Aihe: Suomen historia

Suuri historiakuvavisa – päättele tai arvaa, miltä vuodelta valokuvat ovat!

Visassa on suomalaisia uutis- ja arkistokuvia sadan vuoden ajalta eli vuosilta 1923-2022. Voit tehdä seitsemän kuvan visan useampaankin kertaan ja se arpoo sinulle uusia kuvia niin kauan kuin niitä riittää.

Pankki löysi ikivanhan tilin, jonka omistaja katosi – paljastui 20 000 euroa

Etelä-Karjalan Osuuspankissa makasi vuosikausia tili, jonka omistaja oli Enson yhteiskoulu. Jatkosodan alueluovutuksissa Enso jäi silloiselle Neuvostoliitolle.

Ilmari Käihkön kolumni: Suomi hävisi talvisodan

Ukrainan puolustussotaa on toistuvasti verrattu Suomen talvisotaan. Talvisodan lopputulos osoittaa, että sota on politiikkaa – jopa sitä myöden, kuinka sodan voitto määritellään.

Suomen ensimmäiset vuosikymmenet Venäjän vallan alla eivät olleetkaan synkkää pysähdyksen aikaa, sanoo historiantutkija

Tuore historiantutkimus pyrkii monipuolistamaan käsityksiämme Suomen 1800-luvun autonomian ajasta, jolloin – päinvastoin kuin aiemmin on tulkittu – elettiin monien uudistusten aikaa.

Lauri Kontron kolumni: Sivistysmaissa ei kaadeta patsaita

Sivistysmaan yksi tunnusmerkki on se, että patsaita ei kaadeta eikä kulttuuriympäristöjä tuhota, kirjoittaa Kontro.

Kosolan talo tunnetaan lapuanliikkeestä, mutta kunnostamisen myötä esiin nostetaan myös sen merkitys jääkäreille

Yli 200 vuotta vanhan lapualaisen Kosolan talon historia Suomen sodassa ja jääkäriliikkeessä tallentuu talon tilausoviin. Talonpoikaisella maalaustyylillä toteutetut paksut puuovet maalataan Kokkolassa.

Kirjailija Ann-Christin Antell kietoo historian romantiikkaan ja herättää vanhan Turun henkiin – “Haluan kirjoittaa rakkaudesta, mutta tarinassa on isot yhteiskunnalliset raamit”

Historiallista romantiikkaa ja kolmen sukupolven naisia.

Elävä historia vie matkalle osmaniajan haaremeista suomalaisiin lähiöbaareihin – uusi podcast kertoo kiehtovimmat menneisyyden tarinat ja purkaa myyttejä

Kuuntelemalla näet maailman toisin. Ylen historiatoimittajien uusi podcast Elävä historia alkaa maanantaina 6.2.2023.

Analyysi: Kun aktivisti heittää keittoa taideteokseen, onko se kapinaa vai todellista muutosta?

Venäjää suurempi uhka on ilmastonmuutos. Tässä taistelussa meiltä vaaditaan pitkäpiimäisempiä keinoja kuin tomaattikeiton heittäjille hurraamista, kirjoittaa kulttuuritoimittaja Pauliina Grym.

Tästä paikasta on ensimmäinen maininta jo 1300-luvulta – Lohja on idyllinen pikkukaupunki, jossa arvostetaan omaa rauhaa ja järveä

Lohjan kaupungin mukaan sen edelle menee vain viisi suomalaista kuntaa, joiden historia yltää yhtä kauas. Kaupunki juhlistaa paikkakunnan 700-vuotista historiaa ja järjestää tapahtumia pitkin vuotta.

Kun opiskelija istuu kirjastossa pänttäämään, hän asettaa pöydälle yhä useammin myös nuuskarasiansa

Nuuskaaminen on yleistynyt nuorten korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa.

Jouluvalot sammuivat eikä autoille riittänyt bensaa – joulua vietettiin energiakriisin varjossa myös 49 vuotta sitten

Vuonna 1973 Lähi-idässä syttyi sota, joka vaikutti merkittävästi läntisen maailman energiankulutukseen. Kriisiä voi verrata historiantutkijan mukaan nykypäivän energiakriisiin, mutta varoen.

Koko perhe lamaantui, kun halla vei viljan – 1860-luvun karmeat nälkävuodet vaikuttavat meihin vieläkin

Suurten nälkävuosien 1866–1868 kokemukset elävät edelleen sukutarinoissa. Parhaillaan ajasta koostetaan tietopankkia koulujen käyttöön.

Lotta-järjestöä 15 vuotta johtanut Fanni Luukkonen oli sodan jälkeen henkilö, josta ei voinut puhua – sai herjauskirjeitä ja solvauksia

Sotien aikana naisten maanpuolustusjärjestö Lotta Svärd oli maan suurin naisjärjestö. Rauhan tultua se kiellettiin, ja sen johtajasta Fanni Luukkosesta tuli ihminen, josta virallinen Suomi vaikeni.

Vaikka Fanni Luukkosen tie vei lottajohtajasta vaietuksi persoonaksi, hänen perintönsä on tänään osa suomalaista naisjohtajuutta

Lottakenraaliksikin kutsutun sota-ajan lottajohtajan Fanni Luukkosen elämästä on valmistunut dokumenttielokuva. Elokuva kertoo Luukkosesta johtajana ja suomalaisen naisjohtajuuden vahvistajana.

Tyttären viaton kysymys ajoi Axa Fahlerin selvittämään, miksi isoisästä oli aina vaiettu – löytyi tukku salaisuuksia ja valheita

Axa Fahler teki podcastin sukunsa salaisuuksista

Janakkalan polttokenttäkalmistosta löytyneet ihmisen jäänteet kaipaavat tarkempaa tutkimista – Tutkija: ”Tämä oli kuin lottovoitto”

Janakkalasta löydetyt esineet odottavat Museovirastossa jatkopuhdistusta ja luettelointia, jonka jälkeen ne menevät konservoitaviksi.

Monen suomalaisnaisen elämä päättyi sorakuopan reunalle – kellarista löytyneet elämäkerrat tarjoavat uutta tietoa Neuvostoliittoon loikanneista

Uusi tutkimus osoittaa, että Suomesta sisällissodan jälkeen Neuvostoliittoon lähteneet punapakolaiset eivät olleet niin punaisia kuin tähän saakka on luultu.

Suomen sotimisesta toisessa maailmansodassa tehdään uusi oppikirja – tapahtumista kerrotaan tuoreimman tutkimustiedon pohjalta

Jenny ja Antti Wihurin rahasto on myöntänyt hanketta varten sadan tuhannen euron apurahan professori Pekka Visurin työryhmälle sekä Sodan ja rauhan keskus Muistille.

Silja Koivisto alkoi tutkia isoisotätinsä elämää ja löysi palan seksityön historiaa – tällaisia olivat satamakaupungin "toimettomat"

Silja Koivisto lähti selvittämään isoisotätinsä historiaa ja löysi samalla lukuisten Kotkassa asuneiden prostituoitujen tarinat. Nyt ne on koottu yksien kansien väliin.

Neljä tutkijaa syyttää Maria Petterssonia plagioinnista – kirjailijan ja kustantantajan mukaan kyse on lainaamisesta

Petterssonin Suomen historian jännät naiset -kirja julkaistiin elokuun lopussa. Hänen ensimmäinen historiallisia naisia koskenut teoksensa julkaistiin kaksi vuotta sitten.

Maria Pettersson toivoisi olevansa itsekin jännä nainen – uusi tietokirja avaa noin 70 vähemmän tunnetun suomalaisnaisen elämäntarinaa

Historian jännät naiset -kirjan sisarteoksessa kerrotaan poikkeuksellisen elämän eläneistä suomalaisnaisista. Tietokirjailija toivoisi, että naisten historiaa tutkittaisiin entistä enemmän, jotta menneisyydestä piirtyisi totuudenmukaisempi kuva.

Saviastioiden palasia ja hiiltynyt luunkappale – 4 500 vuoden takaista elämää kaivettiin esiin Hauholla

Myöhäiskivikautinen asuinpaikka Suttenhaassa Hauhon Eteläisissä paljastui nuorakeraamisen kulttuurin aikaisten varhaisten paimentolaisten asuttamaksi. Kaivaukset jatkunevat ensi vuonna.

Rakkaustarinoita ja tragedioita – harvinaiset sota-ajan kuvat kertovat saksalaisten elämästä Porissa

Saksan sotakoneisto sulautui sotavuosina väistämättä porilaisten arkeen. Kaupungissa oli jatkosodan aikana tuhansia saksalaissotilaita. Jutussa olevat kuvat ovat heidän ottamiaan.

“Oliko vain ohikiitävä pikkuseikka sotien, tautien ja lamojen lomassa“ – Teemu Keskisarja asettaa Nato-päätöksen historialliseen kontekstiin

Kevään äkillisestä ulkopolitiikan suunnanmuutoksesta huolimatta historioitsija Teemu Keskisarja ei näe, että Suomen ulkopoliittinen rooli olisi merkittävässä muutoksessa.

Yhdysvaltain Nato-käsittelyssä mainittiin Simo Häyhä – legendaarinen tarkka-ampuja on maailmalla tunnettu popkulttuurihahmo

Maailman parhaaksi tarkka-ampujaksi tituleerattu Simo Häyhä eli Valkoinen kuolema on suosittu hahmo paitsi sotahistoriassa myös esimerkiksi animessa ja metallimusiikissa.

Pekka Seppäsen kolumni: Likainen, likainen, kurja, siivoton ja likainen

Pekka Seppänen luki, mitä kolmen sukupolven oppikirjat kertovat Venäjästä. Kolumnin voi myös kuunnella.

Nobel-palkittu Henry Kissinger, 99, Suomen liittymisestä Natoon: "Suomen tavalla hoitaa diplomaattisia suhteita voi olla suuri vaikutus"

Henry Kissingerin oli määrä puhua Helsingissä konferenssissa, mutta hän joutui perumaan matkansa.

Metsän uumenissa on kivi, johon on kaiverrettu sana "pakolaiset" – sata vuotta sitten joukko miehiä pakeni sotaa ja jätti merkkinsä kallioon

Keväällä 1918 Kannusjärven kylän miehet pakenivat metsään pakoon sodan ristiriitoja. Kahden viikon piilottelun jäljet ovat edelleen nähtävissä.

Helsingin Ruskeasuolle nimetään aukea Mannerheim-ristin ritareille

Mannerheim-ristillä palkittiin 12 helsinkiläistä. Korkea kunniamerkki voitiin myöntää sodan aikana osoitetusta erityisestä urheudesta, tärkeistä taistelutuloksista tai ansiokkaasti johdetuista sotatoimista.

“Ydinasesuoja on perusteeton unelma” – ministeri Jaakko Iloniemen mukaan mikään valtio ei vaaranna olemassaoloaan suojatakseen toista valtiota

Hannu Himanen on kirjoittanut ministeri Jaakko Iloniemen elämäkerran, joka kuvaa laajasti Suomen ulkopolitiikan historiaa. Iloniemi ottaa kirjassa kantaa Natoon, Euroopan unioniin ja Venäjään.

Talvisodassa Suomi kamppaili olemassaolostaan aivan kuin Ukraina nyt – Iiro Tuomiselle, 19, sankarihaudat ovat hiljaisen kunnioituksen paikka

Sotahistorian asiantuntija, tietokirjailija Mika Kulju näkee Ukrainan taistelussa itsenäisyytensä puolesta monia yhtymäkohtia Suomen talvisotaan. Varusmiehelle sota Euroopassa korostaa asepalveluksen tärkeyttä.

Peter Franzénin sukuhistoria kiertyy yhteen uutuusdokumentin kanssa – isovanhemmat joutuivat jättämään Petsamon toisen maailmansodan aikana

Franzénin kuuli isovanhemmiltaan sodan mielettömyydestä.

Uudet tutkimukset avaavat kuuluisan Raatteen tien joukkohautamysteeriä: "Jos neuvostosotilaita kaatui 8000, se on ruumis per metri kahdeksan kilometrin matkalla"

Raatteen tien joukkohautoja tutkitaan.

10 kysymystä Suomen lipusta – testaa tietosi!

Siniristilippu on yli 100-vuotias.

Natsijohtaja Himmler kutsui kymmeniä lottia matkoille, joista on tähän saakka tiedetty vähän – Jenna Saarenketo pääsi jäljille arkistolöytöjen perusteella

Lotta Svärd -järjestön jäseniä osallistui 1943-44 virkistys- ja palkitsemismatkoille Saksaan. Lottia tutkinut Maritta Pohls pitää Jenna Saarenkedon pro gradussaan esiin nostamia matkoja sota-ajan ajankuvana.

Toimittajalta: 50 vuotta sitten nuoret miehet syrjäyttivät konkarit, sillä heillä oli "rutkasti itseluottamusta, terävät kyynärpäät sekä hillitön pyrky" – Nyt valta on naisilla

Unto Hämäläinen pohtii politiikan muutoksia.

Kestikievarissa ruoka odotti lämpimänä ja makuusijan sai säädyn mukaan – ruoasta ja astioiden siisteydestä vallitsivat tarkat säännöt

Kestikievarisäännöt määräsivät jopa leipäpalan paksuuden. Mutta mitä muuta kestikievareissa syötiin?

2 500 tuntematonta suomalaista vainajaa on levännyt joukkohaudassa yli sata vuotta – tämä heistä tiedetään nyt

Tampereella päätettiin selvittää kaikkien niiden punaisten nimet, jotka päätyivät suureen joukkohautaan. Nimet on tarkoitus kirjoittaa hautakiveen. Osa jää kuitenkin mysteeriksi.

Seilin saarella on arvoituksellinen hauta, jonka tarina on nyt paljastunut – taustalla äidin ja pojan traaginen kohtalo

Olivia ja Mihail Borodkinin tarina.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio sai viimeisen sinetin – Sanna Marin: "Meidän pitää yhdessä käydä läpi vaikeatkin kysymykset"

Komissio selvittää, miten syrjintä, sulauttamispolitiikka ja oikeuksien loukkaukset vaikuttavat saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisin. Komissioon nimettiin viisi jäsentä. Isolle urakalle annettiin aikaa kaksi vuotta.

Newt snap wins Finland's nature photo of the year award

The winning photographer said he couldn't see through the lens when he took the shot, so he just had to hope he had lined it up correctly.

Prosecutors aim to dissolve motorcycle crime gang

This would mark the first attempt in Finnish history to ban a nationally-operating organised crime biker group.

Jenni Haukio kiitti lottia juhlamessun saarnassa: "Te lahjoititte meille tulevaisuuden"

Tasavallan presidentin puoliso piti saarnan Lotta Svärd 100 vuotta -juhlamessussa Helsingin tuomiokirkossa.

Hämeenkyröläiseltä vintiltä löytyi avaamaton muonituslotan varustereppu – tiesitkö, että lottien kädenjälki näkyy myös työpaikkalounaassasi?

100-vuotisjuhlaansa viettävällä Lotta Svärdillä oli merkittävä rooli myös sodan jälkeisen työmaaruokailun kehittämisessä. 

Roope Lipastin kolumni: Perintöä odotellessa

Paras hetki aloittaa omien juuriensa ja suvun tarinoiden kuunteleminen oli eilen, tänään on toiseksi paras, kirjoittaa Roope Lipasti. 

Luotisadetta äitinsä kainalossa paenneen Voitto Kavakan uniin partisaanit tulevat yhä joka yö – uusi kirja palauttaa kipeän aiheen ajankohtaiseksi

Neuvostopartisaanien iskuista Itä-Lapin sivukylissä oli tietoa etukäteen, mutta viranomaiset eivät halunneet evakuoida Lokan asukkaita. Tuoreen tietokirjan mukaan epäilyt paikallisten avusta partisaaneille saattoivat olla savuverho viranomaisten virheen kätkemiseksi.

Ruotsalaisen sivistyksen puolesta barbariaa vastaan – ruotsalainen prikaati lähti Suomen sisällissotaan sankariteot mielessä, mutta ne hautautuivat Kalevankankaan veriseen lumeen

Ruotsalainen Jakob Lind oli koko ikänsä ihmetellyt, miksi isoisä oli Suomessa vuonna 1918. Lind kirjoitti isoisänsä tarinan ja paljasti samalla ruotsalaisen prikaatin synkän historian Suomen sisällissodassa.

Suomi ja Venäjä jatkavat talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden etsintää yhteistyössä – koronavirus hankaloittaa yhä etsintöjä

Koronaviruksen vuoksi venäläisetsijöiden viime ja tänä vuonna löytämiä sankarivainajia ei ole vieläkään päästy tuomaan Suomeen. Joitakin löydettyjä venäläissotilaita odottaa Suomessa hautapaikan vahvistamista.