Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Rohmutokko-niminen kala on vedessä muovipussissa. Kalassa on laikkuja.

Lammesta löytyi uusi vieraskalalaji rohmutokko – EU:n mukaan haitallisen lajin leviäminen on estettävä

Kala löytyi varsinaissuomalaisesta lammesta. Luonnonvarakeskuksen mukaan lajia on levitetty tahallaan.

Keltamustalaikukas kissaeläin vihreän, vettyneen pellon edustalla. Riistakameran kuva.

Riistakameran paljastamia savannikissoja yritettiin viedä Venäjälle – Tulli nappasi ne kiinni rajalla

Esitutkintaa johtavan rikoskomisarion mukaan poliisilla on hallussa ”mahdollinen vieraslaji”. Niiralan tulli otti savannikissat kiinni, kun niitä oltiin viemässä Venäjälle.

Keltamustalaikukas kissaeläin vihreän, vettyneen pellon edustalla. Riistakameran kuva.

Poliisi vahvistaa esitutkinnan Joensuun harvinaisesta kissaeläimestä – epäillystä rikoksesta voidaan tuomita sakkoihin

Itä-Suomen poliisi tutkii Joensuussa nähdyn afrikkalaisen kissaeläimen tapausta rikoksena, josta voidaan tuomita sakkorangaistukseen.

Keltamustalaikukas kissaeläin vihreän, vettyneen pellon edustalla. Riistakameran kuva.

Joensuussa hämmennystä herättänyt savannikissa todennäköisesti lopetetaan – luonnonsuojeluasiantuntija: "Käytännössä ainoa vaihtoehto"

Yksityiset ihmiset ovat tarjoutuneet huolehtimaan Joensuussa havaitusta savannikissasta. Ely-keskuksen mukaan lopettaminen on kuitenkin ainoa vaihtoehto, jos kissat todetaan laittomiksi.

Keltamustalaikukas kissaeläin vihreän, vettyneen pellon edustalla. Riistakameran kuva.

Riistakamerakuva erikoisesta kissaeläimestä hämmentää Pohjois-Karjalassa – asiantuntija epäilee afrikkalaiseksi servaaliksi

Pasi Kinnusen riistakamera tallensi torstaina kuvan kissaeläimestä, joka ei näytä suomalaiseen luontoon kuuluvalta. Epätavallisesta havainnosta kertoi ensimmäisenä sanomalehti Karjalainen.

lammaslaumassa yksi lammas on nostanut päänsä

Kotkan kesälampaat tekivät selvää jälkeä jättipalsamista – kaupunki ja lampuri ovat tyytyväisiä laiduntakokeiluun

Lampaiden kesätyö jättipalsamin ahmijoina on päättynyt. Tehokkaat vieraslajien torjujat palaavat Kotkan Ruonalaan ensi kesänä.

Supikoira nurmikolla katsoo kameraan.

Tämä eläin terrorisoi luontoa koko EU:n alueella, mutta mikä se on? Testaa, tunnistatko haitalliset vieraslajit

Haitalliset vieraslajit ovat kasvava ympäristöongelma. Havainnoista tulee ilmoittaa ja haitallisia vieraslajeja tulee torjua.. Vieraslajitestissä on 14 kotimaista eläin- ja kasvilajia.

Sukeltaja esittelee lammesta nostettua kiehkuravesiruttoa.

Akvaariosta lähteneistä vieraslajeista tuli iso riesa – Paimion lammista poistetaan kiehkuravesiruttoa ja aurinkoahvenia vielä pitkään

Kiehkuravesirutto on koko EU:n alueella haitallinen vieraslaji, joka löydettiin ensimmäistä kertaa Suomessa vuosi sitten. Myös haitallinen ahvenlaji leviää Varsinais-Suomessa oudosti.

Mördarsnigel

Puutarhoissa massatuhoja aiheuttavaa tappajasiruetanaa on jälleen havaittu Kajaanissa – haitallinen vieraslaji kannattaa tuhota

Vuosi sitten espanjansiruetanoita löytyi Kajaanissa Petäisenniskasta. Laji onkin levinnyt ihmisen mukana yhä pohjoisemmaksi ja sitä on tavattu yksittäin jopa napapiiriltä asti.

Hyytelösammaleläin

Limainen hyytelösammaleläin voi tukkia vesiputkia ja haitata uimista mökkirannassa – vieraslaji on levinnyt nyt myös Hämeeseen

Hämeenlinnan seudulla on tehty ensimmäinen vahvistettu havainto hyytelösammaleläimestä. Uudet havainnot geelimäisistä otuksista tulisi ilmoittaa vieraslajit.fi -sivustolle.

Lasse Heimo esittelee majavan syöntilastuja.

Riistakeskus ihmettelee kanadanmajavien ilmaantumista Varsinais-Suomeen: "Kovia kavereita, jos omin jaloin ovat 200 kilometriä kulkeneet"

Kanadanmajava on vieraslaji, joka vie elintilaa euroopanmajavilta. Kanadanmajavan lisäksi myös euroopanmajavaa on havaittu uusilla alueilla Varsinais-Suomessa.

Kiehkuravesiruttoa sukeltajan kädessä.

Kiehkuravesiruton poistosukellukset alkavat Paimion Hiekkahelmessä – myös Ankkalammessa on samaa kasvia

Hiekkahelmen uimaranta on pois käytöstä sukellusten aikana. Vieraslaji kiehkuravesirutto on luultavasti peräisin lampiin kaadetuista akvaariovesistä.

Lähikuva, jossa kolme lammasta vierekkäin heinikossa

Ryteiköstä kuuluu vain rouskutus, kun lammaskatras hyökkää jättipalsamin kimppuun – lupaava kokeilu saa jatkoa

12 lammasta on sijoitettu laiduntamaan Porissa kaikkein pahimmille jättipalsamin kasvupaikoille. Tehokas lauma on syönyt jo ensimmäisen kohteensa tyhjäksi kasvista.

Limainen, pallomainen hyytelösammaleläin hiekkarannalla. Aurinko paistaa.

Rantakiviin ja laitureihin tarrautuvia limapalloja on tänä kesänä aiempaa vähemmän – ilmoita hyytelösammaleläinhavaintosi myös tutkijoille

Suomessa ensimmäiset sammaleläimet havaittiin vuonna 2006. Nyt havaintoja on jälleen tehty Lempäälässä, mutta viranomaisille asti niistä ei ole toivotusti ilmoitettu.

Kesäinen järven ranta ja taustalla silta.

Pappilanniemen uimarannalla annetaan isosorsimolle kyytiä - vieraslajin kitkeminen on kovaa työtä

Vanajavesikeskuksen ehdotuksesta nuoret osallistuvat uimarannan kunnostamiseen talkoilla. Iso työ tulee olemaan vesikasvillisuuden poistaminen.

Lapio jättiputkikasvuston vieressä

Vieraslajien torjuntaan kaivataan enemmän resursseja Etelä-Savossa - torjuntatoimissa on tärkeintä säilyttää toivo

Vireaslajien kuten komealupiinin ja kurtturuusun hävittäminen on kirjattu lakiin, mutta toimet saattavat tuntua välillä riittämättömiltä. Asiantuntijan mukaan kannattaa kuitenkin jaksaa yrittää.

Siniritariyökkönen on Suomen kookkain yökköslaji.

Lämpenevä ilmasto ajaa yhä useammat lajit vaeltamaan – tutkijan mukaan mursun kaltaiset vieraat yleistyvät

Elinympäristön lämpeneminen pakottaa monet lajit tulevaisuudessa haastavalle matkalle kohti pohjoista. Luonnon muutos yhdistettynä uusiin tulokaslajeihin voi johtaa monen Suomelle ominaisen lajin katoamiseen.

Saimaannieriä on kaunis vonkale, jota vanha kansa kutsuu nahkaloheksi.

Täpläravun pyynti alkoi Kuolimojärvellä, jotta harvinainen kala pelastuisi – rapu syö saimaannieriän mätiä ja poikasia

Savitaipaleen ja Mikkelin alueilla sijaitsevalle Kuolimojärvelle myönnettiin keväällä harvinainen lupa pyytää täplärapuja ympäri vuoden. Toistaiseksi ravustus on alkanut rauhallisella tahdilla.

Jättiputki Saanan alarinteellä Kilpisjärvellä

Retkeilijä havaitsi myrkyllisen vieraslajin herkästä tunturiluonnosta – Saanalta löytyi Suomen tiettävästi pohjoisin jättiputki

Jättiputkea tavataan tavallisimmin puutarhoissa ja muutoinkin ihmisasutuksen läheisyydessä, ei metsässä tai erämaassa. Tämä on tiettävästi Suomen pohjoisin havainto jättiputkesta.

Mårdhund.

Tutkimus: supikoiraa esiintyy huomattavasti vähemmän susi- ja ilvesalueilla

Tutkimuksen mukaan huippupedot voisivat olla apuna haitallisen vieraslajin torjunnassa. Turun ja Helsingin yliopistojen tutkimuksessa kerättiin tietoja 580 riistakameran kuvista.

Hukkakaura kämmenellä.

Viljapeltojen haitallinen vieraslaji, hukkakaura leviää tehokkaasti

Haitallisen rikkakasvin torjunta on suunnitelmallista työtä. Torjunnassa tärkeintä on koko kasvin hävittäminen.

Vieraslaji Jättipalsamin kukintoja

Vieraslajitalkoisiin ehtii vielä mukaan Lahdessa

Vieraslajitalkoissa kokoonnutaan yhdessä poistamaan espanjansiruetanoita, lupiineja tai jättipalsamia.

Aniliininpunainen kurtturuusu kukkii.

Suomen piti hankkiutua kurtturuususta eroon kolmessa vuodessa, silti se kukkii kaikkialla: "Ei tätä mikään muu kuin ihminen pysty pysäyttämään"

Kurtturuusun kasvatuskielto astui voimaan kesäkuun alussa. Sitkeää vieraslajia on Suomessa kuitenkin niin paljon ja niin laajalla alueella, että siitä eroon pääsemiseen menee vuosia.

Kurtturuusun hävittämistä kaivinkoneella.

Kurtturuusu ei kadonnut määräaikaan mennessä Porista, hävitystyöt jatkuvat ehkä jopa ensi vuoteen

Kurtturuususta piti päästä kesäkuun alkuun mennessä, mutta Porin katukuvassa niitä voi vielä bongata. Hävitystyöt ovat kuitenkin käynnissä parhaillaan.

En stor, brun mördarsnigel.

Espanjansiruetanan hävittäminen on kiinteistönomistajan vastuulla – haitallista vieraslajia on tavattu eri puolilla Imatraa

Imatran kaupunki kehottaa hävittämään oranssinpunaisenruskeita espanjansiruetanoita, koska ne ovat uhka Suomen alkuperäiselle lajistolle ja luonnon monimuotoisuudelle.

Oulussa itsenäisesti raivattavia jättipalsamiesiintymiä on merkitty eri puolille kaupunkia kylteillä, joista yksi on Rajahaudan uimarannan vieressä..

Torjuttavien listalla muun muassa jättipalsami, kurtturuusu ja minkki – vieraslajeja hävitetään Oulussa talkoovoimin

Torjuminen tapahtuu rakennetuilla viheralueilla ja arvokkailla ranta-alueilla vesistöjen lähellä.

Komealupiini

Kajaanissa torjutaan lupiinia talkoilla – kaupunki jakaa jätesäkkejä kolmessa paikassa

Lupiinit kerätään jätesäkkeihin, jotka voi toimittaa maksutta Majasaaren jätekeskukseen ja kaikkiin Ekokympin lajitteluasemille niiden aukioloaikoina.

Kaisa Korhonen ja Frida Mitts

Luontokato näkyy suomalaisten mielestä omassa lähiluonnossakin – Ylen kyselyssä 58 prosenttia arvioi nähneensä merkkejä lähiympäristössään

Haitallisten vieraslajien leviäminen on yksi näkyvimmistä luontokadon merkeistä lähiluonnossa, sanoo Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja Aino Juslén. Myös esimerkiksi linnut ovat vähentyneet.

Kaksi naista katsovat saarnipuiden alla kameraan

Venäjällä tavattu tuholaishyönteinen uhkaa levitä myös Suomeen – Suomenlinnaan on asennettu pyydyksiä vieraslajin leviämisen varalta

Ruokavirasto asensi ansoja Suomenlinnaan saarnenjalosoukkojen leviämisen varalta. Tuholaiset voivat levitä maasta toiseen tavaroiden kuljetukseen käytettyjen puulavojen mukana.

alppiruusupuisto

Vain kahdessa maassa aiemmin tavattu pehmeälehtisiä alppiruusuja syövä pistiäinen on löydetty Helsingistä

Oulun yliopiston tutkijat löysivät Helsingistä suositusta Haagan alppiruusupuistosta uuden vieraslajin. Vain pehmeälehtisiä alppiruusuja eli atsaleoita syövä hyönteinen on levinnyt todennäköisesti myös muualle Suomeen.

Neljä valkoista ankaa altaassa lähekkäin.

Tämä ankkapartio yrittää pysäyttää "tappajaetanat"

Haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu espanjansiruetana on kaikkiruokainen massalaji, joka voi aiheuttaa suuria tuhoja kotipuutarhoissa ja viljelyksillä.

Itäsiperiantokko ja toinen vieraslaji sirokatkarapu valkoisessa astiassa.

Erikoisilla sieraimilla varustettu kala saapui Suomeen – vaikutuksia luontoon ei tiedetä

Uusi vieraslaji havaittiin Itäisellä Suomenlahdella. Leviäminen tulee estää, sillä lajin vaikutuksia uuteen elinympäristöön ei tunneta.

Vargar i skogen.

Harvinainen löytö lähellä Venäjän rajaa – Ylämaalta löytyi kaksi koirasutta

Koirasusi on Suomessa haitallinen vieraslaji, ja mahdolliset risteymät on tärkeää tunnistaa susikannan puhtauden suojelemiseksi.

Lupiinit kukkivat moottoritien varressa

Lupiinia, jättipalsamia ynnä muita vieraskasveja kitketään porukalla Kangasalla

Kaupunki innostaa asukkaita lähtemään joukolla mukaan sekä järjestämään oma-aloitteisesti talkoita.

Lähikuva harmaasta ahvenanmaan lampaasta 8.6.2022 Hämeenlinnassa.

Lampaat herkuttelevat taas jättipalsamilla Hämeenlinnassa

Noin 90 lammasta auttaa haitallisen vieraslajin torjunnassa Hämeenlinnassa. Erityisesti nuori jättipalsamin taimi maistuu lampaille.

Työhanskaisen käden päällä kurtturuututaimi.

Kolilla kitketään vastikään kiellettyä kurtturuusua

Kurtturuusun kasvatuskielto astui voimaan viime viikolla. Kolin kansallispuiston vierestä hävitetään vieraslajeja talkootyöllä.

Jättiputkia moottoritien varressa

Katso, miten jättiputki poistetaan oikein – vieraslajin huolimaton käsittely on terveydelle vaarallista

Esimerkiksi Jyväskylän kaupunki poistaa noin 150 jättiputkiesiintymää vuodessa. Jättiputkien torjunta on ollut tehokasta, sillä pahimmillaan jättiputkia on poistettu yli 500 esiintymästä.

Kurjennevan kosteikko

Metsähallitus kunnostaa arvokkaita luontokohteita - työt on saatu alkuun Etelä-Pohjanmaalla

Tavoiteena on estää luontokatoa ja turvata luonnon monimuotoisuutta.

Vaaleanpunaisia jättipalsamin kukkia.

Jättipalsamin hävitystalkoot alkavat jälleen Jyväskylässä

Jyväskyläläisiä kannustetaan hävittämään vieraslajit omilta ja kaupungin mailta.

Jättipalsami kukassa.

Lampaat osallistuvat jättipalsamin torjuntatalkoisiin Porissa

Toejoelle rakentuu kesän ajaksi lammasaitaus, jonne tuodaan Huitun tilalta Sastamalan Mouhijärveltä kahdentoista lampaan katras.

Kaksi työmiestä perkaa kurtturuusun juuria puistossa. Taustalla punainen bobcat.

Kurtturuusu oli puutarhan komistus, josta tuli lainsuojaton – puutarhakasveja ei saa päästää leviämään oman pihan ulkopuolelle

Vuosikymmeniä pihoihin istutettiin kasveja, joista on nyt tullut hankalia vieraslajeja. Myös puutarhojen nykykasveista saattaa tulla myöhemmin ongelma. Kurtturuususta tuli lainsuojaton kesäkuun alussa.

työkone repii kurtturuusupensaita tien viereltä

Kurtturuusua on tuotu kaakon jätehuollon vastaanottopisteisiin tasaisesti – hävitysurakkaa joudutaan jatkamaan

Etelä-Karjalan jätehuollon viestintäpäällikkö Mari Ilvonen kehottaa ihmisiä toteuttamaan jatkossakin suunnitelmaansa kurtturuusun hävittämiseksi, sillä hän ei usko urakan olevan vielä ohi.

Kurtturuusu lähikuvassa.

Haitallinen vieraslaji kurtturuusu pitää poistaa pihoilta – kasvattaminen on kiellettyä kesäkuun alusta lähtien

Kielto koskee kaikki maanomistajia. Joensuussa lähes kaikki istutukset kaivettiin ylös viime kesän aikana.

Jättiputkia moottoritien varressa

Torjuntatiimit iskevät jättiputken kimppuun Varsinais-Suomessa

Jättiputki valtaa pysyvästi monenlaisia ympäristöjä. Torjuntaa tehdään joko kaivamalla kasvit juurineen tai niittämällä ja peittämällä yhtenäisiä kasvustoja. 

Närbild av en vitsvanshjort inne i en skog.

Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa valkohäntäkauriin haitalliseksi vieraslajiksi – metsästäjät tyrmäävät ajatuksen

Jos esitys toteutuu, valkohäntäkaurista voisi jahdata ilman metsästyskorttia ja ympäri vuoden, myös lisääntymisaikana.

Vaaleanpunaisia jättipalsamin kukkia.

Pori voimistaa vieraslajien torjuntaa – jättipalsami isoin ongelma

Kolmen vuoden aikana kaupungin tavoitteena vähentää vieraslajien leviämistä erityisesti luonnonsuojelualueilla ja rannoilla.

Lammaskatras laitumella

Jyväskylässä kesälampaat tulevat taas ilahduttamaan ohikulkijoita ja popsimaan pois vieraslajia

Lampaat laiduntavat tulevan kesän Kuokkalan Suuruspäässä, Samulinniemessä ja Kortepojan Vehkalammella.

Kurtturuusu lähikuvassa.

Forssassa kaupunki korvaa kurtturuusut pensailla tai nurmikolla

Kurtturuusua on hävitetty Forssassa noin 40 eri kohteesta. Viimeisetkin haitallisen vieraslajin rippeet on tuhottu tänä keväänä.

Metsästäjä polvillaan virittämässä supikoiralle pyydystä. Miehellä käsissä lanka, joka pitää ansan luukkua auki.

Metsästäjät värväävät mökkiläisiä tuhoamaan vieraspetoja – jaossa loukkuja ja neuvoja petojen lopettamiseen

Kesämökkiläisiä houkutellaan mukaan supikoiran ja minkin pyyntiin. Suomen luontoon kuulumattomat vieraspedot halutaan pois, koska ne uhkaavat luonnon monimuotoisuutta.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle