Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Kun puiston nurmi jätettiin ajamatta, maasta nousi yllätys – potkut saaneen kaupunginpuutarhurin idea sai kimalaiset taas surisemaan

Kotkassa nurmi kasvaa joissakin puistoissa paikoittain pidemmäksi. Niityttämisellä katsotaan, millaisia kasveja maasta nousee. Joistakin kasveista voi olla hyötyä pörriäisille, jotka ovat tänä päivänä ahtaalla.

Puiden alta kuolleina löytyville kimalaisille yllättävä selitys: Kofeiini koukuttaa kimalaiset?

Lehmusten alle tuupertuneiden kimalaisten arvoitus on askarruttanut tutkijoita vuosikymmeniä.

Golfkenttien valvonnassa paljastui yllätys – nurmikoilla käytetty kiellettyjä aineita

Tukesin valvonta paljasti puutteita joka kolmannella golfkentällä.

Mehiläiset myöhästyivät töistään – alkukesän hunaja jäi keräämättä Pohjois-Savossa

Hunajasadosta odotetaan keskinkertaista Pohjois-Savossa. Alkukesän kukkien mesi jäi keräämättä, koska mehiläisiä ei kerinnyt kehittyä tarpeeksi kasvien kukinta-aikaan. Hunajan sato-odotuksia laskee myös se, että heinäkuun viileiden säiden vuoksi horsmiin on kehittynyt heikosti mettä.

Selvitys: Autonrenkaiden kumipuru puhdistaa maatilan jätevedet tehokkaasti

Pilottihankkeessa rakennettiin maatilan kosteikolle pato kumirouheesta. Selvityksessä huomattiin, että kumi puhdistaa vettä tehokkaammin ja on muutenkin kiveä kätevämpi rakennusmateriaali. Ihmisten ennakkoluulojen pelätään kuitenkin jarruttavan kumipatojen yleistymistä.

Luomu vai tavallinen maito? Satunnainen raati löysi vähän eroja – video

Luomumaidon kulutus on kasvanut tasaisesti, vaikka ravitsemustieteilijät eivät vahvista sen terveysvaikutuksia. Maidonkulutuksesta luomua on pari prosenttia. EU:ssa valmistellaan parhaillaan muutosta, joka sallisi myös luomumaitoon ehkä lisättävän D-vitamiinin.

Hunajasato jää puoleen tavanomaisesta kesästä

Kesän hunajasato jää heikoksi. Tilanne on samanlainen koko Suomessa. Tavanomaisesti yksi pesä tuottaa 30 kiloa hunajaa, nyt vain noin 15 kiloa.

Kuolema tuoksuu kukkaniityllä – huippunenä peittoaa tavallisen haistelijan

Monen nenä haistaa esimerkiksi apilan, muttei tiedä mikä kukassa tuoksuu. Maamme ainoa parfymööri Max Perttula tietää. Perttula lepuuttaa nenäänsä parin viikon ajan lapsuuden maisemissaan Viitasaarella. Löhölomaan tuoksuammattilaisella ei kuitenkaan ole aikaa.

Neliapila ei ole harvinaisuus: "Viitseliäs löytää kyllä"

Neliapiloiden uskotaan tuovan onnea ja moni etsii niitä kuumeisesti ruohikosta. Biologi Janne Lampolahti kertoo nelilehtisten apiloiden olevan luultua yleisempiä. Hän uskoo tarkkasilmäisen löytävän sellaisen helpostikin.

Kuinka keltainen keltuainen on? Munasta näkee, mitä kana on syönyt

Keltuaisen väristä näkee, kuinka paljon tuoretta ruokaa kana saa. Mitä syvempi väri keltuaisessa on, sen tuoreempaa ruokaa kana on syönyt. Kanaharrastaja kertoo reseptin, jonka avulla kesäkanat munivat parhaat kananmunat.

Villiyrteistä luonnon omaa energiajuomaa

Pihapiiristä kerätyistä villiyrteistä saa loihdittua yllättäviäkin syötäväksi kelpaavia ruokia ja juomia. Kuusenkerkistä saa näppärästi ainesosat voimajuomaan ja apiloista voi puolestaan loihtia dippiä grillattavien lisukkeeksi.

Viikate pitää uhanalaiset perinnemaisemat elossa

Niittyjen, hakamaiden ja metsälaidunten kasvi- ja eläinkirjo on taantunut viime vuosikymmeninä huomattavasti. Keski-Suomessa tilannetta yritetään paikata niittotalkoilla.

Rentunruusu ja rypsi pelastivat hunajan – sato melkein 2 miljoonaa kiloa

Pelätty katastrofikesä ei toteutunutkaan, vaikka vielä heinäkuun alussa mehiläisten hoitajien ilmeet olivat vakavat. Lämmin kausi pelasti sadon, jota saadaan koko maassa arviolta 1,7–1,8 miljoonaa kiloa.

Säilörehun toinen korjuukausi alkaa – sadosta tulossa hyvä

Niitot alkavat Pohjois-Karjalan eteläosassa näihin aikoihin.

Kilpikonnia karkuteillä - Missä on Kalle Kulkevainen?

Yön hämyssä kolme konnaa aloitti pakourakan piha-aitauksesta Joensuun Linnunlahdella. Kilpikonnat kaivoivat aidan ali tunnelin. Pako vaati kovaa työtä. Maa oli kivinen, minkä vuoksi konnat joutuivat siirtämään jopa nyrkinkokoisia kivenmurikoita pois tieltä. Pako onnistui ja kilpikonnat ovat edelleen karkuteillä.

Klapikauppa on murroksessa - isot jyräävät

Alalle on syntynyt isoja yrityksiä, jotka valtaavat markkinoita pieniltä. Kauppiaiden mukaan polkumyynti nakertaa alan kannattavuutta. Klapikuivaamon rakentanut tuore kokkolalaisyritys suunnittelee laajentamista Oulun ja Helsingin markkinoille.

Kasvisten karsastaminen voi olla geeneissä

Geenitasolla olevat vaihtelut saattavat osaltaan selittää kasvisten käyttötottumuksia. Ne yksinkertaisesti maistuvat karvaammilta joidenkin ihmisten suussa kuin toisten.

Hunajasato puolet normaalista

Pääsato kypsyy parhaillaan, mutta sade on pilannut monen hunajakasvin pölytyksen.

Kalkki pitää nurmikonkin terveenä

Kalkki ja multa ovat kaiken a ja o saadakseen kunnollisen nurmikon. Sammal ja voikukka ovat toisen ihastuksia ja toisen vihastuksia.

Apilat ja siankärsämöt kukkivat vielä

Kasvukausi on ollut tänä vuonna poikkeuksellisen pitkä. Monista luonnonkasveista, kuten puna-apiloista, siankärsämöistä ja leinikeistä voi löytää kukkia Savon korkeudella. Etelä-Suomessa krookusten kaltaiset kevätkukkijat sekä koristepensaat ovat saattaneet erehtyä kukkimaan jo toistamiseen.

Nurmi onnistui viljaa paremmin Lapissa

Erityisesti apilanurmet ovat pystyneet käyttämään kevään sateet kasvuun, kertoo maaseutuelinkeinojen neuvontajärjestö ProAgria. Sen sijaan kevätviljojen sato ja laatu jäi alhaiseksi pohjoisessa.

Rovaniemen Sierilän perhoslaji äärimmäisen uhanalainen

Jos Rovaniemen Sierilän voimalaitos toteutuu, kuivilla niityillä viihtyvä apilakirjokääriäinen kuolee Suomesta. Kemijoki Oy on rahoittanut lajin etsimistä, mutta toistaiseksi perhosta ei ole löydetty muualta. Tutkijat eivät ole myöskään onnistuneet siirtämään lajia vastaavaan ympäristöön.

Apilat

Apilat

Kevät kohisee puutarhoissa - lue asiantuntijan vinkit

Koleasta säästä piittaamatta kevät etenee vauhdilla; pihoilla ja puutarhoissa on kiireiset ajat. Biologi, kasvitieteilijä ja monen puutarhaoppaan kirjoittaja Leena Luoto oli tiistaina Ylen aikaisen studiovieraana vastaamassa kuulijoiden kysymyksiin. Jos haastattelu meni ohi korvien, voit lukea parhaa palat tästä.

Jesse Anttila: Asfalttisoturin syksy

Formula-miehen vauhdikas syksy on kilpailujen osalta paketissa. Tällä hetkellä mietitään kuumasti sitä tosikeikkaa, että mitäs tehdään vuonna 2011. Tavoitteena on jatkaa Iso-Britannian radoilla ja Formula Ford -sarjassa. Tämä vaihtoehto tuntuu parhaalta, sillä kulunut kausi oli pitkälle harjoitusvuosi.

Idänkurhoa ja muita harvinaisia ei niitetä

Tienvarsien niittokausi on kiivaimmillaan. Lähes joka urakka-alueella on uhanalaisten tai muuten säästettävien kasvien kasvupaikkoja, joilla urakoitsijan pitäisi nostaa niittolaitteen terää.

Rengon kukkamissikisan voitti ...

Kukkamissikisa on Rautavuoren vuotuisen niittytapahtuman yleisösuosikki. Rautavuori Hämeenlinnassa on Rengon komein niittymaisema. Matalakasvuisella osin kuivalla niityllä loistavat perinteiset niittykukat, korkealta laelta avautuu maalaismaisema. Mutta ei avautuisi ilman hoitoa.

Niitty on helppo perustaa

Perinteiset niittykasvit on helppo juurruttaa omaan kotipihaan. Niittykasvit pärjäävät vähemmällä kuin istutetut ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta.

Hämeenlinnan ratavarren kukkaloisto ei kuihdu heinäkuun helteelläkään

Hämeenlinnassa aseman ja Aulangon välillä rantareitin kulkijoita on koko kesän ihastuttanut näyttävien kukkien paljous. Kukinta jatkuu, kukkiva lajisto vain on vaihtunut. Jo useamman vuoden ajan kasvien ystävät ovat tienneet ratavarren erikoisten ja harvoin nähtävien kukkien kasvupaikkana.

Villiyrtit tuovat makua arkiruokiin

Näin alkukesä on villiyrttien kukoistusaikaa. Suomessa löytyy läjäpäin kasveja, jotka sopivat tavallisen ruoan sekaan. Rautapitoisen nokkosen lisäksi mm. horsmat, apilat, ratamot, voikukat ja kuusenkerkät.

Herkkuja villivihanneksista

Niityiltä ja pikkuteiden varsilta löytyy useita villivihanneksia, jotka sopivat esimerkiksi salaatteihin, muhennoksiin, keittoihin ja lettuihin.

Joensuussa törmää kaupunkimehiläisiin

Joensuun kasvitieteellisessa puutarhassa törmää tänä kesänä mehiläisen pesiin. Botania on lähtenyt mehiläishoitaja Heikki Härkösen suostuttelemana kokeilemaan kaupunki-mehiläishoitoa.

Nyt on aika käydä nurmikoiden kimppuun

Vanhan käsityksen mukaan kevään ensimmäisten nurmikoiden piti antaa kasvaa tavallista pidemmäksi, jotta nurmi vahvistuisi. Nyt on kuitenkin jo aika ottaa ruohonleikkurit tositoimiin.

Kesän tuorerehusato jäi keskinkertaiseksi

Kesän tuorerehusadot on korjattu. Joillakin alueilla sato jäi jopa heikoksi. Laidunkausi jatkuu vielä.

Apila on vielä popsittavassa kunnossa

Leutoa loppukesää on kiittäminen siitä, että luonnonyrteissä on vielä makua ja syötävää. Apilaa löytyy, samoin nokkosta.

Ohdakeperhosia ennätyksellisen paljon

Tämän vuoden perhoskesä on ollut Kaakkois-Suomessa paras koko 2000-luvulla. Perhoskesän erikoisuus oli etelästä vaeltaneiden ohdakeperhosten massaesiintyminen.

Kalli: Ruoan arvonlisäveropäätös pikaisesti

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli vaatii ruoan arvonlisäveroon alennusta nopealla aikataululla.

Apila, niittyhumala, peltosaunio ja piharatamo

Apila, niittyhumala, peltosaunio ja piharatamo