Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Angelit

Dákkár lea Ijahis idja 2022: lávddi alde earret eará Emil Kárlsen, Angelit ja Bernt Mikkel Haglund juigiiguin – Talent stage fállá saji boahttevuođa násttiide

Eamiálbmogiid musihkkafestivála Ijahis idja lea almmustahttán dán jagáš prográmmas. Lávddi ala gorgŋot guhkes áigái Angelit ja vuosttaš geardde ovdamearkka dihte Emil Kárlsen.

Karigasniemeläinen Ánte Tenoranta aloitti varusmiespalveluksensa Ivalon rajajääkärikomppaniassa 4.7.2022.

Ánte Tenoranta oažžu skihpáris 50 euro, jus lea soahtebálvalusas Avvila rádjejeagárkompaniijas loahpa rádjái – "Dat lea viehka garra báiki"

Avvila rádjejeagárkompaniijas álggii fas ođđa áigodat, go soalddátálggut lávkejedje sisa rádjejeagárkompaniija uvssain. Okta sis lea gáregasnjárgalaš Ánte Tenoranta, geasa dehálamos lea oahppat birget hástaleaddjige birrasis.

Yle Saamen kesätyöntekijät Marianne Ketola, Sáárákáisá Seurujärvi ja Ida Grønmo seisovat kesäisen Tenojoen rannalla puupenkin edessä.

Yle Ođđasat báhcet geasseboddui – geasi áigge radio veaigesáddagis gullat ođđa jienaid ja Johtti radio johttá fas

Tv-ođđasat báhcet lupmui ja radios sirdásit geasseprográmmaide vuossárgga 20.6.

Hannu Kangasniemi

Ruošša daguid geažil anárlaš Hannu Kangasniemi nuppástuhtii oaivilis Nato ektui – naba maid jurddašit Yle Sámi gažadeapmái vástidan olbmot?

Anárlaš Hannu Kangasniemi guottihii guhká bealehisvuođa Ruošša ektui, muhto dál Suopma galggašii su mielas searvat Natoi. 70 proseantta Yle Sámi Nato-gažadeapmái vástidan olbmuin leat suinna ovttaoaivilis.

Tenon kalastus.

Stáhtaráđđi evttoha luossabivdogildosa boahtte geassái Deanu čázadahkii – alimus rievtti duomut eai rievdadan dili

Sámediggi lei gáibidan, ahte alimus rievtti duomuid ferte váldit vuhtii Deanu boahtte geasi guolástanmearrádusain.

Guovlovárren Eanodagas

Tukes dohkkehii ođđa guovlovárrema Eanodaga Ruoššačerrui málmma ohcama várás

Element92 Suomi -oasusfitnodat lea várren 283,72 njealjehaskilomehtera sturrosaš guovllu Eanodaga Ruoššačearus.

Suomen saamelaiskäräjien ensimmäisestä kokouksesta. Etualalla puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Sámedikki ollesčoahkkin ádjánii guvttiin áššiin olles beaivvi – gaskkas dat ii lean oba mearridanválddálašge

Sámediggi jienastii ollesčoahkkimis nu bušeahttaevttohusa sátnehámiin go maiddái sámegiela lávdegotti lahtuin.

Kollaasi, jossa vasemmassa reunassa Petra Laiti, keskellä Maria Aikio ja oikeassa reunassa Anni Koivisto.

Diehtemeahttunvuohta láhčá saji rasismii – sápmelaččaid vásihan rasisma lea iežaslágan, go das lea sáhka ovdagáttuin ja ráhkaduslaš rasismmas

Sápmelaččaide čujuhuvvo ain garra vaššiságat. Dat soaitá váikkuhit dasa, duostágo olmmoš almmolašvuođas muitalit sápmelašvuođastis. Rasismma vuostásaš vahkus geahččalit ságastallagoahtit daid áššiid birra almmolaččat.

Marja Påve / SVT Sápmi

Ruoŧa ráđđehus mieđihii lobi ásahit ruvke Gállokii – guovllu boazodoalli: "Min eallin ii dohkke masage, iige boazodoalus leat makkárge árvu"

Ráđđehusa mearrádus lea hirpmástuhttán viidát Ruoŧa beale Sámis ja dagahan fuola. Ruvke dárbbaša goit vel biraslobi ja ášši gieđahallan sáhttá ádjánit máŋga jagi.

Thomas Nilsen on Barents Observerin toimittaja Kirkkoniemessä.

Barentsin alueella toimiva verkkolehti näki jo kuukausia ennen sotaa muutoksen tiedonsaannissa Venäjällä: Ulkomaalaisille toimittajille ei puhuta

The Independet Barents Observer -verkkolehden päätoimittaja Thomas Nilsen kertoo, että journalismin tilanne Venäjällä on vaikea eivätkä venäläiset uskalla avata suutaan ulkomaalaisille toimittajille.

Psykiatrinen sairaanhoitaja Kaarin West istuu kivellä tunturimaisemassa Utsjoella keväisessä säässä.

Guldal jiena: ná sáhttá fidnet sámegielat hállanveahki máilbmedili morrašiidda – psykiatriijalaš buohccedivššár: "Livččii hui dehálaš, ahte ii báze okto"

Psykiatriijalaš buohccedivššára árggas oidno čielga dárbu oažžut ságastallanveahki sámegillii, go soahtedilli fuolastuhttá ja áŧestuhttá olbmuid, muitala Kaarin West.

Storyhunters Sápmi, ISFI, International sámi film institute, Ánne Lájlá Utsi, Liisa Holmberg

Guldal jiena: Muitalusbivdit johtet ohcamin muitalusaid, main dahket fiktiiva filmma – Storyhunters Sápmi álgán Guovdageainnus

Storyhunters dahje muitalusbivdit lea ISFI, Yle ja NRK ovttasbargu, man leat dál ráhkadeame Guovdageainnus. Internašunála sámi filbmainstituhta jođiheaddji Ánne Lájlá Utsi lea ilus prošeavttas, go das boahtá leat sámevuohta ja sámi oaidnu viidát mielde.

Tarja Länsman katsoo kameraan. Taustalla polttoaineen hinnat, jotka ovat todella korkealla Utsjoella.

Diesellihtter ii leat goassege ovdal leamaš ná divrras – ohcejohkalaš ii rásken vuolgit čuoiganlupmui máddelii divrras boaldámuša dihte

"Jallas", "issoras", "jáhkkemeahttun". Ná govvidit olbmot boaldámuša hatti Ohcejogas, gos boaldámušlihtteris galgá máksit juo badjel guokte ja bealle euro.

Lohiverkko roikkuu orrella Tenon rannassa

Deanu luossabivddu evttohit dohkkehit boahtte gease dušše árbevirolaš bivdosiiguin kultuvrralaš sivaid geažil

Evttohusa mielde buođuin oaččošii bivdit njeallje jándora ja firpmiin guokte jándora. Evttohusa mielde luosa ii oaččoše bivdit ollenge stákkuin.

Linda Tammela juontaa pohjoissaameksi ja Heli Huovinen inarinsaameksi Uuden Musiikin Kilpailun.

Ná čuovut Ođđa musihka gilvvu sámegielat láidestemiin lávvardaga

Suoma stuorámus musihkkagilvvu lea vejolaš čuovvut anáraš- ja davvisámegielat láidestemiin Yle Areena bokte miehtá máilmmi.

Inarin koululaisia oppitunnilla.

Lappis mánát eai šat dárbbat geavahit máskka skuvllas – Nubbi ii áiggo dan nuollat ja nubbi illuda go beassá fas vuoigŋat álkit

Bearjadaga rájes Lappi buohccedikšunbires vuođđoskuvlaoahppit eai leat dárbbašan geavahit máskkaid. Anára skuvlla 3.–4. luohkká ohppiin oassi illuda ja oassi áigu ain geavahit máskka.

Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp).

Sámediggeláhka riikkabeivviide árvalusa mielde giđđadálvve – riekteministtar: Gáibiduvvo politihkalaš hállu buot ráđđehusbellodagain

Riekteministtar ja sisministtar guktot lohkaba, ahte láhkaođasmahttin lea ádjánan vuđolaš válmmaštallama geažil. Riekteministeriija plána mielde láhkaevttohus galggai addot riikkabeivviide juo mannan skábmamánus, muhto dan vurdet ain.

Niillas Holmberg

Ođasmuvvan Unna Junná máhccá šearpmaide ustitvuođabeaivve

Unna Junná -mánáidprográmma sáddejuvvo 14.2. rájes vuossárggaid diibmu 8.35 TV2 ja Teema -kanálas, sihke Yle Areenas.

Suomen karttaan merkitty malminesintälupa-alue.

Supmii lea addon gaskaboddosaš doaibmagielddus Leahttáseanu málbmaohcamiidda – riikkaidgaskasaš TSS-komišuvdna dutká boazosámiid váidaga

Boazosámit váide vuosttas geardde TSS-komišuvdnii málbmaohcama dihte. Maiddái mánáidrivttiid komišuvdna dutká ášši.

Uuden musiikin kilpailun saamenkieliset juontajat Linda Tammela ja Heli Huovinen

Ođđa musihka gilvu láidestuvvo maid sámegillii – doaimmaheaddji guovttos vuordiba gealdagas gilvvohallama

Ođđa musihka gilvu UMK lea buot musihkadahkkiide rabas gilvvohallan, mas ohcet Suoma ovddasteaddji Eurovision-lávlungilvui.

Taina Pieski

Guldal jiena: Ohcejoga ođđa gielddahoavda Taina Pieski vuordá nana ovttasbarggu gieldda politihkalaš mearrideddjiiguin ja gieldalaččaiguin

Ohcejoga gielddas seailu nissonváldi go ođđa gielddahoavdan válljejuvvui filosofiija magisttar Taina Pieski, illuda gielddastivrra ságadoalli Uula Tapiola.

Totuus- ja sovintokomissio

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna čállingotti plánejeaddji virggiid ohce 13 olbmo

Čállingoddái gullet golbma plánejeaddji ja váldočálli.

Alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovatin tuottaja Diinu Bouras Ohvo.

Skábmagovat-filbmafestivála ovdabileahtaid leat vuovdán unnán dan maŋŋá go filbmafestivála mearridedje sirdit nehttii

Skábmagovat-filbmafestivála álgá ođđajagimánu 27. beaivve ja filmmat leat oaidnimis Skábmagovaid neahttalávddis guovvamánu 6. beaivvi rádjai.

Anne Kirste Aikio

Guldal jiena: Skábmagovaide bastet viimmat bálkkáhit ollesáigge bargi – filbmafestivála ovddidit dál badjel 160 000 euro veahkkeruđain

Sámi dáidaga doarjjasearvi háliida ovddidit Skábmagovat-filbmafestivála eambo ekologalut guvlui ja ordnet filbmačájáhusaid ja bargobájiid festivála olggobealde. Dan várás searvi sáhttá maid bálkkáhit bargiid, go oaččui stuorra veahkkeruđa Kone foanddas.

Paavi Franciscus vastaanottaa Suomalaisen ekumeenisen lähetystön Vatikaanissa

Bisma Jukka Keskitalo poava Franciscusii Vatikánas: "Girkut galggašedje átnut ándagassii sápmelaččain"

Bisma Jukka Keskitalo sáttagottis Vatikánas leaba maid Anára girkohearrá Tuomo Huusko ja sámebáhppa Mari Valjakka. Galledeami temán leamašan álgoálbmotáššit.

Sunna Siilasjoki 16:9

Vehádat vehádaga siste: Sunna Siilasjoki lea šaddan duođaštit iežas dáidduid go válljii elrávdnjebargguid ja bohccuid

Vehádat vehádaga siste -dokumeantaráiddu ođđasamos oassi muitala Sunna Siilasjoki birra, guhte lea cuvken ovdagáttuid nuorra nissoniid birra.

Hildá Länsman ja Viivi-Maria Saarenkylä Yhdysvalloissa alkuperäiskansalasten kanssa.

Sibelius-Akademiijas illudit hárvenaš miljon dollára ruhtaskeŋkejumis – čujuhuvvon eamiálbmogiid musihkkaovttasbargui

Priváhta buorredahkki skeŋkii miljon dollára skuvlejupmái, mas sápmelaččain ja eará eamiálbmogiin lea dehálaš rolla. Ruhtadoarjja lea čujuhuvvon eandalitge eamiálbmogiid ovttasbarggu ovddideapmái.

Sairaanhoitajat valmistautuvat menemään koronapotilaiden eristyshuoneisiin.

Ođđasamos dieđut koronavirusis: Sámeguovllu njoammunlogut njiedjan | Anára gielda juohká ruovttuteastaid skuvlalaččaide

Yle Sápmi beaiváda dán artihkkalii ođđasamos dieđuid koronavirusa dagahan dilis eandalit davvin.

Marko Jouste

Kuvddâl jiõn: Nuõrttsääʹmǩiõl alggkuurs riâžžât Oulu universiteeʹttest ougglõsõhttvuõđin

Oulu universiteeʹttest riâžžât nuõrttsääʹmǩiõl alggkuurs, koozz vuäitt vuässõõttâd ǩii täättas. Nuõrttsääʹmǩiõl uʹčteeʹl Miika Lehtinen smeʹllkâstt, što aaiʹjin da motivaatioin piʹrǧǧad puârast kuursâst.

Totuus- ja sovintokomissio. Kari Mäkinen, Hannele Pokka, Miina Seurujärvi, Heikki J. Hyvärinen ja Irja Jefremoff.

Stáhtaráđđi ohcá sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnii golbma plánejeaddji čállingoddái – kommišuvnna ságadoalli: "Jáhkán, ahte bargu boahtá leat lossat"

Bargu bistá duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna doaibmabaji áigge, nappo jagi 2023 loahpa rádjái. Bargosadji boahtá leat jáhkkimis Avvilis, árvala kommišuvnna ságadoalli Irja Jefremoff.

Skábmagovat-elokuvajuhlien taiteellinen johtaja Jorma Lehtola

Skábmagovat lágiduvvojit juo nuppádassii gáiddusin – dáiddalašjođiheaddji: "Eai báhcán olu molssaeavttut dán dilis"

Lágideaddjit gávnnahedje mannan bearjadaga veaigin, ahte festivála lágideapmi báikki alde Anáris lea veadjemeahttun koronaepidemiija geažil.

ihminen pitää käsissään kännykkää jonka ruudulla kielikylpy 2.0 sovellus

Hállanáican lea boahtteáiggis okta giellageavaheami lávddiin – dan háliidit viiddidit gokčat maid sámegielaid

Giellateknologa Børre Gaup muitala, ahte sii háliidit álggahit prošeavtta man ulbmil lea čohkket hállojuvvon giela viđa sámegillii. Das galggašii boahtteáiggis šaddat hupmanáicanteknologiija, mainna sáhtášii gohččut earret eará telefovnna.

Alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovatin tuottaja Diinu Bouras Ohvo.

Skábmagovaid leat ordnemin báikki ala Anárii, muhto eiseválddiid mearrádus soaitá vel ráddjet dáhpáhusa nehttii

Eamiálbmogiid filbmafestivála Skábmagovat galggašii ordnejuvvot Anáris 27.–30.1.2022. Vel ii leat goittotge sihkkar, šaddágo festivála muđui go neahtas, dasgo eiseválddit soitet čavget maid olgodáhpáhusaid guoskevaš mearrádusaid.

Girječálli Kirste Paltto.

Diibmá almmustuvve unnit sámegielat girjjit go dábáláččát – Kirste Paltto ođđaseamos girji láttai badjel 30 jagi: "Čállin lea guhkes proseassa"

Diibmá almmustuvve unnit sámegielat girjjit go dábáláččát. Stuorámus oassi diibmá almmustuvvan girjjiin leat mánáid- ja nuoraid girjjit.

Jari Jokela

Válgachat-ságastallamis badjánii jurdda sámegielat sode-bálvalanguovddáža ásaheamis – áššedovdi atná ságastallama mávssolažžan plánenbarggu dáfus

Yle vuosttas válgachat-ságastallamis čálašedje lagašbálvalusaid seailuma lassin sámegielagiid boahttevaš sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusain. Ságastallamis bohte ovdan iešguđetlágan jurdagat sámegielat bálvalusaid ovddideapmin.

WEB_Inari_Angeli_Karigasniemi SUOMI

Telia valitti Traficomin päätöksestä, joka velvoittaa teleyritykset rakentamaan toimivat puhelinyhteydet saamelaisalueen pohjoisosaan

Telian valitus ei vaikuta muiden teleyritysten velvollisuuteen korjata matkaviestinverkkoa tieosuudella Inarista Angelin kautta Karigasniemelle.

Ivalon terveyskeskuslääkäri Jaana Hylkinen työhuoneessaan.

Riŋgemat bohtet miehtá Lappi eanangotti – Avvila dearvvašvuođaguovddážis leat gergosat veahkehit birra jándora goit jagi 2024 loahpa rádjai

Avvila dearvvašvuođaguovddáža gohcci doaktárat veahkehit olbmuid viidát miehtá Lappi eanangotti. Áigi čájeha, mo bálvalusat ordnejuvvojit sode-ođastusa maŋŋá.

Saamen silta Utsjoella.

Oktiibuot logi evttohasa Ohcejoga gielddahoavdda virgái

Ohcejoga gielddahoavdan ohce ovccis. Dasa lassin okta olmmoš attii iežas miehtama virgái.

WEB_Inari_Angeli_Karigasniemi_saameksi

Telia váidán Traficom mearrádusas hukset buoret telefonfierpmi Áŋŋela ja Anárjoht guvlui – "Fierbmi mihtiduvvon boastut"

Vaikko telefitnodat Telia leage váidán johtolat- ja diehtojuohkindoaimmahat Traficom mearrádusa, de dat ii váikkut eará telefitnodagaid geatnegasvuhtii divvut telefonfieprmi geainnuin Anáris Áŋŋelii ja Áŋŋelis Gáregasnjárgii

Aslak Pieski istuu nahkaisella nojatuolilla kädet ristissä.

Suomas beassá dikšui Norgii máŋgga dilis ja dan sávvet joatkašuvvat sode-ođastusa maŋŋá – "Jallavuohta livččii jus dán vejolašvuođa ii geavahivččii"

Suomabealde beassá njealji dilis geavahit ránnjáriikka dearvvašvuođafuolahusa bálvalusaid. Dán artihkkalis beasat lohkat guovtti olbmo vásáhusaid ja das goas suomabealde lea vejolaš vuolgit Norgii dikšui.

Oriini Kaipara.

Aotearoa buoremus geahčadanáiggi tv-ođassáddaga láidestii vuosttas háve doaimmaheaddji, geas lea maorinissoniid árbevirolaš hearva gáibbis

Maoridoaimmaheaddji Oriini Kaipara šattai juovlabasiid vuosttas buoremus geahčadanáiggi tv-ođassáttaláidesteaddji, geas lea moko kauae nappo maorinissoniid árbevirolaš hearva gáibbis. Dát lea mearkkašahtti dáhpáhus maoriálbmoga almmolaš ovddasteami ektui riikkas.

Niillas Holmberg valko-mustassa saamenasussa.

Niillas Holmberg suomagielat romána luoikkahanvuoru gártá girjerájuin vuorddašit guhká – girjji fáttas boahtá maid sámegielat romána

Halla Helle -girji lea olaheamen maid fránskkagielat lohkkiid. Sámegielat lohkkitge besset girjji máilbmái, muhto nuppi geahččanguovllus.

kollása

Duodji, musihkka, luossaságat ja sámeoahpahusa dilli geasuhedje Yle Sámi radioguldaleddjiid ja ođasgehččiid vássán jagis

Loga dán artihkkalis, makkár jearahallamat ja videot geasuhedje Yle Sámi guldaleddjiid ja gehččiid dán jagi.

Eeva-Maarit Aikio

Vurkegohtet árbedieđu Deanu luossabivddus – seammás čielggadišgohtet luossamusea lágideami vejolašvuođaid

Ohcejoga gielddas leat ráđđádallan, makkár doaibmabijuid gielddas galggašedje dahkat vai gielda ealáskivččii. Ráđđádallamiin badjánii jurdda vurket luossabivddu árbedieđu.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle