vieraslajit - uusimmat sisällöt

Kolme kyttyrälohta nostettuna rantakivikolle.

Norjassa löydettiin ensimmäisen kerran lohitäitä kyttyrälohista – melkein puolet lohista kantoivat jotain kalaloisia

Löydöstä pidetään huolestuttavana, koska vieraslajina kyttyrälohi voi kantaa tartuntoja myös Suomen jokiin.

Henkilö pitää aurinkoahventa kämmennellään. Hän nostaa aurinkoahvenen selkäevää toisen kätensä etusormella. Aurinkoahven on vatsasta kullanvärinen ja kylkisuomuiltaan turkoosi. Kyljen suomuissa on tummansinisiä pilkkuja.

Kuka päästi aurinkoahvenen lampeen? Haitallinen vieraslaji levinnyt Pirkanmaalle

Haitallista vieraslajia aurinkoahventa on löydetty Kangasalta. Aikanaan suositun akvaariokalan hallussapito ja levittäminen on nykyisin EU:n alueella kiellettyä.

Paimio pyytää asukkaiden apua taistelussa kiehkuravesiruttoa vastaan

Kaupunki pyytää maanomistajia tarkastamaan omistamansa vesistöt haitallisen vieraslajin varalta.

Lammen rannalle on nostettu iso kasva lammessa kasvavaa haitallista vesikasvia kiehkuravesiruttoa.

Haitallista vieraslajia löydettiin uusista lammista Paimiossa – sukeltajat riipivät kiehkuravesiruttoa käsin

Paimion kaupunki aikoo tutkia, onko haitallinen vieraslaji levinnyt kaikkiin Valkoajannummen lampiin.

Kuollut kyttyrälohi Näätämöjoen rannalla

Kyttyrälohen raatoja kertyy Tenon rannoille ja sen haistaa – vapautuvat ravinteet voivat muuttaa pohjoista luontoa

Tutkijat kaipaavat edelleen ilmoituksia kyttyrälohen raadoista ja niiden sijainnista Tenojoella. Myös valokuvat raadoista kiinnostavat.

En liggande ribbsopp (Aureoboletus projectellus).

Hangosta löytyi uusi tatti, ja se saattaa olla haittalaji – tutkija: ”Jokainen vieraslaji on potentiaalinen katastrofi”

Suomessa tavataan vuosittain uusia sienilajeja. Ulkomailta vieraslajeina saapuneet tulokkaat voivat olla haitallisia Suomen luonnolle.

Uimalampi pumpataan tyhjäksi – Paimiossa kokeillaan poistaa vieraslaji uudella tavalla

Kiehkuravesiruton arvellaan levinneen Paimion Ankkalampeen akvaariovesien mukana.

Tällainen on haitallisten vieraslajien tilanne Suomessa

Haitalliset vieraslajit uhkaavat Suomen lajistoa. Vieraslajit leviävät nyt nopeammin kuin koskaan ja leudot talvet edesauttavat niiden vakiintumista pohjolan luontoon.

Maailman luontopaneelin raportti: haitalliset vieraslajit maksavat ihmiskunnalle noin 400 miljardia joka vuosi

Vieraslajit liittyvät oleellisesti noin 60 prosenttiin maailman sukupuutoista. Haitalliset vieraslajit vaarantavat myös ihmisen ravinnontuotannon ja terveyden.

Laihian kunta pyytää apua vieraslajien kartoittamisessa

Alkuperäislajeja syrjäyttävät vieraslajit halutaan kartoittaa, jotta ne voidaan poistaa. Kuntalaiset voivat ilmoittaa havainnoistaan lomakkeen avulla.

Metsähallitus pyytää havaintoja saariston minkeistä ja supikoirista – tekee vieraspetopyyntejä Virolahdelta Tornioon

Metsähallituksen tavoitteena on parantaa taantuneen saaristolinnuston elinmahdollisuuksia tyhjentämällä laajoja alueita vieraspedoista.

Kiehkuravesiruton valtaama lampi tyhjennetään syyskuussa – vastaavaa ei ole kokeiltu aiemmin missään

Varsinais-Suomessa Paimiossa sijaitseva Ankkalampi on ainakin puolitoista vuotta pois uimareiden käytöstä.

Hyytelösammaleläin Vanajavedessä Varikonniemen laiturin alla 16.8.2023.

Limalöllysköitä muistuttavat hyytelösammaleläimet ovat ikäviä uimaseuralaisia

Hyytelösammaleläimistä on tehty runsaasti havaintoja viime päivinä Hämeenlinnan seudulla. Pohjois-Amerikasta peräisin oleva eläin ei tiettävästi ole ihmiselle vaarallinen, mutta siitä tiedetään vielä varsin vähän.

Pesukarhu kurkistaa piha-aidan lautojen läpi Saksassa.

Mustapääetana on jo täällä, tulokkaiden joukossa voi kohta olla pesukarhu – tunnista kuvista Suomeen tunkeutuvat vieraslajit

Ilmastonmuutos ei näy Euroopassa ainoastaan pitkinä hellejaksoina ja maastopaloina. Se vauhdittaa myös haitallisten vieras- ja tuloskaslajien levittäytymistä uusille alueille.

Raunioitunut kaupunkinäkymä ja karrelle palaneita puita tien molemmin puolin.

Liekit söivät Havaijin kuninkaiden ja kuningattarien haudat – tuhon taustalla kuivuus ja haitalliset kasvit

Maastopalo hävitti Havaijin kuningaskunnan vanhan pääkaupungin Lahainan lähes kokonaan.

Tenosta pyydettyjä kyttyrälohia heinäkuussa 2023.

Kyttyrälohien määrä Tenojoessa nousi uuteen ennätykseen – jokeen päässyt yli 100 000 kutemaan ja mätänemään

Kyttyrälohien määrä näyttää kaksinkertaistuneen Tenossa kahden vuoden takaisesta. Luonnonvarakeskuksen tutkijan mukaan jokeen voi nousta jopa 140 000 kyttyrälohta.

Ruskosuula istuu Rajavartiolaitoksen laivan kannella ja katsoo sivuun. Etualalla harmaata laivan osaa, taustalla sinistä merta.

Suomessa ensimmäistä kertaa havaittu ruskosuula on kuollut, kertoo Ruotsin yleisradio – lintu oli nielaissut kalastuskoukun

Lintu oli matkustanut Suomesta ruotsinlaivalla Tukholmaan ennen kuolemaansa.

Pahamaineiset vieraslajit uhkasivat Suomen suurinta järveä – yllättäen ongelman poisti Ukrainan sota

Rahtiliikenteen tuomat ekologiset haitat ovat vähentyneet Saimaalla, ja se voi vaikuttaa positiivisesti myös kalojen hyvinvointiin.

Loppi ja Janakkala kitkevät vieraslajeja talkoilla

Molemmat kunnan tarjoavat talkoolaisille evästä. Valtio on puolestaan avustanut kuntia vieraslajien torjunnassa euroilla.

Kuopiossa on onnistuttu keräämään mobiilipelin avulla jo yli 500 jättipalsamihavaintoa

Haitallisen vieraslajin torjuminen Crowdsorsa-mobiilipelillä alkoi Kuopiossa kesäkuussa. Jokaisesta jättipalsamilöydöksestä on maksettu pelaajalle 1 euron palkkio.

Tähtäimessä jättiputki, lupiini ja jättipalsami – vielä ehdit tuhoamaan vieraslajeja tänä kesänä

Keski-Suomessa on tänä kesänä tehty runsaasti havaintoja etenkin jättiputkesta.

Sinitaskurapuja ravintolan keittiössä Riminissä.

Italiassa uusi vieraslaji tekee selvää simpukkaviljelmistä – ”Se tuhoaa kaiken”

Sinitaskuravun kotiutumista Italiaan vauhditti ilmastonmuutos. Italialaiset yrittävät ratkoa ongelmaa syömällä.

Räyhähenkinen kyttyrälohi on kuin zombi: lahoaa elävältä jo kudun aikana – on vain ajan kysymys, milloin se leviää Itämereen

Kutemaan nousseet kyttyrälohet mätänevät rannoille ja lisäävät pienten jokien ravinnepitoisuutta jopa liikaakin. Lisäksi hajuhaitta kiusaa laajasti jokien lähistöillä.

Norjan ja Suomen yhteisellä Näätämöjoella kyttyrälohen poistopyynti näyttää onnistuneen

Vuosia jatkuneesta kyttyrälohen massaesiintymisestä huolimatta atlantinlohisaalis on ollut hyvä norjalaisen kalastuskunnan mukaan. Suomea toivotaan mukaan kustannuksiin.

Vesilahden jättipalsamitalkoisiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen: kunta osoittaa paikan, jossa voi kitkeä haittakasveja oman aikataulun mukaan

Usein vieraslajeja nypitään porukalla tiettynä päivänä, mutta nämä talkoot ovat avoinna elokuun loppuun asti.

Ruokavirasto jatkaa saarnipuita uhkaavan vieraslajin seurantaa

Virasto jatkaa myös saarnien paikantamista kansalaishavaintojen avulla.

Säännöllinen torjunta on paikoin taannuttanut vieraslajeja Kokkolassa

Eniten Kokkolan kaupunkialueelta löytyy jättibalsamia, mutta suurimmat paukut hävittämisessä laitetaan jättiputkeen.

Näätämöjoki kuhisee kyttyrälohta – kalaa käsin kahmiville luvassa kuitenkin sakkolappu

Kyttyrälohen voittokulku pohjoisen joissa jatkuu. Norjan Näätämöjoessa sitä vaeltaa niin paljon, että kaloja voisi napata vaikka käsin. Pyytäminen ilman asianmukaisia lupia on kuitenkin kielletty.

Vieraslajitalkoisiin kaivataan lisää väkeä Kuopiossa ja Joensuussa – helposti leviävän jättipalsamin poistaminen vaatii sitkeyttä ja intoa

Suurikokoisen ja helposti leviävän jättipalsamin hävittäminen vaatii sitkeää kitkemistä. Työtä on tehty talkoilla tänä kesänä sekä Pohjois-Savon että Pohjois-Karjalan maakuntakeskuksissa.

Mies seisoo ruohikolla metallinen putkikädessä

Vieraslajit ovat monelle jokakesäinen riesa – yrittäjä Kimmo Kärki keksi myrkyttömän keinon, joka tepsii rikkakasveihin

Kitkeminen, niittäminen ja kuumavesikäsittelyt kuuluvat haitallisten vieraslajien torjuntakeinoihin. Isonkin esiintymän torjuminen on kiinteistönomistajan vastuulla.

Seinäjoella kitketään jättipalsamia ja komealupiinia jo kolmatta vuotta soolotalkoilla

Haitalliset vieraslajit uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. Seinäjokiset voivat osallistua komealupiinin ja jättipalsamin torjuntaan yhteisissä talkoissa.

Haitallista aurinkoahventa torjutaan nyt kalastamalla – lampien suursyömäri kelpaa myös pannulle

Onkimalla ei kaikkia kaloja saada hävitettyä, mutta sillä keinolla jokainen voi auttaa. Haitalliseksi vieraslajiksi määritelty aurinkoahven syrjäyttää alkuperäistä eliöstöä tappavan tehokkaasti.

Vieraslajit vaanivat myös pinnan alla eikä niistä pääse kokonaan eroon millään

Meressä elävien vieraslajien puhdistaminen on hidasta, kallista ja melko tehotonta. Torjunnassa keskitytäänkin lähinnä ennaltaehkäisyyn.

Limainen, pallomainen hyytelösammaleläin hiekkarannalla. Aurinko paistaa.

Kalakuolemat ja haitalliset vieraslajit vesistöjen riesana – lämmin kesä voi aiheuttaa ongelmia

Ely-keskus kehottaa ilmoittamaan sekä vieraslaji- että kalakuolemahavainnoista, jotta haittatekijöitä saataisiin kitkettyä.

Lämmin alkukesä voi enteillä vieraslajien lisääntymistä vesistöissä, ely-keskus pyytää ilmoittamaan havainnoista

Pirkanmaalta on tavattu aiempina kesinä haitallisia vieraslajeja. Ely-keskus toivoo, että niistä ilmoitetaisiin viranomaisten ylläpitämään rekisteriin.

Tuhansia lintuja lentää Saaristomeren saaren yläpuolella. Taivas on sininen. Maassa on vihreää kasvillisuutta.

Vieraslaji supikoira on saatu lähes hävitettyä Saaristomerellä

Supikoiravapaita saaria on jo Kemiönsaaren alueella. Kotoperäinen saukko on puolestaan levittäytynyt ulkosaaristoon saakka.

en massa små jättebalsaminväxter nära marken

Jättipalsamia pannaan kuriin talkoilla Porissa

Talkoita haitallisen vieraskasvin hävittämiseksi järjestetään heinäkuussa eri puolilla kaupunkia.

Kankaanpääläiset halutaan tunnistamaan vieraslajeja uuden mobiilipelin avulla – jokaisesta havainnosta maksetaan euro

Paikalliset voivat tienata rahaa merkitsemällä mobiilipelin kartalle löytämiään haitallisia vieraslajeja. Kankaanpään kaupunki hyödyntää tietoa haitallisten vieraslajien torjunnassa.

Kyttyrälohipato Tenojoessa, Norjan Tana brussa.

Tenojoen kyttyrälohenpyyntiin on ilmoittautunut jo 11 pyyntihanketta – norjalaiset puolestaan rakensivat suuren padon joen poikki

Vapaaehtoiset kalastajakunnat voivat osallistua kyttyrälohen pyyntiin Tenojoella ilmoittamalla pyyntihankkeesta Lapin Ely-keskukseen.

Aihe: vieraslajit

Uusimmat artikkelit