Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Norjalta kyttyrälohen leviämisen estämiseen 15 miljoonaa kruunua, Suomikin valmistautuu seuraavaan aaltoon: "Eihän tällaista tilannetta kukaan halua"

Kyttyrälohi on vieraslaji, jonka määrä on noussut pohjoisen lohijoissa kohisten. Norja päätti vastikään, että se rahoittaa 15,3 miljoonalla kruunulla kyttyrälohen leviämisen estämistä. Suomessa toimenpiteet ovat edenneet vasta ajatuksen tasolle, kertoo maa- ja metsätalousministeriön Tapio Hakaste.

Kurtturuusun poistamisen takaraja lähestyy

Lapin Maa- ja kotitalousnaisten mukaan hävittämistoimiin kannattaa alkaa nyt, sillä kurtturuusun hävittäminen on työlästä ja aikaa vievää.

Espanjansiruetanat leviävät Vaasan Kotirannalla ja Asevelikylässä

Alueen asukkaita pyydetään kiinnittämään huomiota pihoihinsa. Espanjansiruetana on määritelty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi.

Kanadanvesirutto karkasi kasvitieteellisestä puutarhasta Perämerelle asti – murusia sukelletaan pois kluuvijärven pohjasta

Perämeren kansallispuiston Pensaskarin saarella sijaitsevassa järvessä elää haitallinen ja lupiinien lailla leviävä kanadanvesirutto. Siitä halutaan kokonaan eroon.

Nyt ei kannata vielä lopettaa espanjansiruetanoiden torjuntaa

Espanjansiruetanoiden torjunta on tarpeen myös syksyllä, sillä kaikkiruokainen laji on sopeutunut hyvin Suomen viileään ilmastoon.

Lampaat tekivät selvää jälkeä vieraslajista Hämeenlinnan Ojoisilla

Parisenkymmentä ahvenanmaanlammasta on ollut syömässä jättipalsamia Ojoisten vankilan viereisessä pienessä metsikössä. Lampaat ovat kalunneet kesän aikana reilun kahden hehtaarin alueen tarkkaan.

Mökkiläisiä pyydetään apuun, jotta vieraspetolajien kannat pysyisivät kurissa – Kaakkois-Suomessa jaetaan heti yli 50 pyyntivälinettä

Metsästäjäliitto aloittaa maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella noin kaksivuotisen Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hankkeen. Sen tarkoituksena on aktivoida mökkiläisiä pyytämään pienpetoja joko itse tai pyytämään apua alueen metsästäjiltä.

Voiko tätä kalaa syödä silmät auki? Kyttyrälohi näyttää hurjalta, mutta se voi olla myös raaka-aine huippuravintolaan tai lohimatkailun pelastus

Tenossa huimasti yleistyvä vieraslaji kyttyrälohi tarjoaa myös mahdollisuuksia matkailulle, ravintoloille ja paikallisille. Tutkijan mukaan kuolevat kyttyrälohet voivat jopa piristää atlantinlohta, kun ravinteet karussa joessa lisääntyvät.

Tenojoki täyttyi vieraslajiksi luokitelluista kyttyrälohista, ja tutkijoita ja paikallisia se huolettaa – kalat uhkaavat atlantinlohta ja mätänevät jokeen

Kyttyrälohi valtasi Suomen ja Norjan Jäämereen laskevat lohijoet tänä kesänä. Luken mukaan Tenossa on nyt enemmän kyttyrälohia kuin joen alkuperäistä atlantinlohia. Paikalliset ja tutkijat pelkäävät, että vieraslaji on tullut jäädäkseen.

Kajaanista löytyi espanjansiruetanoita sadevesikaivosta, jossa ne keräsivät kosteutta

Espanjansiruetanoista tehdään silloin tällöin havaintoja korkeammilla leveysasteilla. Yleensä syynä on ihminen, jonka mukana ketterästi lisääntyvä laji matkustaa. Espanjansiruetanoita ei kannata laittaa pannulle, vaan ne pitää hävittää esimerkiksi polttojätteen mukana.

Kari Junnola toi puutarhaansa upean kukan, joka valloitti kaikki – nyt kasvi sai hävitystuomion ja urakka kestää vuosia: "Tuntui huonolta pilalta"

Vajaat 30 vuotta sitten yksityisen arboretumin isäntä istutti lammen rantaan upeasti kukkivaa keltamajavankaalia. Nyt kasvi on levinnyt ympäröivään luontoon tiheiksi matoiksi. Puutarhan purot kuljettavat siemeniä tehokkaasti yhä kauemmaksi.

Puutarhuri istutti sormet verillä tuhansia ruusuja – nyt ne kaikki pitää vielä suuremmalla vaivalla kaivaa ylös

Kurtturuusu on kasvi, joka kasvaa siellä, missä mikään muu ei kasva. Siksi se on ollut suosittu koristekasvi. Kurtturuusu on karannut käsistä, ja sen leviäminen on uhka luonnon monimuotoisuudelle.

Myrkyttäjät, supersiementäjät, armottomat aluevaltaajat – Tällaisia ovat yleisimmät haitalliset vieraslajit ja näin niistä pääsee eroon

Havainnot haitallisista vieraslajeista ovat lisääntyneet runsaasti viime vuosina. Lajit voivat aiheuttaa valtavaa tuhoa. Siksi jokaisesta havainnosta on syytä ilmoittaa.

Riihimäki saa kenties vetää henkeä taistelussaan espanjansiruetanoita vastaan

Espanjansiruetanoita näyttävät verottaneen helle ja kaupungin toimet espanjansiruetanoiden torjumisessa. Riihimäki on kylvänyt karkotetta moniin paikkoihin ja kaupunkilaiset ovat pitäneet etanatalkoita.

Kuopiossa kartoitetaan liitoskuntien vieraslajiesiintymiä polkupyörän selästä – hankerahaa saatu myös jättipalsamin torjuntaan Puijolla

Vieraslajiesiintymien määrää ja laajuutta kartoitetaan polkupyörin ympäri Kuopion liitoskuntien taajamia. Kartoitukset auttavat kohdentamaan ja mitoittamaan torjuntatoimien laajuutta. Myös asukkaat voivat ilmoittaa huomaamistaan vieraslajiesiintymistä.

Kurtturuusu hävitetään saaristosta glyfosaatin avulla – vieraslaji uhka myös tyrnipensaalle

Kurtturuusu on vieraslaji jonka viljely kiellettiin vuonna 2019. Ellei kurtturuusua kitketä pois, katsotaan myös rauhaan jättäminen kasvattamiseksi. Metsähallitus on päättänyt kitkeä lajin saaristosta ja rannikolta kiistellyn glyfosaatin avulla.

Norjan lohijoilla raadetaan vieraslajin poiston parissa – Kalastajan mukaan kyttyrälohia on niin paljon, että niitä voi käsin pyytää koskesta

Kyttyrälohien määrä kaksinkertaistanut viime kyttyrälohivuodesta Näätämöjoella. Annijoella puolestaan montakymmentä ihmistä poistaa päivittäin tuhansia kyttyrälohia joesta.

Haitallinen vieraslaji kiehkuravesirutto kasvaa nyt Suomessa kolmessa järvessä – voi levitä vaikka uimapuvun mukana

Pari viikkoa sitten Paimion Ankkalammesta löytyi kiehkuravesiruttoa. Nyt samaa vieraslajia on löydetty kahdesta muustakin varsinaissuomalaisesta järvestä.

Järviin päästetyt lemmikkikultakalat kasvavat valtaviksi ja uhkaavat alkuperäislajeja Yhdysvalloissa

Vuonna 2013 Tahoejärvestä jätetyistä verkoista löytyi kultakala, joka oli lähes puolen metrin pituinen ja painoi vajaat kaksi kiloa.

Vieraskasvien hävittämiseksi Lapissa pidetään talkoita eri puolilla maakuntaa – lappilaisia haastetaan mukaan järjestämään omiakin tempauksia

Vieraskasvien hävittämiseen on joissakin kunnissa tarjolla erillisiä jäteastioita. Vieraskasveja ei saa jättää luontoon eikä laittaa kotikompostiin.

Katariinan meripuiston lampaat saattavat siirtyä ensi kesänä muualle Kotkassa – lampaista voisi hyötyä jättipalsamin karsijoina

Kotkassa Katariinan meripuistossa on ollut lampaita laiduntamassa niittyaluetta nyt neljättä kesää peräkkäin. Jatkossa lampaita aiotaan mahdollisesti hyödyntää jättipalsamin torjunnassa.

Lampaat käyvät jättipalsamia vastaan Hämeenlinnassa – porottava aurinko ja iso aitaus kampittavat lampaiden urakkaa

Reilu parikymmentä ahvenanmaanlammasta on ollut toukokuun lopusta lähtien Hämeenlinnan kaupungilla maisemanhoitohommissa. Lampaiden tehtävänä on syödä jättipalsamikasvustoja.

Kuopiossa torjutaan vieraslajeja talkoilla

Jättipalsamin torjuntatalkoita järjestetään Neulalammella, Julkulassa, Päivärannassa, Rypysuon Lillukkapuistossa ja Halmejoen lehdossa. Jättipalsamin kitkeminen auttaa vaalimaan luonnon monimuotoisuutta.

Vieraslajeista pitäisi ilmoittaa – mutta kenelle? "Viivettä tulee, kun viestejä käännellään ja etsitään oikeaa omistajaa", sanoo ELY-keskuksen asiantuntija

Vieraslajeista pitäisi osata ilmoittaa oikealle omistajalle. Esimerkiksi Jyväskylässä kaupungin alueelta ilmoituksia vastaanottaa kaupunki ja Jyväskylän kestävä kehitys Japa ry, mutta maanteiden varsilta pitäisi ilmoittaa Tienkäyttäjän linjaan.

Haitallinen jättipalsami tukahdutti koivikon muut kasvit, sitten tulivat lampaat – kuvapari näyttää laiduntamisesta syntyneen ison muutoksen

Parasta aikaa ihmiset ympäri maan yrittävät saada haitallisia vieraslajeja kuriin. Lupiini ja jättipalsami olisi parasta torjua ennen kuin ne ehtivät siementää. Jyväskylässä keksittiin ottaa lampaat aseeksi taistelussa jättipalsamia vastaan. Laidunkokeilun puolivälissä tulokset ovat lupaavia, mutta kasvi on järjestänyt myös yllätyksiä.

Suomessa uutta, haitallista vesiruttoa löytyi paimiolaisesta lammesta – kasvin epäillään olevan peräisin akvaariosta

Kiehkuravesirutto on uposlehtinen vesikasvi, joka voi vallata tilaa muilta kasveilta, huonontaa vedenlaatua ja aiheuttaa merkittäviä muutoksia vesistöjen eliöyhteisöissä.

Lupiinien torjunta teiden varsilla jää puolitiehen, jos niittoa ei tehdä oikeaan aikaan – raha tärkein syy, miksi ELY-keskus ei korosta asiaa niittourakoissa

Komealupiinin torjunta teiden varsilla on turhaa tai haitallista, jos liikkeellä ei olla oikeaan aikaan tai niittoa ei tehdä koko lupiinin kasvuvyöhykkeellä.

Turku kaipaa asukkaiden apua vieraslajikasvien torjunnassa

Jättipalsami ja komealupiini vievät tilaa perinteisiltä niittykasveilta.

Kangasalla järjestetään koko kaupungin vieraslajitalkoot tänään ja ensi viikolla

Vieraslajit muodostavat ison uhan luonnon monimuotoisuudelle kilpailemalla tilasta paikallisten lajien kanssa. 

Kurtturuusun hävittämisellä pihapiiristä alkaa olla kiire: Tontinomistajalle urakka voi maksaa tuhansia euroja – näin poistat haittakasvit itse

Kurtturuusun hävittäminen tonteilta ja kadunvarsilta täyttää urakoitsijoiden tilauskirjoja. Tontin omistajalle noin 200–300 neliön hävitystyö voi maksaa jopa kymmeniä tuhansia euroja. Kurtturuusun kasvatuskielto astuu voimaan alle vuoden kuluttua. Katso videolta miten pensaat voi tuhota myös kotikonstein.

Vieraskasveille uusia keräyspisteitä Lappiin – jäteastioita löytyy jo viidestä kunnasta

Vuosi sitten alkanut kokeilu laajeni tänä kesänä. Vieraskasveja ei saa jättää luontoon, eivätkä siemenet ja juuret tuhoudu kotikompostissa.

Maanteiden varsien niitot ovat alkaneet Itä-Suomessa

Niitoilla ja raivauksilla parannetaan liikenneturvallisuutta ja edistetään luonnon monimuotoisuutta. Arvokkaat luontokohteet huomioidaan niittojen ajoituksessa.

Laittomasti istutettujen täplärapujen poisto alkaa Kuhmossa: ne estävät jokiravun palautumisen Lentuan alavesille

Metsähallituksen mukaan ruton tuhottua Kuhmon merkittävimmät rapukannat olisi tärkeää saada jokiravut Lentuan alapuolelle. Pyyntitalkoissa ovat mukana paikalliset ravustajat.

Kurtturuusulle julistettiin biologinen sota

Haitalliseksi vieraslajiksi luokitellun kurtturuusun biologista torjuntaa testataan Lahdessa osana Luonnonvarakeskuksen tutkimusta vuosien 2021-2023 aikana.

Havainnot espanjansiruetanoista lisääntyneet Jyväskylässä – "Jos näkee yhden, niitä on melko varmasti lisää", sanoo ylläpitohortonomi

Havaintoja espanjansiruetanoista on tehty Jyväskylässä muutaman vuoden ajan. Kuluneen kevään aikana havaintoja on tehty yhä enemmän ympäri kaupunkia. Toukokuussa esiintymiä tunnettiin neljä, nyt luku lähentee kahtakymmentä.

Lupiinia nyhdetään talkoilla Tampereella

Lupiini kukkii komeasti, mutta se valtaa alaa monelta harvinaiselta kasvilajilta. Määrien kurissa pitämiseen tarvitaan tarvitaan raakaa käsityötä.

Vieraskasvien torjuntatyö jatkuu Pohjanmaalla

Tänä vuonna on tarkoitus järjestää torjuntatyötä myös kansainvälisen talkooleirin voimin, mikäli koronatilanne sen sallii.

Espanjansiruetanoiden tuhoamisessa kaikkien apu on tarpeen – ympäristötarkastaja: "Ämpärillinen tulee kerättyä hetkessä"

Kaikkiruokainen vieraslaji, espanjansiruetana, on sopeutunut Suomen ilmastoon aivan liian hyvin. Eniten havaintoilmoituksia on Uudeltamaalta ja Varsinais-Suomesta. Torjunnassa on saatu hyviä kokemuksia erityisistä etanaroskiksista.

Suomen hyönteismaailma muuttuu kovaa vauhtia – valtaosa nykyisistä lajeista harvinaistuu, mutta uusiakin tulee tilalle

Lämpimät säät ovat herättäneet hyönteiset liikkeelle ja hedelmäpuiden kukat odottavat pölyttäjiä. Vastailmestyneen hyönteisoppaan perusteella Suomenkin hyönteismaailmaan mahtuu niin tulokkaita, kadonneita kuin runsastuviakin lajeja. Kuinka moni tunnistaa esimerkiksi videolla näkyvän rusomuurarimehiläisen?

Hämeenlinnassa käydään vieraslajitaistoon lampaiden avulla

Urheat soturit ovat rodultaan ahvenanmaanlampaita ja ne tulevat Iittalasta.

Luontoon levinneitä vieraslajikasveja torjutaan valtion varoin

Valtio on jakanut hankerahaa esimerkiksi jättipalsamin ja jättiputken torjuntaan. Pohjois-Savossa hankerahaa on saatu muun muassa Iisalmeen ja Kuopioon.

Taistelu vieraslajeja vastaan alkaa Imatralla

Vieraslajien aikaisella niitolla pyritään estämään lupiinien ja jättipalsamien kukinta ja siementen kehittyminen ja leviäminen.

Espanjansiruetana on valtaamassa alaa – Lahdessa kaivataan asukkaiden apua tuholaistorjunnassa

Asiantuntijan mukaan siruetanoiden marssi on vielä pysäytettävissä, mutta siihen tarvitaan asukkaiden aktiivista toimintaa.

Riihimäelle ennustetaan vilkasta espanjansiruetanakesää – paras aika vieraslajien torjuntaan on nyt

Riihimäen kaupungin vieraslajikoordinaattori Eerika Pesonen ennakoi, että tulevien päivien lämpimät säät vauhdittavat espanjansiruetanoiden lisääntymistä. Pesonen muistuttaa, että paras aika vieraslajien torjunnalle on juuri nyt, kun kasvit ovat vielä pieniä ja etanat eivät ole päässeet munimaan.

Messukeskukseen Espanjasta salamatkustaneet gekkot ovat nyt karanteenissa – seuraavaksi liskoharrastaja etsii niille uudet kodit Suomesta

Espanjasta tuotiin Helsinkiin padel-kenttiä, joiden mukana tuli salamatkustajina kymmenisen gekkoa. Ne on nyt tunnistettu muurigekkoiksi. Eteläinen laji ei olisi selvinnyt Suomen talvesta, jos niitä ei olisi pelastettu.

Kurtturuusun kasvattamisesta voi saada pian sakot

Viranomaisilla on laaja kirjo rangaistuksia kiellon rikkojille, mutta neuvonnalla aloitetaan.

Vieraslajien hävittämiseen keskittyvä neuvonta saa Kainuussa vauhtia toukokuussa

Ekokymppi hallinnoi 160 000 euron hanketta, jossa hävitetään muun muassa kurtturuusua.

Osaatko tunnistaa ja torjua haitalliset vieraslajit? Esimerkiksi komealupiini ja kurtturuusu ovat riski myös Lapissa

Kampanjan teemalajeina ovat erityisesti kurtturuusu, espanjansiruetana, komealupiini sekä jättipalsami, jotka kaikki ovat tuttuja myös Lapissa.

Euroopanmajavaa etsitään nyt myös Kainuusta – Luke kerää dna-näytteitä, sillä majavalajien levinneisyys ei ole kaikkialla selvä

Luonnonvarakeskus pyytää luonnossa liikkujia keräämään majavan kaataman puun juuresta lastuja ja lähettämään ne tutkittavaksi.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle