Aihe: kasvualusta

Biohiili löytää yhä useammin tiensä myös Hämeenlinnan istutuksien alustoihin

Kotipuutarhurien pitkään suosimaa biohiiltä on alettu hyödyntää myös kaupunkien istutuksissa. Hämeenlinna on lisännyt biohiiltä muun muassa Vexi Salmen puiston istutuksiin.

Huononkin villan voi hyödyntää: jätevillasta puristetut pelletit ravitsevat kasveja ja vähentävät kastelun tarvetta

Outokummussa tehdään pioneerityötä jätevillan hyödyntämiseksi. Annika Kontkanen on kehittänyt lampaanvillapellettejä, jotka toimivat kasvualustana.

Ruokohelpi tekee tuloaan kasvualustaksi – Lapistakin haetaan viljelijöitä, vuokraajia ja urakoitsijoita

Merkittäväksi energiakasviksi ruokohelvestä ei ollut, mutta kasvualustamateriaalina sen käyttö on kasvamassa. Ruokohelpi on monivuotinen sekä satoisa ja sitoo hiiltä tehokkaasti.

Nopeammin uusiutuva suon pintakerros korvaa turpeen kasvualustoissa

Uuden biokuitulaitoksen myötä Biolan hyödyntää nopeasti uusiutuvaa suobiomassaa sekä puukuitua. Suobiomassan eli soiden pintakerroksen hyödyntäminen kasvualustoissa on suomalainen innovaatio.

Kukoistava puutarha ja satoisa kasvimaa ponnistavat hyvästä maasta – tässä kolme vinkkiä sopivan mullan hankintaan

Iso osa suomalaisista käyttää multaa, mutta ei välttämättä tiedä mitä multapussi sisältää. Sopiva kasvualusta omiin tarpeisiin löytyy kun selvittää etukäteen muutaman asian.

Viherkasvit eivät välttämättä tarvitse multaa – katso viisi vinkkiä mullattomaan kasvattamiseen

Kodin huonekasvi ei välttämättä tarvitse multaa, sillä kasvualustana voi hyödyntää muita luonnonmateriaaleja. Mullattomat kasvualustat ovat monella tavalla helppohoitoisia.

Kasvihuoneviljelyn hiilijalanjälki on puolittunut – tällä närpiöläisellä tilalla tuotetut tomaatit tarvitsevat öljyä enää vain lautasella

Öljylämmityksestä luopumisella on ollut iso merkitys, mutta haasteita riittää. Kasvuturpeen korvaaminen kasvualustoissa on yksi niistä.

Maatilan omistaja teki superlöydön Sotkamossa: lehmien keskeltä paljastui viisi harvinaista saniaislajia – "Huipputulos", toteaa suojelubiologi

Noidanlukkosaniaiset ovat tarkkoja kasvupaikastaan, ja sotkamolaisella laitumella niille on kehittynyt vuosikymmenien saatossa mieluinen ympäristö.

Golfkentillä on käyty kemiallista sotaa kuivuutta vastaan – katso kentänhoitajan vinkit kotinurmikon hoitoon

Häikäisevän vihreä ja hyvinvoiva nurmikko on golfkenttien tavaramerkki. Se on tärkeää myös kentän pelattavuudelle, koska ruohon on oltava oikeanlaista, jotta pallo pyörii hyvin. Golfnurmia hoidetaan sadetuksella ja erilaisilla kemikaaleilla.

Turpeen tilalle kaavaillaan rahkasammalen kasvatusta – ennallistettua suota tarvittaisiin vähintään 30 000 hehtaaria

Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan parhaillaan rahkasammalen kasvatusta. Rahkasammalta on kaavailtu kasvuturpeen korvaajaksi, mutta jotta sammalen käyttö olisi kestävää, sitä pitäisi kerätä ainoastaan ennallistetuilta suoalueilta.

Lomamatka suunnitteilla eikä kasveille ole hoitajaa? Ei hätää, näillä kasteluvinkeillä kasvisi pärjäävät yksin kotona ja pihalla

Tässä kasteluvinkit matkan ajaksi.

Sinilevähavainnot vielä vähäisiä Kaakkois-Suomessa

Runsaita siitepölylauttoja sen sijaan kelluu vesissä sekä järvillä että merellä.

Harvinainen kulotus Otanmäen Haapakuljussa – lieskat lyövät suurimmillaan ensi yönä, jolloin savu näkyy ja haisee

Kulotuksen tarkoituksena on parantaa luonnon monimuotoisuutta, sillä palanut ja hiiltynyt puu toimii kasvualustana useille eliöille. Tehokas palontorjunta on vähentänyt metsäpaloja ja paloalueita merkittävästi.

Mikä on paras multacocktail? Näin valitset sopivan mullan kasveillesi

Oikeanlainen multa on ensimmäinen askel hyvään satoon.

Taimitarhoilla on iso huoli kasvuturpeen saatavuudesta

Marjoniemen taimitarhalla Kiteellä menee vuosittain kasvuturvetta noin 250  kuutiota.

Taimitarhat ongelmissa, jos kasvuturvetta ei ole saatavilla

Taimitarhoilla tarvittavaa kasvuturvetta saadaan polttoturpeen tuotannon ohessa. Jos polttoturpeen tuotanto loppuu, kasvuturvetta ei kannata tuottaa erikseen. Korvaavan kasvualustan testaaminen vie kuitenkin aikaa.

Turpeesta tehty keksintö siivitti Suomen kasvihuoneet ennätyssatoihin ja levisi maailmalle – nyt siitä luopuminen uhkaa ajaa puutarhurit ahdinkoon

Soilta saadaan myös kasvuturvetta, jota kasvihuoneet käyttävät taimien kasvualustana. Sille on vaikea löytää korvaajaa.

Turvekielto veisi myös kotimaiset salaatit, kurkut ja yrtit – yhdeksän kymmenestä kauppapuutarhasta sanoo lopettavansa, jos turvetta ei voi käyttää

90 prosenttia kasvihuoneviljelijöistä kertoo lopettavansa toiminnan, jos turpeen käyttö kasvualustana loppuu.

Kokkolan kukkaistutukset saavat monta säiliöautollista vettä päivässä – pian tarvitaan ehkä toinenkin päätoiminen kastelija

Nurmikoita kaupunki ei kastele.

Mikä ihme on hiivagrammi? Biotaiteessa mikrobit maalaavat tauluja ja porkkanalle tarjotaan mahdollisuus seksielämään

Viimeaikainen teknologinen kehitys on vienyt eteenpäin myös biotaidetta. Taidemuodon keskiössä on tieteen ja taiteen kokeellinen vuorovaikutus.

Rahkasammal avuksi maailman ruokatuotantoon – Suomen soilla muhii miljoonabisnes, sillä sammaleesta kaavaillaan kasvisten kasvualustaa

Kasvihuoneissa viljeltävät vihannekset tunkevat juurensa pääosin turvepohjaiseen kasvualustaan. Nopeasti uusiutuva rahkasammal on korvaamassa turpeen.

Lepaalle avataan maakirjasto

Maakirjasto havainnollistaa lämpötilan, sademäärän ja ilman kosteuden vaikutuksia kasveihin.

Turkiseläinten lannasta toivotaan vientituotetta – sitä jalostetaan kasvualustaksi Kalajoella

Turkislannasta on tarkoitus valmistaa lähivuosina yli miljoona kasvualustaa koti- ja ulkomaille.

Älypuutarhojen uskotaan valtaavan kaupunkilaisten kotikeittiöt – seuraava trendi on salaattia kasvava sisäseinä

Älypuutarhamarkkinoilla kisaa myös turkulainen Plantui. Sijoittajat uskovat sen menestysmahdollisuuksiin maailmalla.

Turpeen energiakäytön väheneminen pakottaa turvefirman laajentamaan muita bisneksiä – Vapon Kekkilä ja hollantilaisfirma yhdistyvät

Turpeen energiakäyttö Vapossa vähenee vääjäämättä. Siksi turpeelle haetaan kuumeisesti lisää käyttökohteita.

Sienestyskauden alku myöhässä useita viikkoja – sateet saattavat pelastaa sienisadon

Satokauden alkamisen myöhästyminen johtuu kuivuudesta, joka on kuihduttanut sienten kasvualustat.

Turvesoissa nähdään nyt monia mahdollisuuksia – osa haluaa ennallistaa, osa valjastaisi turvemaat ruuantuotannolle

Turvesoiden hyödyntäminen kiinnostaa nyt monella rintamalla. Parhaillaan GTK on keräämässä tietoa Lestijärven turvesoista, ja vastaavanlaisia tutkimuksia tehdään eri puolilla Suomea.

Luo tuoksuva keidas yrteistä

Yrttien viljelyllä on hyvin pitkät perinteet.

Koltta-alueen vesistökunnostukset jatkuvat

Näätämöjoen vesistökunnostuksia toteuttava Lumimuutos Osuuskunta on saanut rahoitusta toiminnan jatkamiseksi.

Näin muutat puutarhajätteen maanparannusaineeksi: biohiilen valmistamiseksi tarvitset vain risuja, lapion ja tulta

Puutarhassa syntyvistä jätteistä voi valmistaa tehokasta maanparannusainetta, biohiiltä. Kasvimaan ohella sitä voi käyttää pihalla muutoinkin, sillä se soveltuu vaikkapa makkaroiden grillaamiseen.

"Tuolle paskalle tarttis tehdä jotakin" – nyt siinä kasvavat tomaatit ja kurkut

Aiemmin ongelmajätteenä pidetty turkiseläinten lanta halutaan nyt parvekeviljelijöiden kasvimaaksi. Tuotteessa ja ravinteiden kierrätyksessä ollaan Kalajoella megatrendin äärellä, tutkija uskoo.

Mikä puu pärjää kaupungissa, kun ilmasto muuttuu? Hopeapihlaja voi olla yksi sitkeimmistä

Katupuilla on Helsingissä omia ainutlaatuisia "koekatuja". Yle tutustui niistä neljään.

Yrittäjä pelastaa maailmaa komposti kerrallaan – valjasti madot hommiin

Tunkioliero on kierrätyksen ammattilainen ja siksi sitä on ryhdytty kasvattamaan kompostointitöihin.

Älä kasvata hujoppeja ja koeta malttaa – puutarhaharrastajan 6 vinkkiä viherpeukalointiin

Kokenut puutarhaharrastaja opettelee edelleen malttia, mutta tietää, että keväthuumaan ei ole muuta lääkettä kuin upottaa sormet multaan.

Suo, kuokka ja kaupalliset mahdollisuudet – Suomen suokasvit kiinnostavat Eurooppaa myöten

Pohjoisen suokasveissa kiinnostaa erityisesti niiden terveellisyys, joka on tulosta valoisista kesäpäivistä.

Turun jättilumpeen siemenet matkaavat ensi viikolla Italiaan

Siemenvaihto on suosittua puutarhojen kesken. Turun jättilumpeen jälkeläisiä on lähetetty Europan lisäksi myös Japaniin.

Omakotitalon pihasta Helsingin paraatipaikalle – Senaatintorin joulukuusen matka alkoi

Helsingin kaupunki hakee kuuset lahjoituksina asukkailta. Usein tarvitaan nosturia. Senaatintorin joulukuusi tulee tänä vuonna Itä-Hakkilasta omakotitalon pihasta. Hakaniemen torin joulukuusi taas haettiin Vartiokylästä.

Oudot lehmukset ihmetyttävät Lappeenrannassa – toiset tiputtivat lehtensä, toiset rehottavat vihreänä

Suomen kenties tunnetuimmassa lehmusten kaupungissa on viime päivinä ihmetelty erikoisia lehmuksia. Osa niistä osa on jo tiputtanut lehtensä, mutta osa saman kadun varren puista on vielä täysin vihreitä.

Suomen metsissä elää tuhansia lähes tuntemattomia lajeja

Suomen metsien puuttellisesti tunnettuja lajeja on kartoitettu vuosien ajan laajassa tutkimusohjelmassa. Aivan uusia lajeja on löytynyt satoja.

Lappeenrannan lehmukset paikoin heikossa kunnossa

Osa puista on jo vanhoja, mutta monilla lehtien vähyyteen vaikuttaa se, etteivät puiden juuret saa riittävästi ilmaa ja vettä.

Hyvä paha sammal – kokosimme vinkit poistoon ja lisäämiseen

Kotipihalla kasvava sammal jakaa ihmisten mielipiteet: yksi rakastaa ja toinen vihaa. Sammaleen määrää kotipihalla voi koittaa vähentää tai lisätä monin tavoin.

Hämeenlinnalaisesta liikennepuistosta malliesimerkki: näin tehdään puisto kestävästi, edullisesti ja kierrättäen

Viherrakentaminen voi olla muutakin kuin mallia vanhat pintamaat ja kasvit kaivurilla pois ja uutta multaa ja taimia tilalle. Suunta on kohti kestävää, kierrättävää ja ympäristökuormitusta vähentävää viherrakentamista. Kaurialan Liikennepuiston avautuminen Hämeenlinnassa torstaina on yksi valtakunnallisen Vihervuoden kohokohdista. Puisto on rakennettu kestävän ympäristörakentamisen malliksi.

Salaojat, maan muotoilu ja oikeanlainen istutus – Näin puutarha kestää runsaatkin sateet

Puutarha pärjää hyvin vesisateella, kun sateeseen valmistautuu jo aikaisessa vaiheessa. Hyvin tehty salaojitus ja muut oikeat ratkaisut maarakentamisessa jo pihan rakennusvaiheessa säästävät myöhemmältä harmilta.

Poliisiammattikorkeakoulu varoittaa: jätteissä muhii kasvualusta rikollisuudelle

Kiinnijäämisriski jäterikoksesta on verrattain pieni, kertoo Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella valmistunut tutkimushanke laittomista jätevirroista. Suomessa toimii jo nyt rikollisryhmiä jätealalla.

Helppoa puutarhanhoitoa ei ole olemassa – vaikka ostaisit puutarhan valmiina

Kotipuutarhan hoitaminen lienee helpointa silloin, kun pihalla on pelkkää nurmea. Siltikin alkukesästä nurmi pitäisi leikata pari kertaa viikossa.

Vaasan modernin taiteen museon näyttelyssä tutkitaan turvattomuutta videotaiteen keinoin

Kuntsin modernin taiteen museossa avautuu näkymä turvallisuuteen ja turvattomuuteen. UN/SAFE näyttely kokoaa kymmenen eturivin videotaiteilijan töitä näytille kevään ajaksi Vaasaan.

Sammaleesta tavoitellaan Suomeen uutta miljardibisnestä

Suomen soilta saatetaan nostaa tulevaisuudessa muutakin kuin turvetta. Rahkasammal kiinnostaa sekä kasvualusta- että energiaominaisuuksiltaan.

Molempi parempi: Toinen antaa puutarhansa rehottaa, toinen on pedantti nyppijä

Puutarhan syystyöt ovat parhaillaan käynnissä. Moni miettii, onko kaikki työt tehtävä syksyllä, vai voiko jotain siirtää kevääseen. Puutarha muistuttaa omistajaansa – tarkka on tarkka syystöistäkin, mutta suurpiirteisestikin puutarhaa voi hoitaa. Eikä kumpikaan ole väärin.

Rakkaus metsäsieniin näkyy – Suomessa ei innostuta herkkusienistä Ruotsin tavoin

Ruotsalaiset syövät kokonaisia herkkusieniä vuosittain jopa viisi kertaa enemmän kuin suomalaiset. Syynä saattaa olla suomalaisten into käydä sieniretkillä.