varpunen - uusimmat sisällöt

Varpusia maassa Tammelan torilla Tampereella.

Kuopion lintuseuranta paljastaa, että varpusten määrä kaupungissa on tippunut järisyttävän paljon

Koko Kuopion lintukanta on muuttunut 60 vuodessa huomattavasti. Varpusten määrä on pudonnut muutamaan prosenttiin.

Linnunpönttö omenapuussa pihapiirissä Lemillä.

Linnunpönttöjä ripustetaan kansallisen kaupunkipuiston saaristoon ja puistoihin Kuopiossa – Velhometsässä pöntöt kohtasivat järjetöntä ilkivaltaa

Kuopion kaupunki aloittaa linnunpönttöjen viemisen puistoihin ja Etelä-Kallaveden saaristoon tällä viikolla. Edellisen kerran kaupunki vei pönttöjä puistoihin 1990-luvun lopulla.

Hannu Lehtoranta Linnunsuon kosteikon lintutornissa kaukoputken kanssa.

Ilmaston lämpeneminen näkyy lintuharrastajien kiikareissa – eteläiset lintulajit jyräävät tilaa Itä-Suomesta

Eteläiset lintulajit hallitsevat tyypillisesti ilmaston lämpenemisen seuraukset pohjoisia lajeja paremmin. Esimerkiksi kuukkelin ja riekon on vaikea sopeutua uusiin olosuhteisiin.

Tutkijoiden mukaan kuudes joukkosukupuutto etenee vauhdilla ja uhkaa koko ihmiskuntaa – Lajikatoa on kuitenkin vielä mahdollista hidastaa

Lajikato uhka muun muassa ruoantuotantoamme.

Vanha kiinalainen juliste, jossa julistetaan neljän tuholaisen vastaista kampanjaa.

Kiinassa tapettiin kaikki varpuset 60 vuotta sitten – luontoon kajoamisella oli tuhoisat seuraukset

Varpusten hävittäminen johti ekokriisiin ja nälänhätään.

Elämä hiipuu maapallolla – Tästä on kyse luontokadossa

Tsekkaa tästä, miten tuttujen lintujen määrä on romahtanut.

Kerttu Kotakorpi: Linnunlaulu hiljenee – mihin linnut katosivat?

Lintujen väheneminen on yksi selvimmistä ja huolestuttavimmista luontokadon ilmentymistä Suomessa. Muutos on jo niin suuri, että sen voi huomata kuka tahansa, kirjoittaa Kotakorpi blogissaan.

Valkoselkätikka nokkii talipalloa talvisessa metsässä.

Varpusestakin on tullut erittäin uhanalainen ja hömötiaiset ovat lähes kadonneet – mitä lintuja talviruokintapaikalla nykyään näkyy?

Lintulaudat ovat enimmäkseen yksityisissä pihoissa, ja ruokinta tapahtuu piilossa vieraiden katseilta. Muuramesta löytyy kaikille avoin yhteinen linturuokintapaikka.

Analyysi: Ihminen hävitti maailman runsaslukuisimman linnun, eikä suojellut harvinaista merilehmää – millaisen perinnön jätämme, jos luontokatoa ei pysäytetä?

Sukupuuttoja on aina tapahtunut, mutta ihmisen myötävaikutuksella niiden tahti on kiihtynyt valtavasti. Aiemmat sukupuutot kertovat varoittavan esimerkin välinpitämättömyydestä.

Pelastettu leppälinnun poikanen kyyhöttää talouspaperin päällä neulotussa pesässä.

Helteet piinaavat myös luonnonelämiä – pulaan joutuneet siilit sekä linnun- ja oravanpoikaset pitävät eläintenhoitajia nyt kiireisinä

Vapaaehtoisena luonnoneläimiä hoitava Anna Vasala kannustaa ihmisiä laittamaan eläimille pihoille tarjolle puhdasta juomavettä. Hän kuitenkin muistuttaa, että mitään eläintä ei pidä ryhtyä omin päin hoitamaan.

Delays for flying squirrels, tools down for nesting birds

The Finnish construction sector needs better means to deal with conflicts between projects and wildlife habitats.

Maailmassa on kuusi kertaa niin paljon lintuja kuin ihmisiä, miljardikerhoon pääsi kolme Suomessakin tuttua lajia

Hyvin harva lintulaji osoittautui todella runsaslukuiseksi. Viidesosalla populaatio on alle viisituhatta. Monia uhkaa sukupuutto, mutta suojelun ansiosta lajeja on myös pelastettu tuhon partaalta. Jutun lopussa on tällaisia hyviä uutisia.

Lettukahvila Kalliolinnaa esittävä linnunpönttö Savonlinnassa.

Haudankaivaja Marko Ruuskanen tekee linnunpöntöistä taidetta ja koristelee kottikärryjä – "Aamuyöstä tunnen olevani yksin maailmassa, ja työt sujuvat paremmin"

Savonlinnassa on voinut ihastella taidelinnunpönttöjä ympäri kaupunkia viime syksystä lähtien. Osa reilusta neljästäkymmenestä kaupunkipöntöstä on näköispönttöjä kuten Olavinlinna-pönttö.

Telkät ovat ensimmisiä muuttajia, kunhan vain sulapaikkoja löytyy

Lintujen kevätmuutto on käynnistynyt Meri-Lapissa – alueella on nähty myös jalohaikara ja tundrahanhi

Lähiaikoina alueelle saapuvat rautiaiset ja punarinnat.

Vesa-Matti Loirille luonto oli kaikki kaikessa – "Surullinen lapsuudenkokemus opetti minut rakastamaan luontoa"

Vesa-Matti Loirin erikoishaastattelu vuodelta 2019.

Anders Chydeniuksen patsas ja puita Kokkolassa niin sanotussa Naakkapuistossa.

Kaupunkilintujen kirjo kasvaa: Kokkolassa kalalokit pesivät kerrostalojen katoilla ja sepelkyyhkyt omakotialueilla

Naakkoja on juuri nyt liikkeellä paljon, sillä kesän poikaset ovat lähteneet pesistä.

Ympärillämme on paljon kauneutta, mitä emme aina huomaa – tallensimme keväisiin kuviin kaupungissa viihtyvät linnut

Moni lintu viihtyy kaupungissa ravinnon, suojan ja pesäpaikkojen vuoksi.

Tutut tintit myös Pirkanmaalla pihabongauksen kärjessä

Birdlifen tapahtumaan on tullut vajaassa viikossa havaintoja noin 16 000 pihasta.

Tunnetko pajulinnun, harmaapäätikan ja kanahaukan? Katso, miten ihmiskeho taipuu linnunlauluun

Jo sinne päin lauletulla vislauksella voi saada uteliaat linnut pois puskista.

Leudot talvet houkuttavat lintuja jäämään Suomeen talveksi

Yhä useampi kesäisenä pidetty lintulaji yrittää selviytyä läpi Suomen talvesta. Birdlife Suomen pihabongauksessa poikkeukselliset talvet näkyvät selkeästi.

Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

Viileä kevät kiusasi laululintuja – satakieliä ja pääskyjä selvästi tavallista vähemmän

Dramaattisesta lintukadosta ei ole kysymys.

Hilla, Kielo ja Aki Arkiomaa tutkivat terassilla lasten lintukirjaa.

Suomen pihoilla bongattiin talvilintuja omaksi iloksi ja lintukantojen selvittämiseksi

Lintujärjestö BirdLifen pihabongausviiikonloppu keräsi viime vuonna puoli miljoonaa lintuhavaintoa, tänä vuonna ehkä enemmän.

BirdLife Suomi järjestää vuosittaisen Pihabongaus-tapahtuman

Tapahtuman tarkoituksena on kannustaa ihmisiä tarkkailemaan kotipihan lintuja.

Kuvassa sorsajoukko on kerääntynyt sulaan rantaveteen jään reunalla

Toista sataa sinisorsaa – Suntin lauma on vähitelleen paisunut Kokkolassa

Kokkolan kaupunginsalmi Suntissa viettää talveaan jopa toista sataa sorsaa. Hyvä pesintä voi kasvattaa lauman jopa 300–400 yksilöön.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Varpunen

Varpunen syö siemeniä, viljanjyviä ja ruoanjätteitä.

Nyt on oikea hetki ripustaa linnunpönttö – Ei keväällä, vaan syksyn pimetessä

Nyt on myös oikea hetki huoltaa vanhat pöntöt. Lintuharrastaja Urpo Koponen ripustaa pönttöjä lähes läpi vuoden.

Pönttöohjeita opettajille

Linnunpönttöteema sopii erinomaisesti ilmiöoppimiseen.

Urpo Koponen seisoo linnunpönttöjen takana Kyminlinnassa

Vanhaan linnakkeeseen syntyi erikoinen lintujen paratiisi – pedot suojelevat pikkulintuja

Kotkan Kyminlinnan vanhan linnoituksen alueella elää poikkeuksellisen laaja kirjo lintulajeja. Luontotutkija Urpo Koponen on ottanut projektikseen alueen pöntöttämisen.

Älä laske vasaraa – linnunpönttöjä tarvitaan myös talvella

Miljoona linnunpönttöä -kampanjan tavoite lähestyy. Varsinais-Suomen kunnista eniten pönttöjä on rekisteröity Salossa.

Linnun laulu viestii monipuolisesti

Dosentti Esa Lehikoinen kertoo lintujen viestinnästä.

Lintu on ikävä vieras terassilla: "Häätäminen yrittäjän vastuulla"

Ravintoloiden terassit vetävät kesäisin lintuja puoleensa. Terveysvalvonnan viranomainen muistuttaa, että ne tuovat mukanaan hygienia- ja terveysriskin.

”Jos ruoka ja suoja lähtevät, lähtee varpunenkin” – varpuskanta kutistuu vuosi vuodelta

Varpuskanta oli suurimmillaan Suomessa 1950-luvulla, jonka jälkeen se on lähtenyt hiljalleen laskuun. Tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta ruokinnan ja suojapaikkojen vähenemisen uskotaan ajavan lintuja paremmille apajille.

Kirjosieppo on tehnyt pesän vanhan silitysraudan päälle

Ovikranssi, traktori, pyöräilykypärä – katso lintujen erikoiset pesäpaikat

Lukijoiden kuvissa pesivät muun muassa kirjosiepot, västäräkit ja harmaasiepot. Monissa tilanteissa ihmisten on pitänyt siirtää askareitaan, jotta lintujen rauha ei häiriinny.

Linnunpöntöt kolopesijöiden apuna

Suomessa noin 30 lajia pesii puunkoloissa.

Kuka pöntössäni asuu: Varpunen

Tsilp-silp-silp-tsyrp-tsilp

Pihabongauksen ABC

Pihabongaukseen voi osallistua missä tahansa.

Sparrows at a feeding spot in Lauttasaari, Helsinki.

Milloin näit viimeksi varpusen? – Luonnon monimuotoisuuden väheneminen vie linnut

Suomessa pesivistä linnuista jo kolmasosa on uhanalaisia. Vaarantuneiden lajien listalla on sellaisia tuttuja lajeja kuin räystäspääsky ja punatulkku. Myös varpunen on jo vaarantuneiden listalla.

Ihmisen ja eläimen parinvalinta ei paljon poikkea – ovulaatiota emme kuitenkaan mainosta

Tiesitkö, että jopa joka viidennen varpuslintujen jälkeläisistä on siittänyt joku muu kuin naaraan pesintäkumppani? Yksiavioinen varpusnaaras on siis uskoton puolisolleen. Naaraalla on kuitenkin selitys: se etsii naapurista parempaa geeniperimää.

Lintu on tarkka asunnostaan: "Asukkaan saa pönttöön melko helposti, jos siinä on sopivan kokoinen reikä linnulle"

Linnut katselevat ja hakevat nyt sopivaa pesäpaikkaa. Osa on jo sellaisen löytänyt pihapiiriin rakennetusta pöntöstä. Vieressä voi olla toinen pönttö, jossa asukasta ei ole. Syynä voi olla linnulle liian läheinen naapuri.

Keltasirkut ja talitiaiset lensivät ahkerasti Pihabongaus-pihoilla Kanta-Hämeessä

BirdLife Suomen Pihabongaus sai Kanta-Hämeessä liikkeelle noin 500 lintujentarkkailijaa 330 pihalla. Yksilöinä laskettuna eniten havaintoja keräsivät keltasirkku, talitiainen ja pikkuvarpunen.

Seinäjokelaisen lintuharrastaja Hannu Tuomiston pihamaalla piipahteli Pihabongaus-lauantaina reilusti toistakymmentä lintulajia.

Tuomiston pihamaalla piipahti mustarastas ja monta muuta lintua

Seinäjokelaisen Hannu Tuomiston tavoin tuhannet lintuharrastajat laskevat jälleen tänä viikonloppuna omissa pihapiireissään liikkuvat lintulajit. Birdlife Suomen tiedottaja Jan Södersvedin mukaan lintuhavainnointitapahtumalla on jo merkitystä myös lintututkimuksen näkökulmasta. Talitiainen on todennäköisesti tämänkin talven pihabongauksen yleisin lintuhavainto, mutta harvinaisempiakin lintuja voi nähdä.

Tampereen Mältinrannassa on sorsien ruokintakielto.

Päivän pidentyessä linnut ehtivät muutakin kuin syödä

Vaikka useimpien talvehtivienkin lajien pesintä käynnistyy vasta huhtikuun paikkeilla, pitenevä päivänvalo jättää aikaa muuhunkin kuin ruuan etsiskelyyn. Kylminä päivinä kuitenkin ruokaa kuluu enemmän ja silloin myös laulu ja seurustelu jäävät taas vähemmälle.

Kaupungistunut talitintti voi laulaa jo tammikuussa

Vanhan laulun mukaan talitintit laulavat kevätlaulujaan maaliskuussa, mutta nykyaikana ihan mahdotonta ei ole kuulla titityytä jo tammikuussakaan. Citylintujen elinympäristöä lämmittävät valot ja rakennukset, joten valon lisääntyminen saa koiraat heti kevätmielelle.

Punatulkkuja ja viherpeippoja ruokailemassa

Lintulajit testaavat muskeleitaan lintulaudalla

Varikset, harakat ja oravat häiriköivät lintulaudalla ja syövät eväät niiltä, joille ne on tarkoitettu. Joskus talitiainen tai punatulkku saattaa leikkiä lintulaudan kunkkua ja häärää ahkerasti muita lintuja pois ruoka-apajilta.

Varpusia on yhä vähemmän

Varpunen ei ole niin yleinen lintu kuin usein luullaan. Jostain syystä varpusten määrä on romahtanut viime vuosikymmeninä. Tilalle on tullut pikkuvarpunen. Erotatko ne toisistaan?

Suomalaiset kelpuuttavat vain harvoja lauluja jouluperinteeseen: "Surumieliset laulut vastaavat kaipuuseen"

Musiikin asiantuntijan mukaan vanhat, perinteiset joululaulut pitävät pintansa, koska ne muistuttavat meitä lapsuudesta ja tuttuudesta. Vaikka suurin osa suosituimmista lauluista on haikeita, Suomessa on myös erittäin rikas joululaulukulttuuri muuhun Eurooppaan verrattuna.

Aihe: varpunen

Uusimmat artikkelit