Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Kuvassa on luminen metsä. Auringonvalo osuu puihin.

Etelä-Savon ilmastotiekartta viimeistelyä vaille valmis

Hiilineutraaliuteen tähtäävä suunnitelma on parhaillaan kommentoitavana sidosryhmissä, muun muassa kunnissa. Valmis ilmastotiekartta julkaistaan toukokuussa.

Energiaa tuottava asema luodolla meressä. Keltaiset rakennelmat tukevat teräksistä energialauttaa.

Suomen päästöt vähenevät jopa ennakoitua nopeammin – hiilinielujen romahduksen korjaaminen vaatii kuitenkin määrätietoisia toimia

Seuraava hallituskausi on ratkaiseva keskeisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Suomen ilmastopaneeli on koostanut alustavan arvion hiilineutraalisuuteen vaadittavista toimista.

Ilmakuva avohakkuualueesta.

Suomen ilmastopäästöt 90-luvun tasolla, asiantuntijat vaativat jo hakkuiden vähentämistä

Päästöt junnaavat paikallaan lisääntyneiden hakkuiden ja lämpenemisen takia.

Ilmakuva avohakkuualueesta.

Ennusteet metsien kasvusta voivat olla liian suuria, sanoo maan johtava metsätiedon asiantuntija

Liian voimakkaat harvennushakkuut ja puiden kaataminen liian nuorena uhkaavat pienentää paljon laskettua enemmän metsien hiilinielua.

Suo-oja yläkulmasta.

Ilmastonmuutos vaikutti keskeisesti metsien hiilinielun romahtamiseen – lämmenneistä suometsistä jo autoliikenteen verran päästöjä

Ilmaston lämpeneminen on vaikuttanut hiilivaraston arvioitua nopeampaan purkautumiseen. Ojitettujen suometsien lämpeneminen vaikuttaa yhtä paljon kuin hakkuiden lisäys.

Ilmakuvassa näkyy metsää ja nuotio.

Pohjoisten alueiden hiilinielut on laskettu liian pieniksi ja päästöt liian suuriksi – laskentamenetelmässä on ollut merkittävä virhe

Ilmatieteen laitoksen mukaan pohjoisen ekosysteemien hiilitasearvioiden laskuvirhe on merkittävä, jopa samaa suuruusluokkaa kuin ekosysteemin koko vuotuinen hiilitase.

Ruskaa Kaamasen kylässä.

Väitöskirja: Sään ääri-ilmiöt heikentävät Pohjois-Lapin hiilinieluja – keväiden lämpeneminen puolestaan lisää hiilen sidontaa

Tohtoriksi väittelevä Lauri Heiskanen sanoo, että ilmastonmuutos pienentää Pohjois-Lapin hiilinielua, jos sään ääri-ilmiöt iskevät joka kolmanteen kasvukauteen.

Metsäkone kaatamassa puita.

Metsien suojelu repii puolueita, kertoo Ylen selvitys

Suomi on sitoutunut kunnianhimoisiin luonnonsuojelutavoitteisiin. Valtion metsien lisäsuojelua kannattavat muun muassa kokoomus ja vihreät. Vastustusta on keskustassa ja perussuomalaisissa.

Luminen kuusenoksa.

Metsän voi hakata laittoman harvaksi ilman rangaistusta

Metsälaki sanoo, paljonko hyväkuntoista puuta pitää harvennuksessa jättää, mutta rajojen rikkomista ei ole sanktioitu. Metsänomistaja voi turvata oikeutensa kunnollisella puukauppasopimuksella.

Nuoren liian harvaksi ensiharvennetun mäntymetsän latvusto taivasta vasten.

Hallitus julkisti lisätoimia hiilinielujen vahvistamiseksi – Luonnonsuojeluliitto ei vakuuttunut

Ministerityöryhmä päätti muun muassa selvittää taloudellisia ohjauskeinoja nielujen kasvattamiseen sekä puuttua metsien ensiharvennuksiin.

Metsätyökone kaataa puita lumisessa metsässä Kangasniemellä Veljekset Hokkanen Oy:n työmaalla.

Metsäteollisuus ja MTK tyrmäävät hakkuiden suitsimisen hiilinielun takia – uhkana metsien vanheneminen ja tuholaiset

Metsäteollisuus korostaa, että hiilinielun koko vaihtelee vuodesta toiseen eikä päätöksiä pidä hätiköidä. MTK arvelee, että hakkuiden rajoittaminen siirtäisi niitä ulkomaille.

Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto, ympäristöekonomian emeritusprofessori.

Suomi voi vielä välttää miljardilaskun hiilinielujen romahtamisesta – näillä keinoilla se onnistuisi

Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen tyrmää ministeri Kurvisen ehdotukset nuorten metsien lisähakkuista.

Närbild på tallkvistar.

Metsänhoitoyhdistysten johtajat kasvattaisivat hiilinielua hakkuita lisäämällä: ”Varsinkin nuorissa metsissä pitäisi tehdä enemmän”

Keskustelu hiilinielujen vähenemisestä hakkuiden takia hiertää metsänomistajia. Metsänhoitoyhdistyksissä katsotaan, että metsät on mahdollista saada kasvamaan nykyistä voimakkaammin.

Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen A-studiossa.

Ministeri epäili hakkuiden vaikutusta hiilinieluun A-studiossa – hallituksen nimittämä asiantuntija kuittasi: Ihan ilmeinen yhteys

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen kaipaa lisätietoa hakkuiden vaikutuksista hiilinielun romahdukseen. Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen esitti yksinkertaisen nyrkkisäännön.

Luminen mäntymetsä taustalla sininen taivas, metsä katkeillut ja kaatunut lumen painosta.

Ikääntyminen ja poikkeuksellisen runsas käpysato hidastivat Pohjois-Suomen metsien kasvua – hiilinielun romahdus haastaa hakkuusuunnitelmat

Valtaosa Lapin mäntymetsistä on yli 60-vuotiaita. Luonnonvarakeskus arvioi pohjoisen metsien kasvun hidastuvan entisestään.

Metsää Laukaassa.

Tyly arvio: Suomi joutuu miljardikorvauksiin hiilinielujen romahduksen takia – ”Kansallinen hätätila”, sanoo professori

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomi joutuu korvaamaan metsiensä hiilinielun romahduksen EU:lle. Lasku on arviolta useita miljardeja euroja.

Puutavaraa lastataan Kemijärvellä tammikuussa 2021.

Kansalaisraati haluaa rajoittaa Lapin nuorten metsien hakkuita

Lapissa hakataan liian nuoria metsiä, katsoo Luonnonvarakeskuksen ja Lapin liiton kokoama kansalaisten metsäraati. Raatia huolettaa hiilinielujen hupeneminen.

Paljon isoja mäntyjä kurottelee kohti taivasta metsässä.

Ympäristöjärjestöt veivät hallituksen ilmastotoimet oikeuteen – Ohisalo: Hallitus käsittelee hiilinieluja loppuvuonna, lisätoimet eivät mahdollisia

Kyse on Suomen ensimmäisestä ilmasto-oikeudenkäynnistä. Greenpeace ja luonnonsuojeluliitto haluavat palauttaa ilmastovuosikertomuksen takaisin valmisteluun, jotta lisätoimien tarvetta voidaan arvioida.

Metsää Laukaassa.

Analyysi: Kiistelty metsäasetus hyväksyttiin EU:ssa, mutta Suomessa kaikki olivat hiljaa – miksi hiilinielut eivät yhtäkkiä kiinnostakaan meillä?

Hiilinielujen kasvattamisesta syntyi EU:ssa alustava poliittinen sopu pari viikkoa sitten. Riemunkiljahduksia ei kuultu, vaikka päätös on kaukana metsäteollisuuden pahimmista peloista, kirjoittaa taloustoimittaja Hannele Muilu.

Greenpeace / metsähakkuut / avohakkuu/ Kirkkonummi 27.02.2020

Suomen päästöt pomppasivat, kun metsien hiilinielu romahti – Ilmastoministeri Ohisalo: Tiellä hiilineutraalisuuteen ei pidä pysähtyä

Suomi on uudenlaisessa tilanteessa päästöjen vähentämisen tiellä. Ensimmäistä kertaa maaperän ja metsien nettonielu ei ole auttamassa hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa vaan aiheuttamassa päästöjä.

Nainen katsoo keskittyneesti vasemmalle. Taustalla maalauksia.

Metsäteollisuuden uusi puolustaja ei haikaile alan suuruuden aikoihin – Paula Lehtomäki ajaa puun käyttöä vihreän siirtymän nimissä

Metsäyhtiöt kukoistavat hyvän suhdanteen aallonharjalla. Esimerkiksi UPM antoi viime viikolla positiivisen tulosvaroituksen. Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajana aloittanut Paula Lehtomäki ajaa yhtiöiden oikeutta puun käyttöön, jota EU koettaa suitsia.

Järviruokoja paljon

Joensuu tekee entisistä turvemaista hiilinieluja

Myös Joensuun ortodoksinen seurakunta on mukana kaupungin pilottihankkeessa, ja aikoo tehdä Ottolan tilalleen muun muassa kosteikkoviljelyalueita.

Syksyinen metsä ylhäältä katsottuna.

1950-luvulla alkanut metsien kasvu hyytyy pitkäksi aikaa ja uhkaa viedä pohjan ilmastotavoitteilta – "Hakkaamme tai emme, entiseen ei ole paluuta"

Nykyisillä hakkuutasoilla metsien kasvu heikkenee tutkijoiden mukaan vielä enemmän ja metsistä voi tulla päästölähde.

Metsämarssi 2022 -ympäristömielenosoitus metsäluonnon ja hiilinielujen puolesta järjestettiin Helsingissä.

Metsämarssijat vaativat hallitukselta tieteeseen perustuvia päätöksiä hiilinielun pelastamiseksi ja luontokadon pysäyttämiseksi

Marssijat kokoontuivat tänään Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa, Joensuussa ja Raaseporissa.

Lantmännen Agron viljapäällikkö Mauri Koivula ja maanviljelijä Veli-Pekka Aila tutkivat ruissatoa viljapellolla.

Veli-Pekka Aila sitoutui vähentämään peltojensa päästöjä ja on opetellut viljelemään ruista ympäristöystävällisemmin: "Satotaso on parantunut pikkuhiljaa"

Viljelyn ilmastotavoitteiden toteutumiseksi myös alan suuret toimijat sitouttavat viljelijöitään ympäristötoimiin. Eteläpohjalaistilalla on opeteltu uusia viljelytapoja jo viitisen vuotta.

Suometsä Asikkala.

Turvemetsät kasvaneet uhaksi Suomen ilmastotavoitteille – lisääntyvistä hakkuista vapautumassa isot päästöt, joihin ajateltu keino ei auta

Tutkijoiden uusien laskelmien mukaan lisähakkuut ojitetuissa turvemetsissä voivat keikuttaa ilmastotavoitteille tärkeän metsänielun pysyvästi isoksi päästölähteeksi.

Joutomaille istutetaan pääasiassa kuusia ja mäntyjä.

Joutomaiden metsittämiseen tarjotaan tukea, mutta harva tarttuu raskaaseen työhön – pellolle istutettu puu hukkuu heinikkoon ilman apua

Metsitystuen hakeminen on hiljentynyt jo ensimmäisen vuoden jälkeen. Pitkät käsittelyajat, tuen hakemisen työläys ja tiukat hakuehdot ovat vähentäneet maanomistajien kiinnostusta.

Silmälasipäinen mies nojaa oranssiin tuoliin metsäpolulla.

Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen hiilinielujen romahduksesta: Hallituksen politiikka ei ole toteutunut

Suomen hiilineutraaliustavoite on uhattuna. Ilmastopaneelin mielestä hiilineutraaliutta tavoitteleva hallitus ei ole suhtautunut ilmastotoimiin vakavasti.

yleiskuva - kuormatraktorin työvalot valaisevat pimeää metsää.

Metsien ilmastosuunnitelma pitäisi laittaa uusiksi hiilinielun romahduksen takia, vaativat Syke ja Ilmastopaneeli

Ilmastopaneeli ja Syke sanovat, että hallituksen metsiä koskeva ilmastosuunnitelma pitäisi laittaa vielä loppumetreillä uusiksi, että hiilinielut saataisiin nopeasti kasvuun. Maa- ja metsätalousministeri kiistää, että suunnitelmaan tarvittaisiin suuria muutoksia.

Ett rosa och ett gult badhus med terrasser och bryggor på Runsala i Åbo.

Turku aikoo kiristää ilmastotavoitteitaan – kaupungin hiilinielut kasvaneet odotettua vähemmän

Luonnonvarakeskuksen mukaan taimikoiden ja nuorten metsien osuus Turun metsistä on pieni. Se tarkoittaa, että metsien kasvu, eli kyky muuntaa ilmakehän hiilidioksidia biomassaksi heikkenee vuosikymmenten mittaan.

Metsää.

Mikä on tuottavin tapa hoitaa metsää kestävästi? Tutkijat toivat koneoppimisen metsänomistajien avuksi visaisen pulman ratkaisemisessa

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimusryhmä on kehittänyt menetelmän, joka auttaa yhdistämään talouden ja ekologian sekä valitsemaan oikeat metsänhoidon toimenpiteet eri tilanteisiin ja tarkoituksiin.

Mielenosoittaja pitelee kylttiä

Totta vai ei? Tarkistimme Elokapinan, Riikka Purran ja muiden ilmastoväitteitä

Syyniin joutuivat muun muassa Greta Thunbergin ja perussuomalaisten puheenjohtajan laukomat väitteet ilmastonmuutoksesta. Voit samalla katsoa, miten perillä itse olet ilmastokysymyksistä.

Sampo Soimakallio kuvattiin Helsingin Katajanokalla iltapäivällä 7. joulukuuta.

Suomen metsissä on tapahtunut yllättävä muutos, joka voi vaikuttaa ilmastotavoitteisiin, tutkija: "Kasvun lasku voi pienentää hiilinielua reippaasti"

Metsien kasvu on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa 60 vuoteen. Kasvu on olennainen tekijä hiilineutraaliuden saavuttamisessa, sillä metsien lasketaan imevän noin kolmanneksen Suomen päästöistä.

YAKUTIA, RUSSIA - AUGUST 2, 2021: An employee of the Russian Emergencies Ministry battles a wildfire in Russia?s Sakha Republic (Yakutia). The Russian Emergencies Ministry sent a combined engineer regiment and specialized equipment for battling wildfires raging in Yakutia.

Putinin tundra palaa, mutta mitä Venäjä tekee oikeasti ilmastonmuutoksen torjumiseksi – kysyimme asiantuntijoilta

Venäjä julistaa kääntäneensä kelkkansa ilmastoasioissa, mutta maailma odottaa siltä yhä todellisia ilmastotoimia. Myös Suomi pyrkii kirittämään Venäjää ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Kuusimetsän avohakkuun raja ilmakuvassa Ikaalisissa

Uudistettu metsälaki voi haitata Suomen ilmastotoimia – avohakkuun jälkeen voi jättää istutukset väliin ja silti täyttää lain vaatimukset

Lain vaatimuksiin saatetaan yltää jopa suurimmalla osalla hakkuualueista, vaikka omistaja ei istuttaisi uusia puita. MOT-toimituksen tilaamien laskemien mukaan huonosti uudistetun metsän hiilinielu on vain puolet hyvin uudistetun metsän tasosta.

Priit Tammeorg, Kasvinviljelytieteen yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto sekä Esko Salo,  tutkija, VTT, mittaamassa biohiilipuiston puuta.

Musta kulta sitoo hiilidioksidia ilmakehästä ja saa kasvit kukoistamaan – biohiilelle ladataan jopa myyttisiä odotuksia, mutta monta asiaa on vielä ratkaistavana

Hyväntoivonpuistossa Helsingin Jätkäsaaressa tutkitaan, miten puistot voisivat vähentää kaupungin päästöjä 2–3 prosenttia biohiilen avulla. Päästöt sidotaan biohiileen vuosisadoiksi ja kaivetaan maaperään.

Taimi.

Puun päivää juhlistetaan Savonlinnassa jakamalla puun taimia

Taimien jakaminen on osa Miljoonan puun talkoot-projektia.

Kuplia vedessä.

Terve meri on hiilinielu, mutta miten on Itämeren laita? Meri- ja ilmastotutkijat yrittävät selvittää tätä nyt ensimmäistä kertaa yhdessä

Uusi monitieteinen tutkimuskeskus pyrkii selvittämään meren ja ilmakehän välistä vuorovaikutusta sekä sen ilmastovaikutuksia. Vastaavaa tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty Itämeren alueella.

Ilmakehätutkija Markku Kulmala istuu Puoli seitsemän -ohjelman vieraana.

Ilmakehätutkija Markku Kulmala ilmastonmuutoksen vastaisesta taistelusta: "Tämä ei ole mikään mielipidekysymys – ilmasto muuttuu, olemme me mitä mieltä hyvänsä"

Akateemikko Markku Kulmalan johdolla tutkitaan muun muassa metsiä hiilinieluina ja pienhiukkasten tuottajina. Suomalaisista metsistä tiedetään jo paljon, koska ilmakehätutkimus ja mittausosaaminen ovat täällä kansainvälistä kärkeä.

Vuoristometsää Etelä-Afrikan Kapkaupungissa. Toukokuu 2016.

Afrikan hiilinielut ovatkin paljon luultuja paremmat – Uusi tutkimus toi esiin vuoristometsien tehokkuuden

Afrikan vuoristometsiä koskenut ranskalaistutkimus paljasti uusia ilonaiheita. Mantereen vuoristometsät sitovat hiiltä lähes 70 prosenttia enemmän kuin aiemmin luultiin.

Talin golfkentän kupeessa kasvaa Helsingin paksuin tammi.

Vappu Pimiä kannustaa suomalaisia halaamaan puita teemaviikon kunniaksi – "Ei kannata miettiä, mitä kanssakulkija ajattelee"

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista puunhalausviikkoa. Sen avulla halutaan nostaa esille metsien ja lähiluonnon tärkeyttä ympäristölle ja ihmisten hyvinvoinnille. Tv-juontaja Vappu Pimiä on vannonut puidenhalailun nimeen jo pitkään.

AKK Sportsin ja Neovan työntekijöitä istuttamassa suolle kuusta.

Yleisö on MM-rallin suurin ilmasto-ongelma – kisajärjestäjä hyvittää kasvihuonepäästöjä istuttamalla jämsäläiselle turvesuolle metsää

Suomen MM-ralli haluaa olla hiilineutraali suurtapahtuma vuoteen 2030 mennessä. Jyväskylän yliopiston ekologian professori ja Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho tutki Ylen pyynnöstä, ovatko hyvityssuunnitelmat todellisia ja riittäviä vai onko kyse viherpesusta.

kuusen taimi, Evo, 4.7.2018

Turun kaupunki ja Turku Energia istuttivat kesän aikana 5 000 puuta lentokentän alueelle

Puista 4 000 kappaletta on kuusia ja 1 000 kappaletta rauduskoivuja.

metsäasiantuntija Kari Laiho, Lounametsä Oy

Metsäpalot luovat tuhoa ja monimuotoisuutta luontoon – tuhkasta nousee uutta elämää

Metsäpalon jäljiltä uhanalaisille lajeille syntyy uusia alueita, mutta samaan aikaan myös uusia uhkia metsänomistajille. Paloalueelle jätetyt rungot korjataan usein pois, jotta vahingoista saadaan jonkin verran korvausta. Luonnon uudistumisen kannalta toimenpiteen vaikutukset ovat kaksijakoisia.

Drone-ilmakuva metsästä Evolla.

Konesilmä auttaa tutkijoita kartoittamaan luonnon monimuotoisuutta avaruudesta käsin

Hyperspektrikameralla voi seurata luonnon tilaa tehokkaasti.

Avohakkuu

EU julkaisi metsästrategian ja lupailee, että avohakkuita ei kielletä – metsätalousministeri Lepän mukaan strategia on "pelättyä parempi"

Euroopan komissio on julkistanut tänään metsästrategian, joka on laaja kokonaisuus metsiin liittyviä linjauksia, joihin voidaan nojata EU:n ottaessa kantaa metsäkysymyksiin.  Lopullisessa strategiassa todetaan, että avohakkuiden tulisi olla perusteltuja, mutta niitä ei kielletä.

Kaksi henkilö katseleen auringonlaskua Espoon Hanasaaressa.

Näin EU:n ilmastopaketti näkyy suomalaisten arjessa – kokosimme viisi elämänalaa, joihin toimet vaikuttavat eniten

EU:n esittämien ehdotusten tavoitteena on saada unioni hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Suomi on asettanut omaksi aikarajakseen vuoden 2035. Lue, millaisia vaikutuksia ilmastopaketilla on toteutuessaan suomalaisten arkeen.

Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) A-studiossa.

Ministeri Mikkonen pettyi EU:n hiilinielutavoitteeseen: "Tämä ei ole kovin kunnianhimoinen"

EU:n Suomelle esittämä hiilinielutavoite on selvästi pienempi kuin Suomen metsien hiilinielu oli viime vuonna. Myös metsäteollisuus myöntää, että EU:n komission ilmastopaketin asettama maali on saavutettavissa.

Länsiväylän liikennettä Espoossa.

Polttomoottoriautojen valmistus EU-markkinoille loppunee vuonna 2035 – Autoliitto ennakoi ilmastopaketista lisäkustannuksia autoilijoille

Kysyimme näkemyksiä ilmastopaketista kolmelta taholta elikeinoelämästä. Metsäteollisuudelle ilmastopaketti oli kova isku: "Metsät nähdään vain hiilinieluina, ei ratkaisujen lähteinä". Sen sijaan Elinkeinoelämän keskusliitossa EU:n 2030-ilmastotoimien uudistusesitystä pidettiin kohtuullisen onnistuneena, vaikka hiomistakin lakipakettiin jää.

Tuulivoimaloita ja taustalla hiilivoimala.

EU:lta tulee tällä viikolla valtava toimenpidepaketti, joka voi mullistaa ilmastonmuutoksen torjunnan – lue tämä juttu ja tiedät, mistä on kyse

Keskiviikkona kuullaan, millä keinoilla Euroopan pitää 2020-luvulla leikata päästöjään, jotta se pitäisi ilmaston lämpenemisen alle kahdessa asteessa, kirjoittaa Ylen EU-erikoistoimittaja Janne Toivonen.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle