Aihe: ravintokasvit

Keskiviikko 8.6.2022

Kunta-alan palkat. Auto päin ihmisjoukkoa Saksassa. Marinilla koronatartunta. Amiskone. Varhaisperuna. Sää.

Marjapartio auttaa marjasadon ennustamisessa

Vaikka marjasatoa pystytään hankkeesta tuotettavan aineiston pohjalta ennustamaan, joutuu poimija silti vielä itse etsimään tarkat paikat, mistä marjoja löytyy.

Raportti: EU:ssa tuotetuissa hedelmissä on jopa puolet enemmän myrkyllisiä torjunta-aineita kuin vuosikymmen sitten – tuodaan myös Suomeen

Tullin mukaan jäämiä löytyy usein Suomeen tuotavista omenoista, päärynöistä, persikoista, mansikoista sekä paprikoista ja sellereistä. Raportissa mainitut aineet ovat sallittuja EU:ssa, joskin ne pitäisi korvata vähemmän myrkyllisillä.

Sateet ovat viivästyttäneet kylvöjä ja istutuksia

Etelä-Pohjanmaalla pääosa ravintokasveista on kylvetty ja istutettu, mutta paikoin on vielä työtä edessä. Sateet viivästyttävät toukotöitä.

Syysöljykasvien sato on Suomessa huonoin miesmuistiin – kasviöljyistä odotetaan pulaa Euroopassa

Suomessa kylvettiin viime syksynä ennätysmäärä syysöljykasveja, mutta vaikea talvi söi valtaosan sadosta.

Maanantai 9.5.2022 (tv)

Voitonpäivä. Venäjän öljy. Asuminen. Satokausi. Sää.

Syysviljoilla laajoja tuhoja Hämeessä

Syysvehnää joudutaan Hämeessä paikka paikoin kylvämään uudelleen jopa 80 prosenttia. Uuden perunan sato viivästyy.

Lumi satoi puutarhamyymälään – taimikauppa käynnistyy tänä keväänä pari viikkoa myöhässä

Pitkittynyt talvi koettelee puutarhaväen kärsivällisyyttä. Taimet ovat vielä huhtikuussa olleet metrisen hangen alla.

Kotitarveviljelijän kannattaa hankkia siemenperunat nyt – "Kriisitilanne näkyy ihan selvästi"

Entistä useampi on viime vuosien aikana kiinnostunut hyötykasvien viljelystä. Nyt kotipuutarhurit valmistautuvat kasvattamaan erityisesti perunaa. Taustalla voi olla halu turvata omaa ruokahuoltoa.

Marjatilat joutuvat jälleen temppuilemaan saadakseen ulkomaista työvoimaa

Marjatilat ovat lisänneet itsepoimintaa. Huolta aiheuttaa tällä kasvukaudella se, ettei ukrainalaisia miehiä tiloille ole odotettavissa.

Sokerijuurikkaan hintaa korotetaan jo kolmannen kerran tänä vuonna

Maa- ja metsätalousministeriö on ilmaissut aiemmin huolensa sokerijuurikkaan viljelyn puolesta.

Kierrätyslannoitteiden kysyntä ampaisi kasvuun – moni myy tällä hetkellä ei-oota ja etsii lisää raaka-aineita tuotantoon

Kotimaisia kierrätyslannoitteita valmistetaan esimerkiksi biojätteistä, kotieläinten lannasta tai jopa alkaliparistoista. Markkinat käyvät nyt kuumina, koska kemiallisten lannoitteiden hinnat ovat karanneet ja saatavuusongelmiakin on.

Tiina Liukkosen perheessä ei tarvitse raahata vihanneksia kesällä kaupasta: "On mahtava käydä aamukahvia juodessa poimimassa tomaattia leivän päälle"

Ruuan hinnan nousu ja halu omavaraisuuteen vauhdittavat innostusta hyötykasvien kasvattamiseen. Laukaalainen Tiina Liukkonen kasvattaa kotipihallaan koko perheen kesän vihannestarpeet.

Oman ruoan kasvattaminen kiinnostaa nyt, ja se on hyvä asia – todellista merkitystä sillä on silloin, kun kotiviljelijät yhdistävät voimansa

Sosiaalisen median puutarharyhmissä pohditaan kasvimaiden laajentamista ja vertaillaan lajikkeita. Myös siemenkauppa käy ennätystasolla.

Perusta keittiöpuutarha parvekkeelle container gardening -tyyliin

Strömsön kuisti täyttyy hyötykasveja sisältävistä ruukuista.

Maa- ja metsätalousministeriö vaatii jurtin viljelyn turvaamista

Ministeriö katsoo, että sokerijuurikkaan tuotanto pitää turvata siten, että maan ainoan sokeritehtaan tuotanto pystytään varmistamaan. Tuotantokustannusten nousu vaanii myös jurtinviljelyn kannattavuutta.

Näin saat kukkakaalista parhaan makuista – keitä se kirkastetussa voissa ja tarjoa voimakkaanmakuisen Strömsö-curryn kanssa

Parasta syysruokaa!

Kasvihuoneen valot sammuvat – korkeat sähkön pörssihinnat saivat nilsiäläisen viljelijän Risto Taskisen ajamaan toimintansa alas

Pörssisähkön hinta on noussut tänä syksynä huimasti aikaisempien vuosien hintatasoon verrattuna. Nilsiän Taimituote Oy:n yrittäjä on päättänyt ajaa toimintansa toistaiseksi alas sähköhintojen vuoksi.

Perjantai 19.11.2021 (tv)

Koronatilanne. Vihannesten suoramyynti. Frisbeegolfin suosio. Sääennuste.

Ensiksi tuli raastepöytä, nyt kasviproteiinit: lounaslinjastot muovaavat salaa tottumuksiamme – kävimme läpi 800 ravintolan lounaslistat

Kasviproteiinien ykkönen on tofu, mutta myös perinteet elävät lounaslistoilla vahvana. Joukkoruokailu voi ohjata syömistämme huomaamatta kohti kasvista, sanovat tutkijat.

Pohjois-Karjalaan kaavaillaan suurta pakastekuivauslaitosta

Suunnitelmissa on Suomen ensimmäinen teollisen mittakaavan pakastekuivauslaitos, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi marjojen, luonnontuotteiden ja elintarvikkeiden jalostuksessa.

Lihakauppias Helsingin päätöksestä tarjoilla vain kasvis- ja kalaruokaa: Ei ihmisen tarvitse joka päivä lihaa syödäkään

Ylen haastattelemat lihakauppiaat ihmettelevät Helsingin kaupungin päätöstä lopettaa lihan tarjoileminen kaupungin tilaisuuksissa. Kauppiaat olisivat toivoneet kaupungin tekevän syvällisen analyysin lihan syönnin ympäristövaikutuksista ennen totaalikieltoa.

Tällä pellolla kasvaa 1 600 tyrnipensasta, mutta marjojen poimiminen on haaste – käsityönä tehtävä keruu tapahtuu ovelan kikan avulla

Oululaisen viljelijän Seppo Helasen pellolta satoa on tänä syksynä luvassa jopa nelisen tuhatta kiloa. Sadonkorjuu vaatii käsivällisyyttä ja omanlaiset konstinsa: marjat irrotetaan käsityönä piikkioksista.

Kunnanvaltuutettu kaatoi thaipoimijoiden puolukkasaaliin ojaan – yrittäjä aikoo vaatia korvauksia: "Todella törkeällä tavalla toimittu väärin"

Paikalle osunut Pirkka Juntunen kuvasi tilanteen ja ilmoitti siitä poliisille. Poliisi tutkii, onko rikosta tapahtunut.

Voisiko makealupiini haastaa ruoanlaitossa soijan? Asiaa testataan parhaillaan turkulaisissa suurtalouskeittiöissä

Makealupiinin etuina ovat korkea proteiini- ja kuitupitoisuus sekä vähäkalorisuus. Valitettavasti ruoanlaittoon hyvin soveltuvan lajikkeen viljely ei vielä onnistu Suomessa.

306-kilo pumpkin wins Finnish mega-veggie championship

The 14th annual Finnish Giant Vegetable Championships drew gardening enthusiasts from all over the country to the south-central town of Mäntsälä on Saturday.

Jättikasvikset ottivat toisistaan mittaa Mäntsälässä – SM-kisan voitti kurpitsa, joka painaa 306,2 kiloa

Suomen Jättikasvisyhdistys ry järjesti vuotuiset SM-kisat jo 14. kerran. Kilpailuun osallistui lauantaina puutarhaharrastajia eri puolilta maata.

Korjaa ja varastoi sato oikealla tavalla, niin saat nauttia vihanneksista pitkälle syksyyn

Varastointiin kannattaa valita siihen sopivia lajikkeita.

Pihlajat notkuvat nyt superruokaa – pakastaminen poistaa happamuutta marjoista

Pihlajanmarjasato on tänä vuonna runsas ja sadonkorjuuaika on nyt parhaimmillaan. Ennen poimintaa kannattaa tehdä makutesti.

Helteinen kesä sai tomaatit ja kurpitsat kasvamaan mahtavan kokoisiksi – katso kuvat kotipuutarhureiden runsaasta sadosta

Lämpenevä ilmasto saa monet kokeilemaan uusien lajikkeiden kasvattamista. Syksyllä on aika korjata satoa ja istuttaa monivuotisia kasveja ensi kevättä varten

Perjantai 3.9.2021 (tv)

Lentoliikenne. Abiturientit. Omenasato. Sää.

Metsät ovat nyt puolukoita punaisenaan – vesisade pelasti osan mustikkasadosta

Puolukkasadosta on tulossa hyvä, mutta kuivuus on aiheuttanut paljon paikallista vaihtelua. Hillomarjoja pääsee jo poimimaan, mutta makeamman mehupuolukan kypsymistä pitää odottaa vielä viikko, pari.

Perunasato pohjalaiskunnissa hieman tavallista pienempi

Keskikesän kuumuus ja kuivuus pienentivät sato-odotuksia. Tänä vuonna perunat ovat olleet tavallista rupisempia.

Jyväskylässä Survon omenatarhan portit ovat taas auki poimijoille – ylihortonomi toivoo, ettei hedelmiä ahnehdita: "Omena on tuoretuote"

Tänä syksynä erillistä Omenan päivä -tapahtumaa ei järjestetä lainkaan. Omenatarhan portit pidetään auki, ja satoa voi käydä keräämässä vapaasti.

Helteet kuivattivat mustikan, ja se oli puolukan onni: puolukan kimpussa hääränneiden pölyttäjien työn tuloksena odotettavissa on nyt hyvä puolukkasato

Ensimmäiset havainnot hyytelöön sopivista, kirpeistä puolukoista on jo Lapissa tehty. Kypsää puolukkaa löytyy ainakin Pellon ja Kolarin korkeudelta. Makeampaa puolukkaa pitää vielä malttaa odottaa parisen viikkoa.

Auli Viitalan kolumni: Kaikkein tärkeintä on pakastaa

Metsässä tajuaa olevansa keräilijä, ei luonteeltaan vaan luonnoltaan. Ihmeellisen ihmisen rinnalla kulkee paras ystävä, joka hamuaa marjat alaoksilta suoraan suuhun, kirjoittaa Viitala.

Kuiva kesä kuritti omenoita ja mansikoita –"Ilman kastelua ei olisi tullut kauppakelpoista omenaa juurikaan", sanoo viljelijä

Avomaalla kasvatettavat marjat ja hedelmät selvisivät kuumasta ja kuivasta kesästä runsaan kastelun ansiosta. Ilman kastelua omenat olisivat jääneet liian pieniksi kaupoissa myytäväksi ja mansikkasadosta olisi menetetty puolet.

Keräilyllä on myönteinen vaikutus hyvinvointiin – Kerro, millaisia kokemuksia sinulla on sienten tai marjojen keräämisestä?

Keräätkö sieniä tai marjoja yksin vai yhdessä?

Metsämarjojen poimintaa helpottavaa laitetta on kehitelty vuosikymmeniä tuloksetta, mutta nyt markkinat on avattu: näin toimii sähköpoimuri

Metsien marjasadosta saadaan talteen vain murto-osa. Marja-ala on vuosikaudet odottanut uusia marjanpoimintaa helpottavia apuvälineitä markkinoille. Lahdessa kehitetyn mustikanpoimurin toivotaan innostavan muitakin laitekehittäjiä.

Voivatko koronaan sairastuneet marjanpoimijat poimia marjoja? Asiasta ollaan kahta mieltä

Kainuun sote painottaa, että virus ei voi levitä poimittujen marjojen mukana. Lapin sairaanhoitopiirin infektiotautien ylilääkäri Markku Broas taas kertoi, ettei sairastuneiden poimijoiden marjoja toimiteta kuluttajille.

Peruna pitää pintansa lautasella – omat perunamaat ovat Kainuussa vähentyneet

Yhtensä syynä pidetään sitä, että varsinkin nuoret haluavat syödä usein esimerkiksi pastaa. Perunalla on kuitenkin yhä tilausta.

Ilmastonmuutos vaikutti tähänkin: Keski-Eurooppa hamuaa nyt Suomen perunapelloille – kuvareportaasi ruuasta, joka on suomalaisille itsestäänselvyys

Suomalaistan peruna kasvaa pääasiassa Suomessa, mutta lajikkeet tulevat Hollannista ja Saksasta. Viimeinen suomalainen perunalajike on varhaisperuna Jussi. Siemenperunan kasvatuksessa pohjoispohjalainen Tyrnävä on eturintamassa.

Luopioisiin on tulossa kyläpuistikko, josta voi syödä hedelmiä ja marjoja

Paikallinen kulttuuriyhdistys aikoo istuttaa tyhjälle tontille puita ja pensaita, kunhan vesihuolto saadaan varmistetuksi.

Tuhannet ulkomaalaiset marjanpoimijat aloittavat työnsä Suomen metsissä tällä viikolla – nyt heidän oikeuksiaan suojaa uusi laki

Suomeen saapuu tänä kesänä tuhansia ulkomaalaisia marjanpoimijoita, kun hillan keräys pääsee vauhtiin tällä viikolla. Marja-alalta on vuosien varrella uutisoitu väärinkäytöksistä ja epäkohdista, mutta tänä kesänä voimassa on uusi poimijoiden oikeuksia suojaava laki.

Hillasadosta on tulossa keskinkertainen, koska kuivuus haittasi kukkien pölytystä

Hillasadosta on tulossa keskinkertainen. Suomuurain kukki runsaana, mutta pölytystulos jäi keskinkertaiseksi ja raakileiksi päätyi kukista noin neljännes. Helteet ovat jonkin verran verottaneet hilla- ja lakkasatoa.

Helle ei ole aikaistanut hillasesonkia, mutta laatuun se saattaa vaikuttaa – Jesse Ylimäki, 16, tienasi viime vuonna moporahat hillastamalla, nyt tavoitteena on bensarahat

Lapin hillasesonki on alkanut ennätyslämpimästä kesästä huolimatta normaaliin aikaan. Pitkään jatkuneet helteet ovat saattaneet vaikuttaa marjojen laatuun avosoilla. 16-vuotias Jesse Ylimäki poimii hilloja myyntiin.

Mansikka on nyt poimintakypsää Meri-Lapissakin

Mansikanviljelijä olisi toivonut kasvukaudelle sateita auringon ja lämmön vastapainoksi.

Mansikkakarnevaalit ovat taas vuoden tauon jälkeen Suonenjoella – vain kulkue ja mansikkatyttö-kilpailu jäävät väliin

Suonenjoen mansikkakarnevaalien turvallisuutta vaalitaan muun muassa screeneillä, etteivät ihmiset pakkaudu lavan eteen.

Kesäperunat kasvoivat tänä vuonna helteessä jättimäisiksi eivätkä kelpaa pikkupottuja haluaville kuluttajille

Varhaisperunoista on kesähelteillä kasvanut poikkeuksellisen suuria. Peruna on säilyttänyt makunsa isoksi venähtämisestä huolimatta, mutta se ei kelpaa kuluttajille. Ostoskassiin halutaan kesällä useimmiten kananmunan kokoisia pikkupottuja.

Viljelty lupiini voisi olla vegaanisen ruoan uusi trendi, mutta Suomessa käyttö on harvinaista – ruokaharrastaja Paula Kaskimaan lupiinirieska maistuu lapsillekin

Makealupiini on Suomessa huonosti tunnettu ja vähän viljelty proteiinikasvi. Sillä voisi kuitenkin korvata jopa tuontisoijaa raaka-ainevalikoimassa, johon etenkin vegaanit toivovat isompaa kirjoa.