Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Jäähai elää jopa 400-vuotiaaksi – ratkeaako sen avulla pitkän iän salaisuus?

Tutkijat ovat avanneet jäähain mitokondrioperimän ja ovat selvittämässä enemmänkin merten metusalemin DNA:sta.

Mikä oli vuoden 2016 tiedeuutinen? Äänestä!

Mikä oli vuoden 2016 tiedeuutinen? Äänestä!

Viikko tieteessä: Ensimmäinen kolmen vanhemman lapsi syntyi ja vuoristorata-ajelu poistaa virtsakivet

Myös Rosetta-luotaimen historiallinen matka päättyi törmäykseen ja selvitettiin miksi linnut eivät törmäile lentäessään toisiinsa.

Ensimmäinen kolmen vanhemman poika on viiden kuukauden ikäinen – uusi menetelmä

Poikavauvalla kaksi biologista äitiä ja yksi isä. Tosin vain 0,1 prosenttia perimästä on peräisin mitokondrion lahjoittajalta.

Britannia laillisti kiistellyn hedelmöityshoidon: Lapsella saa olla kolme biologista vanhempaa

Britannia on ensimmäinen maa, joka sallii kolmen henkilön DNA:ta yhdistävän koeputkihedelmöityksen. Tarkoituksena on estää vakavien sairauksien periytymistä lapselle.

Britannia sallimassa ensimmäisenä maana maailmassa kolme biologista vanhempaa

Parlamentin alahuone antoi tukensa lain muuttamiselle. Jatkossa Britanniassa voi olla mahdollista luoda lapsi kolmelta ihmiseltä saadusta DNA:sta.

Brittiparlamentti äänestää: Lapsella voisi olla kolme biologista vanhempaa

Lakimuutos sallisi antaa lapselle hiven lahjoittajan perimää koeputkihedelmöityksessä. Tavoitteena on estää vakavien sairauksien periytymistä. Arvostelijat näkevät polun päässä design-pienokaisen.

Ensimmäinen kolmen biologisen vanhemman lapsi voi syntyä parin vuoden päästä Britanniassa

Pääosa lapsen dna:sta tulisi äidiltä ja isältä, mutta mitokondrio-dna munasolun lahjoittajalta. Britannian hallitus haluaa laillistaa menetelmän, jonka tarkoituksena on estää vakavien sairauksien periytymistä. Asiantuntijan mukaan Suomessa ei olisi teknistä osaamista tai rahaa kolmen vanhemman koeputkihedelmöityksen toteuttamiseen.

Ihmisen paras ystävä on kulkenut rinnallamme jo yli 20 000 vuotta

Ihmisen ja koiran yhteistyö alkoi Turun yliopiston tutkimusten mukaan 20 000 – 30 000 vuotta sitten. Siitä, miten ihminen kesytti suden, on vain spekulaatioita. Yksi selitys voisi olla, että ihmiset ja sudet alkoivat tehdä yhteistyötä metsästyksessä, pohtii genetiikan tutkija Niklas Wahlberg.

Geenit kertovat, miksi lapsi on vakavasti sairas

Geenitekniikan avulla voidaan etsiä niitä muutoksia, jotka aiheuttavat esimerkiksi lapsille vakavia mitokondriosairauksia.

Luukuopasta löytyi vanhin ihmis-DNA – esi-isät 400 000 vuoden takaa yllättivät tutkijat

Pohjoisespanjalaisen luolan varhaisihmisen reisiluusta otettu näyte kantoi sisällään yllätyksen: yhteiset esi-isät löytyivät tuhansien kilometrien päästä. Näin vanhaa DNA:ta ei ole aiemmin pystytty erottelemaan.

Väärin muistamisen anatomiaa

Kun kysyy yksinkertaisia asioita, voi saada yllättäviä vastauksia. Me kuulemme harva se päivä niin pitkiä selvityksiä ja selityksiä, että kysyjältäkin pääsee unohtumaan mitä oli kysynyt. Onneksi on olemassa erilaisia vastausstrategioita, joilla jokainen selviytyy ilkeämielisen ja sensaatiohakuisen median kynsistä.

Laiskuus voi piillä geeneissä

Laiskan rottaryhmän jälkeläiset ovat yhä laiskempia. Sinänsä loogisen ilmiön taustatekijät on nyt saatu tarkennettua pieneen ryhmään geenejä. Tutkijat toivovat saavansa tuloksista selvyyttä myös ihmisten liikunta-alttiuden eroihin.

Tutkijat onnistuivat kolmen vanhemman koeputkisikiöissä

Amerikkalaistutkijat sanovat edenneensä kiistellyissä tutkimuksissa, joita on tehty sekä ihmissoluilla että eläinten soluilla.

Jääkarhut huomattavasti oletettua vanhempi laji

Sopeutuminen kylmään vei kauan, joten ilmaston nopea lämpeneminen voi olla uhka.

Viikinkihiirien perilliset asuttavat yhä Eurooppaa

Viikinkien laivoilla salamatkustaneiden hiirien jälkipolvia elää edelleen kaikkialla, minne viikinkien matkat ylsivät, kertoo tuore tutkimus. Se perustuu nykyhiirien perimän lisäksi DNA-näytteisiin, joita on saatu tuhat vuotta sitten eläneiden hiirien luurangoista.

Jäämies Ötzin sukua elää yhä Sardiniassa ja Korsikassa

Italian Alpeilta jäätyneenä löytyneen kivikautisen metsästäjän lähimmät nykypäivän sukulaiset elävät Sardiniassa ja Korsikassa, kertovat Ötzin perimän tutkimukset. Lonkkaluusta otetusta näytteestä on selvitetty 5 300 vuotta sitten eläneen Jäämiehen perintöaines lähes täydellisesti.

Suomalaistutkijoilta läpimurto vanhenemisen tutkimisessa

Helsingin yliopiston tutkijat ovat tehneet läpimurron ikääntymiseen liittyvien mekanismien ymmärtämisessä. Tuore tutkimus avaa uusia näkökulmia ikääntymisen tutkimisessa. Tutkimus julkaistaan huomenna keskiviikkona ilmestyvässä arvostetussa Cell Metabolism -julkaisusarjassa.

Henkilökuvassa Howard Jacobs

Valittiin viime vuonna vuoden professoriksi

Jacobs valittiin vuoden professoriksi

Tampereen yliopiston professori Howard T. Jacobs on vuoden professori. Professoriliitto palkitsi Jabocsin Helsingissä torstaina.

Mutaatiotutkija vuoden professoriksi

Professoriliitto on valinnut akatemiaprofessori Howard T. Jacobsin vuoden professoriksi. Jacobsin tutkimusalana ovat solujen mitokondriot. Hän selvittää, mikä vaikutus mitokondrioissa esiintyvillä mutaatioilla on ihmisen sairauksiin, kuten diabetekseen.

Evoluutiolla ja periytyvillä sairauksilla yhteiset juuret

Geenimutaatiot, jotka aikoinaan auttoivat ihmiskuntaa selvitymään, saattavat nykyisin lisätä syöpää ja muita sairauksia, kertoo israelilainen tutkimus. Ben-Gurionin yliopiston tutkijat havaitsivat, että kasvaimia aiheuttavat mutaatiot kasaantuvat DNA:ssa juuri alueille, jotka muuttuivat ihmisen varhaisessa evoluutiossa.

Suomalaistutkijoille myönnettiin miljoonarahoituksia

Viisi suomalaisten johtamaa tutkimushanketta on saanut merkittävän tutkimusrahoituksen Euroopan tutkimusneuvostolta. Kyseessä on edistyneen tutkijan rahoitus biotieteiden alalla. Rahoitusta myönnetään yksittäiselle tutkimushankkeelle enimmillään 3,5 miljoonaa euroa viidelle vuodelle.

Mammutin ja norsujen sukulaissuhteita selvitetty

Sukupuuttoon jo kuolleen mammutin perimän tiettyjä osia on onnistuttu saamaan esiin ja vertaamaan niitä lähisukuisten norsujen kanssa. Mammutti on sen mukaan läheisempää sukua aasialaiselle norsulle kuin afrikkalaiselle norsulle, mutta ero on hyvin pieni.