Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Joutomaille istutetaan pääasiassa kuusia ja mäntyjä.

Joutomaiden metsittämiseen tarjotaan tukea, mutta harva tarttuu raskaaseen työhön – pellolle istutettu puu hukkuu heinikkoon ilman apua

Metsitystuen hakeminen on hiljentynyt jo ensimmäisen vuoden jälkeen. Pitkät käsittelyajat, tuen hakemisen työläys ja tiukat hakuehdot ovat vähentäneet maanomistajien kiinnostusta.

Silmälasipäinen mies nojaa oranssiin tuoliin metsäpolulla.

Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen hiilinielujen romahduksesta: Hallituksen politiikka ei ole toteutunut

Suomen hiilineutraaliustavoite on uhattuna. Ilmastopaneelin mielestä hiilineutraaliutta tavoitteleva hallitus ei ole suhtautunut ilmastotoimiin vakavasti.

yleiskuva - kuormatraktorin työvalot valaisevat pimeää metsää.

Metsien ilmastosuunnitelma pitäisi laittaa uusiksi hiilinielun romahduksen takia, vaativat Syke ja Ilmastopaneeli

Ilmastopaneeli ja Syke sanovat, että hallituksen metsiä koskeva ilmastosuunnitelma pitäisi laittaa vielä loppumetreillä uusiksi, että hiilinielut saataisiin nopeasti kasvuun. Maa- ja metsätalousministeri kiistää, että suunnitelmaan tarvittaisiin suuria muutoksia.

Ett rosa och ett gult badhus med terrasser och bryggor på Runsala i Åbo.

Turku aikoo kiristää ilmastotavoitteitaan – kaupungin hiilinielut kasvaneet odotettua vähemmän

Luonnonvarakeskuksen mukaan taimikoiden ja nuorten metsien osuus Turun metsistä on pieni. Se tarkoittaa, että metsien kasvu, eli kyky muuntaa ilmakehän hiilidioksidia biomassaksi heikkenee vuosikymmenten mittaan.

Metsää.

Mikä on tuottavin tapa hoitaa metsää kestävästi? Tutkijat toivat koneoppimisen metsänomistajien avuksi visaisen pulman ratkaisemisessa

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimusryhmä on kehittänyt menetelmän, joka auttaa yhdistämään talouden ja ekologian sekä valitsemaan oikeat metsänhoidon toimenpiteet eri tilanteisiin ja tarkoituksiin.

Mielenosoittaja pitelee kylttiä

Totta vai ei? Tarkistimme Elokapinan, Riikka Purran ja muiden ilmastoväitteitä

Syyniin joutuivat muun muassa Greta Thunbergin ja perussuomalaisten puheenjohtajan laukomat väitteet ilmastonmuutoksesta. Voit samalla katsoa, miten perillä itse olet ilmastokysymyksistä.

Sampo Soimakallio kuvattiin Helsingin Katajanokalla iltapäivällä 7. joulukuuta.

Suomen metsissä on tapahtunut yllättävä muutos, joka voi vaikuttaa ilmastotavoitteisiin, tutkija: "Kasvun lasku voi pienentää hiilinielua reippaasti"

Metsien kasvu on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa 60 vuoteen. Kasvu on olennainen tekijä hiilineutraaliuden saavuttamisessa, sillä metsien lasketaan imevän noin kolmanneksen Suomen päästöistä.

YAKUTIA, RUSSIA - AUGUST 2, 2021: An employee of the Russian Emergencies Ministry battles a wildfire in Russia?s Sakha Republic (Yakutia). The Russian Emergencies Ministry sent a combined engineer regiment and specialized equipment for battling wildfires raging in Yakutia.

Putinin tundra palaa, mutta mitä Venäjä tekee oikeasti ilmastonmuutoksen torjumiseksi – kysyimme asiantuntijoilta

Venäjä julistaa kääntäneensä kelkkansa ilmastoasioissa, mutta maailma odottaa siltä yhä todellisia ilmastotoimia. Myös Suomi pyrkii kirittämään Venäjää ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Kuusimetsän avohakkuun raja ilmakuvassa Ikaalisissa

Uudistettu metsälaki voi haitata Suomen ilmastotoimia – avohakkuun jälkeen voi jättää istutukset väliin ja silti täyttää lain vaatimukset

Lain vaatimuksiin saatetaan yltää jopa suurimmalla osalla hakkuualueista, vaikka omistaja ei istuttaisi uusia puita. MOT-toimituksen tilaamien laskemien mukaan huonosti uudistetun metsän hiilinielu on vain puolet hyvin uudistetun metsän tasosta.

Priit Tammeorg, Kasvinviljelytieteen yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto sekä Esko Salo,  tutkija, VTT, mittaamassa biohiilipuiston puuta.

Musta kulta sitoo hiilidioksidia ilmakehästä ja saa kasvit kukoistamaan – biohiilelle ladataan jopa myyttisiä odotuksia, mutta monta asiaa on vielä ratkaistavana

Hyväntoivonpuistossa Helsingin Jätkäsaaressa tutkitaan, miten puistot voisivat vähentää kaupungin päästöjä 2–3 prosenttia biohiilen avulla. Päästöt sidotaan biohiileen vuosisadoiksi ja kaivetaan maaperään.

Taimi.

Puun päivää juhlistetaan Savonlinnassa jakamalla puun taimia

Taimien jakaminen on osa Miljoonan puun talkoot-projektia.

Kuplia vedessä.

Terve meri on hiilinielu, mutta miten on Itämeren laita? Meri- ja ilmastotutkijat yrittävät selvittää tätä nyt ensimmäistä kertaa yhdessä

Uusi monitieteinen tutkimuskeskus pyrkii selvittämään meren ja ilmakehän välistä vuorovaikutusta sekä sen ilmastovaikutuksia. Vastaavaa tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty Itämeren alueella.

Ilmakehätutkija Markku Kulmala istuu Puoli seitsemän -ohjelman vieraana.

Ilmakehätutkija Markku Kulmala ilmastonmuutoksen vastaisesta taistelusta: "Tämä ei ole mikään mielipidekysymys – ilmasto muuttuu, olemme me mitä mieltä hyvänsä"

Akateemikko Markku Kulmalan johdolla tutkitaan muun muassa metsiä hiilinieluina ja pienhiukkasten tuottajina. Suomalaisista metsistä tiedetään jo paljon, koska ilmakehätutkimus ja mittausosaaminen ovat täällä kansainvälistä kärkeä.

Vuoristometsää Etelä-Afrikan Kapkaupungissa. Toukokuu 2016.

Afrikan hiilinielut ovatkin paljon luultuja paremmat – Uusi tutkimus toi esiin vuoristometsien tehokkuuden

Afrikan vuoristometsiä koskenut ranskalaistutkimus paljasti uusia ilonaiheita. Mantereen vuoristometsät sitovat hiiltä lähes 70 prosenttia enemmän kuin aiemmin luultiin.

Talin golfkentän kupeessa kasvaa Helsingin paksuin tammi.

Vappu Pimiä kannustaa suomalaisia halaamaan puita teemaviikon kunniaksi – "Ei kannata miettiä, mitä kanssakulkija ajattelee"

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista puunhalausviikkoa. Sen avulla halutaan nostaa esille metsien ja lähiluonnon tärkeyttä ympäristölle ja ihmisten hyvinvoinnille. Tv-juontaja Vappu Pimiä on vannonut puidenhalailun nimeen jo pitkään.

AKK Sportsin ja Neovan työntekijöitä istuttamassa suolle kuusta.

Yleisö on MM-rallin suurin ilmasto-ongelma – kisajärjestäjä hyvittää kasvihuonepäästöjä istuttamalla jämsäläiselle turvesuolle metsää

Suomen MM-ralli haluaa olla hiilineutraali suurtapahtuma vuoteen 2030 mennessä. Jyväskylän yliopiston ekologian professori ja Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho tutki Ylen pyynnöstä, ovatko hyvityssuunnitelmat todellisia ja riittäviä vai onko kyse viherpesusta.

kuusen taimi, Evo, 4.7.2018

Turun kaupunki ja Turku Energia istuttivat kesän aikana 5 000 puuta lentokentän alueelle

Puista 4 000 kappaletta on kuusia ja 1 000 kappaletta rauduskoivuja.

metsäasiantuntija Kari Laiho, Lounametsä Oy

Metsäpalot luovat tuhoa ja monimuotoisuutta luontoon – tuhkasta nousee uutta elämää

Metsäpalon jäljiltä uhanalaisille lajeille syntyy uusia alueita, mutta samaan aikaan myös uusia uhkia metsänomistajille. Paloalueelle jätetyt rungot korjataan usein pois, jotta vahingoista saadaan jonkin verran korvausta. Luonnon uudistumisen kannalta toimenpiteen vaikutukset ovat kaksijakoisia.

Drone-ilmakuva metsästä Evolla.

Konesilmä auttaa tutkijoita kartoittamaan luonnon monimuotoisuutta avaruudesta käsin

Hyperspektrikameralla voi seurata luonnon tilaa tehokkaasti.

Avohakkuu

EU julkaisi metsästrategian ja lupailee, että avohakkuita ei kielletä – metsätalousministeri Lepän mukaan strategia on "pelättyä parempi"

Euroopan komissio on julkistanut tänään metsästrategian, joka on laaja kokonaisuus metsiin liittyviä linjauksia, joihin voidaan nojata EU:n ottaessa kantaa metsäkysymyksiin.  Lopullisessa strategiassa todetaan, että avohakkuiden tulisi olla perusteltuja, mutta niitä ei kielletä.

Kaksi henkilö katseleen auringonlaskua Espoon Hanasaaressa.

Näin EU:n ilmastopaketti näkyy suomalaisten arjessa – kokosimme viisi elämänalaa, joihin toimet vaikuttavat eniten

EU:n esittämien ehdotusten tavoitteena on saada unioni hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Suomi on asettanut omaksi aikarajakseen vuoden 2035. Lue, millaisia vaikutuksia ilmastopaketilla on toteutuessaan suomalaisten arkeen.

Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) A-studiossa.

Ministeri Mikkonen pettyi EU:n hiilinielutavoitteeseen: "Tämä ei ole kovin kunnianhimoinen"

EU:n Suomelle esittämä hiilinielutavoite on selvästi pienempi kuin Suomen metsien hiilinielu oli viime vuonna. Myös metsäteollisuus myöntää, että EU:n komission ilmastopaketin asettama maali on saavutettavissa.

Länsiväylän liikennettä Espoossa.

Polttomoottoriautojen valmistus EU-markkinoille loppunee vuonna 2035 – Autoliitto ennakoi ilmastopaketista lisäkustannuksia autoilijoille

Kysyimme näkemyksiä ilmastopaketista kolmelta taholta elikeinoelämästä. Metsäteollisuudelle ilmastopaketti oli kova isku: "Metsät nähdään vain hiilinieluina, ei ratkaisujen lähteinä". Sen sijaan Elinkeinoelämän keskusliitossa EU:n 2030-ilmastotoimien uudistusesitystä pidettiin kohtuullisen onnistuneena, vaikka hiomistakin lakipakettiin jää.

Tuulivoimaloita ja taustalla hiilivoimala.

EU:lta tulee tällä viikolla valtava toimenpidepaketti, joka voi mullistaa ilmastonmuutoksen torjunnan – lue tämä juttu ja tiedät, mistä on kyse

Keskiviikkona kuullaan, millä keinoilla Euroopan pitää 2020-luvulla leikata päästöjään, jotta se pitäisi ilmaston lämpenemisen alle kahdessa asteessa, kirjoittaa Ylen EU-erikoistoimittaja Janne Toivonen.

Rauduskoivun taimien istuttamista pottiputkella

Raha kirittää metsitystä, metsä lisää hiilinielua – metsänistutukset kiinnostavat myös Pirkanmaalla

Vasta muutaman kuukauden haettavissa ollut metsitystuki kiinnostaa myös Pirkanmaan viljelystä poistuneilla peltomailla. Suurimmat uutta metsää kaipaavat alueet ovat Pohjanmaan vanhoilla turvesoilla. Suomen hiilinielua voisi kasvattaa jopa 100 000 hehtaaria.

nainen kävelee uimarannalla hellehatussaan

Climate Act reform draws mixed response: "Partly successful, partly just frustrating"

The government proposal is a step in the right direction, but falls short in many respects, experts say.

UPM Kaukaan sahan työntekijöitä kääntelemässä lautoja linjastolle.

Tutkimus: Hiilinieluvaatimus saattaa pysäyttää metsäalan kasvun 2025 – uusia työpaikkoja ei alalle enää syntyisi

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm on laskenut kolme metsäskenaariota. Nykymallissa hakkuut nousevat ensin uuteen ennätykseen mutta vuosi 2025 voi olla käänne, jolloin kasvu tyssää. Muut vaihtoehdot ovat hakkuiden kasvattaminen tai näivettyminen.

Evon retkeilyalue

Hämeen kuntien hiilinielut ja -varastot kartoitettiin

Hiilinielut ovat suhteellisesti suuria pienissä maaseutukunnissa. Hiilivarastot ovat taas suurimmillaan siellä, missä on paljon soita.

Turvetuotantoalue Jalasjärvellä. Soista metsää takana.

Maankäytön ilmastovaikutuksista haetaan nyt uutta tietoa: eteläpohjalainen suo metsitetään ja sen ilmastovaikutuksia mitataan kymmenen vuoden ajan

Turvetuotannosta poistetun suon metsityksen ilmastovaikutuksia tutkitaan Etelä-Pohjanmaalla osana Suomen hiilineutraalisuustavoitteita. Soinin uudella mittausasemalla tutkitaan nyt ensimmäistä kertaa juuri metsitettävän suon ilmastovaikutuksia ainakin kymmenen vuoden ajan.

Ilmakuvassa on Hanasaaren voimalaitos toukokuussa 2021.

EU aloittaa mittavat ilmastotalkoot – Suomi toivoo unionilta kunnianhimoa mutta jännittää, vaikeutuvatko vienti ja hakkuut

Euroopan unioni aikoo olla hiilineutraali vuonna 2050 ja uudistaa nyt koko ilmastopolitiikkansa. Kysyimme ympäristöministeri Krista Mikkoselta, mikä käytännössä muuttuu ja miten se vaikuttaa Suomeen.

Männynrunkoja sateisessa metsässä.

Hyvitätkö lomalentosi päästöt rahalla? Vapaaehtoisissa päästöhyvityksissä on mahdollisuus todellisiin ilmastotekoihin, mutta myös viherpesuun

Vapaaehtoinen päästökompensaatio on oikein toimiessaan tervetullut keino taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Osa myynnissä olevista päästökompensaatioista ei kuitenkaan lisää hiilensidontaa lainkaan, tai niiden ilmastovaikutuksia ei ole todennettu luotettavasti. Toimialalle pohditaan parhaillaan yhteisiä sääntöjä.

Kirjeenvaihtaja Rikhard Husu.

Rikhard Husun Eurooppa-kirje: Miltä kuulostaisi eurooppalainen vähimmäispalkka ja voiko koronatuilla nostaa kovia kokeneen terveydenhuollon palkkoja?

Saat olennaiset jutut Euroopan unionista perjantaisin suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Mauri Pekkarinen. 26.4.2021.

Suomi varautuu taas puolustamaan talousmetsiä EU:ssa – Mauri Pekkarisen mukaan unionin päättäjät näkevät metsän puistona

EU:ssa määritelty laskentatapa sanelee, ovatko Suomen metsät hiilinielu vai päästölähde. Tiukan ilmastotavoitteen takia EU:n komissio uusii monia metsiin liittyviä sääntelyjä. Meppi Mauri Pekkarinen on valmis pitämään metsätalouden puolta.

Amazonin sademetsää Itaituban ja Pimentalin alueella Parassa Braziliassa.

Uusi tutkimus: Amazonin sademetsä tuottaa enemmän päästöjä kuin sitoo itseensä

Uuden tutkimuksen mukaan Amazonin sademetsästä vapautuu enemmän päästöjä kuin mitä se kykenee itseensä sitomaan. Sademetsän yleinen rappeutuminen on keikahdukseen suurempi syy kuin pelkkä metsäkato.

Lehdettömien puiden latvoja vasten taivasta

Pisuaarin kärpäsestä se alkoi, nyt vaikutetaan vaivihkaa viemättä valinnanvapautta – tulitko tuupatuksi kohti ympäristöystävällisempiä valintoja?

Tuuppaus on menetelmä, jossa asiat esitetään ihmisille niin, että toivottu vaihtoehto on vaivattomin valita. Turun yliopistossa on käynnistynyt ilmastotuuppaustutkimus, jossa yritetään vähentää liikennepäästöjä ja säästää hiilinieluja.

maanviljelijä Tommi Hasu ja Soilfood oy:n Sampo Järnefelt tutkiskelevat kyykistyineinä pellon savea.

Noin 200 viljelijää pääsee tekemään rahaa levittämällä pelloilleen metsäteollisuuden jätettä – salaisuus on Suomessa kehitetty aine

Maanparannusainetta käyttäneet viljelijät voivat saada taloudellista hyötyä myymällä peltojensa hiilinieluja kansainvälisillä hiilinielumarkkinoilla.

Akateemikko, ilmakehätutkija Markku Kulmala.

Ilmakehätutkija Markku Kulmala ei ilmastoahdistu: ”Silloin kätkisin oman leiviskäni syvälle maahan ja toteaisin, että antaa olla ja mitään ei olisi tehtävissä”

Ajatus siitä, ettei yksittäinen ihminen voisi tehdä mitään ilmastonmuutoksen kehityksen suunnan muuttamiseksi saa monet ahdistumaan. Akateemikko Markku Kulmala haluaa luoda toivoa sen sijaan.

Kemin kaupungintalo Meripuistokadun suunnasta.

Kemiläiset saavat taas ehdottaa käyttöä 30 000 eurolle

Ehdotuksen pitäisi tähdätä kaupungin viihtyisyyden ja vetovoiman lisäämiseen.

Ryhmä ihmisiä kulkee jonossa lumisessa metsässä

Koillismaalla luodaan Suomessa ainutlaatuista matkailun päästökompensaatiomallia – myös matkailijoiden halua osallistua selvitetään

Luke, Oulun yliopisto ja Naturpolis pohtivat, millaisiin päästökompensaatiohin matkailijat ja yritykset voisivat sitoutua.

Kosken kartannon metsää, Salo, ilmakuva

Onnistunut metsitys uudistaa pusikkoisen pellon tai kuoritun turvesuon hiilinieluksi – Suomi kirittää ilmastotavoitteitaan tukirahalla

Suomen hiilinielua voisi lisätä jopa 100 000 hehtaarilla. Metsityksen toivotaan onnistuvan paremmin kuin takavuosina.

monitoimikone

Talousmetsä hakataan entistä nuorempana – myös ulkomainen omistus lisääntyy: "Kainuulaismetsällä voidaan kuitata päästöjä jossain muualla"

Kun metsä siirtyy perinteisestä perheomistuksesta yksityisille ja rahastoihin, metsän käyttö muuttuu.

männyn taimi

Forssa suunnittelee metsien istuttamista kaupungin joutomaille

Jättö- ja hukkamaille istutettavien metsien tarkoitus on toimia hiilinieluina.

Aamuaurinko nousee Sipoonkorvessa.

Kemera-lain odotetaan saavan jatkoa vuoteen 2023 saakka

Hallitus on antanut Kemera-lain jatkon lisäksi lakiesityksen metsityksen tukemisesta.

Liikenneruuhkaa Helsingin Porkkalankadulla.

EU-parlamentti hyväksyi kantansa ilmastolakiin – vaatii vuoden 2030 päästövähennystavoitteen kiristämistä

Kanta meni läpi parlamentissa äänin 392-161, tyhjää äänesti 142.

Korkealta ilmasta kuvattua metsäistä maisemaa, jossa näkyy yksi järvi.

Asiantuntija: EU:n hiilinieluasetuksesta on tulossa löperö yritelmä, joka ei takaa hiilinielujen säilymistä

Suurin osa hakkuiden nielua pienentävästä vaikutuksesta jää huomioimatta.

Alkukesän koivumetsää. Kaavilainen Veijo Tirkkonen on harventanut tätä koivumetsää kerran 40 vuoden aikana.

EU kiristää kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitetta, mutta toteutuuko se ollenkaan, jos hiilinielut lasketaan mukaan?

Euroopan unioni on nyt julkisuuteen vuodettujen komission papereiden mukaan kiristämässä valtioiden päästövähennystavoitteita vuoteen 2030 mennessä.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle