Aihe: kaupunkikehitys

Imatran kylpylä on kiinnostunut uimahallihankkeesta – Mansikkalaan hallia havittelevat kaupunkilaiset järjestävät mielenosoituksen

Imatran Kylpylä suhtautuu myönteisesti siihen, että uusi uimahalli rakennettaisiin kylpylän yhteyteen. Mansikkalan sijaintia kannattavat järjestävät mielenosoituksen ennen kaupunginvaltuuston kokousta.

Niemen satama pysyy lahtelaisten veneilijöiden kotisatamana – lähivuosina aluetta kehitetään miljoonilla euroilla

Teollisuuden poistuminen sataman vierestä tarjoaa mahdollisuuden kauan odotetun rantaraitin toteuttamiseen.

Heinola luottaa yritysvetovoimaansa – tyhjillä toimitiloilla kysyntää rakentamisen kallistuessa

Kaupunginjohtaja Jari Parkkonen näkee, että koko maakunta on löytänyt entistä valoisamman vireen.

Lahden Ranta-Kartanon parkkitalo lähdössä rakenteille – muut hankkeet yhä hämärän peitossa

Lahden kaupunki odottaa ratkaisuja Ranta-Kartanoa uudistavalta kiinteistökehitysyhtiöltä. Yhtiö on jo vuosia hahmotellut keskustan tuntumaan hyvinvointimatkailukeskusta, johon tulisi hotellin lisäksi muun muassa kylpylätiloja.

Pilvenpiirtäjien varjossa – radioessee Kalasatamasta muistuttaa sataman kolmesta vaiheesta

Satama, joka luo nahkansa kolmesti

Tehtävä aavikolla - suomalaisarkkitehdit mukana Ai Weiwein epäonnistuneessa projektissa

Ordos 100 oli arkkitehtien Big Brother Sisä-Mongoliassa

Aasian kehittyvät kaupungit

Löytyykö uusista keksinnöistä apua ympäristöongelmiin?

Tässä on #betonikuvakilpailun voittaja!

Vuoden betonikuva on valittu.

Mitä pitäisi tehdä taajamille?

Taajama on jotain kaupungin ja maaseudun välissä. Sitä voi pitää jopa suomalaisen ”hyvän elämän” ruumiillistumana, kaupungin ja maaseudun parhaat puolet yhdistävänä asumisen taiteena. Mutta jos taajamakysymystä katsoo vasten maailmanlaajuista resurssien niukkuutta, onkin kuva toinen. Ja silloin on syytä pohtia, kuinka voisimme tihentää taajamien sisäistä vuorovaikutusta. Toisin sanoen tehdä taajamista kyliä ja kaupunkeja – tai metsää.

Mihin nykypäivän kaupungissa tarvitaan toreja ja aukioita?

Kun kaupankäynti on siirtynyt toreilta pitkälti sisätiloihin, moni kaupunki on täynnä aukioita, jotka suurimman osan vuotta kumisevat tyhjyyttään. Millaisia toreja tarvitaan nykyään ja tulevaisuudessa, kun kaupungit muuttuvat? Kaupunki uusiksi -sarjan kolmannessa jaksossa arkkitehdit saavat tehtäväkseen herättää henkiin Jyväskylän aukiot.

Paikan henki lisää viihtymistä - ja nostaa hintoja

Mitä täytyy ottaa huomioon, kun suunnitellaan viihtyisiä ja ihmisten välistä kanssakäymistä vahvistavia kaupunkitiloja? Yksi keino on paikkojen hengen luominen, niin kutsuttu placemaking. Maailmalla se on yhä tärkeämpi osa uusien alueiden kehittämistä. Tosin hyvä henki nostaa myös kiinteistöjen hintoja, jolloin köyhimmät joutuvat usein muuttamaan pois.

Kerroksellista kaupunkia eli kuinka ottaa haltuun jättialue

Onko suuriluontoinen visiointi turhaa ja pitäisikö Oulun tyytyä olemaan tavallinen maakuntakeskus yksi muiden joukossa?

Oulu, pohjolan vai Länsi-Siperian pääkaupunki?

Kaupunki uusiksi -sarjan ensimmäisessä jaksossa arkkitehdit saapuvat Ouluun. 200-tuhannen asukkaan kaupungin tavoitteena on tulla pohjoisen metropoliksi. Arkkitehtien suunnittelukohteena on lähes joutomaaksi muuttunut valtava ratapiha.

Kaupunki muuttuu nopeammin kuin arvaatkaan

Suomessa vanhoja rakennuksia on vain vähän.

Kriitikko Otso Kantokorpi kiersi Taloraadin mukana Tallinnaa

Raadin vuonna 2011 arvioima arkkitehtuuri hätkähdyttää yhä