Aihe: vaelluskalat

Tulevaisuudessa lohi nousee taas Tammerkoskeen, uskoo kalateistä aloitteen tehnyt Pekka Vuorinen

Merilohen nouseminen Tampereelle olisi paluu menneille vuosisadoille. Sen toteutuminen vaatisi, että peräti yhdeksän voimalan kohdalle Kokemäenjoen varrella rakennettaisiin kalatiet.

Kokemäenjoen vaelluskaloille halutaan palauttaa avoin reitti Selkämereltä Tampereelle asti

Kokemäenjoki-aloitteen mukaan joen varrella oleviin yhdeksän voimalan yhteyteen olisi rakennettava ohitusuomat vaelluskaloille.

Ylitornion Portimokoskelle rakennetaan kaksi luonnonmukaista kalatietä – vaelluskaloille mahdollisuus palata Tengeliönjoelle

Lapin ely-keskus rakennuttaa luonnonmukaisen kalatien Tengeliönjoen vanhaan uomaan. Luvan hakijoina rakentamiselle ovat olleet Tornionlaakson Voima Oy sekä Ylitornion ja Pellon kunnat.

Erittäin uhanalainen järvitaimen alkoi kutea tehtaan varjossa – padon ohittava luonnonmukainen uoma osoitti toimivuutensa

Kuivuudesta kärsineessä koskessa ei aiemmin virrannut kalojen kannalta riittävästi vettä, mutta ohitusuoma ratkaisi ongelman. Uoma on enemmän kuin pelkkä ohituskaista, sillä kalat myös kutevat uomassa.

Tornion- ja Simojoessa lohenpoikasten määrä on hyvällä tasolla – Könkämäenossa pohjoisin koskaan tehty havainto kutemisesta

Kesänvanhoja poikasia löydettiin koko Tornionjoella jokisuulta aina joen latvoille saakka sekä merkittävimmistä sivujoista. Simojoella kesänvanhojen poikasten arvioitu tiheys oli seurantahistorian korkein.

Hallitus haluaa vapauttaa kosken Heinävedellä, mutta törmäsi vastarintaan – nyt selvitysmies yrittää avata umpisolmua

Hallituksen tavoitteena on edelleen padon purku. Myös Luonnonvarakeskukselta on tilattu selvitys erityisesti ennallistamisen vaikutuksista järviloheen.

Heinävedellä on valtava pato, joka estää uhanalaisten kalojen lisääntymisen – padon purkaminen on nyt alueen kuntien käsissä

Padon purku on kirjattu hallitusohjelmaan, mutta rahoitusta moititaan rittämättömäksi. Palokin koskissa toimii voimalaitos, jonka omistajakunnista valtaosa miettii yhä kantaansa padon purkamiseen.

Tenon lohen kutukannat hiipuneet edelleen – kyttyrälohta nousi 10 kertaa enemmän kuin Atlantin lohta

Luonnonvarakeskuksen mukaan Tenon lohikannat ovat viidettä vuotta peräkkäin syvässä aallonpohjassa. Heikon tilanteen ennakoidaan jatkuvan myös ensi vuonna.

Tuusniemen kunta haluaa edistää lohikalojen nousua Palokin koskiin

Kunnanhallitus on evästänyt kunnan yhtiökokousedustajan vaikuttamaan lohikalojen nousun edistämiseksi Palokin koskiin.

Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio huolestui merituulivoiman vaikutuksista Tornionjoen loheen ja muihin vaelluskaloihin

Lausuntokierroksella olevassa rannikkostrategiassa esitetään, että fossiilisia polttoaineita korvattaisiin esimerkiksi merituulivoimalla.

Ennätykset paukkuvat harvinaisella lohijoella – ”Muutaman vuoden päästä voi olla kova ruuhka”, sanoo asiantuntija

Kaakkois-Suomen ely-keskuksen koekalastajat ovat äärimmäisen tyytyväisiä sähkökoekalastusten tuloksiin.

Heinäveden Palokin koskien vapauttamiseksi haetaan lisää painostuskeinoja

Palokin koskien vapauttamisen puolesta järjestetään soututempaus. Vapauttaminen on noussut esille myös valtuustoaloitteessa.

Vaalimaanjokeen rakennetaan jälleen uusia kutusoraikkoja ja poikaskivikkoja

Luumäeltä Miehikkälän ja Virolahden kautta Venäjälle virtaavaa Vaalimaanjokea on ennallistettu jo useiden vuosien ajan.

Raakku on supertärkeä virtavesien talkkari ja nyt se tarvitsee apuamme

Maailman vanhin eläin sinnittelee sukupuuttoa vastaan. Me voimme auttaa huolehtimalla virtavesistä ja vaelluskaloista.

Orpon hallitus haluaa vapauttaa teljetyn kosken Pohjois-Karjalassa, ja se on suoraa jatkoa Marinin politiikalle

Valtio käynnistää neuvottelut Heinäveden Palokin koskien vapauttamisesta. Virtavesien suojelu yhdistää yli puoluerajojen.

Joroisten Maaveden voimalaitoksen padot kunnostetaan ja vaelluskaloille tehdään nousuväylä

Savon Voima korjaa kanavan reunapadot. Vaelluskaloille tehdään voimalaitoksen ohittava nousuväylä Vasaralankosken vanhaan luonnonuomaan.

WWF tukee Vuonislahden osakaskunnan työtä vaelluskalojen hyväksi

Panda-palkinnon avulla rahoitetaan Ala-Kelvänjoessa sijaitsevan padon muutostöitä.

Iijoen vaelluskaloille rakennetaan tekoälyä hyödyntävä putkitie

Raasakan voimalan putkimaisen kalatien asennus on aloitettu. Samalla tutkitaan, miten myös tekoälyä hyödyntävä reitti toimii.

Luonnontilaiseksi kunnostettuun Runkausjokeen laskettiin yli 5 000 lohenpoikasta Tervolassa

Lohitalkoot -tapahtuma kokosi yhteen vaelluskalakantojen hyvinvoinnista huolta kantavia toimijoita ja päättäjiä. Lohi ei ole päässyt nousemaan ja laskemaan padotussa Kemijoessa vuosikymmeniin.

Vesilain uudistus toisi kiristyksiä kalatalousvelvoitteisiin vesivoimalaitoksille, mutta ei kaikille

Lapissa muutos koskisi alle viittä laitosta. Lakiin tulee kiristyksiä, jos oikeusministeriön valmistelema muutos tulee voimaan. Taustalla on halu elvyttää vaelluskalojen eli lähinnä lohien kantoja.

Sierilän voimalaitokselle myönnetty jatkoaika pysyy toistaiseksi voimassa – Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi valitukset

Suomen luonnonsuojeluliitto kertoi jo tiistaina valittavansa myös hallinto-oikeuden päätöksestä. Kemijoki oy:stä kerrotaan, että voimalaitoshankkeen tilannetta seurataan harkiten.

Partakoski kunnostettiin järvitaimenia varten – tutkimuksissa poikasia löydettiin vain kolme

Erittäin uhanalaisen järvitaimenen kannan elpyminen voi viedä jopa kymmenen vuotta, eikä siitä silti ole takeita.

Vaelluskaloille rakennettu uoma avattiin juhlavasti Varkaudessa

Ohitusuoman kautta kalat pääsevät kulkemaan kutupaikoilleen. Syksyn aikana valmistunut uoma on tähän astisista suurin Suomessa.

Jämsän Arvajankosken ja Sotkamon Sapsokosken kunnostustyöt valmistuivat – vaelluskaloille raivattiin uusia reittejä ja rakennettiin kutusoraikkoja

Koskien kunnostusten tuloksia on tarkoitus seurata.

Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio: Oulun merituulivoima voi olla riski Tornionjoen vaelluskaloille

Rajajokikomissio viittaa Luonnonvarakeskuksen lausuntoon, jonka mukaan tuulivoiman rakentaminen Tornion edustalle on riski uhanalaisille kalakannoille.

Jasper Pääkkönen laittoi arvovaltansa likoon – nyt hän saapui katsomaan, mitä sillä saatiin: "Tulokset ovat aivan uskomattomia"

Itärajalle on syntymässä uusi merkittävä lohijoki, jonka vapauttamisessa Jasper Pääkkösellä oli merkittävä osa. Vastaavaa järvilohikantaa ei löydy muualta Suomesta.

Tornionjokilaaksossa alkaa Euroopan suurin vesistön ennallistaminen – seitsemän vuoden aikana vapautetaan 3 000 km kalojen vaellusreittejä

Tornionjoen valuma-alueen luonnontilaisuuden kohentuminen myös lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kuten tulvavaaraa. Myös luontomatkailun ja kalastuksen edellytysten uskotaan paranevan.

Kemijoen sivuvesissä suuri kunnostuksen tarve

Ojitus on aiheuttanut esimerkiksi kutu- ja poikastuotantoalueiden katoamista uomien lietyttyä.

Vaelluskalojen kulku helpottui Ulvilan Harjunpäänjoessa

Haarjunpäänjoessa on huhkittu viime syksystä lähtien vaelluskalojen ympäristön parantamiseksi. Kunnosstushankkeen toinen osa saatiin valmiiksi elokuun lopulla.

Tekoälyä hyödyntävä kalatiekeksintö on auttanut Leppikosken voimalan yli jo 12 800 kalaa – kutuvesilleen nousee myös uhanalainen järvitaimen

Fortumin Leppikosken voimalaitos on tähän asti tukkinut tien Oulujärvestä Kiehimänjokea ylös pyrkiviltä taimenilta. Voimayhtiö on saanut rohkaisevia kokemuksia ensimmäistä kertaa koko kesän käytössä olleesta kalatiestä.

Joensuun kaupunginkoskien kunnostus alkaa

Noin 100 000 euroa maksavan urakan vetovastuussa on Joensuun kalastuskunta.

Kuhmon Kaarneenkoskea kunnostetaan talkoilla – kaloille tehdään uusia kutusoraikkoja, joissa ne voivat lisääntyä

Kunnostustöiden tavoitteena on mahdollistaa vaelluskalojen, lähinnä luonnontilaisen taimenen, lisääntyminen Kaarneenkoskella.

Järvitaimenet pääsevät kohta uimaan Arvajankosken läpi Jämsässä – UPM on aloittanut koskireitin kunnostustyöt

Tarkoituksena on parantaa uhanalaisen järvitaimenen elinoloja ja tasoittaa vedenpinnan vaihtelua alueella. Kunnostustyö tulee kestämään muutaman kuukauden eikä töistä pitäisi aiheutua haittaa asukkaille.

Iijoelle rakennettiin Suomen ensimmäinen väylä, joka mahdollistaa vaelluskalojen poikasten siirtymisen patojen ohi alajuoksulle

Iijoen Haapakoskella avattiin maanantaina Suomen ensimmäinen kalojen alasvaellusreitti. Se mahdollistaa voimalaitoksen yläpuolella kasvaneiden lohen ja taimenen vaelluspoikasten pääsyn alajuoksulle.

Sotkamon Sapsokosken kunnostustyöt valmistuivat etuajassa

Kunnostus eteni suunnitelmien mukaisesti. Nyt toiveena on, että uhanalainen järvitaimen ottaa tänä kesänä tehdyt kutupaikat omakseen.

Rajajokikomissio on huolissaan Kalixin tuulivoimapuiston vaikutuksista vaelluskaloihin

Komission mukaan tuulivoimapuiston vaikutukset rajajoen lohiin ja meritaimeniin on tarpeen tutkia tarkasti.

Puumalassa Peukalojokeen kunnostetaan vaelluskalojen väylä kohti Saimaata

Virtavedet ovat elintärkeitä uhanalaisille vaelluskaloille.

Lohi ei ole löytänyt Isohaaran kalateihin tänä kesänä – Lohijokitiimi perää yhä ratkaisua voimalaitoksen katkokäyttöön

Kemijoen Isohaaran voimalaitoksen katkokäyttö on vuodesta toiseen noussut tapetille, kun kalateiden toimivuutta on puntaroitu. Voimayhtio PVO kertoo satsaavansa Isohaaraan jatkossa.

Sähkökoekalastus on antanut lupaavia merkkejä lohenpoikasten selviytymisestä Tervolan Runkausjoella – jokiosuus kunnostettiin vuosi sitten

Kemijoki Oy:n mukaan lohenpoikasia on löytynyt kaikilta koealoilta. Merkkejä on myös taimenen ja harjuksen levittäytymisestä uusille alueille.

Ankeriaan pyyntirajoitus vain hätäapua – kalaportaat ehkä pelastaisivat lajin

1. elokuuta 2022 lähtien lajia saa pyydystää enää vain heinäkuussa.

Vuosia vaadittu Palokin voimalan purkaminen ei ole kalatutkijasta tärkeintä arvokaloille Heinävedellä

Vapakalastajien määrä pienemmäksi, kevään kahluurajoitusta pidemmäksi ja koskien sekä sivupurojen uomien kunnostusta. Nämä toimet elvyttäisivät tutkijan mukaan taimen- ja järvilohikantoja Heinävedellä.

Tornionjoelle noussut isoa kalaa, kosseja vielä odotellaan

Luken erikoisasiantuntija Ville Vähä kertoo, että tälle kesälle Tornionjokeen ei ole vielä noussut lainkaan kosseja eli yhden merivuoden koiraslohia.

Kiinteä kiinniottolaite nappasi yli sata järvilohen vaelluspoikasta

Tutkijan mielestä järvilohi- ja järvitaimensmolttien kiinniottolaitetta Lieksanjoessa on syytä kehittää lisää.

Kemijoen kalatalousvelvoitteen muutoksesta saadaan päätös aikaisintaan ensi vuonna

Lapin ely-keskuksen hakemus on ollut Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsiteltävänä jo yli viisi vuotta. Avin mukaan hakemuksen käsittely on jo tähän mennessä vaatinut valtavasti työtä.

Helsingin tavoitteena on purkaa Vanhankaupunginkosken pato – asiantuntija: pato estää täysin taimenten nousun Vantaanjokeen

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti keskiviikkoiltana, että kaupunki alkaa selvittää, voitaisiinko Vanhankaupunginkosken pato purkaa. Kosken länsihaarassa oleva pato estää täysin taimenten nousun Vantaanjokeen.

Ähtävänjoen kalatien rakentaminen viivästyy – hanke seisoo korkeiden kustannusten vuoksi

Kiinnostusta kalatien saamiseksi jokeen kyllä on, mutta ei rahaa. Pelkästään urakan ensimmäinen etappi maksaisi jo yli miljoona euroa.

Lohen nousu on alkanut – Simojoen laskurissa 77 kalaa viidessä päivässä

Lohet ovat saapuneet Lapin jokiin lähestulkoon täsmällisessä aikataulussa. Simojoella ensimmäiset nousukalat näkyivät laskurissa muutaman päivän keskimääräistä myöhemmin. Tornionjoelta ei vielä ole tilastoa.

Vapaana virtaava Vanhankaupunginkoski sai taakseen nyt myös Helsingin kaupunginhallituksen – pitkään kiistelty padon purkaminen etenee

Tavoitteena on, että asian ratkaisuehdotukset ja aikataulu jatkosuunnittelulle olisivat valmiita helmikuussa 2023.

Rautjärvellä sijaitsevan Hiitolanjoen vapauttaminen palkittiin kansainvälisesti – esimerkki inspiroivasta jokien kunnostustyöstä

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö on saanut kansainvälisen palkinnon Rautjärvellä sijaitsevan Hiitolanjoen vapauttamisesta. Kangaskosken padon purkaminen nostettiin parhaaksi monien Euroopan jokien padonpurkuprojektien joukosta.

Sipoonjoen uhanalaisille taimenille koittavat paremmat ajat – moni muu kala lyö vielä päätään seinään Suomen tuhansilla padoilla

Suomessa on ainakin 5500 erilaista patoa. Niistä noin puolet estää vaelluskalojen nousun kutupaikoille kotijokiinsa. Turhia patoja pyritään nyt purkamaan, jotta uhanalaiset kalakannat elpyisivät.