Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Ihmisiä nousemassa bussiin Lahden kauppatorin pysäkillä.

Lahden hiilineutraalisuustavoite on kiinni liikenteen päästöistä – ympäristökoordinaattori: ”Viimeinen puristus on vaikein”

Lahden kaupungin pitäisi tavoitteen mukaan olla hiilineutraali 2025 mennessä. Edessä on vielä liikenteen päästöjen vähentäminen.

Kuva talvisesta Lahden keskustasta. Kuvassa kerrostaloja ja taustalla ovat radiomastot sekä hyppyrimäet.

Lahti kaavailee uutta ympäristöpilottihanketta Sitran kanssa

Kaupunki jatkaa vuoden 2021 ympäristöpääkaupunkivuoden työtä. Ilmastotavoitteet kaipaavat rinnalleen keinoja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen.

Siivoojiksi pukeutuneet mielenosoittajat pitävät pölyhuiskuja käsissään.

EU haluaa yritysten viherpesun kuriin, uusi direktiivi tekisi valheellisista ympäristöväittämistä rangaistavia

EU:n komissio valmistelee viherpesun vastaista direktiiviä. Yritysten viherpesu on Suomessakin yleistä. Yksi ongelmallisimmista on väite hiilineutraaliudesta.

Kahden kuvan yhdistelmä, joista toisessa näkyy kimalainen kukassa ja toisessa metsäkone avohakkuualueella.

Asiantuntijat Sitran raportissa: Ilman monimuotoista luontoa ei ole taloutta

Hiilidioksidilla käydään päästökauppaa, mutta luontokato on kinkkisempi ongelma.

Julia Thurén. 13.4.2021.

Julia Thurénin kolumni: Raha on pehmeä arvo, ympäristö on kova arvo

Raha on edelleen tehokkuuden mitta ja paras keino saada oma agenda läpi, ainakin yritysmaailmassa, kirjoittaa Thurén.

ITA Airwaysin kone Roomassa lentokentällä.

Uusmaalainen pienentää hiilijalanjälkeään syömällä kasviksia ja kasvattaa sitä lentämällä – suurimmat päästöt Kainuussa

Uusimaa kuluttaa viidenneksi vähiten Suomen yhdeksästätoista maakunnasta. Tuore mittaus käsittelee kuntien ja maakuntien kulutusperäisiä kasvihuonepäästöjä.

Kerrostaloja Joensuussa.

Syke: pohjoiskarjalaisten päästöt ovat pienimmästä päästä

Kotitalouksien kulutuksen päästöistä asumisen, ruoan ja liikkumisen yhteenlaskettu osuus on 70 prosenttia.

Muoviroskaa iso kasa kierrätysterminaalin pihalla Pyhäjoella: muovikasseja, kanisteri, lasten vanna ja pressuja.

Tällaista roinaa muovinkeräykseen tungetaan: pulkka, puutarhatuoli ja ämpäri – vain muutama prosentti on sitä, mikä kierrätykseen kuuluisi

Viime vuonna Suomessa markkinoille saatettiin muovipakkauksia lähes 128 000 tonnia, josta kierrätettiin reilu 20 prosenttia. Kierrätystä hankaloittaa se, että keräykseen päätyy muutakin kuin muovipakkauksia.

Punaiseen pipoon ja siniseen liiviin sonnustautunut Onerva Vartiainen seisoo nurmikolla ja ojenta kameraa kohti violetteja kukkasipuleita. Taustalla katunäkymä.

Luonto-optimisti ei luovuta – pian 90 vuotta täyttävä Onerva Vartiainen uskoo, että tieto on voimaa ympäristöasioissa

Onerva Vartiainen on tehnyt viisi vuosikymmentä sinnikästä työtä ympäristön puolesta. Ensi keväänä hän täyttää 90 vuotta, ja työ jatkuu.

Maria Ohisalo ja Juha Pylväs.

Ruotsi lakkautti ympäristöministeriönsä, ja samaa ehdottaa keskustan kansanedustaja Suomeenkin – vihreiden Ohisalo haluaa ministeriön vahvistuvan

Keskustan Juha Pylväs sen sijaan kannattaa ministeriöiden uudelleenjärjestelyä ja esittää ajatuksen " luonnonvara-alan ministeriön" perustamisesta.

Palokunta sammuttaa metsäpaloa. Liekit ovat kymmen metriset.

Ylen kysely: suomalaiset yhtä huolissaan luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta

Ylen kyselyn mukaan suomalaiset ovat pitkälti yhtä huolissaan ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta. Naiset ovat huolestuneempia kuin miehet ja nuoret huolestuneempia kuin iäkkäät.

Järvi-Suomen kalatuotteen yrittäjä Tuomas Pöyry seisoo Kissakosken partaalla Hirvensalmella

Järvikala syrjäyttää tuontilohta eteläsavolaisissa ruokapöydissä

Särki, muikku ja lahna maistuvat eteläsavolaisille yhä useammin niin kouluruokailussa kuin kotonakin. Ympäristötietoisuus nostaa aiemmin roskakalaksi ajateltujen eväkkäiden suosiota.

Kuvakollaasissa farkkuja kaupan henkarissa, tomaatteja ja tuulimyllyjä.

Ympäristöystävällinen kuluttaminen kiinnostaa erityisesti nuoria ja vanhoja suomalaisia – "Tulokset herättävät toivoa", sanoo tutkija

Enemmistö suomalaisista vastaa tiedostavansa kulutuksensa vaikutuksia ympäristölle, kertoo Ylen teettämä kysely. Luontokatoa ehkäisevät kulutusvalinnat eivät ole aina ilmiselviä, kertoo tutkija.

Kaksi nuorta miestä istuttaa kuusentaimia.

Kokkolassa laskettiin rallin hiilijalanjälki ja kuitattiin päästöt kuusentaimilla – talkoolaiset istuttivat 200 puuta: "Tuntuu tosi kivalta"

Kokkolan Urheiluautoilijoiden viime vuotinen juhlaralli oli Suomen ensimmäinen hiilineutraali rallitapahtuma. Talkoilla istutetut taimet viimeistelivät hiilineutraaliuden.

Oulun yliopisto

Oulussa onnistuttiin kehittämään pitkäaikaisesti vetyä luonnonvedestä auringonvalon avulla

Oulun yliopistossa on onnistuttu tuottamaan pitkäaikaisesti vetyä luonnonvedestä auringonvalon avulla. Laboratorio-oloissa tehdyssä tutkimuksessä vetyä tuotettiin noin kolmen kuukauden ajan ilman häviöitä.

Tuulivoimalan roottori mäntymetsän yläpuolella.

Kotkassa ja Kouvolassa voi nyt seurata kaupunkien ilmastotoimien vaikutuksia – nettisivusto näyttää mitä kaupungit tekevät ja syntyykö tuloksia

Kotkalaisilla on käytössä Ilmastovahti ja kouvolalaisilla Ympäristövahti. Kaupungit tavoittelevat hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä.

Ilmakuva metsästä Juvalla.

Maankäyttösektori kääntyi ensi kertaa päästöjen lähteeksi – Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen: Suomelle on vaarassa tulla miljardilasku

Kasvihuonekaasupäästöt pysyivät viime vuonna edellisvuoden tasolla, kertovat Tilastokeskuksen ennakkotiedot. Maankäyttösektori oli ensimmäisen kerran nettopäästölähde.

Laura Sillman laittaa puita takkaan.

Mökkeilyn hiilijalanjälki voi olla yhtä suuri kuin Italian-matkan – “En ole ajatellut, että mökkeily kuormittaisi hirveästi ympäristöä”, sanoo Laura Sillman

Koronaikana mökeillä vietetty aika on kasvanut huimasti. Suomen mökkivaltaisin maakunta Etelä-Savo patistelee vapaa-ajan asukkaita pienentämään hiilijalanjälkeään.

Uusi pyöräkatu. Kadun pohjaväri on punainen. Lähimpänä katuun maalattu pyöränkuvat ja suojatie valkoisella maalilla.

Hämeenlinna jatkaa Kanta-Hämeen ilmastopahiksena – kestävän elämäntavan opetuksen toivotaan muuttavan suuntaa

Hämeenlinnan ilmastopäästöjen suuruus johtuu pitkälti tieliikenteen päästöistä. Toiseksi eniten päästöjä aiheuttaa maatalous.

Autojono kulkee maantiellä.

Kuntien ilmastopäästöt vähenivät lähes yhdeksän prosenttia – Keski-Suomessa suurimmat päästöt syntyivät tieliikenteestä

Kokonaispäästöt vähenivät Suomen ympäristökeskuksen mukaan Keski-Suomessa asukasta kohti 23 prosenttia vuosina 2005-2019.

Ajoneuvoyhdistelmä kaartaa rampista moottoritielle.

Kanta-Hämeen ilmastopäästöt vähenivät vuonna 2020

Eniten päästöjä aiheuttavat tieliikenne, maatalous ja sähkönkulutus.

Lahden uusi eteläinen kehätie Hollolan puolelta, Nostavan risteyssillalta Lahden suuntaan kuvattuna.

Päijät-Hämeen ilmastopäästöt vähenivät vuonna 2020 – suurin muutos kaukolämmön tuotannosta

Päijät-Hämeessä eniten päästöjä aiheuttavat tieliikenne, maatalous, sähkönkulutus ja teollisuus.

Uutsivahti-sovelluksen Läheltä-toiminnon esittelykuva

Ilmastopäästöjä mitattu Pohjois-Pohjanmaalla entistä vähemmän – vuonna 2020 laskua lähes 8 prosenttia edellisvuodesta

Suomen ympäristökeskuksen mittauksessa kuntien päästöt vähenivät varsinkin sähkön kulutuksen ja sähkölämmityksen osalta. Maataloudessa päästöt olivat lähes samat kuin edellisvuonna.

Nädskräpning på parkering

Lahtelaisia kannustetaan siistimään omaa elinympäristöään – Tunti toukokuussa -haaste yhdistää roskien keruun ja luonnossa liikkumisen

Kampanja on käynnissä toukokuun ajan ja siivoushaasteeseen voivat osallistua kaikki halukkaat yksityishenkilönä tai isommalla porukalla.

Harjaterästä läjässä.

Ukrainan sodan pelätään tuovan Suomeen ennennäkemättömän rakennusmateriaalipulan, mutta se voi tuoda uutta potkua kierrätykseen

Suomea uhkaava rakennusmateriaalipula voi vauhditaa rakennusjätteen kierrätystä. Käsillä olevan kriisin uskotaan nostavan arvostusta kierrätysmateriaaleja kohtaan.

Kuvituskuvan edustalla kävelee henkikö joka miettii kulutustottumuksiaan, taustalla rakennuksia, lentoliikennettä ja autoja.

Kumpi on ilmaston kannalta parempi, vähentää ruokahävikkiä vai lihansyöntiä? Testaa tietosi!

Hiiljalanjäljen pienentäminen onnistuu tehokkaasti, kun konstit on oikeat.

Peking ei ole saanut saasteongelmaa kuriin

Pekingin olympialaisten yllä iso saasteriski – kisojen ympäristölle aiheuttamaa kuormaa rajataan, mutta osittain vahingot vain siirretään eri paikkaan

Kiina estää suurelta osin kisojen ympäristökuorman valvomisen. Olympiakomitea ei piittaa, jos kisajärjestäjä pettää ympäristön huomioimisesta antamansa lupaukset.

Muovipussi heitetään muovipakkausten kierrätyslaatikkoon.

Minne lajittelemasi muovijäte päätyy? Jo puolet viedään ulkomaille, mutta tiedot muovin hyötykäytöstä ovat epämääräisiä

Viranomaisten tilastojen perusteella selvästi alle puolet kuluttajien muovijätteestä kierrätettiin uusiksi tuotteiksi. MOT yritti selvittää muovijätteen hyödyntämisestä vastaavalta taholta, miksi se ei kerro tarkkoja lukuja julkisuuteen.

Pitkä nuori mies sinisessä paidassa ja vieressä häntä lyhyempi vaalea, pitkähiuksinen nuori nainen. Molemmat hymyilevät, taustalla näkyy logot Yle ja Lahden Radio.

Mitä Lahti on oikeasti tehnyt ilmaston hyväksi? Nuoret kysyivät, poliitikot vastasivat

Kymmenessä maassa tehty tutkimus kertoo, että nuoret pitävät ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehtyjä toimia riittämättöminä. Yli puolet suomalaisnuorista kokee, etteivät he voi vaikuttaa asiaan.

Lahden ympäristöpääkaupunkihankkeen johtaja MIlla Bruneau seisoo Lahden torilla ja katsoo kameraan. Talvi. Toppavaatteet päällä.

Lahden vuosi Euroopan ympäristöpääkaupunkina lisäsi yritysten kiinnostusta – hankkeen todelliset vaikutukset selviävät alkuvuonna

Moni kaupunkilainen toivoi, että vuosi tuo muun muassa uusia työpaikkoja ja liiketoimintaa. Raportti vaikuttavuudesta valmistuu alkuvuonna.

Hyrynsalmen Hakokylän metsää syyskuussa 2020.

Omien ilmastopäästöjen korvaaminen helpottuu rutkasti, mutta osa keinoista voi olla hyödyttömiä tai pahimmillaan jopa haitallisia

Moni ei uskalla ostaa päästökompensaatioita, koska niiden laatua on sääntelyn puutteen vuoksi vaikea arvioida. Alalle kaivataan tiukempia sääntöjä ja niin sanotun kaksoislaskennan estämistä.

Päivittäistavarakaupan ostoskori täynnä ruokaostoksia taustalla kaupan lattia kuvaan kuvitettu värikkäitä orgaanisia muotoja esittämään hiilidioksidia

Ruoka kallistuu, kun ryhdymme maksamaan sen ilmastosynneistä – kokeile Ylen koneella, mitä kauppalaskullesi tapahtuu

Tulevaisuudessa elintarvikkeen ympäristöystävällisyys voi vaikuttaa sen hintaan. Loimme tulevaisuuden ruokakaupan, jossa voit tutkia, miten ostostesi loppusumma muuttuu. Juttu on julkaistu marraskuussa 2021.

Vene ajaa Vesijärvellä, horisontissa näkyy Lahden hyppyrimäki

Lahden tiedepäivän teemana on ympäristö

Lahden tiedepäivän tarkoitus on tuoda tiedettä ja tutkimusta lähelle päijäthämäläisiä. Tapahtuman järjestävät LAB-ammattikorkeakoulu, Lahden yliopistokampus ja Haaga-Helia -ammattikorkeakoulun Vierumäen kampus.

Sekajätteen keräysastia

Viitasaari sulki 11 jätteiden aluekeräyspistettä – päätös tehtiin jo kolme vuotta sitten

Jätepisteiden sulkeminen herätti keskustelua sosiaalisessa mediassa. Myös kaupungin tiedottamista asiassa arvosteltiin.

Sitran Janne Peljo.

Glasgow'n ilmastosopu on yrityksille "vahva viesti", sanoo EK:n johtava ilmastoasiantuntija

EK:n näkökulmasta ilmastokokouksen anti on askel eteenpäin ja viesti siitä, että vihreä siirtymä kiihtyy. Suomalaisyritykset ovat EK:n ilmastoasiantuntijan mukaan hyvässä asemassa.

Elokapina Valtioneuvon linnalla osoittamassa mieltä.

Lastenkulttuurifoorumissa käsitellään lasten ja nuorten ilmastoahdistusta

Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi järjestetään tänä vuonna Lahdessa. Tapahtuman järjestämisestä vastaavat Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto ja Lastenkulttuurikeskus Efekti.

Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Mikkonen Ylelle: "Olisimme tarvinneet enemmän kunnianhimoa"

Ministeri Krista Mikkonen sanoo, että Glasgow'n kokouksessa nousi vahvasti esiin se, että ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät todella konkreettisesti arjessa ympäri maailmaa. Hänen mukaansa sopeutumiseen pitää panostaa entistä enemmän.

Mies lumisessa metsässä.

Juha Kauppinen kielsi vuosia olevansa luonnonsuojelija – nyt hän uskoo, että 3,5 prosenttia suomalaisista voi estää luontokadon

Tietokirjailija Juha Kauppinen mielestä ongelmana on järjestelmä, jossa moni ansaitsee rahaa hyödyntämällä luontoa.

YAKUTIA, RUSSIA - AUGUST 2, 2021: An employee of the Russian Emergencies Ministry battles a wildfire in Russia?s Sakha Republic (Yakutia). The Russian Emergencies Ministry sent a combined engineer regiment and specialized equipment for battling wildfires raging in Yakutia.

Putinin tundra palaa, mutta mitä Venäjä tekee oikeasti ilmastonmuutoksen torjumiseksi – kysyimme asiantuntijoilta

Venäjä julistaa kääntäneensä kelkkansa ilmastoasioissa, mutta maailma odottaa siltä yhä todellisia ilmastotoimia. Myös Suomi pyrkii kirittämään Venäjää ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Raisio Oyj:n Nokian mylly ulkoa. Pihassa liehuu lippu.

Hukkalämmön käyttö kaukolämmön tuotannossa yleistyy – kauraryynitehtaan ylijäämäenergia hyötykäyttöön Nokialla

Kaukolämpöverkot ovat muuttuneet monisuuntaisiksi, erilaisia pieniä lämmönlähteitä hyödyntäviksi lämmönsiirtoalustoiksi.

 Syysaurinko valaisee metsälammen rantapuita. Kuvassa näkyy laituri. Ei ihmisiä.

Suomi haluaa kestävän matkailun ykkösmaaksi, mutta asiantuntijat pitävät sitä viherpesuna: "Matkailun haitat ylittävät sen hyödyt"

Suomi haluaa houkutella maahan entistä enemmän kansainvälisiä turisteja, mutta samalla pitäisi vaalia luontoa ja leikata päästöjä. Ei onnistu, sanovat kestävyysasiantuntijat.

Intiassa New Delhin läpi virtaava Yamuna-joki on täynnä myrkyllistä saastetta

Intiassa puhdistaudutaan pyhän juhlan aikana saastejoessa

Intian pääkaupungin New Delhin läpi virtaava Yamuna-joki on täynnä saasteita ja myrkyllistä vaahtoa. Moni hindu menee silti kastautumaan jokeen auringonjumalan juhlan aikana.

You Tell Me arkkitehtikollektiivin jäsenet Siiri Hänninen, Matti Jänkälä, Emel Tuupainen ja Seela Pentikäinen katsovat päät yhdessä alaspäin kohti maassa olevaa kameraa.

Arkkitehtiopiskelijat toivovat, että jatkossa kaupungit rakennetaan ympäristön ehdoilla – "Tuntuu, että nuoret on jätetty yksin ratkaisemaan kriisiä"

Rakennusala vaikuttaa moniin päällekkäisiin ympäristökriiseihin. Rakentaminen tuottaa päästöjä ja köyhdyttää biodiversiteettiä. Nuoret arkkitehdit vaativat, että ekologisesta kestävyydestä tehdään välttämättömyys.

Heikkadyynin päällä olevan panssarivaunun tykistä tulee laukauksen johdosta tulta, runsaasti savua.

Kokkolan kaupunki huolissaan aseyhtiöiden harjoittelusta Vattajalla – kaupunki esittää useita vaatimuksia Puolustusvoimien ympäristölupaan

Kaupunginhallitus lisäsi uusia vaatimuksia rakennus- ja ympäristölautakunnnan antamaan lausuntoon.

Kolme nuorta koululaista seisoo punaisen rakennuksen edessä hymyillen. Rakennuksen seinässä lukee Nuorisokeskus Marttinen.

Lasten ympäristökansalaisuutta tutkitaan leirikoulussa – tutkija: "Nuorille tulee suorituspaineita, kun ei yllä Greta Thunbergiksi"

Ympäristökysymykset saavat nuorissa aikaan myös ristiriitaisia tunteita. Esimerkiksi liikenteessä toiset voivat kulkea metrolla, toiset päristelevät mopoilla myös pakon sanelemana.

Tuulivoimalan siivet kuvattuna taivasta vasten Tyrinselän tuulivoimapuistossa

Kinnulan Muholan länsipuolelle suunnitellaan kymmeniä uusia tuulivoimaloita

Hankeyhtiö esitteli suunnitelmaa maanomistajille ensimmäistä kertaa tällä viikolla.

Kiinan hiilidioksidipäästöt verrattuna muihin maihin. Katso animaatio klikkaamalla kuvaa. Lähde: Global Carbon Project, grafiikka: Harri Vähäkangas/Yle

Kun Eurooppa leikkaa päästöjä, Kiina rakentaa liki 200 uutta hiilivoimalaa

Kiina haluaa siirtyä rakentamisesta ja raskaasta teollisuudesta kohti palveluita ja korkeaa teknologiaa. Kun tämä tapahtuu, myös päästöt laskevat.

Yleiskuva Vantaan Energian jätevoimalan laajennuksen työmaalta 27.5.2020

Jätevoimala aikoo muuttaa ilmastopäästönsä muoviksi – näillä keinoilla Vantaan Energiasta tulee "hiilinegatiivinen”

Yhtiö julkaisi miljardin euron suunnitelman, jonka avulla se alkaa tuottaa paljon muutakin kuin sähköä ja kaukolämpöä.

Jukka Heikkilä ja Outi Luukko Paimion poistotekstiililaitoksella

Nordics' biggest textile recycling centre opens in Finland 

Millions of kilogrammes of the country's recycled clothing and textiles will now be made into more than just woven rag rugs.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle