Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Maailmassa on kuusi kertaa niin paljon lintuja kuin ihmisiä, miljardikerhoon pääsi kolme Suomessakin tuttua lajia

Hyvin harva lintulaji osoittautui todella runsaslukuiseksi. Viidesosalla populaatio on alle viisituhatta. Monia uhkaa sukupuutto, mutta suojelun ansiosta lajeja on myös pelastettu tuhon partaalta. Jutun lopussa on tällaisia hyviä uutisia.

Haudankaivaja Marko Ruuskanen tekee linnunpöntöistä taidetta ja koristelee kottikärryjä – "Aamuyöstä tunnen olevani yksin maailmassa, ja työt sujuvat paremmin"

Savonlinnassa on voinut ihastella taidelinnunpönttöjä ympäri kaupunkia viime syksystä lähtien. Osa reilusta neljästäkymmenestä kaupunkipöntöstä on näköispönttöjä kuten Olavinlinna-pönttö.

Kaupunkilintujen kirjo kasvaa: Kokkolassa kalalokit pesivät kerrostalojen katoilla ja sepelkyyhkyt omakotialueilla

Naakkoja on juuri nyt liikkeellä paljon, sillä kesän poikaset ovat lähteneet pesistä.

Tutut tintit myös Pirkanmaalla pihabongauksen kärjessä

Birdlifen tapahtumaan on tullut vajaassa viikossa havaintoja noin 16 000 pihasta.

Tunnetko pajulinnun, harmaapäätikan ja kanahaukan? Katso, miten ihmiskeho taipuu linnunlauluun

Jo sinne päin lauletulla vislauksella voi saada uteliaat linnut pois puskista.

Leudot talvet houkuttavat lintuja jäämään Suomeen talveksi

Yhä useampi kesäisenä pidetty lintulaji yrittää selviytyä läpi Suomen talvesta. Birdlife Suomen pihabongauksessa poikkeukselliset talvet näkyvät selkeästi.

Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

Suomen pihoilla bongattiin talvilintuja omaksi iloksi ja lintukantojen selvittämiseksi

Lintujärjestö BirdLifen pihabongausviiikonloppu keräsi viime vuonna puoli miljoonaa lintuhavaintoa, tänä vuonna ehkä enemmän.

BirdLife Suomi järjestää vuosittaisen Pihabongaus-tapahtuman

Tapahtuman tarkoituksena on kannustaa ihmisiä tarkkailemaan kotipihan lintuja.

Toista sataa sinisorsaa – Suntin lauma on vähitelleen paisunut Kokkolassa

Kokkolan kaupunginsalmi Suntissa viettää talveaan jopa toista sataa sorsaa. Hyvä pesintä voi kasvattaa lauman jopa 300–400 yksilöön.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Varpunen

Varpunen syö siemeniä, viljanjyviä ja ruoanjätteitä.

Nyt on oikea hetki ripustaa linnunpönttö – Ei keväällä, vaan syksyn pimetessä

Nyt on myös oikea hetki huoltaa vanhat pöntöt. Lintuharrastaja Urpo Koponen ripustaa pönttöjä lähes läpi vuoden.

Pönttöohjeita opettajille

Linnunpönttöteema sopii erinomaisesti ilmiöoppimiseen.

Vanhaan linnakkeeseen syntyi erikoinen lintujen paratiisi – pedot suojelevat pikkulintuja

Kotkan Kyminlinnan vanhan linnoituksen alueella elää poikkeuksellisen laaja kirjo lintulajeja. Luontotutkija Urpo Koponen on ottanut projektikseen alueen pöntöttämisen.

Älä laske vasaraa – linnunpönttöjä tarvitaan myös talvella

Miljoona linnunpönttöä -kampanjan tavoite lähestyy. Varsinais-Suomen kunnista eniten pönttöjä on rekisteröity Salossa.

Linnun laulu viestii monipuolisesti

Dosentti Esa Lehikoinen kertoo lintujen viestinnästä.

Lintu on ikävä vieras terassilla: "Häätäminen yrittäjän vastuulla"

Ravintoloiden terassit vetävät kesäisin lintuja puoleensa. Terveysvalvonnan viranomainen muistuttaa, että ne tuovat mukanaan hygienia- ja terveysriskin.

”Jos ruoka ja suoja lähtevät, lähtee varpunenkin” – varpuskanta kutistuu vuosi vuodelta

Varpuskanta oli suurimmillaan Suomessa 1950-luvulla, jonka jälkeen se on lähtenyt hiljalleen laskuun. Tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta ruokinnan ja suojapaikkojen vähenemisen uskotaan ajavan lintuja paremmille apajille.

Ovikranssi, traktori, pyöräilykypärä – katso lintujen erikoiset pesäpaikat

Lukijoiden kuvissa pesivät muun muassa kirjosiepot, västäräkit ja harmaasiepot. Monissa tilanteissa ihmisten on pitänyt siirtää askareitaan, jotta lintujen rauha ei häiriinny.

Linnunpöntöt kolopesijöiden apuna

Suomessa noin 30 lajia pesii puunkoloissa.

Pihabongauksen ABC

Pihabongaukseen voi osallistua missä tahansa.

Milloin näit viimeksi varpusen? – Luonnon monimuotoisuuden väheneminen vie linnut

Suomessa pesivistä linnuista jo kolmasosa on uhanalaisia. Vaarantuneiden lajien listalla on sellaisia tuttuja lajeja kuin räystäspääsky ja punatulkku. Myös varpunen on jo vaarantuneiden listalla.

Ihmisen ja eläimen parinvalinta ei paljon poikkea – ovulaatiota emme kuitenkaan mainosta

Tiesitkö, että jopa joka viidennen varpuslintujen jälkeläisistä on siittänyt joku muu kuin naaraan pesintäkumppani? Yksiavioinen varpusnaaras on siis uskoton puolisolleen. Naaraalla on kuitenkin selitys: se etsii naapurista parempaa geeniperimää.

Lintu on tarkka asunnostaan: "Asukkaan saa pönttöön melko helposti, jos siinä on sopivan kokoinen reikä linnulle"

Linnut katselevat ja hakevat nyt sopivaa pesäpaikkaa. Osa on jo sellaisen löytänyt pihapiiriin rakennetusta pöntöstä. Vieressä voi olla toinen pönttö, jossa asukasta ei ole. Syynä voi olla linnulle liian läheinen naapuri.

Sata euroa kuussa linnunruokaan – monipuolinen ravinto palkitsee lintutarkkailijan

Ajat ovat muuttuneet lintujen ruokkimisessa. Ennen pihapiirissä oli yksi lintulauta ja siinä kaurahiutaleita ja leivänmuruja. Nyt tarjolla ovat monenmoiset herkut ja ruokinta-automaatit.

Keltasirkut ja talitiaiset lensivät ahkerasti Pihabongaus-pihoilla Kanta-Hämeessä

BirdLife Suomen Pihabongaus sai Kanta-Hämeessä liikkeelle noin 500 lintujentarkkailijaa 330 pihalla. Yksilöinä laskettuna eniten havaintoja keräsivät keltasirkku, talitiainen ja pikkuvarpunen.

Tuomiston pihamaalla piipahti mustarastas ja monta muuta lintua

Seinäjokelaisen Hannu Tuomiston tavoin tuhannet lintuharrastajat laskevat jälleen tänä viikonloppuna omissa pihapiireissään liikkuvat lintulajit. Birdlife Suomen tiedottaja Jan Södersvedin mukaan lintuhavainnointitapahtumalla on jo merkitystä myös lintututkimuksen näkökulmasta. Talitiainen on todennäköisesti tämänkin talven pihabongauksen yleisin lintuhavainto, mutta harvinaisempiakin lintuja voi nähdä.

Päivän pidentyessä linnut ehtivät muutakin kuin syödä

Vaikka useimpien talvehtivienkin lajien pesintä käynnistyy vasta huhtikuun paikkeilla, pitenevä päivänvalo jättää aikaa muuhunkin kuin ruuan etsiskelyyn. Kylminä päivinä kuitenkin ruokaa kuluu enemmän ja silloin myös laulu ja seurustelu jäävät taas vähemmälle.

Kaupungistunut talitintti voi laulaa jo tammikuussa

Vanhan laulun mukaan talitintit laulavat kevätlaulujaan maaliskuussa, mutta nykyaikana ihan mahdotonta ei ole kuulla titityytä jo tammikuussakaan. Citylintujen elinympäristöä lämmittävät valot ja rakennukset, joten valon lisääntyminen saa koiraat heti kevätmielelle.

Lintulajit testaavat muskeleitaan lintulaudalla

Varikset, harakat ja oravat häiriköivät lintulaudalla ja syövät eväät niiltä, joille ne on tarkoitettu. Joskus talitiainen tai punatulkku saattaa leikkiä lintulaudan kunkkua ja häärää ahkerasti muita lintuja pois ruoka-apajilta.

Suomalaiset kelpuuttavat vain harvoja lauluja jouluperinteeseen: "Surumieliset laulut vastaavat kaipuuseen"

Musiikin asiantuntijan mukaan vanhat, perinteiset joululaulut pitävät pintansa, koska ne muistuttavat meitä lapsuudesta ja tuttuudesta. Vaikka suurin osa suosituimmista lauluista on haikeita, Suomessa on myös erittäin rikas joululaulukulttuuri muuhun Eurooppaan verrattuna.

Pikkulinnuille terveellistä talviruokaa ja siisti ruokapöytä

Luonnossa pikkulintujen ravinto alkaa käydä vähiin. Viimeistään pakkanen ja lumi vaikeuttavat ruuan löytymistä. Moni onkin perustanut lintujen ruokintapaikan jo hyvissä ajoin

Tutkimus: Euroopasta kadonnut yli 400 miljoonaa lintua 30 vuodessa

Tutkimuksen mukaan etenkin yleisimpien lintulajien, kuten peltopyiden, kiurujen, varpusten ja kottaraisten määrä on vähentynyt viime vuosikymmeninä.

Pönttöbongaus innostaa Oulussa

BirdLife Suomen Pönttöbongaus-tapahtuman mukaan linnunpöntöissä on tänä kesänä enemmän asukkaita kuin viime vuonna. Toistaiseksi eniten havaintoja on ilmoitettu Oulusta, Lohjalta ja Kouvolasta.

Kottaraiselle rivari ja varpuselle tilava yksiö ilman mukavuuksia

Lintujen asuntonäyttelyt ovat alkaneet. Pönttö ei ole vain pönttö - linnuillakin on omat asumisen arvonsa. Huomioimalla lintujen asumismieltymykset linnunpönttöjen suunnittelussa, saa ympäristöönsä houkuteltua mittavan lajikirjon.

Sinitiaiset laulavat jo, minkki etsii ruokaa rannasta - kaupungissakin luonto on lähellä

Hämeenlinnan keskustaa halkovan Vanajaveden rannan jäillä, kahden vilkasliikenteisen sillan välissä, voi tehdä hetkessä paljon kiinnostavia luontohavaintoja. Moni laji on sopeutunut rauhaisaan rinnakkaineloon ihmisen luomassa kaupunkiympäristössä.

Topeliuksen haikeat linnut kuuluvat jouluun

Suosituimpien joululaulujen joukossa ovat asemansa säilyttäneet vuodesta vuoteen Varpunen jouluaamuna ja Sylvian joululaulu. Molemmissa esiintyy lintu, molemmat ovat Zacharias Topeliuksen kirjoittamia ja molemmat ovat alkuperältään ruotsinkielisiä.

Lintulaudoilla on opittu nirsoiksi

Perinteinen kauralyhde ei välttämättä enää kelpaa pikkulinnuille ruuanjatkeeksi. Kilpavarustelu lintujen ruokinnassa on johtanut siihen, että siivekkäät hakeutuvat paikoille, joissa on tarjolla gourmet-ruokaa.

Eläimen hätä saa uusavuttoman tarttumaan kännykkään

Hätään joutunut eläin herkistää yhä useampia, ja apuun soitetaan usein kännykällä pelastuslaitos. Esimerkiksi Helsingissä eläinten pelastustehtäviä varten on perustettu oma yksikkö.

Varpushaukka tuupertui kahviossa ja kiidätettiin hoitoon

Joensuussa torikahvilayrittäjiä ja asiakkaita ilahduttanut haukka on menehtynyt. Haukka löydettiin tuupertuneena ja toimitettiin hoitoon, mutta lintu oli liian heikossa kunnossa selvitäkseen. Lintu oli hoitajan mukaan nälkiintynyt.

Varpusongelma hävisi: Haukka saalistaa Joensuun torilla

Joensuun torilla on saatu ihmetellä harvinaista asiakasta. Kahvilayrittäjää kiusaavat pikkulinnut ovat häipyneet, sillä varpushaukka päivystää torilla.

Pikkuvarpunen on lintumaailman sottapytty

Kevät on muuttolintujen ruuhka-aikaa. Ennen kuin etelässä talvehtineet tiaiset ja muut visertäjät asettuvat kodiksi pohjoiseen, on linnunpöntöt jo puhdistettu edellisvuoden asukkaiden jäljltä. Kevätsiivouksessa paljastuu lajikohtaista tietoa lintujen pesimäpuuhista.

Ensimmäiset joutsenet saapuneet Pohjois-Karjalaan

Kevään ensimmäiset laulujoutsenet ovat lentäneet maakuntaan. Kiteen Hyypiin sulassa on uiskennellut neljä joutsenta maanantaista lähtien. Joutsenten tulo on parisen viikkoa normaalia myöhemmässä.

Myyräpula tappaa pöllöjä

Heikko myyrävuosi, tiivis lumipeite ja pitkähkö pakkasjakso eivät ole tehneet hyvää maakunnan pöllökannalle. Nälkäinen pöllö ei mieli myöskään pesimäpuuhiin.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle