Yle Sápmi - uusimmat sisällöt

Alkuperäiskansojen festari, Ijahis Idja tarjoaa musiikin ohella myös tanssitaidetta – katso tunnelmia festivaalin alkuillasta

Lauantain yksi pääesiintyjistä on norjalainen Felgen Orkester, joka on lähtöisin Karasjoelta. Bändin motto on lyhyesti Joik’n’roll.

Kahden saamenpukuisen naisen kädet on laskettu pöydälle Ylen makuullaan olevan mikrofonin viereen.

Yle Sámis álgá dálveáigi: Yle Ođđasat ja Yle Sámi iđit máhccet prográmmii

Sámi tv-ođđasat ja radio iđitsátta sáddejuvvojit fas vuossárgga rájes.

Kyttyrälohi on ravintolakeittiössä metallivadissa, ja vieressä on lohifileitä.

Kyttyrälohi voi olla tulevaisuuden arvokala Euroopassakin Alaskan tapaan – paistoimme ja maistoimme Tenosta pyydettyä vieraslajia

Heinäkuisena aamuna Tenon rantaravintolan pannulla tirisee voissa kaksi punertavaa pyrstöfilettä. Kokki testaa kyttyrälohta, koska Tenon lohta ei ole saanut vuosiin pyyntikiellon takia.

Geasseguossi teksti kuvan päällä. Taustalla kukka ja mehiläinen.

Yle Ođđasat ja Yle Sámi iđit báhcet geasseboddui – Geasseguossi máhccá fas prográmmii

Geassit šaddet rievdadusat prográmmaáiggiide tv:s ja radios. Yle Sámi geasseáigodat lea 19.6.–20.8.2023.

vasemmalta Hans Ravna-Pieski, Sáárákáisá Seurujärvi, Ruska Haavisto, Britt-Inga Näkkäläjärvi, alhaalla Jasmi Mäenpää

Yle Säämi kesipargeeh halijdeh oppâđ sámástiđ pyerebeht já rähtiđ puorijd mainâsijd

Yle Säämist láá vittâ kesipargee taan ive

40 jagi eallinbargu sámegielat doaimmaheaddjin – Ealli arkiivva áhčči Jouni Aikio báhcá ealáhahkii

Aikio lea bargoeallimis áigge geargan bargat buotlágan bargguid Yle sámegielat doaimmahusas. Dál son čáhkke saji nuorabuidda.

Kolmeen osaan jaettu kuva, jossa ensimmäisessä kaksi nuorta naista ottaa yhdessä selfietä. Toisessa kuvassa on lumista maisemaa Lapissa sijaitsevasta kylästä ja oikeanpuoleisessa kuvassa nuori nainen seisoo äänestyskopin sisällä. Kuva on otettu ylhäältä päin.

Kinosten keskellä, kampuksella ja kauppakeskuksessa – näin Suomi ennakkoäänestää

Ennakkoäänestys alkoi Suomessa keskiviikkona. Yle kävi tutustumassa erilaisiin äänestyspaikkoihin ja niiden äänestäjiin läpi maan.

Biisit vai porot, pohjoinen vai etelä? Pohjoissaameksi räppäävän Mihkku Laitin, 20, pitää päättää, jäädäkö juurilleen vai etsiä uusi alku

Kulttuurivieras, rap-artisti Yungmiqun elämä yhden pubin Utsjoella on hyvää, mutta etelän vetovoima vahva.

Per aspera ad astra - the endless fight for true equality. Shall we ever win?

Viron entisen presidentin Kersti Kaljulaidin tasa-arvoa käsitellyt puhe päätti Aurora-tapahtuman

Auroran teemoina on tänä vuonna ollut ilmasto ja tasa-arvo. Tapahtuman kaikkia keskusteluja on voinut seurata suorana Yle Areenassa. Tähän artikkeliin on koottu tapahtuman pääpuheenaiheita.

Neuvostoliittolainen ohjus putosi Inarinjärveen. Ihmiset ihmettelevät maaliohjuksen osaa Inarinjärven jäällä 2.2.1985

Poromies löysi Lapista ohjuksen 38 vuotta sitten – katso videolta, kuinka ohjusta nostetaan Inarijärvestä

Lapin syrjäisestä kolkasta tuli hetkeksi koko maailman keskipiste, kun kävi ilmi, että Inarijärveen oli pudonnut Neuvostoliiton ohjus.

Yleisradion liput liehuvat, taustalla Ylen linkkitorni.

Oikaisu tiistain 1.11.2022 Yle ođđasat -lähetyksen uutiseen

Oikaisu koskee uutista Angelin ja Inarijokivarren puhelinyhteyksiä.

Kuvakollaasi, naisen kasvot keskellä kuvaa, taustalla Saamen lipun värit ja kieliviikko sana eri saamen kielillä ja suomeksi kirjoitettuna

Miten sanot pohjoissaameksi heipat tai koltansaameksi kiitos? Tee Ylen kielitesti ja opi samalla jotain myös saamelaiskulttuurista

Buorre sámi giellavahkku! Hyvää saamen kielten viikkoa! Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä, mutta millaisia ne ovat? Tutustu niihin tämän testin kautta.

Janica Gauriloff lähikuvassa, podcast mainos.

Yle aloittaa maailman ensimmäisen koltansaamenkielisen podcast-ohjelman

Yle Saame aloittaa 8.11. koltansaamenkielisen uutis- ja ajankohtaisaiheisen podcast-ohjelman Mistä en puhuisi mummon kanssa (Mâʹst jiõm mainsteʹče ääkkain).

Yle Sápmissa elämäntyönsä tehnyt erikoistoimittaja ja uutisankkuri Kaisa Aikio jää eläkkeelle.

Saamenkielisistä uutisista tuttu tv-kasvo Kaisa Aikio on tehnyt elämäntyönsä saamen kansan äänenä: "Minulla on ollut maailman paras työ"

Yle Sápmin pitkäaikainen erikoistoimittaja ja uutisankkuri Kaisa Aikio siirtyy eläkkeelle. Kokonaan Aikio ei vielä työelämää jätä, vaan lupaa tulla jatkossakin avuksi tutulle työkentälle tarvittaessa.

Mánáidprográmma Unna Junná máhccá tv:i vuossárgga

Yle sámegielat mánáidprográmma Unna Junná oidnogoahtá vuossárgga jagi 2016 prográmmaosiiguin. Sámegiel sisdoallu mánáide ihtá maiddái olles áigge lasi Yle Areenai.

Yle Sámi legendáralaš Kaisa Aikio ealáhahkii – eallinbargu sámeálbmoga jietnan: "Virggálaš viissis olmmožin in álgge, muhto friija dáiddačeahppin"

Yle Sámi guhkesáigásaš spesiáladoaimmaheaddji ja ođaslohkki Kaisa Aikio lea báhcán ealáhahkii. Kaisa Aikio ii nagot goittotge heaitit ráhkis barggus oalát, baicce veahkeha bargoguimmiidis dárbbu mielde iežas nana vásáhusain.

Kalastaja Pedar Järvensivu, sitoo kaikki perhokalastukseen tarvittavat perhot.

Geasseguossi Pedar Järvensivu ráhkista luossabivddu ja čatná dolgevuokkaid bivdogildosis fuolatkeahttá: "Das lea iežaslágan friddjavuohta"

Pedar Järvensivu lea mánnávuođa rájes johtán guollebivddus, ja dat lea sutnje ain dehálamos vuohki golahit áiggi.

Yle bargagoahtá realityráiddu badjenuoraid eallimis – ohcá nuoraid mielde prográmmii

Ráiddu ulbmilin lea buktit boazodoallinuoraid jiena gullosii. Olbmot ráidui válljejuvvojit dán čavčča áigge.

Stuor-Stina eli Stina Larsdotter oli yli 2 metriä pitkä saamelaisnainen.

SR & SVT Sápmi: Beakkán Stuor-Stina dákterikkit gávdnojedje Karolinalaš instituhtas Ruoŧas – dál su bázahusaid gáibidit máhcahit ruovttoluotta Sápmái

Stuor-Stina nappo Stina Larsdotter lei issoras guhkes sámenisson, guhte gárttai Stockholbmii čájáhusgálvun 1800-logus. Su bázahusaid gádde duššan buollimis, muhto dál dat leat gávdnon.

Yle Sápmin toimittajat Xia Torikka ja Marianne Ketola Ijahis idja -festivaaleilla juontotehtävissä.

Yle Sápmi festiválaguovllus: Ijahis idja joatkašuvvá – streamguossin Angelit, Anna Näkkäläjärvi-Länsman ja Erke Eriksen

Nubbi festiválabeaivi lea álgán Ijahis ijas. Yle Sápmi lei mielde festiválabeaivvi álggus.

Johan Ivvar Gaup, Mikkel Mathis Hætta, Bernt Mikkel Haglund Ijahis idja -festivaaleilla

Yle Sápmi galledii Ijahis idja -festivála: bearjadaga vuordimis olu luohti iešguđetlágan musihkkastiillaiguin

Yle Sápmi sáddii njuolggosáddaga Ijahis ija festiválaguovllus bearjadaga. Geahča sáddaga dás.

Koltansaamen uusi kielioppikirja valmistui vuonna 2020.

Oanehaččat Sámis: Sámegielat oahppamateriála buvttadeapmái evttohit lasi ruđa | Sámiráđi girjjálašvuođabálkkašupmi Sara Vuolabii

Dán áššái beaivádit oanehis ođđasiid.

Käsikirjoittaja Marjaana Auranen 14. heinäkuuta Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa Helsingissä.

"Jouduin käymään läpi oman perheeni traumoja", sanoo kokonaan pohjoissaameksi ääninäytellyn videopelin käsikirjoittaja Marjaana Auranen

Skábma – Snowfall -videopelin käsikirjoittaja Marjaana Auranen kertoo Ylen 8 minuuttia -ohjelmassa, millaisiin sudenkuoppiin helposti astuu, jos tekee viihdetuotteen vähemmistökulttuurista ilman kyseiseen kulttuuriin kuuluvia tekijöitä.

Dákkár lea Ijahis idja 2022: lávddi alde earret eará Emil Kárlsen, Angelit ja Bernt Mikkel Haglund juigiiguin – Talent stage fállá saji boahttevuođa násttiide

Eamiálbmogiid musihkkafestivála Ijahis idja lea almmustahttán dán jagáš prográmmas. Lávddi ala gorgŋot guhkes áigái Angelit ja vuosttaš geardde ovdamearkka dihte Emil Kárlsen.

Karigasniemeläinen Ánte Tenoranta aloitti varusmiespalveluksensa Ivalon rajajääkärikomppaniassa 4.7.2022.

Ánte Tenoranta oažžu skihpáris 50 euro, jus lea soahtebálvalusas Avvila rádjejeagárkompaniijas loahpa rádjái – "Dat lea viehka garra báiki"

Avvila rádjejeagárkompaniijas álggii fas ođđa áigodat, go soalddátálggut lávkejedje sisa rádjejeagárkompaniija uvssain. Okta sis lea gáregasnjárgalaš Ánte Tenoranta, geasa dehálamos lea oahppat birget hástaleaddjige birrasis.

Oanehaččat Sámis: Šaddágo Áillohačča Sámiid eatnan duoddariid -luođis álbmotluohti? | Sámi artisttat ožžot saji Meidän Festivaalis | Ulla Pirttijärvi ja Ulda rahpet Etno-Espa Helssegis

Dán áššái beaivádit oanehis ođđasiid.

Yle Saamen kesätyöntekijät Marianne Ketola, Sáárákáisá Seurujärvi ja Ida Grønmo seisovat kesäisen Tenojoen rannalla puupenkin edessä.

Yle Ođđasat báhcet geasseboddui – geasi áigge radio veaigesáddagis gullat ođđa jienaid ja Johtti radio johttá fas

Tv-ođđasat báhcet lupmui ja radios sirdásit geasseprográmmaide vuossárgga 20.6.

Oanehaččat Sámis: Lappi ja Avvila bálgosiid ođđa njuovahat lea ožžon ruhtajuolludeami

Dán áššái beaivádit oanehis ođđasiid.

Ruošša daguid geažil anárlaš Hannu Kangasniemi nuppástuhtii oaivilis Nato ektui – naba maid jurddašit Yle Sámi gažadeapmái vástidan olbmot?

Anárlaš Hannu Kangasniemi guottihii guhká bealehisvuođa Ruošša ektui, muhto dál Suopma galggašii su mielas searvat Natoi. 70 proseantta Yle Sámi Nato-gažadeapmái vástidan olbmuin leat suinna ovttaoaivilis.

Stáhtaráđđi evttoha luossabivdogildosa boahtte geassái Deanu čázadahkii – alimus rievtti duomut eai rievdadan dili

Sámediggi lei gáibidan, ahte alimus rievtti duomuid ferte váldit vuhtii Deanu boahtte geasi guolástanmearrádusain.

Tukes dohkkehii ođđa guovlovárrema Eanodaga Ruoššačerrui málmma ohcama várás

Element92 Suomi -oasusfitnodat lea várren 283,72 njealjehaskilomehtera sturrosaš guovllu Eanodaga Ruoššačearus.

Suomen saamelaiskäräjien ensimmäisestä kokouksesta. Etualalla puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Sámedikki ollesčoahkkin ádjánii guvttiin áššiin olles beaivvi – gaskkas dat ii lean oba mearridanválddálašge

Sámediggi jienastii ollesčoahkkimis nu bušeahttaevttohusa sátnehámiin go maiddái sámegiela lávdegotti lahtuin.

Kollaasi, jossa vasemmassa reunassa Petra Laiti, keskellä Maria Aikio ja oikeassa reunassa Anni Koivisto.

Diehtemeahttunvuohta láhčá saji rasismii – sápmelaččaid vásihan rasisma lea iežaslágan, go das lea sáhka ovdagáttuin ja ráhkaduslaš rasismmas

Sápmelaččaide čujuhuvvo ain garra vaššiságat. Dat soaitá váikkuhit dasa, duostágo olmmoš almmolašvuođas muitalit sápmelašvuođastis. Rasismma vuostásaš vahkus geahččalit ságastallagoahtit daid áššiid birra almmolaččat.

Ruoŧa ráđđehus mieđihii lobi ásahit ruvke Gállokii – guovllu boazodoalli: "Min eallin ii dohkke masage, iige boazodoalus leat makkárge árvu"

Ráđđehusa mearrádus lea hirpmástuhttán viidát Ruoŧa beale Sámis ja dagahan fuola. Ruvke dárbbaša goit vel biraslobi ja ášši gieđahallan sáhttá ádjánit máŋga jagi.

Thomas Nilsen on Barents Observerin toimittaja Kirkkoniemessä.

Barentsin alueella toimiva verkkolehti näki jo kuukausia ennen sotaa muutoksen tiedonsaannissa Venäjällä: Ulkomaalaisille toimittajille ei puhuta

The Independet Barents Observer -verkkolehden päätoimittaja Thomas Nilsen kertoo, että journalismin tilanne Venäjällä on vaikea eivätkä venäläiset uskalla avata suutaan ulkomaalaisille toimittajille.

Psykiatrinen sairaanhoitaja Kaarin West istuu kivellä tunturimaisemassa Utsjoella keväisessä säässä.

Guldal jiena: ná sáhttá fidnet sámegielat hállanveahki máilbmedili morrašiidda – psykiatriijalaš buohccedivššár: "Livččii hui dehálaš, ahte ii báze okto"

Psykiatriijalaš buohccedivššára árggas oidno čielga dárbu oažžut ságastallanveahki sámegillii, go soahtedilli fuolastuhttá ja áŧestuhttá olbmuid, muitala Kaarin West.

Enni Similä ja Petra Laiti katsovat kameraan.

Guldal jiena: Petra Laiti jođihišgoahtá fas Suoma Sámi Nuoraid -searvvi

Dán jagi Suoma Sámi Nuoraid -searvvis leat olu dáhpáhusat, prošeavttat ja rájárasttildeaddji ovttasbargu. SSN galgá maid ávvudit 30–jagi bálgás.

Storyhunters Sápmi, ISFI, International sámi film institute, Ánne Lájlá Utsi, Liisa Holmberg

Guldal jiena: Muitalusbivdit johtet ohcamin muitalusaid, main dahket fiktiiva filmma – Storyhunters Sápmi álgán Guovdageainnus

Storyhunters dahje muitalusbivdit lea ISFI, Yle ja NRK ovttasbargu, man leat dál ráhkadeame Guovdageainnus. Internašunála sámi filbmainstituhta jođiheaddji Ánne Lájlá Utsi lea ilus prošeavttas, go das boahtá leat sámevuohta ja sámi oaidnu viidát mielde.

Perustuslakivaliokunta tapaamassa Saamelaiskäräjiä Inarissa.

Vuođđoláhkaváljagoddi galledii Sámedikki – deaivvadeamis gálle čađa sámediggeláhkaevttohusa

Vuođđoláhkaváljagottis lea vierrun galledit Sámedikki juohke válgabajis. Sihke vuođđoláhkaváljagotti ságadoalli ja Sámedikki ságadoalli leigga duđavaččat ságastallamiidda.

Inuiiti jotka erotettiin preheistään ja vietiin Tanskaan seitsemänkymmentä vuotta sitten kuuntelevat Tanskan pääministeri anteeksipyyntöä.

Tanska pyysi anteeksi inuiiteilta, jotka vietiin perheiltään 1950-luvulla – "Epäinhimillistä ja kunniatonta", luonnehtii pääministeri

Vuonna 1951 yhteensä 22 inuiittilasta vietiin perheiltään ja lähetettiin Grönlannista Tanskaan. Kokeilussa inuiittilapsista pyrittiin tekemään tanskalaisia.

Utti jeagárrykmeanta hárjehallá Avvila bálgosa guovllus soađi várás – nuorra soalddáhat ohppet seammás birget maid Sámi luonddus

Juohke jagi Utti jeagárrykmeanta hárjehallá Sámis. Soahtehárjehusaid leat plánen nu, ahte dát eai galgga hehttet guovllu bohccuid.

Danmárku ánui ándagassii inuihtain, geat gárte 1950-logus sosiálalaš iskkadeapmái – Stáhtaministtar: "Dat lei olmmošmeahttun ja gutneheapme"

Iskkadeamis inuihtamánáin galge dahkat danmárkulaččaid. Oktiibuot 22 máná váldojuvvojedje eret bearrašiin ja sáddejuvvojedje Kalaallit Nunaatas Danmárkui jagis 1951.

Tarja Länsman katsoo kameraan. Taustalla polttoaineen hinnat, jotka ovat todella korkealla Utsjoella.

Diesellihtter ii leat goassege ovdal leamaš ná divrras – ohcejohkalaš ii rásken vuolgit čuoiganlupmui máddelii divrras boaldámuša dihte

"Jallas", "issoras", "jáhkkemeahttun". Ná govvidit olbmot boaldámuša hatti Ohcejogas, gos boaldámušlihtteris galgá máksit juo badjel guokte ja bealle euro.

Lohiverkko roikkuu orrella Tenon rannassa

Lappis mánát eai šat dárbbat geavahit máskka skuvllas – Nubbi ii áiggo dan nuollat ja nubbi illuda go beassá fas vuoigŋat álkit

Bearjadaga rájes Lappi buohccedikšunbires vuođđoskuvlaoahppit eai leat dárbbašan geavahit máskkaid. Anára skuvlla 3.–4. luohkká ohppiin oassi illuda ja oassi áigu ain geavahit máskka.

Aihe: Yle Sápmi

Uusimmat artikkelit

Alkuperäiskansojen festari, Ijahis Idja tarjoaa musiikin ohella myös tanssitaidetta – katso tunnelmia festivaalin alkuillasta

Yle Sámis álgá dálveáigi: Yle Ođđasat ja Yle Sámi iđit máhccet prográmmii

Kyttyrälohi voi olla tulevaisuuden arvokala Euroopassakin Alaskan tapaan – paistoimme ja maistoimme Tenosta pyydettyä vieraslajia

Yle Ođđasat ja Yle Sámi iđit báhcet geasseboddui – Geasseguossi máhccá fas prográmmii

Yle Säämi kesipargeeh halijdeh oppâđ sámástiđ pyerebeht já rähtiđ puorijd mainâsijd

40 jagi eallinbargu sámegielat doaimmaheaddjin – Ealli arkiivva áhčči Jouni Aikio báhcá ealáhahkii

Kinosten keskellä, kampuksella ja kauppakeskuksessa – näin Suomi ennakkoäänestää

Biisit vai porot, pohjoinen vai etelä? Pohjoissaameksi räppäävän Mihkku Laitin, 20, pitää päättää, jäädäkö juurilleen vai etsiä uusi alku

Viron entisen presidentin Kersti Kaljulaidin tasa-arvoa käsitellyt puhe päätti Aurora-tapahtuman

Poromies löysi Lapista ohjuksen 38 vuotta sitten – katso videolta, kuinka ohjusta nostetaan Inarijärvestä

Oikaisu tiistain 1.11.2022 Yle ođđasat -lähetyksen uutiseen

Miten sanot pohjoissaameksi heipat tai koltansaameksi kiitos? Tee Ylen kielitesti ja opi samalla jotain myös saamelaiskulttuurista

Yle aloittaa maailman ensimmäisen koltansaamenkielisen podcast-ohjelman

Saamenkielisistä uutisista tuttu tv-kasvo Kaisa Aikio on tehnyt elämäntyönsä saamen kansan äänenä: "Minulla on ollut maailman paras työ"

Mánáidprográmma Unna Junná máhccá tv:i vuossárgga

Yle Sámi legendáralaš Kaisa Aikio ealáhahkii – eallinbargu sámeálbmoga jietnan: "Virggálaš viissis olmmožin in álgge, muhto friija dáiddačeahppin"

Geasseguossi Pedar Järvensivu ráhkista luossabivddu ja čatná dolgevuokkaid bivdogildosis fuolatkeahttá: "Das lea iežaslágan friddjavuohta"

Yle bargagoahtá realityráiddu badjenuoraid eallimis – ohcá nuoraid mielde prográmmii

SR & SVT Sápmi: Beakkán Stuor-Stina dákterikkit gávdnojedje Karolinalaš instituhtas Ruoŧas – dál su bázahusaid gáibidit máhcahit ruovttoluotta Sápmái

Yle Sápmi festiválaguovllus: Ijahis idja joatkašuvvá – streamguossin Angelit, Anna Näkkäläjärvi-Länsman ja Erke Eriksen

Yle Sápmi galledii Ijahis idja -festivála: bearjadaga vuordimis olu luohti iešguđetlágan musihkkastiillaiguin

Oanehaččat Sámis: Sámegielat oahppamateriála buvttadeapmái evttohit lasi ruđa | Sámiráđi girjjálašvuođabálkkašupmi Sara Vuolabii

"Jouduin käymään läpi oman perheeni traumoja", sanoo kokonaan pohjoissaameksi ääninäytellyn videopelin käsikirjoittaja Marjaana Auranen

Dákkár lea Ijahis idja 2022: lávddi alde earret eará Emil Kárlsen, Angelit ja Bernt Mikkel Haglund juigiiguin – Talent stage fállá saji boahttevuođa násttiide

Ánte Tenoranta oažžu skihpáris 50 euro, jus lea soahtebálvalusas Avvila rádjejeagárkompaniijas loahpa rádjái – "Dat lea viehka garra báiki"

Oanehaččat Sámis: Šaddágo Áillohačča Sámiid eatnan duoddariid -luođis álbmotluohti? | Sámi artisttat ožžot saji Meidän Festivaalis | Ulla Pirttijärvi ja Ulda rahpet Etno-Espa Helssegis

Yle Ođđasat báhcet geasseboddui – geasi áigge radio veaigesáddagis gullat ođđa jienaid ja Johtti radio johttá fas

Oanehaččat Sámis: Lappi ja Avvila bálgosiid ođđa njuovahat lea ožžon ruhtajuolludeami

Ruošša daguid geažil anárlaš Hannu Kangasniemi nuppástuhtii oaivilis Nato ektui – naba maid jurddašit Yle Sámi gažadeapmái vástidan olbmot?

Stáhtaráđđi evttoha luossabivdogildosa boahtte geassái Deanu čázadahkii – alimus rievtti duomut eai rievdadan dili

Tukes dohkkehii ođđa guovlovárrema Eanodaga Ruoššačerrui málmma ohcama várás

Sámedikki ollesčoahkkin ádjánii guvttiin áššiin olles beaivvi – gaskkas dat ii lean oba mearridanválddálašge

Diehtemeahttunvuohta láhčá saji rasismii – sápmelaččaid vásihan rasisma lea iežaslágan, go das lea sáhka ovdagáttuin ja ráhkaduslaš rasismmas

Ruoŧa ráđđehus mieđihii lobi ásahit ruvke Gállokii – guovllu boazodoalli: "Min eallin ii dohkke masage, iige boazodoalus leat makkárge árvu"

Barentsin alueella toimiva verkkolehti näki jo kuukausia ennen sotaa muutoksen tiedonsaannissa Venäjällä: Ulkomaalaisille toimittajille ei puhuta

Guldal jiena: ná sáhttá fidnet sámegielat hállanveahki máilbmedili morrašiidda – psykiatriijalaš buohccedivššár: "Livččii hui dehálaš, ahte ii báze okto"

Guldal jiena: Petra Laiti jođihišgoahtá fas Suoma Sámi Nuoraid -searvvi

Guldal jiena: Muitalusbivdit johtet ohcamin muitalusaid, main dahket fiktiiva filmma – Storyhunters Sápmi álgán Guovdageainnus

Vuođđoláhkaváljagoddi galledii Sámedikki – deaivvadeamis gálle čađa sámediggeláhkaevttohusa

Tanska pyysi anteeksi inuiiteilta, jotka vietiin perheiltään 1950-luvulla – "Epäinhimillistä ja kunniatonta", luonnehtii pääministeri

Utti jeagárrykmeanta hárjehallá Avvila bálgosa guovllus soađi várás – nuorra soalddáhat ohppet seammás birget maid Sámi luonddus

Danmárku ánui ándagassii inuihtain, geat gárte 1950-logus sosiálalaš iskkadeapmái – Stáhtaministtar: "Dat lei olmmošmeahttun ja gutneheapme"

Diesellihtter ii leat goassege ovdal leamaš ná divrras – ohcejohkalaš ii rásken vuolgit čuoiganlupmui máddelii divrras boaldámuša dihte

Deanu luossabivddu evttohit dohkkehit boahtte gease dušše árbevirolaš bivdosiiguin kultuvrralaš sivaid geažil

Perussuomalainen jäsen haastaa kielivaatimuksen aluevaltuuston saamen kielen lautakunnassa

Ná čuovut Ođđa musihka gilvvu sámegielat láidestemiin lávvardaga

Yle Sápmi čuovui: Sámediggi čoahkkanii jagi vuosttas dievasčoahkkimii – mearridii rahpat nuppi láhkačálli virggi

RKP saamen Klemetti Näkkäläjärvi arvostelee aluevaltuuston paikkajakoa

Saamelaiskäräjät kritisoi saamen kielen lautakunnan kokoonpanoa

Lappis mánát eai šat dárbbat geavahit máskka skuvllas – Nubbi ii áiggo dan nuollat ja nubbi illuda go beassá fas vuoigŋat álkit

Muualla Yle.fi:ssä