajien lajittelijat

Hilkka Hämähäkin verkkosanomat: Lajittelijat

Kierrättäminen on tärkeää.

Tervatäplätautisia Vaahteranlehtiä

Ideakilpailu taiteilijoille avautui: Lappeenrannan Paasikivenpuistoon halutaan ilmastonmuutoksen torjumista kuvaava taideteos

Ympäristöystävällisenä kaupunkina mielikuvaansa nostava Lappeenrannan kaupunki etsii Paasikivenpuistoon taideteosta, joka voisi olla ainakin osittain kiertotalouden materiaaleista tehty.

Läheltä

Forssalainen Jospak keräsi 3,5 miljoonaa euroa osakeannilla

Vuokapakkauksia valmistava Jospakin tavoitteena on olla johtava kiertotalouden edelläkävijä elintarvikepakkauksien tuottajana.

Teksti, jossa lukee Käsikirjoitus.

Vastuuton vaateralli: käsikirjoitus

Lue tästä ohjelman käsikirjoitus.

Ilmakuva Topinojan jätekeskuksesta: puutarhajätekasa, taustalla rakennuksia.

LSJH hakee investointiavustusta Turun Topinojan kiertotaloushankkeelleen

Jos mukaan lasketaan myös muiden toimijoiden hankkeet, kyse on noin 52 miljoonan investoinnista.

maanviljelijä Tommi Hasu ja Soilfood oy:n Sampo Järnefelt tutkiskelevat kyykistyineinä pellon savea.

Noin 200 viljelijää pääsee tekemään rahaa levittämällä pelloilleen metsäteollisuuden jätettä – salaisuus on Suomessa kehitetty aine

Maanparannusainetta käyttäneet viljelijät voivat saada taloudellista hyötyä myymällä peltojensa hiilinieluja kansainvälisillä hiilinielumarkkinoilla.

Cirecon perustaja Tehdassaaressa punatiilisten teollisuusrakennusten ympäröimänä.

Nokia-yhtiön kotisaari Nokialla kunnostetaan arvoisekseen – toiminta Tehdassaareen palaa kiertotalouden ehdoilla

Nokian Tehdassaaren ostaja haluaa, että noin 170 vuotta pääosin teollisuutta palvellut alue herättää tulevaisuudessa kansainvälistä huomiota.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle