Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Turvekielto veisi myös kotimaiset salaatit, kurkut ja yrtit – yhdeksän kymmenestä kauppapuutarhasta sanoo lopettavansa, jos turvetta ei voi käyttää

90 prosenttia kasvihuoneviljelijöistä kertoo lopettavansa toiminnan, jos turpeen käyttö kasvualustana loppuu.

Mikä ihme on hiivagrammi? Biotaiteessa mikrobit maalaavat tauluja ja porkkanalle tarjotaan mahdollisuus seksielämään

Viimeaikainen teknologinen kehitys on vienyt eteenpäin myös biotaidetta. Taidemuodon keskiössä on tieteen ja taiteen kokeellinen vuorovaikutus.

Rahkasammal avuksi maailman ruokatuotantoon – Suomen soilla muhii miljoonabisnes, sillä sammaleesta kaavaillaan kasvisten kasvualustaa

Kasvihuoneissa viljeltävät vihannekset tunkevat juurensa pääosin turvepohjaiseen kasvualustaan. Nopeasti uusiutuva rahkasammal on korvaamassa turpeen.

Lepaalle avataan maakirjasto

Maakirjasto havainnollistaa lämpötilan, sademäärän ja ilman kosteuden vaikutuksia kasveihin.

Turkiseläinten lannasta toivotaan vientituotetta – sitä jalostetaan kasvualustaksi Kalajoella

Turkislannasta on tarkoitus valmistaa lähivuosina yli miljoona kasvualustaa koti- ja ulkomaille.

Älypuutarhojen uskotaan valtaavan kaupunkilaisten kotikeittiöt – seuraava trendi on salaattia kasvava sisäseinä

Älypuutarhamarkkinoilla kisaa myös turkulainen Plantui. Sijoittajat uskovat sen menestysmahdollisuuksiin maailmalla.

Turpeen energiakäytön väheneminen pakottaa turvefirman laajentamaan muita bisneksiä – Vapon Kekkilä ja hollantilaisfirma yhdistyvät

Turpeen energiakäyttö Vapossa vähenee vääjäämättä. Siksi turpeelle haetaan kuumeisesti lisää käyttökohteita.

Sienestyskauden alku myöhässä useita viikkoja – sateet saattavat pelastaa sienisadon

Satokauden alkamisen myöhästyminen johtuu kuivuudesta, joka on kuihduttanut sienten kasvualustat.

Turvesoissa nähdään nyt monia mahdollisuuksia – osa haluaa ennallistaa, osa valjastaisi turvemaat ruuantuotannolle

Turvesoiden hyödyntäminen kiinnostaa nyt monella rintamalla. Parhaillaan GTK on keräämässä tietoa Lestijärven turvesoista, ja vastaavanlaisia tutkimuksia tehdään eri puolilla Suomea.

Luo tuoksuva keidas yrteistä

Yrttien viljelyllä on hyvin pitkät perinteet.

Koltta-alueen vesistökunnostukset jatkuvat

Näätämöjoen vesistökunnostuksia toteuttava Lumimuutos Osuuskunta on saanut rahoitusta toiminnan jatkamiseksi.

Näin muutat puutarhajätteen maanparannusaineeksi: biohiilen valmistamiseksi tarvitset vain risuja, lapion ja tulta

Puutarhassa syntyvistä jätteistä voi valmistaa tehokasta maanparannusainetta, biohiiltä. Kasvimaan ohella sitä voi käyttää pihalla muutoinkin, sillä se soveltuu vaikkapa makkaroiden grillaamiseen.

"Tuolle paskalle tarttis tehdä jotakin" – nyt siinä kasvavat tomaatit ja kurkut

Aiemmin ongelmajätteenä pidetty turkiseläinten lanta halutaan nyt parvekeviljelijöiden kasvimaaksi. Tuotteessa ja ravinteiden kierrätyksessä ollaan Kalajoella megatrendin äärellä, tutkija uskoo.

Mikä puu pärjää kaupungissa, kun ilmasto muuttuu? Hopeapihlaja voi olla yksi sitkeimmistä

Katupuilla on Helsingissä omia ainutlaatuisia "koekatuja". Yle tutustui niistä neljään.

Yrittäjä pelastaa maailmaa komposti kerrallaan – valjasti madot hommiin

Tunkioliero on kierrätyksen ammattilainen ja siksi sitä on ryhdytty kasvattamaan kompostointitöihin.

Älä kasvata hujoppeja ja koeta malttaa – puutarhaharrastajan 6 vinkkiä viherpeukalointiin

Kokenut puutarhaharrastaja opettelee edelleen malttia, mutta tietää, että keväthuumaan ei ole muuta lääkettä kuin upottaa sormet multaan.

Suo, kuokka ja kaupalliset mahdollisuudet – Suomen suokasvit kiinnostavat Eurooppaa myöten

Pohjoisen suokasveissa kiinnostaa erityisesti niiden terveellisyys, joka on tulosta valoisista kesäpäivistä.

Turun jättilumpeen siemenet matkaavat ensi viikolla Italiaan

Siemenvaihto on suosittua puutarhojen kesken. Turun jättilumpeen jälkeläisiä on lähetetty Europan lisäksi myös Japaniin.

Omakotitalon pihasta Helsingin paraatipaikalle – Senaatintorin joulukuusen matka alkoi

Helsingin kaupunki hakee kuuset lahjoituksina asukkailta. Usein tarvitaan nosturia. Senaatintorin joulukuusi tulee tänä vuonna Itä-Hakkilasta omakotitalon pihasta. Hakaniemen torin joulukuusi taas haettiin Vartiokylästä.

Oudot lehmukset ihmetyttävät Lappeenrannassa – toiset tiputtivat lehtensä, toiset rehottavat vihreänä

Suomen kenties tunnetuimmassa lehmusten kaupungissa on viime päivinä ihmetelty erikoisia lehmuksia. Osa niistä osa on jo tiputtanut lehtensä, mutta osa saman kadun varren puista on vielä täysin vihreitä.

Suomen metsissä elää tuhansia lähes tuntemattomia lajeja

Suomen metsien puuttellisesti tunnettuja lajeja on kartoitettu vuosien ajan laajassa tutkimusohjelmassa. Aivan uusia lajeja on löytynyt satoja.

Lappeenrannan lehmukset paikoin heikossa kunnossa

Osa puista on jo vanhoja, mutta monilla lehtien vähyyteen vaikuttaa se, etteivät puiden juuret saa riittävästi ilmaa ja vettä.

Hyvä paha sammal – kokosimme vinkit poistoon ja lisäämiseen

Kotipihalla kasvava sammal jakaa ihmisten mielipiteet: yksi rakastaa ja toinen vihaa. Sammaleen määrää kotipihalla voi koittaa vähentää tai lisätä monin tavoin.

Hämeenlinnalaisesta liikennepuistosta malliesimerkki: näin tehdään puisto kestävästi, edullisesti ja kierrättäen

Viherrakentaminen voi olla muutakin kuin mallia vanhat pintamaat ja kasvit kaivurilla pois ja uutta multaa ja taimia tilalle. Suunta on kohti kestävää, kierrättävää ja ympäristökuormitusta vähentävää viherrakentamista. Kaurialan Liikennepuiston avautuminen Hämeenlinnassa torstaina on yksi valtakunnallisen Vihervuoden kohokohdista. Puisto on rakennettu kestävän ympäristörakentamisen malliksi.

Salaojat, maan muotoilu ja oikeanlainen istutus – Näin puutarha kestää runsaatkin sateet

Puutarha pärjää hyvin vesisateella, kun sateeseen valmistautuu jo aikaisessa vaiheessa. Hyvin tehty salaojitus ja muut oikeat ratkaisut maarakentamisessa jo pihan rakennusvaiheessa säästävät myöhemmältä harmilta.

Poliisiammattikorkeakoulu varoittaa: jätteissä muhii kasvualusta rikollisuudelle

Kiinnijäämisriski jäterikoksesta on verrattain pieni, kertoo Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella valmistunut tutkimushanke laittomista jätevirroista. Suomessa toimii jo nyt rikollisryhmiä jätealalla.

Helppoa puutarhanhoitoa ei ole olemassa – vaikka ostaisit puutarhan valmiina

Kotipuutarhan hoitaminen lienee helpointa silloin, kun pihalla on pelkkää nurmea. Siltikin alkukesästä nurmi pitäisi leikata pari kertaa viikossa.

Vaasan modernin taiteen museon näyttelyssä tutkitaan turvattomuutta videotaiteen keinoin

Kuntsin modernin taiteen museossa avautuu näkymä turvallisuuteen ja turvattomuuteen. UN/SAFE näyttely kokoaa kymmenen eturivin videotaiteilijan töitä näytille kevään ajaksi Vaasaan.

Sammaleesta tavoitellaan Suomeen uutta miljardibisnestä

Suomen soilta saatetaan nostaa tulevaisuudessa muutakin kuin turvetta. Rahkasammal kiinnostaa sekä kasvualusta- että energiaominaisuuksiltaan.

Molempi parempi: Toinen antaa puutarhansa rehottaa, toinen on pedantti nyppijä

Puutarhan syystyöt ovat parhaillaan käynnissä. Moni miettii, onko kaikki työt tehtävä syksyllä, vai voiko jotain siirtää kevääseen. Puutarha muistuttaa omistajaansa – tarkka on tarkka syystöistäkin, mutta suurpiirteisestikin puutarhaa voi hoitaa. Eikä kumpikaan ole väärin.

Rakkaus metsäsieniin näkyy – Suomessa ei innostuta herkkusienistä Ruotsin tavoin

Ruotsalaiset syövät kokonaisia herkkusieniä vuosittain jopa viisi kertaa enemmän kuin suomalaiset. Syynä saattaa olla suomalaisten into käydä sieniretkillä.

"Hullun puutarhurin" pikaporkkanoille kävi huonosti – "Kyllä tämä vielä onnistuu"

Aspegrenin puutarhalla Pietarsaaressa kokeiltiin tänä kesänä porkkanoiden pikakasvatusta. Kokeilu epäonnistui, mutta toimintasuunnitelma ensi vuodelle on jo valmiina.

Sienitauti värjää kuuset ja vedet ruskean eri sävyihin

Kolea ja sateinen kesä on ollut oiva kasvualusta kasvien sienitaudeille. Esimerkiksi suopursuruoste on kellastuttanut kuuset laajoilla alueilla etenkin Pohjois-Suomessa. Sateiden mukana sieni-itiöt pääsevät vesistöihin, joissa ne muodostavat laajoja kullanruskeita lauttoja.

Tehokkuus syrjäytti ahomansikan – entisestä talousmarjasta tuli harvojen herkku

Vielä viime vuosisadan alussa metsämansikka oli Suomessa tärkeä talousmarja. Euroopassa sitä viljeltiin puutarhoissa kunnes amerikkalaiset lajikkeet syrjäyttivät pienemmän marjan. Harvinaista marjaa on tänä vuonna saanut kerätä litratolkulla sateisen kesän takia.

Myyrmäkeen aukeaa tilapäinen, kaikille avoin kaupunkitila – ”Konttiaukion ja Kaivopuiston välimuoto”

Kauppakeskus Myyrmannin kupeeseen avataan heinä-elokuun vaihteessa omaehtoisille kulttuuri- ja kaupunkitapahtumille tarkoitettu Myyrmäen monttu. Maansiirtotyöt maksoi Vantaan kaupunki, tilaa ylläpitää Myyrmäki-liike.

Ahnaasti leviävä lupiini uhkaa Salpausselän harvinaisia kasveja

Salpausselän ketokukat ovat vaarassa jäädä lupiinin jalkoihin. Jos tilanteeseen ei puututa pian, ongelmalaji syrjäyttää harjun alkuperäiset kasvit ja voi jopa vähentää pölyttäjähyönteisten määrää, varoittavat asiantuntijat.

Pikaporkkanat kotipuutarhasta? Loppukesästä selviää, miten "hullun puutarhurin" kävi

Miltä tuntuisi saada oman maan porkkanoita jo heinäkuussa? Pietarsaaressa tämä voi olla mahdollista jo tänä kesänä.

Ensi kesän Kalevan kisojen stadionin nurmi surullisessa kunnossa

Porin stadionilla pelataan muun muassa jalkapallon Ykköstä heikoissa kenttäolosuhteissa. Stadionin nurmen kunto herättää kummastusta.

Suomalaiselle maistuu yhä makeampi marja – tuttujen lajikkeiden rinnalle on tullut kymmeniä uusia

Kotipuutarhoissa viljellään entistä enemmän erilaisia marjoja, esimerkiksi viinimarjoihin on tullut paljon uusia vaihtoehtoja. Puutarhuri ja pomologi Leif Blomqvistin mukaan uudet lajikkeet ovat aiempaa makeampia ja helppohoitoisempia.

Minttu voi valtautua rikkakasviksi – kaupan yrttien kasvatukseen riittää muutama niksi

Markettien yrttihyllyt tursuavat erilaisia eksoottisiakin yrttejä. Moni kämmenpeukaloinen on yrittänyt kasvattaa niitä ikkunalaudallaan, usein huonoin tuloksin. Toisilla taas kasvatus onnistuu kuin vettä vaan ja puutarha rehottaa villinä, huumaavasti tuoksuen.

Meilahden halli saa kauniin ja kalliin sammalkaton

Meilahden liikuntahallin laajalla katolla tehdään väitöstutkimusta. Väitöskirjaansa valmisteleva Helsingin yliopiston jatko-opiskelja Juhamatti Niemikapee selvittää minkälainen kasvualusta toimisi parhaiten sammalen peittämällä katolla ja mikä sammallaji olisi viherkaton raaka-aineeksi sopivin.

Viherkatto pitää toteuttaa taiten

Viherkattojen hyödyt erityisesti hulevesien ja lämpöhuippujen tasaajina ovat ilmeiset, mutta kohteet kannattaa toteuttaa huolella. Pahimmassa tapauksessa saatetaan päätyä toimimattomiin tai ympäristön kannalta jopa haitallisiin ratkaisuihin.

Viherseinä tuo ulkoilman sisälle

Työpaikkojen ja julkisten rakennusten huono sisäilma on yksi maamme suurimmista terveysongelmista. Tähän ongelmaan on kehittänyt ratkaisun jyväskyläläisyritys. Viherseiniä tekevän NaturVention Oy:n saama miljoonarahoitus auttaa nopeuttamaan hyvin alkanutta kasvua.

Peruna säästyi taudeilta, mutta sato jää pieneksi

Helteinen heinäkuu tekee talviperunan sadosta pienen Kymenlaaksossa. Tilannetta huononsi myös puolestaan viileäksi ja sateiseksi jäänyt kesäkuu.

Puutarha pärjää helteellä jos istutusalusta on syvä ja kasvit valittu oikein

Ruukkukasveihin istutettu kotipuutarha takaa leppoisan kesän, sillä kastelu on avomaata paljon helpompaa, joskin tiheämpää. Helteillä kotipuutarha on kovilla, silloin näkyy se onko perusta mietitty oikein. Hyvä suunnittelu ja oikea kasvien valinta auttavat. Esimerkiksi lamohietakirsikka, katajat, maksaruohot ja monet rikot sietävät kuumuutta. Helteillä voi iloita siitäkin, etteivät kotilot ja etanat lisäänny entiseen malliin.

Lapin perunasadosta tulossa hyvä – Varhaisperunat nyt myynnissä

Lapin perunasadosta odotetaan viileästä alkukesästä huolimatta tavanomaista. Peruna päästiin istuttamaan varhain ja mikäli rutolta vältytään, satonäkymät ovat hyvät. Ratkaisevaa on myös ensimmäisten syyshallojen ajankohta.

Metsämansikkasadosta tulossa kohtuullinen: "Ahomansikka on sitkeä kaveri"

Vaikka ahomansikan elinpiiri pienenee koko ajan, kukkii tämän vuoden sato jo niityillä ja ahoilla.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle