Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Kemijärven sellutehdashankkeen toimistoon murtauduttiin ja asiakirjoja hävitettiin

Kemijärven hyytyneen sellutehdashankkeen jälkipuinti saa uusia piirteitä. Hankkeen nykyisen vetäjän Vataset Teollisuuden mukaan yhtiön toimistoon tehtiin talvella murto ja sieltä hävitettiin asiapapereita.

Yhteismetsäomistuksen määrä jatkoi tasaista kasvua – eniten yhteismetsien pinta-ala kasvoi Lapissa

Kasvu on seurausta pitkäjänteisestä neuvontatyöstä, jota on tehty erityisesti Metsäkeskuksen ja Maanmittauslaitoksen hanketoimintana.

Suometsille suositellaan jatkuvaa kasvatusta, mutta onko Suomi valmis metsänhoidon muutoksiin? Asiantuntija: "Ihmiset ovat erittäin poteroituneita omiin näkemyksiinsä"

Suomessa on pitkään ollut yksi vallitseva metsänkäsittelytapa ja nyt sitä halutaan monipuolistaa. Ei ole yhtä oikeaa, vaan käsittely on valittava metsän mukaan.

Aktiivista ja kannattavaa metsätalouden harjoittamista kehitetään hankkeen avulla Lapissa

Hankkeen tärkeänä yleistavoitteena on yrittäjämäisen metsänomistuksen kehittäminen, edistäminen ja lisääminen.

Metsäkeskus kartoitti 70 000 hehtaaria Pieksämäen metsää – metsänomistajalle tieto on erittäin arvokasta

Yksityismetsän hoitotöiden tarpeiden arviointi hoituu jopa käymättä metsässä.

Miten harventaa talousmetsää, jossa asuu liuta liito-oravia? Suositun retkeilyalueen kupeessa Kokkolassa alkaa keväällä erityisen tarkasti suunniteltu hakkuu

EU:n Liito-orava LIFE-hanke tutkii, miten liito-oravan elinpiirin ja metsänhoidon voisi kivuttomasti yhdistää.

Hirvivahingoista maksettavat korvaukset vähenivät merkittävästi Pohjois-Karjalassa

Maakunnassa hirvivahinkokorvauksia maksetaan viime vuodelta 97 000 euroa.

Hirvivahinkokorvausten määrä romahti viime vuonna

Metsänomistajat hakivat hirvivahinkokorvauksia poikkeuksellisen vähän.

Hirvikorvauksia maksetaan Varsinais-Suomessa aiempaa enemmän

Korvaukset maksetaan metsänomistajille helmikuun aikana.

Kasvava puun kysyntä vauhdittaa metsänomistajien hakkuuaikeita Pohjois-Pohjanmaalla

Hakkuukiinnostuksen kasvun taustalla on niin isot kuin pienemmätkin investoinnit pohjoisen metsäteollisuuteen.

Hakkuuaikomuksissa oli Pohjois-Karjalan yksityismetsissä viime vuonna pientä kasvua

Hakkuuaikomukset kasvoivat vuoden takaisesta kaksi prosenttia.

Keski-Suomen yksityismetsien hakkuut kasvussa – markkinamuutokset heijastuivat metsänomistajien aikeisiin

Paperin kysyntä maailmanmarkkinoilla jatkoi viime vuonna laskuaan. Sen sijaan sellu ja kartonki pärjäsivät paremmin. 

Onnistunut metsitys uudistaa pusikkoisen pellon tai kuoritun turvesuon hiilinieluksi – Suomi kirittää ilmastotavoitteitaan tukirahalla

Suomen hiilinielua voisi lisätä jopa 100 000 hehtaarilla. Metsityksen toivotaan onnistuvan paremmin kuin takavuosina.

Metsien määräaikainen suojelu kiinnostaa metsänomistajia – asenteet metsiä kohtaan ovat muuttuneet

Ympäristötukisopimuksella metsänomistaja sitoutuu jättämään arvokkaan luontoympäristön hakkuiden ja metsänhoitotöiden ulkopuolelle kymmeneksi vuodeksi.

Valtion tuella lannoitettiin entistä enemmän Pohjois-Karjalan metsiä ja rakennettiin teitä

Valtaosa kemera-tuesta eli 2,1 miljoonaa euroa käytettiin nuorten metsien hoitoon.

Joulukuusi hankitaan joka toiseen suomalaiseen kotiin

Kotimainen ostokuusi on suosituin.

Silva metsänäyttely joutuu siirtymään kahdella vuodella

Metsäalan suurnäyttelyn valmistelu vaatii paljon töitä, jonka ei haluta valuvan hukkaan.

Syyskelirikosta on tullut pysyvä vitsaus metsätaloudelle – osa puukuljetuksista on pysähdyksissä

Pakkasia ja lumisadetta odotetaan metsätyömailla hartaasti. Odotukseen on totuttu viime vuosina.

Kirjanpainajatuhon riski kasvaa kesäksi, jos tuuli kaataa paljon puita talvella

Kirjanpainajakuoriainen ja lahoava puu kuuluvat metsän arkipäivään. Tuhoriski eläville kuusille niistä voi tulla, jos molempia on yhtä aikaa kovin runsaasti.

Kemera-lain odotetaan saavan jatkoa vuoteen 2023 saakka

Hallitus on antanut Kemera-lain jatkon lisäksi lakiesityksen metsityksen tukemisesta.

Eteläpohjalaisten kokeilu onnistui: kuusenpihkaa valutettiin koealalla 300 grammaa/puu – metsänomistajille kesän testit lupaavat lisätienestejä

Jos työmenetelmät saadaan kuntoon, pihkasta voi tulla metsänomistajille kannattavaa. Pihka on kysyttyä esimerkiksi kosmetiikkateollisuudessa.

Liito-oravan ja metsänomistajan edut yritetään yhdistää Kokkolan Trullevissa – hakkuukokeilut aloitetaan talvella

Trullevissa elelee paljon liito-oravia. Niille halutaan taata lisääntymis- ja ruokailupaikat ja myös kulku paikkojen välille.

Aila-myrskyn vahingot pelättyä pienemmät: Korvauskulut nousevat silti kymmeniin miljooniin euroihin

Eniten vahinkoilmoituksia on tehty Suomen länsirannikolta Turusta Kokkolaan.

Etelä-Savossa Aila-myrskyn uskotaan aiheuttaneen vahinkoja pelättyä vähemmän

Esimerkiksi paikallisten metsänhoitoyhdistyksien tietoon ei ole toistaiseksi tullut laajoja vahinkoja.

Metsänhakkuusuunnitelmia entistä vähemmän Pohjois-Pohjanmaalla

Sama tilanne on suurelta osin koko maassa. Syynä on koronapandemian aiheuttama talouskriisi.

Yksityismetsien hakkuut vähenemässä Keski-Pohjanmaalla

Aiotut hakkuut supistuivat maakunnassa 8 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Yksityismetsien hakkuuaikeet ovat hieman vähentyneet Satakunnasa

Ensiharvennusten hakkuuaikomukset puolestaan nousivat ennätystasolle.

Yksityiset metsänomistajat aikovat jättää hakkuita tekemättä

Suomen metsäkeskuksen mukaan syynä on koronapandemian aiheuttama talouskriisi.

Yksityismetsien hakkuut vähenemässä Keski-Suomessa – nuupahduksen taustalla koronan aiheuttama kysynnän väheneminen

Aiotut hakkuut ovat vähentyneet jopa parikymmentä prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Pohjois-Karjalan uusi heimopäällikkö Markus Hirvonen haluaa lopettaa puheet kurjasta Karjalasta – videolla hän kertoo, miten se onnistuu

Juuan kunnanjohtajana työskentelevä Markus Hirvonen on Pohjois-Karjalan uusi maakuntajohtaja.

Kaakkois-Suomen uuteen metsäohjelmaan voi nyt ottaa kantaa – tavoitteena on lisätä hiilen sidontaa ja lahopuiden määrää

Kaakkois-Suomen valmisteilla olevassa uudessa metsäohjelmassa todetaan, että kaakon metsiä halutaan käyttää myös jatkossa aktiivisesti.

Metsäneuvoston puheenjohtaja: Paltamon sellutehtaan puut löytyisivät sadan kilometrin säteeltä

Kajaanin paperitehtaan loppumisen jälkeen kainuulaisista metsistä on saatu myytyä puuta paljon vähemmän kuin olisi ollut mahdollista.

Päivö-myrskyn aiheuttamien tuhojen pelätään kasvattavan kirjanpainajien kantaa

Suomen metsäkeskus muistuttaa, että tyypillisesti kirjanpainajien runsastuminen liittyy myrskytuhoihin. 

"Uuno-myrskyn" metsätuhojen hintalappu nousee miljooniin

Satatuhatta mottia kaatanut myrsky oli kallis metsänomistajille.

Päivö-myrskyn jalkoihin jäi Pohjois-Karjalassa puuta arviolta 60 000 kuutiota

Metsäkeskuksen mukaan tuhot koostuvat lähinnä yksittäisistä voimakkaan tuulen kaatamista puista.

Päivö-myrskyn aiheuttamat metsätuhot jäivät melko pieniksi Pohjois-Savossa

Maakunnassa on kaatunut noin 60 000 kuutiometriä metsää.

Männyt näyttävät ruskeilta ja kuolleilta – ruskomäntypistiäinen on taas asialla

Ruskomäntypistiäisen suursyönti jatkuu tänäkin vuonna. Se tuhoaa männyn neulasia, mutta ei tapa puuta.

Kymmenen vuoden välein iskevä tuholainen tuli taas – syö koivut ja pihlajat hetkessä lehdettömiksi

Kotipuutarhoistakin ravintoa löytävän toukan torjuntakeinot ovat vähissä.

Kainuun ensimmäinen kuntavetoinen yhteismetsä perusteilla Kuhmoon

Yhteismetsän etuna on muun muassa kustannustehokkuus ja puun parempi hinta.

Maakuntahallituksella kaksi ehdokasta maakuntajohtajaksi: Hirvonen tai Niskanen

Maakuntahallitus päätyi esittämään valtuustolle maakuntajohtajaksi joko kunnanjohtaja Markus Hirvosta tai elinkeinojohtaja Anssi Niskasta.

Virustauti rokottaa ruskomäntypistiäiskantaa

Viime ja edellisvuonna pistiäiset tekivät tuhojaan laajoilla alueilla.

Valtion tukia metsänhoitotöihin haettu Etelä-Savossa selvästi normaalia enemmän

Erityisesti ovat kasvaneet ympäristötukien maksaminen.

Hirvivahinkoja korvataan Kainuussa yli 200 000 eurolla – summa tuplaantui edellisvuodesta

Hirvivahinkokorvausrahat tulevat valtion varoista, jotka kertyvät metsästäjien hirvilupamaksuista.

Hirvien tekemien vahinkojen määrä lähes puolittui Keski-Suomessa

Keski-Suomessa joudutaan tekemään täydennysviljelyä hirvivahinkojen takia noin 13 hehtaarin alalla.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle