Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Keskiyön auringossa kylpevä maisema Ylitornion Aavasaksanvaaralta etelään katsottuna, keskellä Tornionjoki.

Tornionjokilaaksossa alkaa Euroopan suurin vesistön ennallistaminen – seitsemän vuoden aikana vapautetaan 3 000 km kalojen vaellusreittejä

Tornionjoen valuma-alueen luonnontilaisuuden kohentuminen myös lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kuten tulvavaaraa. Myös luontomatkailun ja kalastuksen edellytysten uskotaan paranevan.

Purovesistön kunnostusta

Kemijoen sivuvesissä suuri kunnostuksen tarve

Ojitus on aiheuttanut esimerkiksi kutu- ja poikastuotantoalueiden katoamista uomien lietyttyä.

Uutisvahdin läheltä-listan markkinointikuva, jossa kartta

Vaelluskalojen kulku helpottui Ulvilan Harjunpäänjoessa

Haarjunpäänjoessa on huhkittu viime syksystä lähtien vaelluskalojen ympäristön parantamiseksi. Kunnosstushankkeen toinen osa saatiin valmiiksi elokuun lopulla.

Leppikosken voimalaitos Paltamossa kuvattu eteläpuolelta droonilla.

Tekoälyä hyödyntävä kalatiekeksintö on auttanut Leppikosken voimalan yli jo 12 800 kalaa – kutuvesilleen nousee myös uhanalainen järvitaimen

Fortumin Leppikosken voimalaitos on tähän asti tukkinut tien Oulujärvestä Kiehimänjokea ylös pyrkiviltä taimenilta. Voimayhtiö on saanut rohkaisevia kokemuksia ensimmäistä kertaa koko kesän käytössä olleesta kalatiestä.

Itäkoski virtaa hitaasti Joensuussa.

Joensuun kaupunginkoskien kunnostus alkaa

Noin 100 000 euroa maksavan urakan vetovastuussa on Joensuun kalastuskunta.

Läheltä-juttuihin tarkoitettu grafiikka

Kuhmon Kaarneenkoskea kunnostetaan talkoilla – kaloille tehdään uusia kutusoraikkoja, joissa ne voivat lisääntyä

Kunnostustöiden tavoitteena on mahdollistaa vaelluskalojen, lähinnä luonnontilaisen taimenen, lisääntyminen Kaarneenkoskella.

Kaivinkone on purkanut vanhan pumppaamorakennuksen.

Järvitaimenet pääsevät kohta uimaan Arvajankosken läpi Jämsässä – UPM on aloittanut koskireitin kunnostustyöt

Tarkoituksena on parantaa uhanalaisen järvitaimenen elinoloja ja tasoittaa vedenpinnan vaihtelua alueella. Kunnostustyö tulee kestämään muutaman kuukauden eikä töistä pitäisi aiheutua haittaa asukkaille.

Vaelluskalojen kulkuväylä Iijoella.

Iijoelle rakennettiin Suomen ensimmäinen väylä, joka mahdollistaa vaelluskalojen poikasten siirtymisen patojen ohi alajuoksulle

Iijoen Haapakoskella avattiin maanantaina Suomen ensimmäinen kalojen alasvaellusreitti. Se mahdollistaa voimalaitoksen yläpuolella kasvaneiden lohen ja taimenen vaelluspoikasten pääsyn alajuoksulle.

Sapsokoski virtaa,taustalla näkyy puita ja taivas.

Sotkamon Sapsokosken kunnostustyöt valmistuivat etuajassa

Kunnostus eteni suunnitelmien mukaisesti. Nyt toiveena on, että uhanalainen järvitaimen ottaa tänä kesänä tehdyt kutupaikat omakseen.

Tuulivoimaturbiinin propellit.

Rajajokikomissio on huolissaan Kalixin tuulivoimapuiston vaikutuksista vaelluskaloihin

Komission mukaan tuulivoimapuiston vaikutukset rajajoen lohiin ja meritaimeniin on tarpeen tutkia tarkasti.

Mies kaataa ämpäristä soraa pieneen jokeen.

Puumalassa Peukalojokeen kunnostetaan vaelluskalojen väylä kohti Saimaata

Virtavedet ovat elintärkeitä uhanalaisille vaelluskaloille.

Lohi nousee Oulujoessa Merikosken voimalaitoksen kalaportaita pitkin

Lohi ei ole löytänyt Isohaaran kalateihin tänä kesänä – Lohijokitiimi perää yhä ratkaisua voimalaitoksen katkokäyttöön

Kemijoen Isohaaran voimalaitoksen katkokäyttö on vuodesta toiseen noussut tapetille, kun kalateiden toimivuutta on puntaroitu. Voimayhtio PVO kertoo satsaavansa Isohaaraan jatkossa.

Kaksi henkilöä koekalastaa joella.

Sähkökoekalastus on antanut lupaavia merkkejä lohenpoikasten selviytymisestä Tervolan Runkausjoella – jokiosuus kunnostettiin vuosi sitten

Kemijoki Oy:n mukaan lohenpoikasia on löytynyt kaikilta koealoilta. Merkkejä on myös taimenen ja harjuksen levittäytymisestä uusille alueille.

Ankerias kuljetusaltaassa.

Ankeriaan pyyntirajoitus vain hätäapua – kalaportaat ehkä pelastaisivat lajin

1. elokuuta 2022 lähtien lajia saa pyydystää enää vain heinäkuussa.

Kermankoski on Heinäveden reitin tärkein lohikoski, jossa taimen kutee ja joskus siinä havaitaan järvilohiakin.  Koski on myös suosittu kalastuspaikka.

Vuosia vaadittu Palokin voimalan purkaminen ei ole kalatutkijasta tärkeintä arvokaloille Heinävedellä

Vapakalastajien määrä pienemmäksi, kevään kahluurajoitusta pidemmäksi ja koskien sekä sivupurojen uomien kunnostusta. Nämä toimet elvyttäisivät tutkijan mukaan taimen- ja järvilohikantoja Heinävedellä.

Veikka Körkkö esittelee juuri pyytämäänsä lohta Tornionjoen rannalla Pellossa

Tornionjoelle noussut isoa kalaa, kosseja vielä odotellaan

Luken erikoisasiantuntija Ville Vähä kertoo, että tälle kesälle Tornionjokeen ei ole vielä noussut lainkaan kosseja eli yhden merivuoden koiraslohia.

joki, jossa kelluva kalojen seuranta-antenni. Antennissa köysi. Sivulla voimalaitos.

Kiinteä kiinniottolaite nappasi yli sata järvilohen vaelluspoikasta

Tutkijan mielestä järvilohi- ja järvitaimensmolttien kiinniottolaitetta Lieksanjoessa on syytä kehittää lisää.

Isohaaran voimalaitos Keminmaassa

Kemijoen kalatalousvelvoitteen muutoksesta saadaan päätös aikaisintaan ensi vuonna

Lapin ely-keskuksen hakemus on ollut Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsiteltävänä jo yli viisi vuotta. Avin mukaan hakemuksen käsittely on jo tähän mennessä vaatinut valtavasti työtä.

Vanhankaupunginkosken pato Vantaanjoessa

Helsingin tavoitteena on purkaa Vanhankaupunginkosken pato – asiantuntija: pato estää täysin taimenten nousun Vantaanjokeen

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti keskiviikkoiltana, että kaupunki alkaa selvittää, voitaisiinko Vanhankaupunginkosken pato purkaa. Kosken länsihaarassa oleva pato estää täysin taimenten nousun Vantaanjokeen.

Man i dykardräkt står i ett vattendrag.

Ähtävänjoen kalatien rakentaminen viivästyy – hanke seisoo korkeiden kustannusten vuoksi

Kiinnostusta kalatien saamiseksi jokeen kyllä on, mutta ei rahaa. Pelkästään urakan ensimmäinen etappi maksaisi jo yli miljoona euroa.

Kaikuluotainta ollaan asentamassa Simojoeen, kuvassa pari sukellusasuista ihmistä ja luotain.

Lohen nousu on alkanut – Simojoen laskurissa 77 kalaa viidessä päivässä

Lohet ovat saapuneet Lapin jokiin lähestulkoon täsmällisessä aikataulussa. Simojoella ensimmäiset nousukalat näkyivät laskurissa muutaman päivän keskimääräistä myöhemmin. Tornionjoelta ei vielä ole tilastoa.

Helsingin Vanhankaupunginkoskella vesi kuohui aurinkoisena kevätpäivänä.

Vapaana virtaava Vanhankaupunginkoski sai taakseen nyt myös Helsingin kaupunginhallituksen – pitkään kiistelty padon purkaminen etenee

Tavoitteena on, että asian ratkaisuehdotukset ja aikataulu jatkosuunnittelulle olisivat valmiita helmikuussa 2023.

Vesi virtaa joessa, josta on purettu pato pois.

Rautjärvellä sijaitsevan Hiitolanjoen vapauttaminen palkittiin kansainvälisesti – esimerkki inspiroivasta jokien kunnostustyöstä

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö on saanut kansainvälisen palkinnon Rautjärvellä sijaitsevan Hiitolanjoen vapauttamisesta. Kangaskosken padon purkaminen nostettiin parhaaksi monien Euroopan jokien padonpurkuprojektien joukosta.

Brobölen pato Sipoonjoella estää kalojen nousun kutupaikoille. Viereinen kalatiekin kuivuu välillä niin pahasti, että kaloille ei riitä vettä uimiseen.

Sipoonjoen uhanalaisille taimenille koittavat paremmat ajat – moni muu kala lyö vielä päätään seinään Suomen tuhansilla padoilla

Suomessa on ainakin 5500 erilaista patoa. Niistä noin puolet estää vaelluskalojen nousun kutupaikoille kotijokiinsa. Turhia patoja pyritään nyt purkamaan, jotta uhanalaiset kalakannat elpyisivät.

Kemijoen Isohaaran voimalaitokset ilmakuvassa pohjoista kohti.

Kunta saattaa myydä Isohaaran vaelluskalatiet

Keminmaan kunta selvittää, kannattaisiko Isohaaran kaksi kalatietä myydä sähköyhtiö Pohjolan Voimalle. Kunnan mukaan PVO voisi paremmin investoida kalateihin, jos se omistaisi ne.

Vanhankaupunginkosken länsihaarassa on pato, joka aiheuttaa kulkuesteen vaelluskaloille.

Hollantilainen patoasiantuntija tuli Suomeen ja vaikuttui – Helsingin tunnetuin koski on esimerkki uudesta kansainvälisestä ilmiöstä

Euroopassa ja Yhdysvalloissa on purettu jo tuhansia patoja. EU-komission ohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi 25 000 kilometriä vapaana virtaavaa jokea vuoteen 2030 mennessä.

1-vuotiaat lohen ja tamenen poikaset on helppo erottaa toisistaan. Alla vaaleampi lohi ja yllä punapilkkuinen taimen.

Iijoen Raasakan luonnonuomassa jatketaan työtä vaelluskalojen ja nahkiaisen luontaisen kierron palauttamiseksi

Jo edellisestä hankkeesta saatiin hyviä kokemuksia, nyt opimukseen päästiin uoman kehittämisestä vuosien 2022–2023 aikana.

Verkoilla saadut kaksi ahventa ja yksi ahven jäällä.

Vapaa-ajankalastajat pettyivät käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmisteluun – "Kalavarojen rajallisuutta ei ole suunnitelmissa tunnistettu"

Vuoden kalatalousalue 2021 -tunnustusta ei jaeta tänä vuonna. Suomen Vapaa-ajankalastajien mukaan valintaa ei tehty, koska kalatalousalueiden toiminnan yleinen taso erityisesti käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa on ollut muutamia valonpilkahduksia lukuun ottamatta pettymys.

Talvinen Vanhankaupunginkoski Matinkaaren sillalta kuvattuna.

Vanhankaupunginkosken pato aiotaan purkaa Helsingissä – vastakkain ovat vaelluskalat ja juridiset pykälät

Vanhankaupunginkoski on maisemallisesti arvokas alue. Vantaanjoki voisi olla vaelluskaloille hyvä kutupaikka, mutta nyt ne eivät pääse padosta ohi.

Taivalkosken voimalaitos Keminmaassa kuvattuna tammikuussa 2022

Vaelluskala-aktiivit kritisoivat Kemijoen kalatiesuunnitelmaa – myös tutkijat pitäisivät luonnonmukaista uomaa parempana ratkaisuna

Taivalkosken voimalaitokseen suunnitellaan 700 metrin kalauomaa. Hanketta arvostelevien mielestä vesivoimayhtiön pitäisi rakentaa uoma, jossa hyödynnettäisiin ympäristövirtaamia ja joka mahdollistaisi myös jokiluonnon elpymisen.

Talvinen Vanhankaupunginkoski Matinkaaren sillalta kuvattuna.

"Uimaranta tuhoutuu ja simpukat kuolevat" – Helsingin Vanhankaupunginkosken padon purkamisesta liikkuu virheellisiä väitteitä, tarkistimme faktat

Somekeskusteluissa pyörii vuodesta toiseen uhkakuvia ja väitteitä, jotka ovat vanhentuneita tai eivät muuten pidä paikkaansa. Kokosimme keskeiset väitteet ja pyysimme niihin kuuden eri asiantuntijan näkemykset.

kaivinkone siirtää kivenlohkareita Hauhiankoskella

Hauhiankoski virtaa taas vapaana Miehikkälässä – kunnostustyöt palkittiin viime vuoden parhaana ympäristötekona

Jokea on kunnostettu esimerkiksi siten, että se on palautettu vanhaan uomaansa, mikä on tuonut Vaalimaanjokeen nouseville kaloille uutta elintilaa.

SDP:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä istumassa omalla paikallaan eduskunnan istuntosalissa.

Lappilaiset kansanedustajat Taivalkosken voimalaitoksen kalauomasta: "Olemme erittäin iloisia, että nyt otettiin askeleita eteenpäin"

Lappilaiset kansanedustajat iloitsevat Taivalkosken voimalaitoksen kalauoman luvitusprosessin käynnistämisestä.

Taivalkosken voimalaitos Keminmaassa kuvattuna tammikuussa 2022

Vesivoimayhtiö haluaa rakentaa ensimmäisen kalauoman Kemijoen alajuoksulle ja se ilahdutti jokivartiset: "Toivotaan, että asia menee eteenpäin"

Kemijoki Oy:ltä on vaadittu toimivien ohitusratkaisujen rakentamista Kemijoen kaikkiin voimalaitoksiin. Nyt 700 metriä pitkä kalauomaratkaisu on edennyt luvitusvaiheeseen joen alajuoksulla Keminmaassa.

1-vuotiaat lohen ja taimenen poikaset on helppo erottaa toisistaan. Vasemmalla vaaleampi lohi ja oikealla punapilkkuinen taimen.

Varkaudessa alkaa kesällä iso koskialueen kunnostusurakka, joka kirvoittaa kehuja WWF:ltä: "Tämän kokoluokan virtaamia ei ole missään muualla"

Uhanalaisille vaelluskaloille rakennetaan Varkauden Ämmäkoskeen padon ohittava uoma. Lisäksi koskialueelle päästetään ympäri vuoden riittävästi vettä etenkin lohikalojen selviytymisen turvaamiseksi.

1-vuotiaat lohen ja taimenen poikaset on helppo erottaa toisistaan. Vasemmalla vaaleampi lohi ja oikealla punapilkkuinen taimen.

Ylitornion Portimokoskelle halutaan rakentaa kaksi ohitusuomaa vaelluskaloille

Vesitalouslupa on Pohjolan voiman mukaan tarkoitus hakea vuoden loppuun mennessä.

Kosken vesi kuohuu valkoisena ja padon yli rakennettu silta, johtaa punaiselle mökille. Puut ovat kuurassa pakkasesta.

Suomi palauttaa jokia luonnontilaan kiihtyvällä vauhdilla – Tainionvirta vapautuu vesivoimasta Päijänteen taimenille

Valtion rahoituksen turvin Suomessa on vireillä yli 40 hanketta, jossa poistetaan virtavesistä patoja. Joet palautetaan luonnontilaan, jotta uhanalaiset vaelluskalat saavat lisääntymisalueita.

Kotkan Korkeakosken kalaportaat

Kokemäenjoen reitin kunnostusyhdistys: Toimivat kalaportaat vihdoin Nokialta merelle asti

Matkalla on useita voimalaitoksia, joiden ohi vaelluskalat eivät pääse nousemaan. Veden laatu on kuitenkin oleellisesti parempi kuin 1960-luvun lopulla.

Hiitolanjoen Kangaskoski Rautjärvellä 2. syyskuuta 2021.

Kangaskosken padonpurkujuhlaa vietetään huomenna Rautjärven Hiitolanjoella – myös voimalan sisälle pääsee kurkistamaan

Hiitolanjoen Kangaskosken vapaata virtausta voi ihailla entisen patoalueen uusilla kulkualueilla ja katselupaikoilla huomenna järjestettävässä padonpurkujuhlassa.

Joessa näkyy vesivoimala ja pato kauempana, joen rannalla on metsää ja puskikkoa.

Pirttikosken voimalan tulevaisuus mietityttää rannan asukkaita – Perhonjoen veden korkeus ja veden laatu ykkösasioita

Satavuotiaan Pirttikosken voimalan tulevaisuus saattaa sisältää purkamisen ja toiminnan lopettamisen tai sitten ei. Joenvarren asukkaita mietityttävät vaikutukset.

Järvitaimenia on kudulla kivikkoisen joen pohjassa.

Ruunaan koskille aletaan lennättää soraa helikoptereilla

Urakka alkaa maanantaina Kattilakoskelta, jonka jälkeen on vuorossa Murrookoski ja viimeisenä Kirppuvirta. Sorastusten arvioidaan kestävän noin kaksi viikkoa.

keisarinkoski ennen padon purkamista

Summanjoesta ryhdytään purkamaan Keisarinkosken patoa – kalat pääsevät kulkemaan paremmin

Summanjoen Keisarinkoski sijaitsee Kouvolan Sippolan ja Haminan Pyhällön välillä.

Kelluva kalatie on vesivoimalan alapuolella. Järjestelmästä lähtee putkia ohi voimalan.

Ensimmäiset järvitaimenet ovat jo nousseet Kalasydäntä pitkin Leppikosken voimalaitoksen yli – kutualueille ohjaava kalatie otettiin käyttöön tänään

Parin kuukauden koekäytön aikana yli 60 senttisiä järvitaimenia on lähtenyt jo nousemaan padon yläpuolisille kutualueille.

Koitajoki.

Siian vaellusreittejä korjattu – Ilomantsin Koitereen ennallistaminen on saatu käyntiin

Keväällä alkaneessa Ilomantsin Koitereen ennallistamisessa on käyty käsiksi jo käytännön töihin. Alueella on poistettu nousuesteitä erittäin uhanalaisen vaellussiiaan reitiltä.

Pirttikosken pato ja vesivoimala Kaustisella

Padon purkaminen noussut Kaustisella vaihtoehdoksi kalatielle – vaelluskaloille aukeaisi reitti Perhonjoen laajoille koskialueille

Pirttikosken voimalan ohitse on rakennettava Perhonjoelle kalatie ellei voimalaitosta pureta. Voimalan purkaminen parantaisi lohikalojen lisääntymisalueita ja avaisi reitin yläjuoksun laajoille koskipaikoille.

Loimijoki virtaa peltojen keskellä

Kansalaisliike haluaa Loimijokivarren kunnat kalatalkoisiin ja vaelluskalat takaisin

Kokemäenjoen reitin kunnostusyhdistys haluaa Forssan seudun kuntien osallistuvan Kokemäenjoen vesistöreitin ennallistamistoimiin. Tavoitteena olisi luoda olosuhteet, joiden avulla vaelluskalakannat voitaisiin palauttaa reitille.

Taimenille saneerataan uudet kutupaikat Livojokeen

Livojokeen lennätetään satoja tonneja soraa, jossa taimenet voivat kutea jo tänä syksynä – käynnissä on nyt jokien kunnostusbuumi

Muun muassa uittoruoppausten mukana hävinneitä taimenten ja harjusten kutupaikkoja palautetaan entiseen kuntoon kymmenissä kohteissa eri puolilla Suomea. Kalojen uskotaan kutevan entisöidyillä koskilla jo tänä syksynä.

Sähkökalastusta Äkäsjoella

Tornionjoen sähkökalastuksessa saatu tänä kesänä hyviä tuloksia

Tähän mennessä lohen poikasten keskitiheys on ollut noin 40 poikasta aarilla, kun vielä 1990-luvun alussa keskitiheys Tornionjoessa oli alle yksi poikanen aarilla.

kirakkajoki

Taimenen tie Kirakkakönkään yli ei aukenekaan ihan pian: voimalan loppu viivästyy, koska säännöstelyn äkkiloppu toisi monia ongelmia

Suomen pohjoisimman vesivoimalan lopetus Inarissa vaatii enemmän suunnittelua kuin aluksi luultiin. Kerran säännöstellyn järven pinnankorkeutta ei voi laskea takaisin luonnontilaan ilman rantaviivan maisemahaittaa. Padon purkaminen lisäisi myös tulvariskejä.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle