luontokato - uusimmat sisällöt

Telkkänaaras poikasineen vesilintukosteikolla

Porvoonjoen varteen rakennettiin vetinen luontoparatiisi, joka saa kokeneenkin metsämiehen herkistymään

Suomeen on muutamassa vuodessa rakennettu valtion tuella kymmeniä kosteikoita. Tarve olisi sadoille. Kosteikot elvyttävät hupenevia vesilintukantoja ja auttavat ilmastonmuutoksen oireisiin.

Tallar och andra träd i en skog mot blå himmel och vita moln. Solsken.

EU:n kiistelty ennallistamisasetus voi kaatua – suurin parlamenttiryhmä haluaa kaataa esityksen

Luonnon ennallistamiseen tähtäävä esitys on joutunut vastatuuleen. EU-parlamentin keskustaoikeistolainen EPP-ryhmä uhkaa kaataa komission ehdotuksen ratkaisevissa äänestyksissä.

A-Talkissa Metsäteollisuuden Karoliina Niemi, Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen, professori ja Ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta sekä Greenpeacen Kaisa Kosonen.

Riita metsien kohtelusta A-Talkissa – Hinta on kova, hakattiin metsää tai ei

Asiantuntijat olivat erimielisiä siitä, tuleeko Suomelle kalliimmaksi hakkuiden rajoittaminen vai niiden jatkaminen entiseen malliin.

Etualalla näkyy korkeata kalliota, alhaalla avautuu järvimaisema saarineen.

Kansainvälinen arviointiryhmä arvioi suojelualueiden hoitoa Lapissa

Metsähallituksen Luontopalveluiden kokoama arviointiryhmä vierailee Lapissa kesäkuun alussa.

Merisiilit kuolevat, ja nyt Punaisenmeren korallit ovat vaarassa – ”Korallit eivät pärjää yksin levää vastaan”

Merisiilit kokevat nopean ja väkivaltaisen kuoleman, sanovat israelilaistutkijat. Joukkokuolemien aiheuttajasta ei toistaiseksi ole varmuutta.

Liito-orava kurkistaa pesäkolostaan keväisenä iltana. Kuva otettu Helsingissä keväällä 2022.

Harvinainen näky tallentui videolle helsinkiläismetsässä: pesästään kurkistaa liito-orava, jolla on yllättävää valtaa

Liito-oravat viihtyvät urbaaneissakin ympäristöissä, mutta niille sopivien elinympäristöjen määrä pienenee koko ajan.

Mies ajaa traktoria ruiskuttaen hyönteismyrkkyä hedelmäpuille.

Suomalaistutkijat kehittivät yhden maailman ensimmäisistä luontojalanjäljen mittareista yrityksille – S-ryhmä halusi heti mukaan kokeilemaan

Kuluttaja voinee pian vaikuttaa luontojalanjälkensä kokoon samalla tavalla kuin hiilijalanjälkeensä oman laskurin avulla. Jatkossa ilmasto- ja luontohaitat mitataan samalla laskurilla.

Kaukokiidon 35 metrinen pitkä, eli HTC-rekka kaukokiidon terminaalin pihalla Keski-Suoessa.

Keskiviikko 15.2.2023 (tv)

AKT:n lakko. Rakentaminen. Luontokato. Sääennuste.

Kahden kuvan yhdistelmä, joista toisessa näkyy kimalainen kukassa ja toisessa metsäkone avohakkuualueella.

Asiantuntijat Sitran raportissa: Ilman monimuotoista luontoa ei ole taloutta

Hiilidioksidilla käydään päästökauppaa, mutta luontokato on kinkkisempi ongelma.

Angelika Rudnik nostaa siniseen kuoreen tehtyjä kasvismakkaroita telineeseen.

Raportti: Markkinat ovat sokeita ympäristön heikkenemiselle – siksi luonnolle pitää Suomessakin asettaa hintalappu

Metsä- ja maatalous ovat päävastuullisia luontokadosta maassamme. Luonnonsuojelu ja kasvisruoka auttaisivat luontoa elpymään.

Ykkösaamun vieras on Kaisa Hietala – mitä haluat kysyä jättiyritysten hallitusammattilaiselta?

Suomalainen Kaisa Hietala aloittaa kansainvälisen kaivosjätti Rio Tinton hallituksessa maaliskuussa. Ennestään hän on jo ExxonMobil-öljy-yhtiön hallituksen jäsen.

Nainen talvisessa metsämaisemassa, kirjava lakki päässä ja punainen iso kaulahuivi kaulassa.

Aalistunturin metsäkiista nostaa luontokadon torjunnan metsäkeskustelun kärkeen – elinkeinojen yhteensovittamisesta on väännetty pitkään

Lapin metsäkiistoja tutkineiden asiantuntijoiden mielestä Aalistuntunturi heijastaa murrosta metsäkeskustelussa. Eri elinkeinojen etujen yhteensovittamisesta on kiistelty pari vuosikymmentä.

EU:n uusi ”latva-asetus” voi pakottaa isot kaupungit purkamaan taloja – kokonaisia kaupunginosia vaarassa

Suuret kaupungit ovat huolissaan EU:n kaavailemista nykyistä kireämmistä ympäristövaatimuksista. Esimerkiksi Helsingin Kruunuvuorenrannan kaltaisten uusien asuinalueiden rakentaminen vaikeutuisi.

Vihreä metsätyökone etenee lumisessa metsässä.

Metsien suojeluun on tulossa roima lisäys – luontokato yritetään pysäyttää uudella strategialla

Metsiä on tarkoitus suojella yli puoli miljoonaa hehtaaria lisää, jotta päästään lähemmäs kansainvälisiä sitoumuksia ja luonnon tila lähtisi paranemaan. Osapuolet ovat silti erimielisiä tavoitteista.

Entinen pelto on nyt Joensuun kaupungin luonnonsuojelualue, jossa voi nähdä isoja muurahaispesiä

Kerolan tila on muuttunut vuosikymmenien saatossa saniais- ja lehtokorveksi.

Kimmo Ohtonen Naalin paluu -dokumentin kuvauksissa.

Kimmo Ohtonen onnistui kuvaamaan uhanalaisen naalin pesinnän Suomessa: ”Kiljahdin ääneen, että ei voi olla totta!”

Naalin paluu -dokumentti kuvaa, miten äärimmäisen uhanalaisen naalin suojelutyö on onnistunut Pohjoismaissa.

Laihtunut silakka tekee lähtöä kohti suolaisempia vesiä – lämmennyt ja makeampi rannikko tekee monen avainlajin olot vaikeiksi

Uuden tutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat edenneet Suomen rannikolla lajien kannalta osin riskirajoille.

Joulukuinen auringonlasku valaisee tykkylumikuorrutuksen saaneita kuusia Posiolla

Luonnon kantokyky murenee ja talouden perusta rakoilee – nämä viisi megatrendiä kuvailevat tulevia aikoja

Tuore Megatrendit 2023 -selvitys listaa viisi keskeistä muutossuuntaa. Kaiken keskiössä on luonnon kantokyvyn mureneminen, mikä vaikuttaa myös muihin megatrendeihin.

Ilmakuvassa pariskunta kanootissa keskellä tiheätä metsää pienellä lammella tai joella.

Liki kolmannes koko maapallosta suojellaan – tätä kaikkea se tarkoittaa

YK teki historiallisen päätöksen luontokokouksessaan Montrealissa, liki kolmannes koko planeetan maa- ja merialueista päätettiin suojella. Vedimme yhteen, mitä kaikkea se tarkoittaa.

Mielenosoittajat kantavat kylttejä ja soittavat rumpuja kulkueessa.

Analyysi: YK:n historiallinen luontopäätös sinetöitiin nuijaniskulla, mutta kansainvälinen luottamus saattoi saada siitä kolhun

Montrealissa neuvoteltua pakettia on pidetty kunnianhimoisena ja onnistuneena, mutta aina on tilaa parannuksille. Kokousta paikan päällä seurannut toimittaja Johannes Blom analysoi neuvotteluja.

Maria Ohisalo onnitelee Kanadan edustajaa.

Ohisalo sopimuksesta luontokadon pysäyttämiseksi: historiallinen tulos, mitä moni ei välttämättä uskaltanut odottaa

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) kommentoi Montrealissa saavutettua sopua luontokadon pysäyttämisestä.

Tästä on kyse loppusuoralle kääntyvissä YK:n luontoneuvotteluissa – nuoret haluavat turvata tulevaisuutensa

YK:n luontokokouksessa Montrealissa yritetään saada sopu siitä, miten ihmiset ja luonto voisivat elää sopusoinnussa. Sopimusluonnoksen mukaan 30 prosenttia maapallosta oltaisiin suojelemassa.

Yritykset haluavat YK:n luontokokouksesta selkeät pelisäännöt, mitä voivat tehdä luontokadon pysäyttämiseksi

Yritykset ja rahoittajat ovat YK:n luontokokouksessa läsnä isommin kuin koskaan. Ne toivovat valtioilta vahvaa sitoumusta luontokadon pysäyttämiseksi ja selkeitä, mitattavia tavoitteita.

Maailman maat yrittävät pysäyttää luontokadon – testaa tietosi visassa hyönteisistä

Hyönteisten määrän rivakasta vähenemisestä on puhuttu viime vuosina ja sitä on tutkittu maailmalla.

Alkuperäiskansat pyrkivät vaikuttamaan YK:n luontokokouksessa myös mieltä osoittamalla – perinteiset elämäntavat halutaan osaksi luonnonsuojelua

Toistaiseksi monet alkuperäiskansojen prioriteetit ovat mukana YK:n luontokokouksen tekstissä, mutta monet maat hakevat vielä linjaansa alkuperäiskansojen suhteen.

Maailma kokoontuu jättikokoukseen Kanadaan pysäyttämään luontokadon – testaa visassa, mitä tiedät luontokadosta ja neuvotteluista

Vuonna 2010 YK-maat halusivat kääntää luontokadon vuoteen 2020 mennessä. Tavoitetta ei saavutettu ja kello käy entistä kovempaa, kun sopijaosapuolet neuvottelevat uusista keinoista Kanadassa.

Iikka Kivi nojaa puiseen lintutornin reunukseen ja katselee kaukaisuuteen.

Koomikko Iikka Kivi: Pakotamme lapsemme luonnon saattohoitajiksi

Stand up -koomikko ja somevaikuttaja pelkää, että nykymenolla luonnosta jää jälkipolville vain savuavat rauniot.

Ajehtelimaan jääneeseen verkkoon kuolleita kaloja.

Haamupyydykset kalastavat maailman merissä omin päin – vuodessa hukatun siiman voisi kieputtaa 18 kertaa maapallon ympäri

Meriin vahingossa tai tarkoituksella irti päätyneet kalastusvälineet koituvat joka vuosi satojentuhansien eläinten kohtaloksi ja pahentavat olennaisesti muovisaasteongelmaa.

Puro virtaa vaaran metsäisten rinteiden halki.

Suomi on ymmärtänyt ennallistamisen väärin, sanoo EU:n ympäristökomissaari – ”Hinta jää paljon, paljon pienemmäksi”

Suomessa on pelätty miljardin euron vuotuista laskua luonnon ennallistamisesta. Se ei toteudu, liettualainen ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičius painottaa Ylen haastattelussa.

Kiinan aasiannorsukanta on kaksinkertaistunut 25 vuodessa – video näyttää, miten haavoittuneita norsuja kuntoutetaan

Aasiannorsujen määrä koko mantereella on tippunut puoleen 1900-luvun puolivälistä.

Maanrakennusyrittäjä Ville Tiermas seisoo kaivinkoneensa vieressä suolla Martimoaavalla.

Ennallistamisasetus käynnistäisi ennen näkemättömän suo-ojien tukkimisurakan, jossa osaavat kaivurikuskit loppuisivat nopeasti kesken

Kiistelty ennallistamisasetus vaatii heikentyneiden ekosysteemien elvyttämistä. Epätietoisuus on kuitenkin suurta sen suhteen, kuinka paljon Suomessa on heikkokuntoisia soita.

Amazonian pistiäisten tutkija Ilari Sääksjärvi: Mitä kauemmin odotamme luontokadon pysäyttämisessä, sitä suurempi on ratkaisujen hintalappu

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtaja, professori Ilari Sääksjärvi on tutkinut Perussa Amazonian sademetsän loispistiäisiä. Hänet palkittiin juuri Alfred Kordelinin säätiön tunnustuksella.

WWF:n raportti: selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 69 prosenttia vuodesta 1970

Kansainvälinen keskiarvo ei kuitenkaan kerro koko tarinaa: Etelä-Amerikassa populaatiot ovat paikoitellen supistuneet jopa yli 90 prosentilla. Suomessa vaarassa ovat erityisesti makean veden ekosysteemien lajit.

Metsänomistajille esitellään pähkinäpensaslehtoa.

"Ehkä omat polttopuut voin ottaa" – moni uusi metsänomistaja on kiinnostunut luonnon monimuotoisuudesta

Kävimme koulutustilaisuudessa seuraamassa, kuinka metsänomistajia perehdytetään monimuotoisuuden turvaamiseen ja vesiensuojeluun. Metsä tarjoaa omistajalleen usein muutakin kuin puuta.

Piirretyssä kuvassa keskiössä on mänty, jota ympäröi kumpuileva metsämaisema. Kuvan etualalla on mustikanvarpuja ja perhosia.

Tiesitkö, että männyt ruokkivat jälkikasvuaan siinä missä mekin? – Metsiemme yksipuolistuminen uhkaa nyt tuhatvuotisia ekosysteemejä ja samalla ihmisen hyvinvointia

Metsät ovat yksi tärkeimmistä liittolaisistamme taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, mutta nyt ihminen ravistelee niiden monimutkaista elämän tasapainoa.

Onko naalin pesintä Suomen paras luontouutinen vuonna 2022? Tässä 10 hyvää uutista lisää!

Naalinpoikasten syntymä Enontekiöllä oli voitto luonnonsuojelulle. Keräsimme eri luontotahoilta muitakin hyviä uutisia, joita on viime aikoina kiirinyt Suomen luonnosta.

Kärpänen ja kimalainen voikukkien seassa.

Toimittajalta: Onko pölyttäjäkatoa liioiteltu? Kohuotsikot ja ylitulkinnat peittävät alleen todellisen ongelman

Tutkittua tietoa pölyttäjien määrästä on yllättävän vähän.

Teamit YleX, Kioski ja Summeri Vihtijoessa kunnostusurakan jälkeen.

Ylen suosikkijuontajat huhkivat taimenpuroa kuntoon – Ensimmäinen taimen nähtiin jo paikalla!

YleX:n, Kioskin ja Summerin supertiimit kantoivat kilpaa kivenmurikoita Vihtijokeen. Eikä läpällä vaan ihan tosissaan – vesistöä kunnostettiin, jotta uhanalaiset lajit voisivat taas elää ja lisääntyä siellä. Porukka venyi ihan uskomattomaan suoritukseen!

Piirroshahmoina töyhtötiainen, pulmunen, rupilisko, naali ja ripsisiippa

Oletko ryhmämatkoja rakastava pulmunen vai sinkkuna viihtyvä turkulaislepakko? Testaa, mikä uhanalainen eläin olet

Vastaa leikkimieliseen testiin ja löydä sisäinen eläimesi

Ihmisiä istuu rantakalliolla selin kameraan, heidän edessään on pallogrilli ja taustalla merellä kulkee veneitä.

Osallistu merenpuhdistustalkoisiin herkuttelemalla – Katso tästä Peltsin ohjeet pallogrillilahnaan

Särkikaloja syömällä poistuu merestä liikoja ravinteita.

Tutkijoiden mukaan kuudes joukkosukupuutto etenee vauhdilla ja uhkaa koko ihmiskuntaa – Lajikatoa on kuitenkin vielä mahdollista hidastaa

Lajikato uhka muun muassa ruoantuotantoamme.

Anna kukkien kukkia ja kuluta järkevästi – Lue tutkijan vinkit, miten sinäkin voit ehkäistä luontokatoa arjessasi

Suomen luonnon lajeja ei voi suojella muualla kuin Suomessa.

Torjunta-aineet saattavat olla pölyttäjille vaarallisempia kuin on luultu – Kuinka paljon on liikaa?

Luonnossa pienempikin annos myrkkyä voi olla kohtalokas.

Kuvassa näkyy naaleja ja niiden poikasia. Kuvassa on suurennettuna naalit.

Erittäin uhanalainen naali onnistui pesimään Suomessa ensimmäistä kertaa yli 25 vuoteen – tässä ovat historialliset pennut

Naalin pesintä Suomessa on pitkäaikaisen työn tulos, sillä naaleille on tarjottu lisäruokintaa useiden vuosien ajan ja samalla on pyritty harventamaan kettukantoja.

Vanha kiinalainen juliste, jossa julistetaan neljän tuholaisen vastaista kampanjaa.

Kiinassa tapettiin kaikki varpuset 60 vuotta sitten – luontoon kajoamisella oli tuhoisat seuraukset

Varpusten hävittäminen johti ekokriisiin ja nälänhätään.

Marika Hakamo pitää 2-vuotiasta Marlaa sylissään ja he tutkivat yhdessä kukkia. Heidän takanaan seisoo Jesse Heininen.

29-vuotiaat Marika ja Jesse ostivat röttelön metsän keskeltä – Nyt he raivaavat esiin perinnemaisemaa ja opettelevat omavaraisuutta

Pariskunta raataa pysäyttääkseen luontokadon kotipihassa.

Aihe: luontokato

Uusimmat artikkelit