Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Runsas ruutuaika voi hidastaa pienten lasten puhumaan oppimista ja vähentää sanavarastoa – myös vanhemman vilkuilu laitteisiin vaikuttaa

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on tutkittu ruutuajan vaikutusta pikkulasten kielelliseen kehitykseen. Mitä enemmän aikaa lapsi ja vanhemmat viettivät aikaa television ja muiden laitteiden parissa, sitä vähemmän lapsella oli käyttösanastoa.

Suomi toisena kielenä (S2): Rakenne- ja sanastotehtäviä

Suomen kielen rakenne- ja sanastotehtäviä.

Äidinkielen opettajain liitto yhä enemmän huolissaan nuorten kirjoitustaidoista: "Opetukseen on kova paine saada lisää resursseja"

Moni lukioikäinenkään ei välttämättä osaa rakentaa johdonmukaisesti etenevää tekstiä.

Aleksis Salusjärven kolumni: Sivuutetut ihmiset lakkaavat yrittämästä, mikä on synnyttänyt osattomien armeijan

Nuoret osaisivat opettaa meille osallistumisen ja itse tekemisen merkityksen. Kyky tehdä itsensä ymmärretyksi, on ihmisyyden tärkein tarve, pohtii Aleksis Salusjärvi kolumnissaan.

Voiko ihminen lukea jopa 25 000 sanaa minuutissa? Asiantuntija purkaa neljä myyttiä pikalukemisesta

Ihminen lukee keskimäärin pari sataa sanaa minuutissa, mutta hurjimpien väitteiden mukaan lukunopeus voisi olla jopa 25 000 sanaa.

Sunnuntai 2.9.2018 (radio)

Muovikassit. Vuoden kylä. Äänikirjat. Rotat.

Tutkija kehottaa: Lapsille lukeminen kannattaa aloittaa jo vauvaiässä

Yhteiset lukuhetket kehittävät jo pienen vauvan puheen ja kielen oppimista.

10 vinkkiä: Näin tuet lapsesi puheenkehitystä kotona

Vaikka lapsen puheenkehityksen viivästyminen harvoin johtuu vanhemmista, ovat vanhemmat avainasemassa lapsen kielen kehittymisessä.

Professori: Lapsen lukuharrastus on paljon enemmän kuin iltasatu

Perheen kannattaa hankkia kotiinsa runsaasti lastenkirjoja, kertoo uusi tutkimustieto.

Lukumummi tai -vaari auttaa, kun lukeminen takkuaa: "Ei ole häpeä kysyä, jos ei ymmärrä"

Yksittäisen oppilaan lukuvaikeuksiin ei aina ehditä keskittyä riittävästi koulussa. Silloin apuun kaivataan vapaaehtoisia.

Voitto-robotti takoi NHL-uutisia – seuraavaksi kuntavaalien tulokset?

Kymmenen uutista kirjoittanut robotti selviytyi hyvin tehtävästään. Suomalaiskiekkoilijat olisivat tosin voineet auttaa Voittoa juttujen otsikoinnissa.

Yle testaa robottijournalismia – Voitto tarjoilee NHL-uutiset nanosekunnissa

Tiistain ja keskiviikon välisen yön NHL-kierroksen uutisoinnissa tehdään historiaa, kun Voitto-robotti tarjoilee lukijoille otteluraportit välittömästi pelien loppuvihellyksen jälkeen.

Tatun ja Patun kaltaiset hahmot kiinnostavat lapsia – elokuva voi innostaa lukemaan

Finlandia-palkintoehdokas Emma Puikkonen pitää lapsille suunnattuja elokuvia toimivana linkkinä kirjojen pariin. Hänen mukaansa kirjallisuuden kerrontamuoto on lapsille tärkeä.

Erityisopettaja: Ennen lukutestin huono tulos kertoi lukihäiriöstä, nyt siitä ettei lukeminen maistu

Yläkoululaiset pärjäävät joka vuosi heikommin lukutesteissä. Erityisopettaja huutaa vanhempia apuun.

Olenko huono tai tyhmä? Lapsuudenkodin tunneilmasto tuntuu vielä aikuisenakin

Valkoisilla traumoilla voi olla järkälemäiset vaikutukset elämässämme. Ne synnyttävät henkisiä arpia ilman yhtään huudettua sanaa tai väkivaltaa. Aikuisen on tyhjä tai paha olla ja mikään ei tunnu miltään.

"Kun epäonnistun, yritän löytää siitä jonkin valoisan puolen"

Menestymiseen voi olla kaava, mutta kaavojen rikkojakin voi menestyä. Kajaanilaisen Kalle Virtasen sanavarastosta ei löydy sanoja "ei" tai "epäonnistua". Hän haluaa rakentaa omia polkujaan.

Musiikin menetelmät auttavat vieraan kielen oppimista

Rytmiikasta ja musiikista haetaan apua vieraiden kielten oppimiseen. Rytmisten menetelmien käytöstä ja itsensä ilmaisemisesta äänen ja kehon avulla on saatu hyviä kokemuksia monen ikäisten ja erilaisten oppijoiden opetuksessa.

Mestarileipurin yksinkertaiset ohjeet yrittäjyyteen – "Työ, työ ja työ, siinä on kolme tärkeintä ohjetta"

Mikkeliläisellä Raimo Liedeksellä on yli 40 vuoden kokemus leipuriyrittäjänä. Mies alleviivaa yrittäjän työnteon merkitystä.

Turvanpaikanhakijan voi kutsua kylään tai viedä sienestämään

Vastaanottokeskuksen johtaja rohkaisee ihmisiä tutustumaan turvapaikanhakijoihin. Heitä voi auttaa myös lahjoittamalla talvivaatteita tai kodin tavaroita.

Miksi Sébastien Ogier on niin ylivoimainen?

Hallitsevan rallin maailmanmestarin kyytiin päässyt Miika Wuorela arvioi, miksi Sébastien Ogier on niin ylivoimainen.

Suomi on kekseliään sanasepon unelmakieli – ruotsia puhuva nyrpistelee uusille ilmaisuille

Suomea puhuvan on varsin helppo johtaa ja yhdistellä olemassa olevasta kielestä uusia sanoja. Uudet sanat myös hyväksytään nopeasti puhuttuun kieleen. Sen sijaan esimerkiksi ruotsi on puhujalleen suomea joustamattomampi.

Suomalaismaalivahti arvoi Bishopin vammaa: ”Alas kannattaa ampua”

Tampa Bayn ykkösmaalivahti Ben Bishopin mahdollinen vamma on meneillään olevan finaalisarjan kuuma puheenaihe. Chicagon suomalaisvahti Antti Raanta antoi Yle Urheilulle ammattimiehen arvion Bishopin pelaamisesta.

Porin vuodet opettivat Mutasta kuinka raumalaisia härnätään

KalPan Sami Mutanen on päässyt pois sairastuvalta ja uhkuu pelihaluja. KalPa hyökkää illalla Lukon kimppuun.

Robotti tervehtii tulijoita Tampere-talon tiedetapahtumassa

Tampereen kahden yliopiston tapahtuma esittelee tieteen saavutuksia terveysteknologiasta kaupunkisuunnitteluun. Tämänvuotisen Valoa pimeyteen -tapahtuman teema on tulevaisuus nyt.

Ilmastonmuutos pidentää syksyjä: luvassa yhä harmaampaa säätä

Syksy on Suomen vuodenajoista sumuisin. Etelä- ja Länsi-Suomessa keskimäärin joka viides päivä esiintyy sumua. Ilmastonmuutoksen myötä sameita päiviä on tulevaisuudessa luvassa yhä useammin.

Suomalainen urheilijanuori muovautuu USA:ssa ammattilaiskoripalloilijaksi

Lappeenrantalainen koripalloilijalupaus Anton Kankaanpää muutti Yhdysvaltoihin joukkuetoverin innostamana. Koulu ja koripallo siivittävät yhä arkea – nyt tosin Atlantin toisella puolen.

Kuqi raivosi, KuPS ravisti Honka-peikon selästään

KuPS paikkaili karmeaa tilastoa ja otti kotikentällään ensimmäisen voiton Hongasta. Pisteet tulivat maalein 2-0.

Hymyhaukat ja Heppuli-Keppulit runokylpivät Rovaniemellä

Alle 3-vuotiaiden lasten runokylpykiertue päättyi hiihtolomakeskiviikkona Rovaniemelle. Sanataide tarjoaa suurta iloa iästä riippumatta, uskoo sanataideopettaja Outi-Maria Takkinen.

Juuson v-sanat jännittävät presidenttivierailulla

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vierailee tiistaina Joensuussa. Yksi presidentin vierailupaikoista on kasvitieteellinen puutarha Botania. Botanian tunnetuin hahmo on papukaija Juuso, jonka sanavarastoon kuuluu myös tuttu v-alkuinen sana. Botaniassa luotetaan siihen, että Juuso käyttäytyy mallikelpoisesti.

Kirjaston kettu kannustaa vanhempia lukemaan satuja

Yhteinen lukuhetki on yhteinen ilo, muistuttaa Kaarinan kirjastoväki. Lukuhetkessä lapsi ja vanhempi saavat olla aivan rauhassa.

Maalipyssy jäi rannalle USA:n olympiajoukkueesta – pelaajapomon kommentit hämmästyttivät

Bobby Ryania ei nähdä Sotshin olympiakaukaloissa. Brian Burken mukaan Ryanin pelistä puuttuu intensiteetti.

Vaikuta: Mikä on vuoden 2013 sana?

Mikä ilmiö kuvastaa parhaiten vuotta 2013? Mikä termi ansaitsee tulla valituksi vuoden sanaksi Suomessa? Ehdota ja äänestä!

Meteorologi vierastaa supermyrskyä ja tappajahellettä - "Uusia säätermejä ei pitäisi keksiä"

Ammattilaiset käyttävät tarkkaan määriteltyjä termejä puhuessaan sääilmiöistä. Yletön superlatiivien viljely turhauttaa. Yleisöä ei pitäisi johtaa harhaan liioittelulla eikä myöskään vähättelyllä, sanoo meteorologi Toni Hellinen.

Uusi työ ja perheenlisäys syynä vaikeaan siirtopäätökseen – "Voin jopa fyysisesti pahoin"

Aki Orava vakuuttaa, ettei Alajärven Ankkureihin siirtymisen taustalla ole jäähdyttely tai raha, vaan muuttunut elämäntilanne.

Migrants to Finland should have better pre-work training

Finland's foreign workforce does not always arrive in the country with sufficient training. Practical skills can be gained vocationally, but it takes time, finds a University of Tampere study.

Pienikin lapsi arvostaa ein muuttamista ehkäksi

Tutkimuksen mukaan hyvät neuvottelutaidot erottuvat jo päiväkodissa. Lapsille on tärkeää, että heidän mielipiteensä otetaan huomioon.

Äänikirjoista apua erilaisiin oppimisvaikeuksiin

Joensuussa tehdään uraauurtavaa tutkimusta äänikirjojen mahdollisuuksista oppimisvaikeuksien selättämisessä. Tämä on ensimmäinen kerta Euroopassa, kun äänikirjojen mahdollisuuksia selvitetään eri tavoin kielellisesti rajoittuneiden oppilaiden auttamisessa.

Onko huono käytös lisääntynyt?

Mummot etuilevat jonossa, nuoret eivät osaa alkeellisiakaan käytöstapoja, kaupan kassa ei tervehdi, ruuhkassa ei anneta tilaa autojonoon pyrkiville, päivää ei sanota naapurille, kiitos ja ole hyvä puuttuu monen sanavarastosta. Tällaista valitustahan kuulee usein kahvipöydissä. Mikä siinä on, kun suomalaiset eivät osaa nykyään käyttäytyä?

Kolumni: Kiitos ei kuulu sanavarastoon

Kiitos ei kuulu kassoilla, ei bussissa. Kiitoksella voi olla kuitenkin kauaskantoiset seuraukset.

Kanadalainen Kyle oppi ensimmäiseksi saunasanastoa

Vasta viisi kuukautta Suomessa asunut Kyle Papai keskustelee jo jokseenkin ymmärrettävästi suomen kielellä. Hän on käynyt neljä kuukautta kielikurssia Etelä-Pohjanmaan Opistolla. Ensimmäinen Kylen oppima suomen kielen sana oli laudeliina.

Pissis sanoo pliis, mutta onko se suomea?

Nuorten naisten ohella myös miehet sujauttavat pliis-sanan puheeseensa silloin tällöin. Tutkijoiden mukaan pliis tekee jotain, mihin kiitos ei pysty.

Presidentti ei tunne tarpeettomia töitä

Presidentti Sauli Niinistö kertoo Ajankohtaisen kakkosen Teemaillan haastattelussa, että on nuorena ollut töissä muun muassa viemärityömaalla. "Paskaduuni" ei kuulu presidentin sanavarastoon.

Näkövammainen kokee taiteen kuvailun avulla

Näkövammaisten mahdollisuus nauttia taiteesta paranee kuvailutulkkien avulla. Suomessa koulutetaan parhaillaan museoihin ja teattereihin kuvailutulkkeja, joiden tehtävänä on välittää näkövammaiselle kaikki mahdollinen tieto taideteoksesta sanallisesti.

Yksinäinen norsu oppi puhumaan koreaa

Tutkijat uskovat eläintarhassa Etelä-Koreassa asuvan norsun ryhtyneen matkimaan ihmisiä, koska sillä ei ollut seuranaan muita norsuja. Norsu osaa sanoa koreaksi hei, hyvä, ei, istu ja makaa.

Study: Bilingualism begins at birth

Babies not only discriminate between sounds at birth, they come into the world wired for language, finds a decade-long study by Turku University’s teacher training unit.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle